Herukkakurssi Kastelu ja lannoitus. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija

Samankaltaiset tiedostot
Herukkaviljelmän perustaminen

Herukkakurssi hoitotoimenpiteet. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Kaura vaatii ravinteita

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä

Hedelmän- ja marjanviljely

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

MegaLab tuloksia 2017

Rehumaissin viljelyohjeet

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

Kasvuohjelmaseminaari

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Marjanviljelyn edellytykset

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

Katevaihtoehdot marjanviljelyssä

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Biologinen kasvinsuojelu

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Karhunvadelman viljely

Karjanlannan käyttö nurmelle

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Myllyvehnän lannoitus AK

Nurmen lannoitusohjelmat

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Päätoiminnot Laitilassa Yksi myyjä Pohjanmaalla 9 henkilöä Maahantuonti, valmistus, huolto ja korjaus Alan parhaat tavarantoimittajat

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Rikinpuute AK

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Marjanviljely elinkeinona

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Mistä saisi luomutaimia?

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Avomaan vihannesviljely

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Säilörehun tuotantokustannus

Lisälannoitus kasvukaudella

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Harsot, kankaat ja katteet

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät Anna Sipilä Petla

Transkriptio:

Herukkakurssi Kastelu ja lannoitus Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija 20.3.2017 Sivu 1 23.3.2017

Hoitotoimenpiteet Kastelu Lannoitus Kasvinsuojelu 2017 käytettävissä olevat torjuntaaineet herukoilla Sivu 2 23.3.2017

Hoitotoimenpiteet kastelu ja lannoitus Tarkoitus herättää keskustelua ja ajattelua siitä mikä on mahdollista mikä ei - Myös mikä on kannattavaa, mikä ei toimii yhdellä, mutta tökkii toisella - Kasvin kannalta maksimisadon tuotto voi käydä liian kalliiksi peltoviljelyn mittakaavassa Mm pensaan leikkaus käsin Alasleikkaus - Yksi sanoo että vasta sitten pensas alkaa tuottamaan - Toinen haukkuu pensaan pilaajaksi Sivu 3 23.3.2017

Herukan mahdollisuuksia Suuret sadot - Saatu jo aiemmin, miksei siis nytkin Sadon ajoitus - Satotaimia miksei Menestyy vaatimattomissa oloissa ja vaatii vähän ravinteita - Mutta entä jos tehostetaan kastelua ja lannoitusta Vrt vadelmaan - Avomaan pienisatoisesta, runsasta kasvinsuojelu- ym hoitotoimia vaativasta kasvista -> tunnelissa tai kasvihuoneessa satotaimilla taimet vuosittain vaihtaen + kastelulannoitusta käyttäen huippusadot, jopa biologisella kasvinsuojelulla Sivu 4 23.3.2017

Sivu 5 23.3.2017 Satotaimessako tulevaisuus - Rovadan (punaherukka) taimi ISFC 2017

Toimet ennen istutusta Herukka samalla paikalla 10-20 vuotta. 10-20 vuotta ilman perusparannuksia! - mutta lyheneekö viljelykierto tulevaisuudessa (K. Hoppulan esitykset parhaiten tuottavasta kasvustosta 5-6 vuoden iässä) Ennen perustamista pelto kuntoon: - Kalkitus ph 6-7 - Rikkakasvit pois - Vesi - monivuotisten rikkojen torjunta kuten mansikalla myös alasleikkauksen yhteydessä - liika vesi pois (salaojitus) - kastelu hyvinkin karkeat maalajit sopivat jos vettä riittää - Hyvä peruslannoitus ravinnetasapainot kohdilleen mm. K : Mg suhteessa tavoitteena maassa saman verran molempia Muista viljavuusanalyysi! Sivu 6 23.3.2017

Toimet ennen istutusta Karjanlanta paras perustamislannoite. - Edullinen - Parantaa maan biologisia ominaisuuksia - Hidasliukoinen, vaikuttaa kaksi vuotta - Hyvin palanutta lantaa - Naudan kuivikelanta n 20-40 tn/ha - Sianlanta 20-30 tn/ha - Kananlanta 5-10 tn/ha - Mieluiten jo esikasville - Jos istutuksen yhteydessä, oltava varovainen määrän kanssa liika typpi voi rehevöittää lamoavien lajikkeitten kasvua Sivu 7 23.3.2017

