Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty MTT Maaninka, Innotietoa- hanke Lihanautatutkimusseminaari, Oulu 5.12.214
1 NURMEN FOSFORILANNOITUS
JOHDANTO Fosfori (P) on välttämätön ravinne kasveille Sen vaikutus sadonmuodostukseen ei ole yhtä selkeä kuin typen ja kaliumin Toisaalta pintavesien rehevöittäjä Mitä korkeampi on maan P-tila, sitä suurempi huuhtouma 1 9 8 7 6 5 Lannoitussuositukset perustuvat maan P- pitoisuuteen 1. Kenttäkoe Maaningalla ja Ruukissa 23-214 2. Meta-analyysi ( Valkama et al 214) 3. 3 uutta koetta 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 Fosforilannoitus kg P/ha/v Matala P < 1 mg/l P > 1 mg/l
Kenttäkokeiden suorituksen perusidea tasapuolinen tutkittavaa aihetta kohtaan tarkkuus toisto eron suuruuden merkitys sovellettavuus
1. Nurmen fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe 23-214 Yara & MTT Ilman P:tä viljellyt ruudut eivät erotu vielä 1:n vuoden jälkeen 4-6-213 P. Virkajärvi)
Kumulatiivinen ka-sato 23-212 Yara & MTT Maaninka Ruukki 9 9 8 8 212 212 7 6 5 4 3 7 211 6 21 29 5 28 4 27 3 26 211 21 29 28 27 26 2 1 P suositus 2 25 24 1 23 P suositus 25 24 23 Suositus: lannoitettu n.143 kg P ilman satovastetta
g/kg ka g/kg ka g/kg ka g/kg ka 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Maaninka Sadon P-pitoisuus Yara & MTT 1 niitto 2 niitto 4,5 4, 3,5 3, 2,5 Suositus 2, Nopea varasto 1,5 Hidas varasto 1, Perusliete,5 Perusliete + pinta P, Sää vaikuttaa rehun P-pitoisuuteen (Kuivuus v. 26 ja 21) Lannoituksella ei vaikutusta, kun maan P-tila >1 mg/l Nurmen Ruukki P ei ongelma märehtijöiden P saannin kannalta 4,5 4 3,5 3 Suositus 2,5 Nopea 2 varasto Hidas 1,5 varasto Perusliete 1 Perusliete,5 + pinta P Suositus Nopea varasto Hidas varasto Perusliete Perusliete + pinta P Suositus Nopea varasto Hidas varasto Perusliete Perusliete + pinta P
P-tase 23-213 Maaninka ja Ruukki Yara & MTT P kg/ha Maaninka Input Tase P - -222 P norm-norm 151-92 P nurmivuosien - 199-33 P nurmivuosien hidas - 129-114 P liete- 5-181 P liete-liete 115-16 P nurmivuosien hidas 2 - ---8 154-68 Ruukki P - -249 P norm-norm 151-12 P nurmivuosien - 199-6 P nurmivuosien hidas - 129-128 P liete- 38-212 P liete-liete 122-118 P nurmivuosien hidas 2 - ---8 158-12 Kaikki koejäsenet: selvästi negatiivinen P-tase Negatiivinen tase tavoiteltava, kun P-luokka arv. korkea, korkea, hyvä, Korkea N-lannoitus lisää P-poistumaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.12.2148
Kyntökerroksen viljavuusfosfori y 22.5 2. 17.5 15. 12.5 1. 7.5 22,5 2, 22.5 17,5 2. 15, 17.5 12,5 15. 1, 12.5 7,5 1. 