Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja pedagogiikka

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja pedagogiikka Oulu 7.6.2017 Elisa Helin Opetushallitus

Päivän ohjelma Aamupäivä 8.30 9.00 Aamukahvi 9.00 10.15 Toimintakulttuuri ja Pelastuspartio Aurinkoiset 10.15-10.30 Tauko 10.30 11.30 Pedagogisen toiminnan viitekehys 11.30 12.30 Lounas Iltapäivä 12.30 13.45 Leikki 13.45 14.00 Iltapäiväkahvi 14.00 15.30 Oppiva ja hyvinvoiva lapsi vertaisryhmässä lapsen vasu

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvelvoite koskee kunnan hankkimaa muuta varhaiskasvatusta ja kunnan valvomaa yksityistä lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistä perhepäivähoitoa. Varhaiskasvatuslaki 15-26 (909/2012)

Varhaiskasvatussuunnitelmat Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 (OPH) Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat 1.8.2017 palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelman aakkoset 1. Keksitään ryhmässä vasuaakkoset. 2. Haastavan kirjaimen kohdalle kannattaa ottaa käyttöön kielten rikas maailma. A = arvot B = balanssi C = coctail 3. Aikaa 10 minuuttia

Toimintakulttuuri ja Pelastuspartio Aurinkoiset

Toimintakulttuuri on se, mikä tapahtuu, kun kukaan ei katso.

Vasut ja muutoksen myrskyt Jotta uuden vasun mukainen varhaiskasvatus voisi tulla todeksi omassa työssä ja työyhteisössä, täytyy tavoitteet tuntea ja yhdessä löytää ne keinot, jolla tavoitteet muuttuvat elettäväksi varhaiskasvatuksen arjeksi. Muutoksen liittyy aina tunteita! Kuinka pystyn ottamaan kaiken tämän haltuun? Mitä kaikkea oikeasti pitää muuttaa ja mikä säilyy ennallaan? Miten onnistumme säilyttämään työn tekemisen, kehittämisen ja kehittymisen ilon? 02/06/2017 Opetushallitus 8

Mitä aineksia tarvitaan kehittämistyöhön ja käytäntöjen muuttamiseen? 1. Tahtoa 2. Sitoutumista 3. Kollegiaalista tukea 4. Kouluttautumista 5. Oma-aloitteista asioihin perehtymistä 6. Aikaa, tilaa ja ihmisiä 7. Reflektiota 02/06/2017 Opetushallitus 9

Jokaisella varhaiskasvatusyksiköllä on omanlaisensa toimintakulttuuri Se vaikuttaa oleellisesti kasvatukseen, opetukseen ja hoitoon. Sitä kautta sen vaikutukset ulottuvat lapsen kehitykseen ja kasvuun, oppimiseen ja hyvinvointiin. Toimintakulttuuri koostuu muun muassa 1) ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta 2) pedagogiikasta ja ammatillisuudesta 3) yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä 4) oppimisympäristöistä 5) johtamisesta ja työn organisoinnista. 02/06/2017 Opetushallitus 10

Toimintakulttuuri on arkista vuorovaikutusta ja kanssakäymisen tapa, joka kertoo, kuinka ihmiset suhtautuvat toisiinsa ja kuinka arvokkaana esimerkiksi yhteistyötä pidetään. Toimintakulttuuri tuntuu ilmapiirissä, suhtautumisessa työhön ja ihmisiin.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria ohjaavat periaatteet

Oppivan yhteisön ja toimintakulttuurin kehittämisen ainesosat 1. Tietoisuus Toimintaa ei voi suunnitella, ohjata ja arvioida suhteessa tavoitteisiin, jos niitä ei tunne. Toimintakulttuuri perustuu aina arvoille. 2. Aikaa ja ajattelua Kokeillaan rauhassa, mutta rohkeasti! 3. Riittävästi reflektointia 4. Selkeä yhteinen suunta 5. Yhteistyötä tukeva ilmapiiri 6. Vuorovaikutus kohti keskustelukulttuuria Kuinka oppia puhumaan niin, että toinen haluaa kuunnella? Ja kuuntelemaan niin, että toinen haluaa puhua? 7. Sitoutuminen arjessa Miten toimin eettisessä ristiriitatilanteessa? 02/06/2017 Opetushallitus 13