Toimet ennen istutusta Jos K-taso alhainen, biotiitti kannattaa: - K n. 5%, Ca n. 7%, Mg n. 10% - Edullisin K-lannoite ainakin 200 km etäisyydellä Siilinjärven kaivokselta. - Hidasliukoinen, vaikuttaa viisi vuotta - Tarpeen erityisesti nurmien jälkeen - Kalium vaikuttaa talvenkestävyyteen Sivu 8 23.3.2017

Perustamislannoitus Ravinnepuutokset kuntoon: Lannoita viljavuusanalyysin tasolle hyvä, jotta puutteita ei tarvitsisi paikata istutuksen jälkeen. Muista myös hivenet. Kaikkia ravinteita tarvitaan. Kasvuunlähtö on hidasta: Alussa kannattaa lannoittaa hyvin, jotta pensaat saataisiin mahdollisimman nopeasti kasvamaan satoikäiseksi. Sivu 9 23.3.2017

Perustaminen Istutus katteeseen muoviin, kankaaseen tai biohajoavaan kalvoon! - Vähentää rikkakasviongelmia - Lämmittää maata: Kasvu nopeutuu ja maan typpitaso kasvaa näkyy kukkinnan ja sadon aikaistumisena - Parantaa veden pysymistä maassa, mutta toisaalta myös huonontaa sateen imeytymistä - Nopeuttaa pensaiden satoikään tuloa 1-2 vuodella. - Maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin Sivu 10 23.3.2017

Perustaminen Hivenet herukalla erityisesti - Boori - Mangaani - Kupari Sivu 11 23.3.2017

KASVIRAVINTEET hivenravinteet Mangaani Mn Mangaanin (Mn) vaikuttaa yhteyttämiseen, valkuaisaineiden muodostumiseen ja useiden entsyymien toimintaan. Säätelee taimen eloisuutta ; kasvukykyä Heikentää taudinaiheuttajia Tehostaa varren ja juuriston kasvua - Positiivinen Mg:n vaikutus sadon määrään ja laatuun 12

KASVIRAVINTEET hivenravinteet Mangaani Mn Mangaanin puutteessa kasvien lehtiin lehtisuonten väliin ilmestyy pitkittäisiä ruskeita (harmahtavia) laikkuja tai pieniä keltaisia laikkuja Mansikalla mangaanin puute aiheuttaa marjojen pehmenemistä ja vaalenemista. Mangaani vaikuttaakin yhdessä fosforin, kalsiumin ja kaliumin kanssa mansikan varastointikestävyyteen Vadelmalla (Glen Ample) esiintyy Mn-puutetta Herukalla ja mansikalla alimmat lehdet jäävät vaaleanvihreiksi, mutta lehtisuonet tummiksi. Lehtien 13 reunat vaalenevat alimmista lehdistä alkaen.

KASVIRAVINTEET hivenravinteet Boori B Boori (B) osallistuu kasveissa muun muassa solukkojen rakentumiseen ja niiden erilaistumiseen. Boorin puute näkyy kasvupisteiden tuhoutumisena Boori on tärkeä siitepölyn ladulle ja pölyttymiselle Boorin tarpeessa mansikalla lajikekohtaisia eroja 14

Boori ja mansikka Liian vähän booria - Voi vähentää marjakokoa ja satoa. - Tyypillisiä oireita ovat epämuotoiset marjat, kukkien abortoituminen ja alikehittyneet valkoiset emit ja reunapolte oireet kuten Ca puutoksessa. Liikaa booria - Vähentää marjakokoa ja satoa. - B kerääntyy vanhimpiin lehtiin, lehtivioitukset. Korkeassa pitoisuudessa myrkytysoireet voivat esiintyä verholehdissä Boorimyrkytys - Liikaa puuntuhkaa max 2-3 tn/ha - Liikaa boorilannoitusta

KASVIRAVINTEET hivenravinteet Kupari Cu Kuparia (Cu) tarvitaan pieniä määriä yhteyttämiseen sekä valkuaisaineiden ja hiilihydraattien muodostumiseen. Kuparin puute alentaa satoa jo lievänä, vaikka oireita ei näkyisikään.