7.5 1 P - 2 P norm-norm 3 P nurmivuosien - 4 P nurmivuosien hidas - 5 P liete - lähtö Syksy 3 1 P - Syksy 4 2 P norm-norm Syksy 5 3 P nurmivuosien - Syksy 6 4 P nurmivuosien hidas - 5 P liete - lähtö Syksy 3 Syksy 4 Syksy 5 Maaninka kyntökerros Maaninka Syksy 6 Kevät Syksy Syksy Syksy Syksy 7 7 8 9 1 Kevät 7 RUUKKI Ruukki kyntökerros Ruukki kyntökerros Syksy 7 Syksy 8 Syksy 9 Syksy 1 Syksy 11 Syksy 11 Yara & MTT Syksy 12 Syksy 12 Syksy 13 Syksy 13 P - Viljavuus-P laskee kaikilla koejäsenillä ts. suositusten mukainen lannoitus ei estä laskua P norm-norm P nurmivuosien - P nurmivuosien hidas - P liete - P liete -liete P-luokan aleneminen lisäsi P lannoitustasoa 211 jälkeen Nautakarjatilalla lietteen P ei johda korkeisiin maan P-lukuihin, jos käyttö nykyohjeiden mukaista ja typpilannoituksesta huolehditaan P nurmiv. hidas 2 - ---8 -ruudut erottuvat alimpana, mutta erot eivät kovin suuria Havaittu P-luvun lasku ei haittaa vielä! Ei vaikutusta satoon, sadon P- P - P norm-norm pitoisuuteen mutta vähentää P nurmivuosien -huuhtoutumista ja lisäksi rahaa säästyy P nurmivuosien hidas - norm-norm P liete - nurmivuosien - P liete -liete nurmivuosien hidas - P nurmiv. hidas 2 - ---8 P liete - Tyypillinen P liete -liete hietamaa: jotta maan P-luku ei laske P nurmiv. hidas 2 - ---8 tarvitaan +14 kg/ha/v tase- tämän vuoksi karjatiloilla maan P-luku ei yleensä ole noussut korkeaksi!
2. P-lannoituksen vaikutus nurmen satoon - 3 koetta 2-luvulta Ka-sato kg ka/ha/v 14 14 14 12 12 12 1 1 1 8 8 8 6 4 26 27 6 4 27 28 6 4 21 2 28 2 29 2 211 212 5 1 15 5 1 15 1 2 4 P-lannoitus, kg/ha/v MTT Maaninka, mkht, P-luku 27 mg/l MTT Ruukki, rmkht, P-luku 18 mg/l MTT Maaninka, ermhe, P-luku 6 mg/l Saves 24 % Näissä kokeissa P lannoituksen poisjättö EI ole vaikuttanut haitallisesta rehun 1 P-pitoisuuteen
3. Fosforilannoituksen satovaste eri P-tilan mailla kooste suomalaisista tutkimuksista Valkama et al 214 submitted Matala P tila Keskimääräinen P tila Maan P-tila (mg P ac /l maata) ------------------------------------------------------------- Matala (<6, savimaat; <1 karkeat kivennäismaat; < 8 orgaaniset maat); Korkea P tila medium (6 12, savimaat; 1 18, karkeat kivennäismaat; 8 15, orgaaniset maat); Korkea (> 12, savimaat; > 18, karkeat kivennäismaat; > 15, orgaaniset maat) Satovaste selvä, kun maan P-tila alle 6, 1 tai 8 mg/l, muulloin satunnainen Orgaanisilla mailla lannoituksella suurempi vaste Mitä huonommat kasvuolot sitä todennäköisempi satovaste (kylmyys, kuivuus, heikko juuristo)
Tämän hetkiset ehdotukset ympäristötuen P lannoitusrajoiksi https://www.maaseutu.fi/fi/maaseutuohjelma/sivut/default.aspx Kasvi Taulukko M 1.5// 3-12-214 Huono Huononlain en Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arv. korkea Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, ruokohelpi satovuonna, kokoviljasäilörehu, maissi 4 32 24 14 5 Satotaso 75 kg ka/ha/v tai suurempi 46 38 3 2 11 Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, LANTAPOIKKEUS 4 32 3 3 2 Monivuotinen nurmi: laidun 24 16 8 5 5 Monivuotinen nurmi ja ruokohelpi, perustaminen keväällä 52 44 36 26 1 Monivuotinen nurmi ja ruokohelpi, perustaminen kesällä tai syksyllä jne 2 16 12 7 5 Nämä eivät ole huonot ehdotukset noin yleisesti - jokaista tilannetta ei voi ottaa huomioon