Moniammatillisuus voimavarana päiväkodissa Varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikan merkitystä. Selkeät toimenkuvat ja vastuualueet tiimissä toimivassa tiimissä työ on joustavaa ja sujuvaa sekä opitaan uutta Yhteisen kasvatusnäkemyksen, arvostuksen ja keskustelun sekä arvioinnin merkitys Lastentarhanopettajat, lastenhoitajat ja muu varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä. Päiväkotien henkilöstön moniammatillisuus on voimavara laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiselle, kun kaikkien osaaminen, vastuut, tehtävät ja ammattiroolit toteutuvat tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kanelia kainaloon, pelastuspartio Aurinkoiset! Aurinkoiset 1-3-vuotiaat Lehmuslinnan päiväkoti, Sipoo Pihapiirin Lapset ry esittää

Lähtötilanne alle 3-vuotiaden ryhmässä alkusyksystä Aurinkoisten pelastuspartio projekti lähti liikkeelle ryhmän 3-vuotiaiden yhteisestä palomiesleikistä. Aihe kiinnosti kaikkia ryhmän 3-vuotiaita ja yhteisten keskustelujen jälkeen syntyi ajatus. Havainnot Dokumentit Tulkinta Aiheesta keskusteltiin lastenkokouksilla ja kartoitettiin lasten ajatuksia pelastuspartion toiminnasta: Pelastan kissan puusta tikkailla. Toivo Että minä nostan tikkaat ja olen siinä tikasautossa ajelemassa ja pelastan jonkun sellaisen koiran. Alex Jos joku ihminen olis puussa, niin tikkaat nousis ja sitten valmis! Nooa Mä haluaisin pelastaa kissan puusta. Meidän kissa ei saa kiivetä puuhun. Emma Vaikka sammutan tulipalon, tuolla hiiren kotona. Benjamin 17

Kirjastosta haettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Kirjoja käytiin läpi ja keskusteltiin yhdessä niiden herättämistä ajatuksista. Näistä kirjoista erityisesti Hälytys, hälytys hiirten palokunta kirja kiinnosti lapsia kovin ja tarjosi myös aineksia projektin eteenpäin viemiseksi. Kirjassa hiiripalopäällikkö Uljas luotsaa pelastuspartiota lämpimällä otteella opettaen miehistölleen, että kaikkia avuntarpeessa olevia on autettava. Oli kyse sitten hyvästä ystävästä tai pahimmasta vihollisesta. Hiiripalopäällikkö Uljaasta muodostui heti myös tärkeä hahmo projektin etenemisen kannalta. 02/06/2017 Opetushallitus 18

Toiminnan suunnittelu Erityisen tarkkaan lapset tutkivat kuvia hiiripalokunnan tähystystornista Mehän tarvitsemme ehdottomasti myös sellaisen! Voisiko meidän tähystystornimme olla ulkona pienessä liukumäessä? Sieltähän pääsee myös nopeasti liukumäkeä pitkin hälytystehtäviin! 02/06/2017 Opetushallitus 19

Suunnitelmia kirjattiin yhdessä projektin käsitekarttaan, joka elää projektin edetessä. 02/06/2017 Opetushallitus 20

Heti seuraavana aamuna alkoi tapahtua! Pienen liukumäen katolla oli kissa, joka ei päässyt sieltä omin voimin alas. Nyt äkkiä auttamaan! Siivousvarastossa on tikkaat! Mistä me saadaan tikkaat? Miten me saamme kissan katolta alas! Tikkaat, me tarvitsemme tikkaat! 02/06/2017 Opetushallitus 21

Hyvinvoiva, oppiva lapsi 02/06/2017 Opetushallitus 22

Pedagogisen toiminnan viitekehys

Oppimiskäsitys Lapset aktiivisia toimijoita Oppiminen kokonaisvaltaista Lähtökohtana lasten aiemmat kokemukset ja osaaminen Opittavien asioiden yhteys lasten kehittyviin valmiuksiin sekä kokemusmaailmaan Myönteisten tunnekokemusten ja vertaisryhmän tärkeys Leikin merkitys

Pedagogisen toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtia Pedagoginen toiminta on tietoista, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Lähtökohtana lasten kiinnostuksen kohteet ja tarpeet, kehittyvät valmiudet sekä oppimisen alueet. Toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus. Toiminnan avulla edistetään lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista. Suunnitelmallinen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen ovat laadukkaan pedagogisen toiminnan edellytys.