muovikateviljely Muovit - paksuus 0,05 tai 0,06 mm - leveys 1,0 tai 1,2 m (viljelytapa!) - UV-suojattu - eri värejä: musta yleisin! ruskea valkoinen (kaksipuoleinen, musta-alapinta) - Pelkkä valkoinen päästää valoa liikaa läpi rikkakasvu - Heijastaa valoa kasvustoon - Säilyy viileämpänä, ei aikaista satoa

muovikateviljely Katekangas (Mypex) - kestävä materiaali pitkäänkin viljelykiertoon Lyhyellä viljelykierrolla jopa useampi kierto - läpäisee vettä, jossakin määrin myös ravinteita - kallis materiaali - leveys mahdollistaa myös useamman rivin / istutuspenkki - Myös valkoinen mypex-kangas olemassa - Heijastaa valoa - Mutta yksinkäytettynä rikat viihtyvät sen alla (läpäisee valoakin)

muovikateviljely Biohajoavat katteet - Alkukasvatuksen turvaaminen rikkakasveilta - Monivuotiset biohajoavat käyttökelpoisia Yksi vuotiset hajoavat liian nopeasti päästäen rikat valloilleen - Hajoavat maahan joten pintalannoitus satovuosina onnistuu helpommin Sivu 19 23.3.2017

Lannoitus Yaran suositus vuodelta 2016 - N 50 P 20 K 75-100 - Perustuu kokeisiin ja kokemuksiin suomalaisilta tiloilta Typpi (N) jaettuna raakiletilanteen mukaaa Fosfori (P) viljavuusluokan mukaan tukiehdot Kalium (K) viljavuus luokan mukaan - Vaikutus talvehtimiseen!!! Sivu 20 23.3.2017

Typpilannoitus mustaherukka Karkeat kivennäis maat Kevät Vm/m Rm/erm Vm/m Rm/erm alle satoikä Satoikäin en + satoik. raakilevai he Syys 30 20 20 10 10 40 30 35 25 15 20 15 20 15 - Eloperäis et maat Sivu 21 23.3.2017

Typpilannoitus puna- ja valkoherukka Karkeat kivennäis maat Kevät Vm/m Rm/erm Vm/m Rm/erm alle satoikä Satoikäin en + satoik. Raakilevai he syys 40 30 30 20 15 50 45 45 35 20 25 25 25 15 15 Eloperäis et maat Sivu 22 23.3.2017

Fosrori- ja kaliumlannoitus kasvien kannalta huomio ymp. Korvauksen rajat Huono Välttävä Huononlainen Tyydyttävä Hyvä Mustah. P Fosfori 40 35 30 25 15 K Kalium 135 110 90 65 20 Puna- ja valkoh. P Fosfori 40 35 30 25 15 K Kalium 160 130 110 80 40 Sivu 23 23.3.2017

Kastelu - Jos katteet käytössä viljelyssä, voi veden turvaaminen juuristolle olla elinehto - Jos on kuiva kesä, niin kastelusta hyötyä istutusvuonna ja nuorilla pensailla. - Yli 5-v pensaiden vedenottokyky on juuriston kasvettua riittävä ilman kasteluakin. - jos lyhyt kierto kuten Kallen esityksessä, olisiko tihkukastelu sittenkin paikallaan - Kastelulaitteita ei kannata pelkän herukan vuoksi ostaa tilalle. Jos tilalla on kasteluvalmius ennestään, voi uuteen herukkapeltoon laittaa halpaa lyhytikäistä tihkuletkua. Sivu 24 23.3.2017

Kasvin vedentarve Kasvin ottamasta vedestä haihtuu 95% - Jäähdytys - Nestejännitys - Ravinteiden kuljetus Haihdutuskerroin ( 150-180) kertoo kuinka monta kiloa vettä on tarvittu tuottamaan kilo maanpäällistä kuiva-ainetta - Optimoitu lannoitus pienentää haihdutuskerrointa - Kerroin on pienin kaikkien kasvutekijöiden ollessa suotuisia

Kasvin vedenpuute Lievä vedenpuute ( 75% tarpeesta) voi vähentää lehtien kasvua kesän aikana jopa puolella Alentaa yhteyttämisen tehokkuutta Vähentää kukkien määrää Vähentää raakileiden määrää Pienentää marjojen kokoa Sadon määrä voi pienentyä jopa 80%

Mustaherukan vedentarve Kastelukokeiden tulokset samansuuntaisia kuin mansikalla Paras tulos, kun maa on tasaisen kostea Vedentarve 200 l/ pensas/kasvukausi = 40-50 kastelukertaa 4-5 l /kerta

Tihkukastelu kuvat M.Toivala Kiinteä kasteluletku taimirivien kohdalla maan pinnalla tai muutaman cm:n syvyydessä Käytetään mm. marjoilla, omenalla, perunalla,vihanneksilla sekä kausihuoneissa