Lannoituksen viljavuus-p:n perusteella Maan P-tila mg P AC / l maata Maalaji Matala Keskiverto Korkea Savi < 6 6 12 > 12 Lannoita suositusten Ei lannoitusta, mukaan satotasoa seurattava Ei lannoitusta Karkea kivennäismaa < 1 1 18 > 18 Lannoita suositusten Ei lannoitusta, mukaan satotasoa seurattava Ei lannoitusta Orgaaninen maa < 8 8 15 > 15 ph < 5,3: Huolehdi kalkituksesta! Lannoita suositusten mukaan ph >5,3 Lannoita suositusten mukaan Huolehdi kalkituksesta ja lannoita suositusten mukaan Maan P:tila voi laskea välttävä/tyydyttävä luokkien rajalle Huolehdi kalkituksesta
Johtopäätökset Kun maan P-luokka tyydyttävä ei ole tarvetta nostaa maan fosforilukua Fosforilannoituksen vähentäminen laskee maan viljavuusfosforin määrää, mutta satotaso pysyy samana, kun P-tila tyydyttävä Ennusteen mukaan vastaavissa oloissa voi P-lannoituksesta luopua noin 1 12 vuodeksi Jos maa on fosforitilaltaan luontaisesti korkea, on alentuminen hidasta. Jos maan fosfori on lannoituksella keinotekoisesti nostettu on alentuminen nopeaa Orgaanisilla mailla huolehdittava kalkitukset Kun maan P-luokka korkea, negatiivinen P-tase on positiivista säästöt, huuhtouma Juuriston kasvuedellytyksistä on huolehdittava P ei liiku maassa Poudanarat maat NK lannoitus Karjanlannan P riittää monissa tapauksissa P-hinta: katso MTT/ Kasper/Fosforilaskuri https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/kasper
2 NURMEN TYPPILANNOITUS
Kg ka/ha JOHDANTO Tärkein ravinne nurmituotannossa Typpilannoitus on muun lannoituksen perusta! Ravinteidenoton tehokkuus kärsii, jos typpeä on liian vähän Satovaste korkea taloudellinen kannattavuus hyvä Säilörehunurmen keskimääräinen satotaso alle 5 kg ka/ha vähäinen typpilannoitteiden käyttö 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 N-lannoitus kg N / ha / v Kivennäismaat Eloperäiset maat
Ka-sato, kg/ha/v Nurmen lannoituskokeet 196-> Kivennäismaat 1 9 8 7 6 5 4 3 Kivennäismaat Hiivola et al 1974 Tähtinen 1979 Min soils Raininko 1968 Raininko 1968 irr Joki-Tokola ym 2 HeS Kapuinen 212 Verraten yhdenmukainen kuva 2 1 1 2 3 4 5 6 N-lannoitus, kg/ha/vuosi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17
DM yield kg/ha/year N-lannoituksen nykyinen satofunktio 1 9 8 7 6 5 4 Effect of nitrogen fertilization on grass yields on mineral soils (Salo et al 214) Nykyinen funktio on satotasoltaan matala ja kuiva-ainetuoton optimin ylittäviä lannoituksia vain vähän Biologinen maksimi saavutetaan koeolosuhteissa verraten korkeilla lannoitusmäärillä (344 ja 335 kg/ha/v) Kivennäismailla yhteys vahva Nykyisten lannoitussuositusten kohdalla (2-24 kg/ha) satovaste hyvä ja taloudellisesti kannatava 3 2 1 y = -,57x 2 + 34,888x + 2715 R² =,9242 1 2 3 4 5 N fertilization kg/ha/y 8.12.21418