Pedagogisen toiminnan kokonaisvaltaisuus Toiminta toteutuu: Lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa Lasten omaehtoisena, lasten ja henkilöstön yhdessä ideoimana tai Henkilöstön suunnittelemana toimintana Havainnointi Dokumentointi Arviointi Kehittäminen

Laaja-alainen osaaminen varhaiskasvatuksessa Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuutta. Siihen kuuluu myös kyky käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla.

Kunkin laaja-alaisen osaamisen osa-alueessa määritellään: Varhaiskasvatuksen tehtävä Miksi kyseistä osaamista tarvitaan. Mitä osaamisella tarkoitetaan. Miten tavoitteita voidaan varhaiskasvatuksessa toteuttaa eri toimintamuodoissa.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja MIKSI? Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä. MITÄ? Itsenäisyyden asteittaista lisääntymistä Omien tunteiden tunnistamista ja niiden hallintaa Vastuullisen elämäntavan oppimista, itsestä ja toisista huolehtimista MITEN? Autetaan lapsia sekä kannustetaan heitä pyytämään apua sitä tarvitessaan. Harjoitellaan erilaisia taitoja kuten pukeutumista, ruokailua. Autetaan tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä Opetellaan havaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita Ohjataan vastuulliseen ja turvalliseen toimintaan eri ympäristöissä. Ohjataan lapsia kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisten kehoa.

Pedagoginen dokumentointi Varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen työmenetelmä Jatkuva prosessi, jossa havainnot, dokumentit ja niiden vuorovaikutuksellinen tulkinta muodostavat ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta Ei ole vain lopputuotos vaan tapa työskennellä yhdessä lasten kanssa. Mahdollistaa lasten ja vanhempien osallistumisen toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen.

Pedagoginen dokumentointi Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia. Pedagogisen dokumentoinnin avulla saatuja tietoja ja ymmärrystä hyödynnetään: työtapojen, oppimisympäristöjen, toiminnan tavoitteiden, menetelmien ja sisältöjen muokkaamisessa lasten kiinnostusta ja tarpeita vastaavaksi

Monipuoliset työtavat LUOVUUS OSALLISUUS TOIMINNALLISUUS lasten omaehtoinen ja ohjattu leikki tutkiminen liikkuminen taiteellinen kokeminen ja ilmaisu

Monipuoliset työtavat jatkuu.. Lapset mukana työtapojen valinnassa Työtavat sekä oppimisen kohde sekä väline Tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia kokeilla ja harjoitella asioita kokonaisvaltaisesti ja moniaistisesti. Tärkeää: - Herkkyys tunnistaa eri tilanteissa pedagogisia mahdollisuuksia - Toiminnan mukauttaminen lasten aloitteiden (myös sanattomien) sekä tunnetilojen mukaisesti - Sensitiivinen läsnäolo ja hyvä lasten tuntemus

Oppimisympäristöt Lapsilla on vaihtoehtoja mieluisaan tekemiseen monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen leikkeihin ja peleihin rauhalliseen oleiluun Lasten ideat, leikit ja tekemät työt näkyvät Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat Tieto- ja viestintäteknologia ja digitaalisuus Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa Kirjastot Pihat Leikkipuistot Museot Huoltajien työpaikat

Oppimisympäristön avulla edistetään muun muassa lapsen kielellistä kehitystä ja kielitietoisuutta yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä kulttuurista moninaisuutta leikkiä, fyysistä aktiivisuutta, tutkimista sekä taiteellista ilmaisua ja kokemista, luontoelämyksiä. Oppimisympäristöjä kehitetään siten, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja, että ne tukevat lapsen terveen itsetunnon sekä sosiaalisten ja oppimisen taitojen kehittymistä!

