YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Dnro. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Korjattu hallintolain 51 :n perusteella Uudenmaan ympäristökeskuksessa3.1.2007 Helsinki 21.12.2007 21.12.2006 Annettu julkipanon jälkeen No YS 1969 Dnro UUS 2003 Y 328 111 ASIA Päätös Borealis Polymers Oy:n ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee olemassa olevaa Fenoli ja aromaatit tuotantoa ja sen olennaista laajentamista, toimintaan liittyvää säiliöaluetta, ongelmajätevarastoa, soihtua sekä säiliöautojen ja rautatievaunujen täyttö ja tyhjennyspaikkoja. LUVAN HAKIJA Borealis Polymers Oy PL 330 06101 Porvoo LAITOS / TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Borealis Polymers Oy:n Fenoli ja aromaatit tuotanto Kilpilahden teollisuusalueella. Laitos muodostaa yhdessä Borealis Polymers Oy:n Olefiinituotannon kanssa ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n 4 momentin tarkoittaman toimintakokonaisuuden. Porvoon kaupungin Kilpilahden kylä, kortteli K8/Petrokemia, tila 1:59 Kiinteistörekisteritunnus 638 463 1 59 Toimialatunnus 24140 IPPC luokka 4.1 Liike ja yhteisötunnus 1592 102 1 Ympäristövahinkovakuutus Nro 48 01025 0 (Pohjola 1999) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti 3 b, 4 b, 5 a ja 6 a kohdat TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus, ympäristönsuojeluasetus 6 1 momentti 3, 4 b, 5 a ja 6 a kohdat. MAKSU 7 550 A11 111 AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus

2 (53) ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus Muut vireillä olevat asiat Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 27.6.2003. Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitosten vaikutuksia ilman laatuun koskeva, 26.3.1993 päivätty tarkkailusuunnitelma on tullut vireille Uudenmaan lääninhallituksessa 30.3.1993 ja sitä koskeva, 25.11.1996 päivätty täydennys on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle 28.11.1996. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Kaavoitustilanne Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös sijoitusluvan, ilmaluvan ja jäteluvan myöntämisestä Fenoli ja aromaatit liiketoimintayksikön olennaiselle muuttamiselle No YS 898/30.9.1997. Kilpilahden teollisuusalueelle on vahvistettu asemakaava, jossa koko alue on merkitty teollisuus ja varastorakennusten alueeksi. Teollisuusalueen ympäristön yleiskaavassa on teollisuusalueen ympärille varattu vyöhyke, jolle ei saa osoittaa ympärivuotiseen asuinkäyttöön uusia tiloja. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Borealis Polymers Oy:n Fenoli ja aromaatit tuotanto sijaitsee Porvoon kaupungin Kilpilahden kylässä, korttelissa K8, tilalla R:No 1:59. Samalla alueella Fenoli ja aromaatit tuotannon vieressä sijaitsee Borealis Polymers Oy:n Olefiinituotanto. Alueen hydrologia ja geologia Maaperä ja pohjavesi Kilpilahden alue ja sen lähiympäristö ovat tyypillistä rannikkoaluetta, jossa maaperä on peruskalliota tai moreenia. Alueella tehdyt geohydrologiset tutkimukset