Ka-sato, kg/ha/v Nurmen lannoituskokeet 196-> Orgaaniset maat 12 1 8 6 4 Orgaaniset maat Luostarinen 1974 LCt Tähtinen 1979 Org soils Joki-Tokola ym 2 LCt Hiivola et al 1974 org soils Kokeita vähemmän, hajonta suurempaa kuin kivennäismailla 2 1 2 3 4 5 6 N-lannoitus, kg/ha/vuosi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 19
KA-sato ilman N-lannoitusta - maan orgaanisen aineen vaikutus N- hyväksikäyttöön 7 6 5 4 3 2 1 y = 61,133x + 247,4 R² =,732 1 2 3 4 5 6 Kohtalainen yhteys maan orgaanisen aineen ja -N ruutujen satojen välillä, etenkin kun Hiivola ym. (1974) ei huomioida r2 ->.7 Liian vähän havaintoja? muiden kasvien kokeet tukevat Länsi-Suomen (Ruukin) aineistossa -ruudut tuottavat hämmästyttävän korkeita satoja (vihreät pisteet) sulfaattimaat Ruukki = Rahkasoista vapautuu vain vähän typpeä (osuus koko maassa pieni, mutta Lapissa ja Kainuussa n 2% Maan orgaanisen aineen pitoisuus % (osuus viljavuusnäytteistä) Poistettu Hiivola 1974 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 2
Typpi- ja fosforitase (Biotila 29-211; käsikirjoitus Virkajärvi et al. ) Kokonaistyppi (N) ja kokonaisfosfori (P) Ntase Ptase Ohra 29 21 211 yht 29* 21 211 yht Raakalanta 15 35 96 147 3 1 11 15 Mädätysjäännös -4 37 52 85-1 5 4 7 Separoitu jäännös kuiva 73 19 92 5 11 16 Separoitu jäännös kuiva + neste oraille 31 14 14 239 8 15 23 45 Nurmi Raakalanta -29 7-39 -61-3 -13-22 -37 Mädätysjäännös -2 1-34 -26 4-8 -22-25 Separoitu jäännös kuiva + neste oraille 25 52 42 12 23-5 -11 7 * = Kokovilja Käytettäessä lietelantaa tai mädätysjäännöstä, ovat N ja P taseet ohranviljelyssä selvästi positiiviset ja nurmenviljelyssä negatiiviset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21
N-lannoitus Uudet satoisat lajikkeet Kasvukauden pidentyminen korjuukertojen lkm lannoituksen jakaminen 3 korjuuta 23 kg N/ha (1 + 1 + 3) Satopotentiaali on korkein 1. ja 2. sadossa Kolmas sato on sulavaa MIHIN SATOON HALUTAAN PANOSTAA Ilmastonmuutos: kasvukausi pitenee -> tarvitaanko N lannoitussuosituksiin muutos?
Talvehtiminen Liian suuri ja liian myöhään annettu typpilannoitus altistaa talvituhoille (varsinkin kun viimeinen niitto liian myöhään) Tutkimuksissa > 1 kg/ha ja niitto syyskuun puolessa välissä altisti talvituhoille Viljelyvyöhykkeellä IV lannoitus viimeistään elo -syyskuun vaihteessa tai vasta kasvukauden päättyessä - vanha ohje Huom! Lajikekokeissa heinänurmien talvehtiminen erinomaista ainakin vyöhykkeelle III asti. Lannoittamatta jätetyn nurmen korjaaminen on kokeissa heikentänyt talvehtimista ja kevätkasvua
Karjanlanta Liukoisen typen osuus kokonaistypestä noin 5 % Kohtuullinen (n. 3 tn/ha) liete määrä ja typpitäydennys takaa sadon hyvä typen hyväksikäytön Tasaus esim. salpietarilla heti niiton jälkeen, vasta sitten liete-> antaa hieman pelivaraa lietteen ajoittamiselle Taseet lasketaan kokonaistypen perusteella Lietteen sijoitu hyvä sekä typen hyväksikäytön että fosforin huuhtoutumisen kannalta sellaisilla mailla joille sijoitus nurmeen sopii.