Oppimisen alueet Kuvaavat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Ohjaavat henkilöstöä monipuolisen ja eheytetyn pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä lasten kanssa. Eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti. Eheytetty pedagoginen toiminta mahdollistaa asioiden ja ilmiöiden laaja-alaisen tarkastelun ja tutkimisen. Henkilöstön tehtävänä on varmistaa, että pedagoginen toiminta edistää eri-ikäisten lasten kehitystä ja oppimista.

Ilmaisun monet muodot VARHAISKASVATUKSEN TEHTÄVÄ ON: Tukea tavoitteellisesti lasten musiikillisen, kuvallisen sekä sanallisen ja kehollisen ilmaisun kehittymistä sekä tutustuttaa heitä eri taiteenaloihin ja kulttuuriperintöön. AIHETTA LÄHESTYTÄÄN SEURAAVISTA NÄKÖKULMISTA: musiikillinen ilmaisu kuvallinen ilmaisu sanallinen ja kehollinen ilmaisu

Ilmaisun monet muodot (esimerkkejä) TAVOITTEENA Tarjota lapsille monipuolisia musiikillisia kokemuksia sekä vahvistaa kiinnostusta ja suhdetta musiikkiin Kehittää lasten suhdetta kuvataiteeseen, muuhun visuaaliseen kulttuuriin ja kulttuuriperintöön Erilaiset harjoitukset ja leikit tarjoavat lapsille mahdollisuuden monipuoliseen kielelliseen ja keholliseen kokemiseen, ilmaisuun ja viestintään MITEN? Lauletaan, loruillaan, kokeillaan erilaisia soittimia, kuunnellaan musiikkia, liikutaan sen tahdissa. Kannustetaan lapsia ilmaisemaan musiikin herättämiä tunteita eri tavoin (sanallisesti, kuvallisesti) Lapset kokeilevat erilaisia kuvan tekemisen tapoja, välineitä ja materiaaleja esimerkiksi maalaamalla, piirtämällä, rakentamalla ja mediaesityksiä tekemällä. Lapsia rohkaistaan sanalliseen ja keholliseen ilmaisuun esimerkiksi draaman, tanssin ja leikin keinoin. Hyödynnetään esimerkiksi lastenkirjallisuutta, sanataidetta, teatterin eri muotoja, tanssia ja sirkusta.

Tiimin jokaisella jäsenellä on vastuu pedagogiikan toteutumisesta ja toteuttamisesta joka päivä!

Leikki

Leikkirahapeli Peli 1 1. Valitse itsellesi pari. 2. Kouluttaja kertoo sanan, josta teette kymmenen sanan listan (aikaa 5 minuuttia) itsenäisesti. Ei saa keskustella. 3. Vertaillaan listoja ja kerätään pisteitä (aikaa 5 minuuttia). Peli 2 Pelataan toinen peli samalla menetelmällä.

Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä

Leikki keskiöön Lapselle leikillä on arvo itsessään; ILO, MIELIHYVÄ, RIEMU, YHTEISÖLLISYYS. Leikki on lasten tapa jäsentää ja tutkia maailmaa sekä muodostaa merkityksiä kokemuksistaan. Leikin kautta lapsi oppii, mutta lapselle itselleen leikki ei ole tietoisesti oppimisen väline vaan tapa olla ja elää sekä hahmottaa maailmaa. Leikissä mahdollistuu lasten toimijuus lapsi voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Henkilöstön rooli leikin ohjaamisessa tärkeä

