Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi XIII TURVALLISUUDEN TULEVAISUUS 11.5.2017 Jyväskylä Turvallisuus lapsen näkökulmasta Päivi Fadjukoff ja Raija Harju-Kivinen
Hyvän lapsuuden peruspilarit 1. Turvallinen paikka elää ja oppia ja mahdollisuus terveydenhuollon, ravinnon ja vaatetuksen saamiseen 2. Vahvat perheet ja rakastavat, pysyvät huoltajat 3. Sosiaalinen vuorovaikutus ja ystävyyssuhteet 4. Luova leikki ja fyysinen aktiivisuus 5. Luontoympäristön kunnioitus ja hoito 6. Luova ilmaisu musiikin, tanssin, draaman ja muiden taiteenlajien muodossa 7. Kasvatus, joka kehittää lapsen kaikkia kykyjä kognitiivisia, fyysisiä, emotionaalisia ja eettisiä 8. Tukea antava, huolehtiva ja lapsiystävällinen yhteiskunta 9. Kasvava itsenäisyys ja päätöksenteko 10. Lasten ja nuorten osallistuminen yhteiskuntaelämään Pulkkinen, L. (2012). Ten pillars of a good childhood: A Finnish perspective. Childhood Education: Infancy through Early Adolescence, 88 (5), 326-330. doi:10.1080/00094056.2012.718680.
Turvallisuus lasten puheissa: ulkoinen turvallisuus sisäinen turvallisuus Turvallisuudesta huolehtiminen on aikuisten tehtävä Sisäinen turvallisuuden tunne: Että on tunne, että on turvallista. Että voi mennä rauhassa nukkumaan ilman pelkoa ja että lapsi saisi elää huoletonta lapsen elämää. Lapsi saattaa kokea turvattomuutta, vaikka aikuisen mielestä lapsen elämästä ei puuttuisi mitään. Tärkeää kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen SKIDI-KIDS tutkimushanke: http://www.aka.fi/skidi-kids
Lasten salapoliisitoiminta Lapset lastensuojelua tutkimassa ja kehittämässä Sari-Anne Paaso, Pesäpuu ry Mäyrän ja välineet piirtänyt: Ulla Phillips
Lapsi tarvitsee aikuisia, jotka ovat kilttejä lapsille. Jos huolehtii lapsesta, niin lapsi näkee hyviä unia. Pitää olla ruokaa, mutta ei liikaa karkkia. Lastensuojelu suojaa LAPSIUHKALTA: Lastensuojelu on sitä varten, että lapsi voi olla turvassa. Sosiaalityöntekijä vaikka luulee, että äiti ja isä käyttäytyvät huonosti Milloin minä pääsen kotiin? Sosiaalityöntekijä päättää sen. Oma sosiaalityöntekijä. Kun lapsiuhka on ohi. Koska sehän on vaarassa. Mitä se sosiaalityöntekijä tekikään? Suojeli lapsia. Mutta miltä? Jos se on ohi, se voi palata kotiin.
Lapsen oikeuksien sopimus Yleisperiaatteet: Syrjimättömyys Miten päätökset vaikuttavat erilaisiin lapsiin? Oikeus jäädä eloon ja kehittyä Miten päätökset vaikuttavat lasten kehityksen osaalueisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Lapsen näkemysten kunnioittaminen Päätösten valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa Lapsen edun ensisijaisuus Kokonaisarvio lasten oikeuksien toteutumisesta Lapsen Oikeuksien sopimus
Suomi lasten hyvinvointiyhteiskuntana Suomalaislasten keskimääräinen hyvinvointi on maailman parhaita etenkin materiaalisen hyvinvoinnin sekä terveyden ja turvallisuuden osalta.. MUTTA:!Käyttäytymiseen liittyviä riskejä (väkivalta, tupakointi, alkoholi, ruokailutavat, ylipaino, )!Lasten köyhyys lisääntyy (THL)!Eriarvoisuus on kasvamassa (perheet, asuinalueet)!syrjäytymisen ja toivottomuuden sukupolvien yli jatkuva kierre!moni nuori ajautuu koulutuksen ja työn ulkopuolelle (ns. NEET) UNICEF Office of Research (2013). Child Well-being in Rich Countries: A comparative overview, Innocenti Report Card 11, UNICEF Office of Research, Florence
Oikeusturvan toteutumisen keskeinen tekijä on, että lapsi kokee itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2017
Suojaa jokaiselle lapselle!?