Rehuarvo Typpilannoitus vaikuttaa rehun valkuaispitoisuuteen (1 kg N,5 % yks. RV) Typpeä yleensä rehussa liikaa verrattuna märehtijän tarpeeseen typen hyväksikäyttöaste Lannan typpipitoisuus nousee huuhtoutumisriski 13 % raakavalkuaispitoisuus täyttää pötsin tarpeen Märehtijän kannalta olennaisempaa on OIV-arvo (tavoite 8 g/kg ka) SULAVUUS! Mitä matalampi raakavalkuaispitoisuus, sitä sulavampaa rehua Esim. RV 13 % rehun sulavuus 68 g/kg ka
RV % Typpilannoitus ja eri kasvilajien raakavalkuaispitoisuus eri vuosina Kapuinen et al. julkaisematon 25. y =.756x + 7.9592 R² =.9934 2. 15. 1. 5.. y =.563x + 9.274 R² =.9895 y =.43x + 1.562 R² =.8349 5 1 15 2 N lannoitus kg/ha/niitto RN 1. vuosi RN 2. vuosi RN 3. vuosi TT 1. vuosi TT 2. vuosi TT 3. vuosi NN 1. vuosi NN 2. vuosi NN. 3. vuosi Lin. (RN 3. vuosi) Lin. (TT 3. vuosi) Lin. (NN. 3. vuosi) 1 kg N nostaa raakavalkuaista noin,5 prosenttiyksikköä - 13 % raja ylittyy nopeasti Maatiloilla helposti 2-3 % yksikköä korkeammat RV-pitoisuudet kuin MTT:n kokeissa (Karjanlanta!) RN = ruokonata TT = timotei NN = nurminata
Typpilannoituksen vaikutus satoon ja rvpitoisuuteen (Kapuinen et al. in preparation) Kaksi esimerkkiä RV g/kg ka rv g/kg ka 25 21 Niitto 1 rv g/kg ka 25 Koiranheinä Nurminata 23 Niitto 3 Koiranheinä Nurminata 2 Engl. raiheinä Ruokonata 2 Engl. raiheinä Ruokonata 15 Timotei 15 Timotei 1 1 5 5 1 2 3 4 5 6 7 8 Kasato kg ka/ha 1 2 3 4 5 6 7 8 Kasato kg ka/ha SATO kg/ka/ha/niitto Kasvilaji x niitto x vuosi yhdysvaikutus selvä! SATO kg/ka/ha/niitto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.12.214 27
Tämän hetkiset ehdotukset ympäristötuen N lannoitusrajoiksi Taulukko M 1.3// 3-12-214 (ei kokonaan) Vähämultaiset ja multavat Runsasmultaiset Erittäin runsasmultaiset Eloperäiset Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, yksi sato < 5,9 % 6-11,9% 12-19,9 % 2 -> % 12 11 1 9 Maissisäilörehu 14 13 12 1 Vihantavilja, kokovilja 12 11 1 8 Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, yksi sato 2 satoa, laidun 2 19 18 16 Vähintään 3 satoa 24 23 22 19 Nurmen perustaminen suojakasvin kanssa keväällä Nurmen perustaminen suojakasvin kanssa keväällä Korkeintaan kasvilajikohtaisen taulukon enimmäismäärä kevät 8 8 8 7 2. levitys 3 3 3 3
Johtopäätökset Tärkein ravinne Uutta tutkimustietoa tarvitaan uudet suositukset kohtuullisen hyvät noston mahdollisuus on poissuljettu mm. nitraattiasetuksella Orgaanisen aineksen pitoisuus maassa on biologisesti oikean suuntainen Karjanlannan täydentäminen! Joustoa korjuutaktiikkaan Talvehtiminen kärsii vasta korkeilla N-annoksilla ja, kun nurmi niitetään karaistumisen kannalta epäedulliseen aikaan Lannoitetyppi helppo hallita, karjalannan kokonaistyppi vaikeampi (taseet, kumuloitumine, huuhtoutuminen) Typpilannoitus yhdessä maan hyvä mururakenteen kanssa kaiken lannoituksen perusta!