osoittavat, että pohjaveden virtauksen kannalta maaperä on huonosti vettä johtavaa ja että pintavesi imeytyy huonosti alueen maaperään. Koko Kilpilahden alueelta pintavedet virtaavat neljää suurempaa ja useampaa pienempää kokoojaojaa ja puroa myöten mereen. Osa pintavalunnasta virtaa suoraan mereen. Maaperään joutuneet kemikaalit voivat kulkeutua maaperässä pohjavesien mukana aina mereen asti. Pohjaveden virtauksen kannalta maaperä on kuitenkin huonosti vettä johtava. Alueella on lukuisia erillisiä, pintaalaltaan pieniä pohjavesialtaita. Pintavalunnan kannalta alue voidaan ja

3 (53) kaa luonnontilaisiin ja rakennettuihin alueisiin. Luonnontilaisilla alueilla sadevedestä on arvioitu haihtuvan ja imeytyvän kasveihin n. 60 %. Loppu 40 % muodostaa tiiviillä kallioilla ja moreenipinnoilla pintavalunnan, jonka imeytyminen pohjavedeksi on vähäistä. Viemäröimättömillä täyttöalueilla sataneesta vedestä on oletettu haihtuvan 30 %, lopun 70 %:n muodostaessa valunnan. Valuntamekanismi poikkeaa luonnontilaisten alueiden valunnasta. Vesi imeytyy nopeasti rakennettuun täytteeseen ja kulkeutuu pintakerrosvaluntana tiiviitä pintoja (kallio, moreeni, savi) myöten gradientin suuntaan. Suurista korkeuseroista johtuen vesi suotautuu/purkautuu alueen alimmista pisteistä uudelleen pintavalunnaksi (purot, ojat). Alueen pintavedet Koko Kilpilahden alueelta pintavedet virtaavat neljää suurempaa ja useampaa pienempää kokoojaojaa ja puroa myöten mereen. Osa pintavalunnasta virtaa suoraan mereen. Vesiä valuu Hackalandetin tekoaltaan suuntaan, Nybäckenin (aik. Dybäcken) puron kautta Pedarsvikeniin, ojan ja Lillvikenin kautta Nikuvikeniin sekä Kilpilahden satama alueelle. Petrokemian tehtaiden alueelta pintavesien pääpurkauspisteenä toimii Nikuvikeniin laskeva oja. Alueen koilliskulman pintavedet virtaavat läntisempää ojaverkostoa pitkin samaiseen Nikuvikeniin. Lisäksi osa pohjoisosan pintavesistä virtaa merivesitunneliin. Merialue Porvoon edustan merialue on Suomenlahdesta pohjoiseen työntyvä lahti, jonka saaret pirstovat erillisiksi selkävesiksi. Porvoon edustan merialueelle laskee kaksi huomattavaa jokea, Porvoonjoki ja Mustijoki (Mäntsälänjoki). Emäsalon saari on merkittävin suurten selkävesien erottaja. Emäsalon länsipuolella on laaja Svartbäckinselkä ja itäpuolella myös laaja, mutta matalampi Orrenkylänselkä. Kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Luonnonsuojelukohteet Klobbuddenin luonnonsuojelualue sijaitsee noin kaksi kilometriä Fenoli ja aromaatit tuotannon alueesta etelään. Fågelmossenin rauhoitettu suoalue, joka kuuluu Natura 2000 ohjelmaan, sijaitsee muovitehtaiden alueen länsipuolella, noin 2 km:n päässä petrokemian tehtaista. Yksittäisiä suojelukohteita ovat lisäksi Illvardenin saaressa, öljysataman ja laituri 8:n läheisyydessä olevat hiidenkirnut. Asutus Kahden kilometrin säteellä petrokemian tehtaista asuu noin 700 henkilöä. Lähin asutus on Svartbäckin kylässä, jossa asuu vakituisesti noin 60 henkilöä. Kesäasukkaiden tullessa Svartbäckin kylän asukasmäärä noin