Näitäkin lapsia koskee tämä lapsikäsitys: Lapsella on sisäsyntyinen potentiaali kasvaa, oppia ja kommunikoida sekä osallistua omalla tavallaan ja omine oikeuksineen ja velvollisuuksineen yhteisönsä toimintaan. Lapsi on aktiivinen toimija omassa elämässään ja suhteessa toisiin ihmisiin. Lapsi ei ole kohde, jota tungetaan aikuisen valitsemaan muottiin. Aikuiset, jotka ovat herkkiä lapsen tarpeille, auttavat lapsen ainutlaatuisuuden kehkeytymisessä. Lasten vuorovaikutuksen ja suhteiden laatu aikuisiin ja toisiin lapsiin vaikuttaa heidän kasvuunsa ihmisinä joko myönteisesti tai kielteisesti. Lapset luovat kanssamme maailmaa ja muuttavat sitä. Inhimillinen kehitys on yksilön ainutlaatuisuuden kehkeytymisprosessi, johon vaikuttavat keskenään vuorovaikutuksessa olevat biologiset, psykologiset, sosiaaliset, kulttuuriset, henkiset ja yhteiskunnalliset tekijät. The Alliance for Childhood European Network Group
Kun omat huoltajat eivät pysty kannattelemaan lapsen oikeuksia ja lapsen edun toteutumista, yhteiskunnan suojaava merkitys kasvaa. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2017
Lapsen oikeusturvan toteutuminen on oikeusvaltion ydintehtäviä. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2017
Turvattomuuden ja merkityksettömyyden tunne lapsena johtaa moniin riskeihin Ruumiillinen kuritus lisää väkivaltaisuutta Väkivaltaa tai henkistä kylmyyttä kokeneet lapset valitsevat kykyjään alempia koulutusväyliä Usko itseen ja omiin uramahdollisuuksiin on vähäinen Todennäköisempi syrjäytyminen työelämästä ja ajautuminen väkivallan ja päihteiden käyttäjäksi Kyvyttömyys tasapainoiseen parisuhteeseen ja vanhemmuuteen Riski rikollisuuteen ja hyväksikäytetyksi tulemiseen Epäoikeudenmukaisuuden kokemukset ja tarve löytää oma paikka voivat johtaa myös aktiiviseen toimintaan yhteiskuntaa tai sen ryhmiä vastaan.
Lasten turvallisuus tänään tukee yhteiskunnan turvallisuutta huomenna Maailma on muuttumassa entistä monimutkaisemmaksi ja tarjoaa monenlaisia vaihtoehtoisia totuuksia. Lapset ja nuoret tarvitsevat vahvat eväät menestyäkseen globalisoituneessa ja digitalisoituneessa maailmassa ja rakentaakseen sitä entistä paremmaksi. Lapset huomioimalla turvaamme myös yhteiskuntamme kestävän kehityksen. Kaikkien osallistaminen kasvattaa yhteiskuntaan tekijöitä ja vastuunkantajia ja vähentää syrjäytymistä ja siten huollettavien määrää. Suomen vahvuutena on ollut vahva keskinäinen solidaarisuus ja luottamus. On turvallisuusriski, jos osa kansasta voi hyvin huonosti ja eriarvoisuus kasvaa. Kestävän kehityksen peruskirja Earth Charter. YK:n kestävän kehityksen tavoiteagenda 2030
Lapsiasiavaltuutetun esiin nostamat oikeusturvaongelmat Koulujen sisäilmaongelmat Koulukiusaaminen Pitkittyneet huoltoriidat Lastensuojelussa tehtävät päätökset ja lastensuojelun järjestäminen Nuoren rikoksen uhrin asema Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2017
Lisäksi tietyillä lapsiryhmillä on erityishaasteita Yksin maahan tulleet lapset Vammaiset lapset Saamelaislapset Viittomakieliset lapset Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2017
Lisätään voimavaroja, vähennetään riskejä! Riski Ei-toivottujen seurausten todennäköisyys Riskitekijä Suuntaa kehitystä kielteiseen suuntaan. Voi olla yksilöön itseensä tai ympäristöön liittyvä Voimavaratekijä Vaikuttaa myönteiseen kehitykseen muista tekijöistä riippumatta Haavoittuvuustekijä Paljon vaikutusta silloin, kun riski on suuri; vähän, kun riski on pieni Suojaava tekijä Tukee myönteistä kehitystä riskeistä huolimatta
Oikeusturvan kannalta huonoimmassa asemassa ovat erityisesti ne lapset, jotka tukea eniten tarvitsisivat Lastensuojelussa lasta kuullaan heikosti Lastensuojelun henkilöstöresurssit riittämättömät Osaaminen ja vaihtuvuus haasteina Psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun rajapinta Nuoren rikoksen uhrin asema on heikko Väkivallan kokemukset kumuloituvat muun huono-osaisuuden kanssa Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2017