Kuormitusarviot Kirmanjärven intensiiviseltä maataloustuotannon alueelta 211 212 Seuranta-alue Koko, ha Pelto-% Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N kg ha -1 a -1 kg ha -1 a -1 1 Ruostepuro 3 32.3 9.8 15 3 Peltovaltainen alue 3 1 1. 23.9 28 4 Pelto- ja metsävaltainen alue 55 5.3 21.6 9 5 Metsävaltainen alue 9 < 1.4 2.4 3 Kokonaisfosfori ei ole hälyttävän korkea vaan aika tavanomaisia (1,1 kg/ha/v) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.12.214 3
3 NURMEN KALIUMLANNOITUS
JOHDANTO Kalium se on typen jälkeen tärkein sadonmuodostukseen vaikuttava ravinne Nurmien kaliuminotolle tyypillistä luksusotto, syvä juuristo, runsas tarve Sadon mukana poistuu kaliumia 15 25 kg/ha/v (vrt viljat 12-2 kg/ha/v) Eläinravitsemus Nykyisten kaliumlannoitus suositusten taustalla maan viljavuuskalium! 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 5 1 15 2 25 3 K-lannoitus kg K / ha / v Hieta Metsäsara-turve Hiesusavi 1. Vanhojen kokeiden yhteenveto (meta-analyysi) 2. Uudet kokeet
MAAN KALIUMVATRAT Viljavuus-K Reservi-K Kokonais-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K Mineraalien K
Reservikaliumanalyysi Kuten tavallinen viljavuusanalyysi (muokkauskerros), mutta kerran 15 2 vuodessa Esimerkiksi kokoomanäyte per samantyyppiset peltolohkot (esim 1 per 5 2 ha riittää). Jankko, jos sillä uskotaan olevan lohkolla merkitystä (pinta- ja pohjamaan erot) 23! (= sillä saa 16 kg Kaliumia lannoitteessa)
Kuiva-ainesato kg/ha/v Lannoitussuositusten vertailu 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Maalaji Viljavuus-K Reservi-K Ht 13 43 LCt 17 477 HsS 173 178 5 1 15 2 25 3 K-lannoitus kg/ha/v Hieta Metsäsaraturve Hiesusavi Uudet reservikaliumiin perustuvat suositukset paljon järkevämpiä
Uusi kaliumlannoituskoesarja KENA kehittyvä naudanlihantuotanto -hanke Kolme paikkakuntaa, erilaiset maat Mukana myös karjanlanta + N-täydennys SS 4 kg/ha N Rehuarvo tarkasti Sulavuus Kivennäiskoostumus K/Ca+Mg ekvivalenttisuhde (laidunhalvausriski) Kationi-anionisuhde (poikimahalvausriski) Ruukki Liete Ktaso kg/ha/v ei lietettä 5 1 15 2 Liete 3 tn/ha + = 93 kg/ha K +5 +1 +15 +2 Maaninka Mikkeli
Kuiva-ainesato KA-sato kg/ha/v 14 12 1 Maaninka P-arvot KA-sato kg/ha/v K-taso 212 NS 213 NS 14 214 NS 12 1 212 ei liete 212 liete Ruukki P-arvot K-taso 212 NS 213 NS 214 NS 212 ei liete 212 liete 8 8 213 ei liete 213 ei liete 6 4 6 4 213 liete 214 ei liete 214 liete 213 liete 214 ei liete 214 liete 2 2 5 1 15 2 25 3 35 4 K-lannoitus kg/ha/v 5 1 15 2 25 3 35 4 K-lannoitus kg/ha/v Ruukin satotaso korkea Kaliumin satovaikutus hyvin pieni
Maan kaliumvarat Viljavuus-K, mg/l mg/l Viljavuus-K, mg/l Viljavuus-K, mg/l Ruukki Maaninka kyntökerros -25 (-25 cmcm) Maaninka Viljavuus-K 25-5 cmruukki 25-5 cm 14 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 tyydyttävä tyydyttävä 14 14 12 ei lietettä, 12 K ei lietettä, K ei ei lietettä, K K välttävä ei lietettä, 5 K ei lietettä, 5 K ei ei lietettä, 5 5 KK 1 ei lietettä, 1 1 K ei lietettä, 1 K ei ei lietettä, 1 1 KK ei lietettä, 15 K ei lietettä, 15 K 8 ei lietettä, 8 ei lietettä, 2 K 2 K ei ei lietettä, 15 15 