Pohdittavaksi: Miten leikki näkyy Vasussa? Arvoperusta Miten lapsen oikeus oppia leikkien ja iloita oppimastaan näyttäytyy? Entä leikin itseisarvo lapselle? Toimintakulttuuri Työyhteisön käytänteet esim. leikin arvostus. Keskeytetäänkö leikit muiden tärkeämpien asioiden takia? Saako leikkivää lasta tai aikuista häiritä? Oppimisympäristöt Leikkiympäristöjen kehittäminen yhdessä lasten kanssa. Saavatko leikit levittäytyä eri tiloihin? Leikki työtapana Mitä tarkoittaa alle 3-vuotiailla? Mitä on eheytetty opetus, jossa yhdistyy draama, liikkuminen, sadut, leikkimaailmat, projektit Sukupuolisensitiivisyys ja lasten eri kulttuuritaustat Miten huomioidaan esim. oppimisympäristöissä tai lasten leikkialoitteisiin vastaamisessa. Henkilöstön rooli Miten turvataan leikin edellytykset? Miten leikin tavoitteellinen ohjaaminen toteutetaan?

KASVATTAJAN ROOLEJA LEIKISSÄ http://www.socca.fi/files/5556/kasvattajan_rooleja_leikissa.pdf

Materiaalia leikin kehittämisen tueksi Leikki astuu varpaille; http://www.socca.fi/files/5553/leikki_astuu_varpaille_- julkaisu.pdf Leikkijuliste, kehittyvä leikki: http://www.socca.fi/files/5555/kehittyva_leikki_-juliste.pdf Videoita leikistä ja leikillisyydestä : http://www.socca.fi/kehittaminen/varhaiskasvatus_vkkmetro/leikki_ja_leikilliset_oppimisymparistot/leikkivideot 02/06/2017 Opetushallitus

Lapsuutemme leikeistä tämän päivän leikkeihin

Oppiva ja hyvinvoiva lapsi vertaisryhmässä lapsen vasu

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle. Pedagoginen, lakisääteinen asiakirja Lapsi otetaan ikätaso huomioiden mukaan varhaiskasvatussuunnitelman laadinnan ja arvioinnin kaikkiin vaiheisiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaan lapsen kehitystä ja oppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot. Lasten vasuista nousevat tavoitteet otetaan huomioon lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä. Paikallisesti päätetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenne, sen laatimiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tarkoitus Tavoitteellisuus Osallisuus Pedagogisuus Tuki Yksilöllisyys Arviointi Lapsikuvauksen painottuminen Aikuis- ja ammattilaiskeskeisyys Ongelmakeskeisyys Pedagogisuus? Jatkuvuus Jatkumon sijaan yksittäiset suunnitelmat Lapsen vasu 55 (Noora Heiskanen, JYU)

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Haasteita tutkimuksen valossa Kaapista käyttöön 2.6.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen 1/2 Suunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet. On lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelma ei arviointilomake Perustuu lapsen tuntemiseen, kuulemiseen ja havainnointiin Lapsen vasuun kirjattavat tavoitteet asetetaan varhaiskasvatuksen toiminnalle. Henkilöstöllä on vastuu jokaisen lapsen osallistamisesta ja keinojen löytämisestä lapsen mielipiteen tavoittamiseksi. Arviointityökalu -> kohdistuu lapsen arvioinnin sijaan toiminnan, järjestelyjen ja pedagogiikan arviointiin

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Lapsen osallisuus (mukaillen Kristine Järnefelt; Leena Turja; Anna-Maria Isola) OSALLISUUDEN PALIKAT Ilmaisen Aikuinen kuuntelee lasta Vaikutan Aikuinen ottaa lapsen ajatukset huomioon Kuulun Aikuinen varmistaa lapsen kuulumisen tunteen 2.6.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen 2/2 Suunnitelman laadinnasta ja toteutumisen arvioinnista päiväkodeissa vastaa henkilö, jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus. (Varhaiskasvatuslaki 7 a ) Lastentarhanopettaja on pedagogisessa vastuussa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta Lapsiryhmässä toimiva henkilöstö yhdessä osallistuu suunnitelman laatimiseen ja arviointiin Paikallisella tasolla päätetään kuka käy keskustelut ja kenellä on eniten pedagogista osaamista tähän tehtävään Perhepäivähoidossa suunnitelmaa tehtäessä käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta. Esim. perhepäivähoidosta vastaava päiväkodin johtaja tai paikallinen varhaiskasvatusjohtaja vastaavat siitä, että lapsivasut laaditaan ja niiden toteutumista seurataan perusteiden mukaisesti Huomioitava myös yksityinen perhepäivähoito valvonnan näkökulmasta