4 (53) Ympäristön tila kolminkertaistuu. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 800 metriä Fenoli ja aromaatit tuotannon alueesta etelään. Petrokemian alueen rajanaapurina ei ole yhtään asutusta. Kulloon koulu (noin 60 oppilasta) ja Fortumin työterveysasema sijaitsevat tehdasalueelta luoteeseen Porvoon moottoritielle johtavan tien varrella noin kahden kilometrin päässä petrokemian alueesta. Kaatopaikat Neste Oil Oyj:n käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee petrokemian tehtaiden länsipuolella. Kaatopaikalle on tuotu öljynjalostamon sekä myös muiden Neste Oy:n laitosten teollisuus ja talousjätteitä. Kaatopaikka on suljettu vuonna 1996. Kaatopaikan suoto ja valumavedet virtaavat pohjoiseen ja laskevat Kartanonlahteen. Kaatopaikan vaikutus näkyy jätepenkan välittömässä läheisyydessä olevassa pohjavesiputkessa sekä kaatopaikalta virtaavassa pintavesiojassa. Kaatopaikka kuuluu Neste Oil Oyj:n vastuulle ja sisältyy jalostamon ympäristölupaan. Maaperä tehdasalueella Petrokemian tehdasalueen maaperässä esiintyy toiminnassa käytettyjä, erilaisten vuototapahtumien seurauksena maaperään päässeitä kemikaaleja. Seuraavassa on lueteltu merkittävimmät vuodot: 70 ja 80 luvuilla olefiinituotannon alueella tapahtui viemärivuotoja, joiden seurauksena maaperään on päässyt tuntematon määrä aromaattisia hiilivetyjä ja pesulipeää. Vuonna 1992 säiliöalueella tapahtui styreenivuoto, jossa noin 50 tonnia styreeniä vuoti maahan. Vuonna 1993 pääsi pyrolyysibensiiniä 140 tonnia karkuun. Tästä määrästä arviolta 85 tonnia joutui maaperään ja siitä noin 60 tonnia saatiin pumpattua talteen. Vuonna 1997 tapahtui toinen pyrolyysibensiinin vuoto, jossa noin 5 m 3 ainetta valui maaperään. Vuosina 1997 ja 1998 tehdyissä viemäritarkastuksissa todettiin syöpyneitä kohtia, joista on valunut tuntemattomia määriä hiilivetyjä ympäristöön. Edellisten lisäksi on tapahtunut joitakin pienempiä vuotoja. Suurin osa vuotojen haitoista on saatu eliminoitua ja maaperä puhdistettua. Vuonna 2001 tehdyn selvityksen (Anniina Hukari: Borealis Polymers Oy:n Petrokemian tuotantolaitosten maaperän pilaantuneisuuden laajuus, riskinarviointi sekä puhdistus ja käsittelymenetelmien kartoitus, diplomityö, Espoo 2001) mukaan tehdasalueen koillispuolella sijaitsevan kentän maaperä on pilaantunut. Alue on melko laaja, ja maamassoja on runsaasti. Tehdasalueelta kulkeutuu kentälle edelleen hiilivetyjä ja alue toimii eräänlaisena hiilivetyjen kerääntymispaikkana. Mikäli kentältä kul

5 (53) keutuu hiilivetyjä eteenpäin, ovat todennäköisimmät virtaussuunnat pohjoiseen ja/tai etelään. Olefiinituotannon ohjaamon länsipuolisella kentällä sijaitsevalle pienehkölle painauma alueelle on kertynyt erityisesti polyaromaattisia hiilivetyjä olefiinituotannon alueelta. Hiilivetyjen kulkeutuminen painanteesta eteenpäin on erittäin epätodennäköistä alueen kallionpinnanmuodoista johtuen. Petrokemian tehtaiden alueella viimeisen kymmenen vuoden aikana sattuneista merkittävistä vuodoista ei ole enää