KK ei lietettä, ei lietettä, 2 2 KK huononlainen liete, K liete, 56 K liete, 1 K liete, 15 4K liete, K liete, 5 6K liete, 1 K liete, 15 4 K liete, liete, K K liete, liete, 5 5 K K liete, liete, 1 1 K K liete, liete, 15 15 K K huononlainen liete, 2 K liete, 2 K liete, liete, 2 2 K K 2 2 Reservikalium ei reagoi K-lannoitukseen. Viljavuus-K reagoi etenkin heikomman K- kevät kevät -11-11kevät syksy -12-11 syksy -12 syksy syksy -12-13syksy syksy -13-14 syksy -14 kevät -11 kevät syksy -11-11 kevät syksy -12-12syksy syksy -12-13 syksy -13 syksy -14 syksy -14 tilan mailla. Reservi-K, Reservi-K, mg/l mg/l Reservi-K, mg/l Maaninka Reservi-K, mg/l Ruukki kyntökerros (-25 cm) Maaninka 25-5 cm 35 35 Reservi-K Ruukki 25-5 cm 35 35 Pintamaa reagoi jankkoa herkemmin lannoitukseen. 3 3 3 3 ei lietettä, K ei lietettä, K ei lietettä, 5 K 25 ei lietettä, 255 K 25 25 ei lietettä, 1 K ei lietettä, 1 K ei lietettä, 15 K 2 ei lietettä, 215 K 2 2 ei lietettä, 2 K ei lietettä, 2 K liete, K 15 liete, K 15 15 15 liete, 5 K liete, 5 K liete, 1 K liete, 1 K 1 korkea 1 1 1 liete, 15 K liete, 15 K liete, 2 K liete, 2 K 5 5 5 5 matala kevät kevät -11-11 kevät syksy -12-11 syksy -12 syksy syksy -12-13 syksy syksy -13-14 syksy -14 kevät -11 kevät syksy -11-11 kevät syksy -12-12syksy syksy -12-13 syksy -13 syksy syksy -14-14 ei lietettä, ei lietettä, KK ei lietettä, ei lietettä, 5 5 KK ei lietettä, ei lietettä, 1 1 KK ei lietettä, ei lietettä, 15 15 KK ei lietettä, ei lietettä, 2 2 KK liete, liete, K K liete, liete, 5 5 K K liete, liete, 1 1 K K liete, liete, 15 15 K K liete, liete, 2 2 K K
K-tase K-tase, kg/ha/v 1 Maaninka K-tase, kg/ha/v 1 Ruukki -1-2 -3-4 -1-2 -3-4 212 ei liete 212 liete 213 ei liete 213 liete 214 ei liete 214 liete 212 ei liete 212 liete 213 ei liete 213 liete 214 ei liete 214 liete -5 5 1 15 2 25 3 35 4 K-lannoitus kg/ha/v -5 5 1 15 2 25 3 35 4 K-lannoitus kg/ha/v Sadon mukana poistuu noin 25 3 kg K/ka ryöstöviljelyä? Vaan miten estää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.12.214 39
K-pitoisuus rehussa K-pitoisuus, g/kg ka Maaninka 2. sato 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 K-lannoitus kg/ha 212 ei liete 212 liete 213 ei liete 213 liete 214 ei liete 214 liete K-pitoisuus, g/kg ka Ruukki 2. sato 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 K-lannoitus kg/ha 212 ei liete 212 liete 213 ei liete 213 liete 214 ei liete 214 liete Kaliumpitoisuus varsin korkea Lietelannoitus nostaa enemmän Ruukissa kuin Maaningalla Maaningalla nousee, Ruukissa alentuu vuosien myötä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.12.214 4
Kationi-anioni tasapaino DCAD = ((K/39+Na/23)-(Cl/35.5+2*S/32))*1 meq/kg ka DCAD 7 6 5 4 3 2 1 Maaninka 2. sato 5 1 15 2 25 K-lannoitus kg/ha DCAD 7 6 5 4 3 2 1 212 ei liete 212 liete 213 ei liete 213 liete 214 ei liete 214 liete Ruukki 2. sato 5 1 15 2 25 K-lannoitus kg/ha 212 ei liete 212 liete 213 ei liete 213 liete 214 ei liete 214 liete Klooripitoiset lannoitteet parantavat DCAD-arvoa! Vuosierot selkeitä Karjanlanta ei ole ongelma Tätä ei analysoida rehuista Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.12.214 41