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisältö Lapsen vasuun kirjataan: lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet lapsen yksilölliset tarpeet ja mahdollinen lisätuki lapsen ja huoltajien näkemykset ja miten ne on otettu suunnittelussa huomioon tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi sekä niiden toteutumisen arviointi Lasta kuvattaessa tulee kuvailla hänen toimintaansa eri tilanteissa ja ympäristöissä sekä tunnistaa myös aikuisen oman toiminnan ja pedagogiikan vaikutus lapsen toimintaan.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Huoltajien osallisuus Vasukeskustelu Keskustelut ovat vasu-prosessissa vanhemmille merkityksellisiä. Kirjatussa vasussa ammattilaisten näkemykset korostuvat Kuitenkin huoltajalla paras lapsituntemus Huoltajat mukaan suunnittelemaan vasu-prosessia ja lomaketta! Mitä haluat kertoa, miten haluat osallistua? Miten prosessista tehdään yhteinen? Ilmaisen Vaikutan Kuulun 2.6.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Yksittäisistä suunnitelmista jatkumoon Lukuvuosiajattelu Lasten vasu-keskustelut järjestetään ja vasut kirjataan tyypillisesti syksyllä ja arvioidaan keväällä. Mitä kesällä? Suunnittelu Arviointi Vuosittaisista suunnitelmista kohti jatkuvaa suunnittelun ja arvioinnin jatkumoa, jossa kirjauksia tehdään tarpeen mukaan. Kerran vuodessa on minimi! 2.6.2017 Jatkumo? Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Jatkumoajattelu KESKUSTELU Tehdyn arviointi, tulevan suunnittelu Tarkennuksia Tarkennuksia KESKUSTELU Tehdyn suunnittelu, tulevan arviointi Tarkennuksia Tarkennuksia Vasu-keskustelujen tarkoituksenmukainen sijoittelu Välikirjaukset (vanhempien kanssa keskustellen) Jatkumo yli lukuvuosien, varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, esiopetuksesta kouluun Keskusteluissa aina 1)menneen arviointi 2)tulevan suunnittelu 2.6.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Pedagogisen arvioinnin edellytykset Vasusta toiseen johdonmukaisesti etenevä prosessi Edellisen arviointi, tulevaan suuntaaminen Vasu Vasu Vasu Vasua kirjatessa tulee tarkastella myös edellisiä kirjauksia VASU 2016 VASU 2017 Jatkuvuutta viittaamalla - Viime vuonna sovittiin kuvien käytöstä, se on toteutunut - Tavoite A) kuvat käyttöön A) otettu käyttöön. Arvioidaan toimintaa, ei lasta 1.2.2016: Kokeillaan ryhmässä tukiviittomia. 27.4.2016: Viittomat jäsentävät arjen toimintaa, jatketaan. kouluttaudutaan. 7.8.2016: Viittomat otettu nyt käyttöön kaikissa arjen tilanteissa. 2.6.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Lapsen vasu osana lapseen liittyvän kirjaamisen kokonaisuutta Tiedonsiirto (Esi)koulusiirtymä Havainnot Testimateriaalit Yhteistyö Neuvolapalaute Kuntoutus- tai tutkimuslausunto Pedagoginen arvio? VASU Lapsihavainnointi Ryhmävasu Tiimisopimus Toiminta -tavat Pedagoginen selvitys Tuki HOJKS Tehostetun tuen suunnitelma Oppiminen ja osallisuus Kasvunkansio Ped. dokumentaatio Haastattelut 2.6.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Vasu-lomake Yleisesti: sitä kirjataan mitä kysytään siinä suhteessa, miten kysymykset ja lomake asioita painottavat. Lapsen vahvuudet vt. Lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet Hyvä lomake tukee kirjoittamista. Tarvitaan kuitenkin myös ohjeistusta, miten ja miksi kirjata. Vasu-lomake on läsnä keskustelussa: se ohjaa keskustelun kulkua, rakennetta ja käsiteltäviä asioita Me jo tätä käsiteltiinkin, mutta käydään nyt vielä, kun tässä paperissa on tää kysymys. (Karila & Alasuutari) 2.6.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Lapsen vasu pedagogisena prosessina Mitä tarvitaan? Miten yksilöllistetään? VASU Pedagoginen tuki Rakenteellinen tuki Hyvinvointiin liittyvä tuki Mitä kohti? = oppimisen alueet laaja-alainen osaaminen Yhteistyö Lapsen vasu kirjataan ja tavoitteet asetetaan tarkastellen, mikä tällä hetkellä tukisi varhaiskasvatuksen yleisten tavoitteiden toteutumista 2.6.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Pedagoginen kirjaaminen: miksi? Lapsi harjoittelee pukemista Lapsi tarvitsee tukea pukemisessa Lapsi tarvitsee aikuista pukemisessa Pukeminen on lapselle vaikeaa Lapsen pukemisvalmiudet ovat puutteelliset Lapsi ei osaa pukea Lapsi on kyvytön pukemaan Lapsi ei koskaan tule pystymään itsenäiseen pukemiseen Kirjaaminen rakentaa, vaikuttaa, toimii, tuhoaa 2.6.2017 Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto noora.j.heiskanen@jyu.fi