havaittavissa merkkejä maaperässä tai pohjavedessä. Petrokemian tuotantolaitosten alueella tällä hetkellä olevat hiilivetypitoisuudet eivät aiheuta merkittävää hiilivetyjen leviämisriskiä. Pilaantunutta maaperää tarkkaillaan pinta ja pohjavesiseurannalla. Alueelle ei ole suunniteltu maaperän puhdistustoimenpiteitä. Kyseessä on aktiivisessa toiminnassa oleva tehdasalue, jonka toiminta tulee jatkumaan vielä pitkään. Pohjavesi ja pintavesiojat Petrokemian tehtaat sijaitsevat VTT:n vuosina 1992 1995 tekemissä geohydrologisissa tutkimuksessa määritellyillä valuma alueilla 3a, 3b ja 9. Kullakin valuma alueella on sekä pohjaveden että pintavesiojien tarkkailupisteitä. Valuma alueen 3a vesiin vaikuttaa Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden pohjoispuoli (olefiinituotanto). Alueen vedet purkautuvat joko merivesipumppaamon kautta mereen tai valuma alueen 3b kautta Lillvikeniin ja edelleen Nikuvikeniin. Petrokemian tehtaiden vaikutus näkyy alueen pohja ja pintaveden laadussa mm. kohonneina hiilivetypitoisuuksina. Valuma alueen 3b vesiin vaikuttavat Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaat sekä StyroChem Finland Oy:n polystyreenitehdas ja sen styreenisäiliöt. Alueen vedet purkautuvat Lillvikenin kautta Nikuvikeniin. Petrokemian tehtailla ei ole havaittu olevan merkittävää vaikutusta alueen pohja tai pintaveden laatuun. Ainoastaan kahdessa vuonna 2001 asennetussa pohjavesiputkessa on todettu lievästi kohonneita hiilivetypitoisuuksia. Valuma alueen 9 vesiin vaikuttavat Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden lounaisosa sekä Ashland Finland Oy:n polyesteritehdas sekä StyroChem Finland Oy:n polystyreenitehdas. Alueen vedet purkautuvat ojan kautta Nikuvikenin länsiosaan. Pohjavesiputken G94 vesi on hiilivedyillä pilaantunutta. Hiilivedyt ovat lähinnä keskitislettä (C9 C23), joiden liukoisuus veteen ja kulkeutuminen pohjaveden mukana on vähäistä. Pohjavedestä ei ole havaittu merkittäviä määriä monoaromaatteja.

6 (53) Ilmanlaatu Ilman epäpuhtauksien päästöt Uudellamaalla ja Itä Uudellamaalla ovat pienentyneet selvästi 1980 luvun lopun tilanteeseen verrattuna (Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005). Eniten ovat pienentyneet erityisesti kasvillisuudelle haitallisen rikkidioksidin päästöt, jotka olivat vuonna 2003 noin neljänneksen vuoden 1987 kokonaispäästöistä. Typen oksidien päästömäärät ovat tutkimusalueella pienentyneet 1990 luvun alusta lähtien. 2000 luvulla päästömäärät ovat kääntyneet lievään nousuun. Vuonna 2003 typen oksidien päästömäärä oli noin 60 % vuoden 1987 päästömäärästä. Vuonna 2003 typen oksidit olivat pääosin peräisin liikenteestä. Poikkeuksena tästä oli mm. Porvoo, jossa teollisuus ja energiantuotanto muodostivat suurimman osan typen oksidien päästöistä. Porvoon seudulla ilmanlaatuun ovat vaikuttaneet erityisesti Kilpilahden teollisuusalueen päästöt, vaikka ne ovat pienentyneet merkittävästi 1980 ja 1990 lukujen aikana. Kilpilahden ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportin mukaan vuonna 2005 mitattu ulkoilman rikkidioksidipitoisuus alitti Mustijoen ja Löparön mittausasemilla valtioneuvoston asettamat ilmanlaadun ohje ja raja arvot. Tunti, vuorokausi ja vuosikeskiarvot olivat samaa tasoa kuin vuosina 2003 ja 2004 mitatut keskiarvot. Mustijoen ja Löparön mittausasemat luokitellaan tausta asemiksi. Riemarin mittausasemalla rikkidioksidipitoisuus ylitti tuntiohjearvon sekä tunti ja vuorokausiraja arvot tammikuussa ja marraskuussa. Riemarin mittausasema luokitellaan teollisuusasemaksi. Aseman lähellä ei asu eikä pysyvästi oleskele ihmisiä, joten valtioneuvoston ohje ja raja arvoja ei sovelleta kyseisessä paikassa. Mitatut rikkidioksidipitoisuudet olivat yleisesti hieman korkeampia kuin vuosina 2001 2004 mitatut pitoisuudet. Riemarissa mitattu pelkistyneiden rikkiyhdisteiden kokonaismäärä alitti valtioneuvoston asettaman ilmanlaadun ohjearvon selvästi. Mustijoen asemalla mitattu typpidioksidipitoisuus alitti ilmanlaadun ohje ja raja arvot selvästi. Mustijoen mittausasemalla mitattuihin typenoksidipitoisuuksiin vaikuttavat energiantuotannon lisäksi läheisen moottoritien päästöt. Otsonipitoisuus Kilpilahden ympäristössä oli keväällä ja alkukesällä suhteellisen korkea. Valtioneuvoston asetuksessa annettu tavoitearvo ei kuitenkaan ylittynyt. Suurimmat otsonipitoisuudet havaitaan Etelä Suomessa yleensä usealla mittausasemalla yhtä aikaa, mikä viittaa selvästi otsonin kaukokulkeutumiseen. Vuosina 2004 ja 2005 tehdyn Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien ilmanlaadun bioindikaattoriseurannan yhteydessä tehtiin Kilpilahden teollisuusalueella ja sen läheisyydessä olevilla 10 havaintoalalla erillisselvitys. Selvityksen mukaan tutkituilla Kilpilahden havaintoaloilla sormipaisukarve luokiteltiin kolmella havaintoalalla lievästi ja seitsemällä havaintoalalla selvästi vaurioituneeksi. Vaurioaste teollisuusalueen lä

7 (53) hiympäristön havaintoaloilla oli vähän korkeampi kuin Uudellamaalla ja Itä Uudellamaalla keskimäärin. Ilman epäpuhtauksista kärsiviä jäkälälajeja löydettiin Kilpilahden havaintoaloilla 6 8 kpl. Jäkälälajiston runsaus oli samaa luokkaa kuin vuonna 2000. Jäkälälajiston runsaus ei poikennut juurikaan Uudenmaan ja Itä Uudenmaan keskimääräisestä tasosta. Havaintopuiden keskimääräinen neulaskato oli lisääntynyt noin neljä prosenttiyksikköä edellisestä havaintokerrasta, mutta neulaskadon katsotaan vielä kuuluvan luontaiseen neulasmäärän vaihteluun. Kolmella havaintoalalla neulaskadon määrä oli yli 20 %, jolloin havaintopuut luokiteltiin lievästi harsuuntuneiksi. Männyn neulasten rikkipitoisuudet olivat nousseet neljässä vuodessa. Rikkipitoisuudet luokitellaan lievästi kohonneiksi kuudella näytealalla ja kohonneeksi yhdellä näytealalla. Neulasten rikkipitoisuudet olivat nousseet myös muualla, joten pitoisuudet Kilpilahden teollisuusalueella eivät olleet huomattavasti suurempia kuin Uudellamaalla ja Itä Uudellamaalla keskimäärin. Neulasten typpipitoisuudet olivat yhtä näytealaa lukuun ottamatta puuston kasvun kannalta