Matala reservikalium (alle 5 mg/l) Matala viljavuuskalium Todennäköisesti rehun K-pitoisuus on alhainen (< 17 g/kg ka). Jos myös sato on huono, lisää K- lannoitusta etenkin 2 v nurmilla. Jos rehun K-pitoisuus on korkea, analysoi jankon ravinnetila (2 4 cm vähintään, mutta voi analysoida 6 cm asti). Jos se on korkea, älä lisää K-lannoitusta. Korkea viljavuuskalium Rehun K-pitoisuus ratkaisee. Jos rehun K-pitoisuus < 17 g/kg ka, lisää kaliumlannoitusta. Jos rehun K-pitoisuus on > 3 g/kg ka, vähennä lannoitusta. Korkea reservikalium (yli 1 mg/l) Rehun K-pitoisuus ratkaisee. Jos rehun K-pitoisuus on < 17 g/kg ka, lisää kaliumlannoitusta. Jos rehun K-pitoisuus > 3 g/kg ka, vähennä lannoitusta. Viljely onnistuu todennäköisesti myös ilman kaliumlannoitusta. Vähennä kaliumlannoitusta maltillisesti ja seuraa sadon K- pitoisuutta ja satotasoa. Kasvilajivalinnoilla ja kalkituksella voit vaikuttaa eläinten terveyteen. Viljely onnistuu todennäköisesti myös ilman kaliumlannoitusta. MTT Ruukin maat näyttävät olevan poikkeus: sulfaattimaita, runsaasti typpeä, juuristo kasvaa hyvin ja pystyy ilmeisesti ottamaan kaliumia enemmän kuin maaanalyysi osoittaa - sama ilmiö kuin P:n osalta Suuret koekohtaiset vaihtelut myös kaliuminpuutetta havaittu! Rehun K-analyysi Jos orgaaninen kerros ohut jankko on tärkeä ravinteiden lähde
Johtopäätökset Maa Viljavuuskalium voi laskea maassa nopeasti vaikka reservikaliumia maassa on runsaasti Reagoi kaliuminottoon ja lannoitukseen nopeasti Reservikaliumpitoisuus on stabiili, eikä vaihtele helposti Pintamaan K-pitoisuus reagoi lannoitukseen herkemmin Kasvi Reservikalium parempi kaliumtarpeen ennustaja kuin viljavuuskalium Satovaste vasta selvä, kun reservikalium < 5 mg/l uudessa koesarjassa vasteet eivät olleet aivan odotettujen kaltaisia ensimmäisellä nurmijaksolla (Sulfaattimaat) Maks n. 2 kg/ha/v; nykyisillä hinnoilla, mutta vain aidosti kaliumköyhillä mailla K-lannoitusta tulee lisätä nurmen iän myötä (lannoitussuosituksiin?) Jako niittojen kesken likimain kuin nykyisin K-lannoitus nostaa kasvin kaliumin pitoisuutta, mikä laskee samalla D-arvoa Eläin Rehun K-pitoisuus mukaan maksimi 25 kg/ha/v (matalan K-tilan maat) K/Ca+Mg suhde nousee K-lannoituksen myötä DCAD laske K-lannoituksen lisääntyessä, kun K-lannoite kloridipitoinen Karjanlanta Karjanlannan K täysin käyttökelpoista Lannan rikki ja kloori parantaa rehuarvoa Pienentää kaliumtaseen vajetta hyvä erityisesti karkeilla mailla Biotiitti hyvä kaliumlannoite Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.12.214 43
Kg ka/ha Lannoituksen satovasteet Typpi Fosfori Kalium 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 N-lannoitus kg N / ha / v 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 P-lannoitus kg P / ha / v 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 5 1 15 2 25 3 K-lannoitus kg K / ha / v Kivennäismaat Eloperäiset maat Matala P < 1 mg/l P > 1 mg/l Hieta Metsäsara-turve Hiesusavi Lietteen sijoitus hyvä sekä typen että fosforin osalta
Kiitos! Kuvat: MTT/Maaningan arkistot Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 45