Tihkukastelun edut Kasteluvesi saadaan kokonaan kasvin käyttöön - Ei tarvitse kastella rikkakasveja/käytäviä Lannoitus voidaan antaa veden mukana - Lannoitteita säästyy Erittäin tasainen kastelu Putkiston painetarve pieni Ei maanpinnan liettymistä ja tiivistymistä Voidaan automatisoida

Tihkukastelun edut jatkuu Marjat pysyvät puhtaampina - Harvemmin ongelma herukalla mutta päältäkastelu voi tuoda ongelmia Kasteluveden tarve perinteiseen sadetukseen verrattuna vain kolmannes - Sadetuksessa osa vedestä haihtuu käytäviltä, kasvustosta ja ilmasta Kasvin juuret eivät hakeudu pintaan kuten sadetuskastelulla Sadetusta pienempi energian tarve ja työmäärä Voidaan kastella hoitotöiden ja poiminnan aikana

Tihkukastelun haasteet Vaatii osaamista Investointitarve Tukkeutumisvaara Vaurioitumisvaara Riittävä veden laatu

kuvat M.Toivala

Tippukastelu M- Toivola

Kastelulannoitus? Hinta - Kastelulannoitteet ovat kalliimpia ja herukan viljelyn katteet pieniä. Herukalle on siksi taloudellisinta käyttää rakeisia lannoitteita. - mutta kastelulannoitteilla ravinteet kasvulle oikeaan aikaan sopivan laimeana - voidaanko satotasoja nostaa selvästi suuremmalla lannoituksella vaatii tutkimusta! - Perustamisvaiheessa, jos mahdollista, käytä karjanlantaa ja biotiittia. Sivu 34 23.3.2017

Hallantorjunta sadettamalla Veden muuttuessa jääksi vapautuu lämpöä, joka tulee kasvinsolujen käyttöön. Suojausvaikutus edellyttää jatkuvaa sadetusta hallayönä Sadetusta jatketaan aamulla, kunnes jää alkaa rapista lehdiltä pois Jos sadetus keskeytetään liian aikaisin, kasvin solut luovuttavat lämpöä - Tuhot saattavat olla suuremmat, kuin jos ei olisi sadetettu lainkaan

Sadetuksen teho hallantorjunnassa Hyvällä sadetuskalustolla voidaan torjua jopa - -7 halla - Vettä tulee antaa 3,5 mm/h eli 35 m³ /ha /h -4 halla voidaan torjua sadettamalla 2,5 mm eli 25 m³/ ha /h Hallasadetus aloitetaan lämpötilan laskiessa alle 0 - Tämä lämpötila ei lyhytaikaisena aiheuta vioituksia, mutta lämpötilan laskiessa pakkasen puolelle suuttimet saattavat jäätyä.

Sadetuksen teho jatkuu Sadettimen tulee kiertää täysi kierros kerran minuutissa Sadetuskaluston tulee olla täysin toimintavarma, koska jo muutaman minuutin keskeytys sadetuksessa voi aiheuttaa vioituksia. Herukalla toimivin: - Pieni vesimäärä <3 mm / h - Pieni suutinkoko, alle 4 mm - Suuri paine, jotta pisarakoko jää pieneksi

diat M.Toivala

Maan kastelu, ilman sekoittaminen hallantorjunnassa Sadettaminen edeltävänä päivänä parantaa maan lämmönvarauskykyä - Maa kasteltava ajoisa jotta ehtii sitoa lämpöä - Hallantorjunta savuilla tai ilmaa sekoittamalla Helikopteri sekoitusta kokeilut mutta vain lyhytaikainen lpt:n nousu

Terttuherukat Herukkaa, erityisesti punaista koristekäyttöön ravintoloihin Tavoitteena pitkä ja kaunis terttu Myydän tuoreena pitkin talvea - CA- eli säätöilmavarastointi Tutumpi omenan varastoinnista 40

Terttuherukat 41

Terttuherukat 42

Terttuherukat 43

Terttu-herukat 44

Terttuherukat 45

Terttuherukat Riittävän runsas leikkaus edellytys hyviin terttuihin - Jätetään 2-3 uutta versoa vuosikasvua - Kaikki muutamaa vuotta vanhemmat versot poistetaan - Tuenta kuten vadelmalla 46

Karviainen Tavallisen karviaisen viljely tuettuna - Tuetaan rivin keskelle laitettavalla katistkaverkolla - Oksat kiinni verkkoon - Marjat hyvin esillä ja helppo poimia - Käytössä Suomessa ainakin kahdella tilalla 47