normaalilla tasolla. Kilpilahden teollisuusalueella on mitattu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia ulkoilmassa. Mittausasema sijaitsi vuosina 1993 1996 teollisuusalueen keskellä. Vuosina 1997 2000 mittausasema oli teollisuusalueen pohjoisrajalla, Kulloon koulun ja Fortum Oy:n terveystalon läheisyydessä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty mitatut hiilivetypitoisuudet: Vuodet 1993 1996 Mitattu aine Vuosikeskiarvot µg/m 3 Vuotuiset mediaanit, µg/m 3 Etaani 2 9 1 5 342 Eteeni 3 47 1 12 1230 Propaani 5 40 1 19 4930 Propeeni 3 198 1 10 13200 i butaani 2 22 1 4 865 n butaani 3 32 1 5 1000 i pentaani 2 36 1 9 1190 n pentaani 6 45 1 9 2740 Kumeeni 1 13 <1 3 744 Heksaani 1 6 <1 3 250 Tolueeni 1 7 <1 5 200 Styreeni 1 21 <1 7 1450 Bentseeni 1 13 <1 4 510 1,3 butadieeni 1 22 <1 2 2060 Vinyylikloridi <1 <1 202 Vuodet 1997 2000 Mitattu aine Vuosikeskiarvot µg/m 3 Maksimi, µg/m 3 Vuotuiset mediaanit, µg/m 3 Maksimi, µg/m 3 Etaani <1 7 <1 4 175 Eteeni <1 8 <1 3 991

8 (53) Maksimi, µg/m 3 Mitattu aine Vuosikeskiarvot Vuotuiset mediaanit, µg/m 3 µg/m 3 Propaani 1 15 <1 7 385 Propeeni 1 9 <1 3 360 i butaani 1 12 <1 6 439 n butaani 1 32 <1 9 1670 i pentaani 1 10 <1 3 360 n pentaani 1 6 <1 2 120 Kumeeni <1 10 <1 31 Heksaani <1 2 <1 2 32 Tolueeni <1 2 <1 2 28 Styreeni <1 4 <1 10 Bentseeni <1 2 22 1,3 butadieeni <1 44 Vinyylikloridi <1 57 Haju VTT:n vuonna 1994 tekemässä selvityksessä "Hajukartoitus Kilpilahden teollisuusalueen ympäristössä" todetaan, että määriteltyä hajukuormaa voidaan pitää melko pienenä ja voidaan katsoa, ettei Kilpilahden teollisuusalueen toiminnoista peräisin oleva haju yleensä aiheuta merkittävää viihtyvyyshaittaa. Melu ja liikenne Kilpilahden teollisuusalueen melulähteet keskittyvät kolmelle alueelle, jotka ovat öljynjalostamo, petrokemian tehtaat sekä muovitehtaat. Teollisuusmelulähteiden jatkuva melu on sama yöllä ja päivällä. Yöajan ohjearvo (50 db) ylittyy lounaassa Hagenin, Fällbackan, Lövkullan ja Bergkullan asuinalueilla, pohjoisessa Kulloon asuinalueella. Päiväajan ohjearvo (55 db) ei asuinalueilla ylity. Soihtujen toimiessa melu lisääntyy tilapäisesti ja tällöin päiväajan ohjearvo (55 db) saattaa ylittyä joidenkin asuntojen kohdalla. Maantie 148 on ainoa Porvoontieltä (maantie 170) ja moottoritieltä (Vt 7/E 18) Kilpilahden teollisuusalueelle johtava tie. Tiellä 148 kulkee arkisin yli 1 000 raskasta ajoneuvoa ja yli 4 000 henkilöautoa. Maantie 148 muuttuu eteläpäässä yksityiseksi Rajatieksi, joka jakautuu Borealiksen rahtiliikenneportille ja Svartbäckin haaraan. Svartbäckin haaraa käyttää sekä raskas kuorma autoliikenne että henkilöautoliikenne mm. Borealiksen petrokemian tehtaille. Samaa tietä kulkee liikenne myös Svartbäckin kylään. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Fenoli ja aromaatit tuotantoon kuuluvat bentseeni, kumeeni ja fenoliyksiköt, näiden yksiköiden tuotteiden varastointiin liittyvä tuotesäiliö