Lapsen vakavatkin viestit oikeusturvaongelmista jäävät tavoittamatta yhteiskunnassa ja lipuvat aikuisten ohi Eduskunnan oikeusasiamies (2015) nosti koulun turvallisuuden yhdeksi kymmenestä keskeisestä suomalaisesta perus- ja ihmisoikeusongelmasta. SISÄILMAONGELMAT Noin 100 000 peruskoululaista ja lukiolaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille. Koulujen sisäilmaongelmat ovat lapselle uhka niin terveyden, koulutuksen kuin sosiaalisten suhteidenkin kannalta. Sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa pahimmillaan elinikäisen sairauden ja toimintakyvyn alenemisen. SYRJIMISEEN JA KIUSAAMISEEN EI PUUTUTA Koulukiusaaminen ei ole vähentynyt 2000-luvun aikana Keskimääräistä alttiimpia syrjinnälle ovat eri tavoin vammaiset ja pitkäaikaissairaat lapset ja nuoret, maahanmuuttajataustaiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret. Peruskoulussa 68 % kiusatuista ja kiusaajista kertoo etteivät koulun aikuisiset puutu kiusaamiseen, lukiossa luku on 85 % Viikoittain kiusatuksi koki tulleensa 6-7 % oppilaista. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2017 + THL kouluterveyskysely
Jouni Välijärvi: PISA 2015 Oppilaiden hyvinvointi. Koulutuksen tutkimuslaitos 2017. Saatavilla: https://ktl.jyu.fi/pisa
Eriarvoisuus kasvaa ja rakenteellistuu Asuinalueet jakautuvat Sukupolviset syrjäytymisen ketjut Lapsiperheiden köyhyys kolminkertaistunut 20 vuodessa; huono-osaisuus kumuloituu Koulujen väliset erot kasvaneet (PISA-tutkimus)
HS 24.4.2017 Turun ja Helsingin eroja selittää se, että Helsingissä on taisteltu pitkään alueellista eriytymistä vastaan. Eriytymisestä on haittaa yhteiskunnan eheydelle Suurituloisten ja pienituloisten, suomalais- ja ulkomaalaissyntyisten lapset eri päiväkoteihin ja kouluihin Timo M. Kauppinen, Maria Vaalavuo. Työikäisen väestön alueellinen eriytyminen synnyinmaan ja tulotason mukaan suurilla kaupunkiseuduilla. URMI kaupunkianalyysi I. 6 sivua. Helsinki 2017.
OECD 2016: Education at a Glance Nuorisobarometri 2016
Onneksi vuoto ei ole täällä keulassa!
Miten takaamme kaikille lapsille onnistumisen, osallistumisen ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia ja siten mahdollisuuden kasvaa omaa potentiaaliaan hyödyntäen tasapainoiseksi ja elämään luottavaksi aikuiseksi sekä tulevaisuuden turvallisen yhteiskunnan rakentajaksi?
Lapsiystävällinen Keski-Suomi!! Pitkät perinteet lasten hyvinvoinnin kehittämiseen Uno Cygnaeauksen ajoista alkaen Luonto ja ympäristö Vahva oppilaitosten koulutus ja asiantuntemus Yliopistossa kansainvälisestikin vahva monitieteinen tutkimusosaaminen Merkittävä järjestökentän osaaminen Lapsiasiavaltuutettu Nuorten osallistuminen Tule mukaan toteuttamaan Keski-Suomen lapsiohjelmaa!
Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi KSLAPE (2017-2018)
Maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet
Hanketiimi Hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen (TtM, lasten sh) Kehittämiskoordinaattorit: Perhekeskustoimintamalli: Petri Oinonen (Sosionomi, YAMK) ja Sari Paananen (KM) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitoksen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena: Senja Hirsjärvi (Sosionomi, YAMK) Erityistason palvelukokonaisuus: Maria Lehtinen (YTM) Vaativimman tason palvelukokonaisuus: Johanna Liukkonen (YTM; Sosionomi, AMK) Maakunnan lapsistrategia: laatija Päivi Fadjukoff (dosentti, FT, KM) / Haukkalan säätiö Muutosagentti: Hanna Hämäläinen 15.5.2017 Raija Harju-Kivinen
KSLAPE hanketiimi 2017-2018 15.5.2017 Raija Harju-Kivinen
Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin, ja jos jokainen tekee jotakin tulee kaikki tehdyksi - Mikä on sinun panoksesi?
Tehdään yhdessä huomisenkin Keski-Suomesta myös kasvavalle sukupolvelle turvallinen, paras paikka!
Anna lapselle turvallinen lapsuus! Turvattomuudelle on yksinkertaisimmillaan kolme syytä: väkivalta, päihteet ja perheen taloudelliset ongelmat Perhetutkimuksen professori Kimmo Jokinen Turvallinen lapsuus on erittäin tärkeä tekijä lapsen elämässä. Tärkeää kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen Turvattomuus syntyy pitkäaikaisista kokemuksista Jos omat vanhemmat aiheuttavat turvattomuutta, voivat seuraukset olla raskaat. Lapsi saattaa kokea turvattomuutta, vaikka aikuisen mielestä lapsen elämästä ei puuttuisi mitään. SKIDI-KIDS tutkimushanke: http://www.aka.fi/skidi-kids