Kehityksen ja oppimisen tuki keskeiset periaatteet Lähtökohtana lapsen vahvuudet sekä oppimiseen ja kehitykseen liittyvät tarpeet. Rakentuu lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta sekä yhteisöllisistä ja oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista: pedagogiset rakenteelliset hyvinvointia tukevat järjestelyt Lapsen tarvitsema tuki annetaan ensisijaisesti erilaisin joustavin järjestelyin lapsen omassa ryhmässä.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana Lasta kuvattaessa on tärkeää kuvata lapsen tilannetta monista näkökulmista. oppimisympäristöt (sisällä, ulkona, salissa ) arjen tilanteet (ruokailu, siirtymät, nukkuminen, ulkoilu ) ryhmätilanteet (pienryhmä, koko ryhmä, yksin työskentely ) muiden tekijöiden merkitys lapsen toimintaan (väsymys, tunnetilat ). Tuen suunnittelun perustuu lapsen vahvuuksiin ja mieltymyksiin, jotka kuvataan lapsen vasussa käytetään toiminnan suunnittelun pohjana. Tavoitteiden toteutumiseksi tulee kirjata pedagogiset tukitoimet, joilla lasta tuetaan (esim. aikuinen tukee lapsen osallistumista ryhmätilanteissa viittoen ja auttaen lasta suuntaamaan tarkkaavaisuutta yhteiseen tekemiseen).

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana Annetun tuen vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti arjessa. Lapsen tuen tarve arvioidaan uudelleen aina, kun siinä tai lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia. Tuen tarve arvioidaan lapsen siirtyessä esiopetukseen.

Tiedonsiirto Huoltajaa tulee informoida etukäteen mihin heiltä saatuja tietoja käytetään ja missä tilanteissa tietoja siirretään ja miksi. Lapsen vasussa on kyse henkilökohtaisista tiedoista. asiakirjan suojaaminen Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot siirretään. Pääsääntöisesti huoltajan suostumus tiedonsiirtoon paitsi, kun kyseessä on lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelulle tai poliisille Varhaiskasvatusta koskevat yleislait, julkisuuslaki (621/1999) ja henkilötietolaki (523/1999) Sovelletaan lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

Heräämisiä Oivalluksia johtamiseen Kirkas suunta ja ihmisten voima Organisaatiokulttuuri on innovaatioiden lähde! 70% + 20% + 10% Se miten ihmiset voivat, on aivan yhtä tärkeää kuin se, mitä he saavat aikaan! Oivalluksia tunteista HAND > HEART > HEAD Missä ei ole iloa, ei ole tunteiden tukea. Myönteinen asenne avaa aina uusia mahdollisuuksia.

Mikä on varhaiskasvatuksen, vasujen tai kehittämisen päätavoite? Lapsen kasvu, oppiminen ja hyvinvointi 02/06/2017 Opetushallitus 74