9 (53) alue, autojen ja rautatievaunujen täyttö ja tyhjennyspaikat, ongelmajätteiden välivarasto, hönkienpolttouunit sekä soihtu. Bentseeniyksikkö on käynnistetty vuonna 1978 ja kumeeni ja fenoliyksiköt vuonna 1981.Yksiköt muodostavat integroidun tuotantoketjun, jonka lopputuotteena valmistuu fenolia ja asetonia. Fenoli ja aromaatit tuotannon henkilökunnan määrä on noin 74 henkilöä. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Tuotantoyksiköiden tuotteet, tuotantokapasiteetit ja tuotannot vuosina 2001 2005 on esitetty alla olevassa taulukossa: Tuote Kapasiteetti t/a Tuotanto 2001 t/a Tuotanto 2002 t/a Tuotanto 2003 t/a Tuotanto 2004 t/a Tuotanto 2005 t/a Asetoni 80 000 74 025 88 922 89 074 90 981 77 986 Bentseeni 110 000 105 047 123 109 127 266 123 022 113 501 Fenoli 130 000 119 773 143 493 143 732 147 210 126 496 Kumeeni 180 000 170 147 190 878 192 127 195 829 179 829 Bentseeni ja kumeeniyksiköiden kapasiteettia on nostettu vuonna 2005 ja vuonna 2007 nostetaan fenoli ja asetoniyksiköiden kapasiteettia, jonka jälkeen tuotantokapasiteetit ovat seuraavat: Asetonia 145 000 t vuodessa Bentseeniä 185 000 t vuodessa Fenolia 230 000 t vuodessa Kumeenia 300 000 t vuodessa Raaka aineet, polttoaineet ja apukemikaalit Raaka aineet: Bentseenin valmistuksen raaka aineet ovat eteeniyksiköstä tuleva pyrolyysibensiini ja vety, sekä jalostamolta tuleva reformaatin C 6 jae. Kumeenin valmistuksen raaka aineet ovat bentseeniyksiköstä tuleva bentseeni ja jalostamolta tuleva FCC propeeni tai olefiinituotannon tuotepropeeni. Fenolin valmistuksen raaka aineena on kumeeni, joka hapetetaan ilmalla kumeenihydroperoksidiksi. Kumeenihydroperoksidi hajotetaan fenoliksi ja asetoniksi. Raaka aineissa, välituotteissa ja lopputuotteissa esiintyvä bentseeni ja sitä sisältävät syöttöaineet sekä fenoli ja kumeenihydroperoksidi on luokiteltu myrkyllisiksi. Kumeenihydroperoksidi ja jalostamon esitislattu reformaatti on luokiteltu lisäksi ympäristölle vaarallisiksi. Syöttö ja polttoaineet ovat helposti tai erittäin helposti syttyviä. Bentseenin tiedetään aiheuttavan syöpää ihmisessä ja saattavan vaurioittaa perimää. Bentseeni

10 (53) on luokiteltu valtioneuvoston asetuksessa nro 1022/2006 vesiympäristölle haitalliseksi (asetuksen liite 1 D kohta). Polttoaineet Kuumaöljyuunissa (36 MW) käytetään polttokaasua eteeniyksiköstä, tervaa fenoliyksiköstä, raskaita hiilivetyjä kumeeniyksiköstä ja slopöljyä LDPE tuotannosta: Polttokaasua eteeniyksiköstä 7 665 t rikitön Tervaa fenoliyksiköstä 6 119 t vähärikkinen Raskasjae kumeeniyksiköstä 1 911 t rikitön Slop öljyä LDPE yksiköstä 724 t rikitön Bentseeniyksikön uunissa (4,3 MW, varauuni 0,7 MW) käytetään polttokaasua eteeniyksiköstä ja bentseeniyksiköstä: Polttokaasua eteeniyksiköstä 655 t rikitön Polttokaasua bentseeniyksiköstä 633 t vähärikkinen Hönkienpolttouuneissa (0,4 MW ja 3 MW) poltetaan polttokaasua eteeniyksiköstä sekä hönkäkaasuja säiliöistä ja reaktoreista: Polttokaasua eteeniyksiköstä 4 040 t rikitön Hönkäkaasuja 528 t rikittömiä Soihdussa poltetaan polttokaasua pilot liekissä sekä prosesseista tulevia soihdutuskaasuja: Polttokaasu eteeniyksiköstä 50 t rikitön Soihdutuskaasuja 390 t rikitön Yllä olevat luvut ovat vuoden 2004 käyttömääriä. Polttoaineet eivät sisällä kloorattuja yhdisteitä. Hakija on esittänyt, ettei eräitä kuumaöljyuunin polttoaineita, butadieeni ja kumeeniyksiköiden raskaita hiilivetyjakeita, fenolitervaa ja LDPEyksikön slop öljyä tulisi luokitella jätteiksi. Nämä polttoaineet olisivat valtioneuvoston asetuksen 362/2003 mukaan jätteiksi luokiteltavia aineita, mutta erityisissä tapauksissa käytetty polttoaine voidaan luokitella myös sivutuotteeksi, jolla on taloudellisesti kannattava uudelleenkäyttömahdollisuus. Tätä tulkintaa tukee Euroopan yhteisön tuomioistuimen antama päätös C 325/02, jonka mukaan öljykoksi, jota käytetään varmasti polttoaineena jalostamon tai muiden teollisuusyritysten energiantarpeisiin, ei ole jätettä vaan taloudellisesti hyödynnettävä sivutuote. Fenoli ja aromaatit tuotantoon kuuluvat bentseeni, kumeeni ja fenoliyksiköt muodostavat integroidun tuotantoketjun, jossa yksiköiden taloudellisuus perustuu pitkälti voimakkaaseen energiaintegrointiin. Tuotannossa tarvittava sähkö ja höyry saadaan viereisestä Neste Oil Oyj:n voimalasta, mutta merkittävä osa polttoaineista tuotetaan itse.

11 (53) Tuotantoprosessit Apukemikaalit Kemikaali Cas numero Varoitusmerkinnät Käyttötarkoitus N formyylimorfoliini 4394 85 8 Uuttoliuotin Metanoli 67 56 1 T, F jään poisto katalyytti LD 145 1313 99 1, 1313 27 5 T Katalyytti Ammoniakki 7664 41 7 T, N Säätökemikaali Dimetyylidisulfidi 624 92 0 Xn, F katalyytin aktivointiaine nesteliuotin LI 200 64742 82 1 Xn, N Puhdistusaine natronlipeä 50 % 1310 73 2 C Neutralointiaine Rikkihappo 7664 93 9 C Happokatalyytti katalyytti HR 306 1307 96 6, 1313 27 5 Xn Katalyytti Monoetyleeniglykoli 107 21 1 Xn Jäähdytysneste Yllä olevassa taulukossa mainituista apukemikaaleista myrkyllisiä ovat metanoli ja ammoniakki sekä nikkeliä sisältävä katalyytti LD 145. Nikkeli kuuluu valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 D kohdan luetteloon vesiympäristölle haitallisista aineista. Rikkihappo ja lipeä ovat syövyttäviä, muut kemikaalit ovat ärsyttäviä. Ympäristölle vaarallisiksi on luokiteltu ammoniakki ja liuotin LI 200. Bentseeniprosessi Bentseenin valmistuksen raaka aineet ovat eteeniyksiköstä tuleva pyrolyysibensiini ja vety sekä Neste Oil Oyj:n jalostamolta tuleva reformaatin C 6 jae. Bentseeniyksikkö jaetaan kahteen alueeseen: ISBL alue eli prosessialue käsittää prosessilaitteet, OSBL alue eli varastoalue käsittää välisäiliö ja tuotesäiliöalueet laitteineen. Bentseeniprosessi koostuu seuraavista vaiheista: esitislaus, DPG 2 prosessi sekä uuttotislaus. Esitislauksen ja DPG 2 prosessin tarkoituksena on erottaa pääasiassa pyrolyysibensiinistä koostuvasta syötöstä bentseenivirta ja ohjata se edelleen uuttotislaukseen. Uuttotislauksessa reformaatin C 6 jakeesta ja pyrolyysibensiinin vedytetystä bentseeni/tolueenijakeesta tislataan Morfylaani uuttotislausprosessissa bentseeni/tolueenijae. Bentseeni/tolueenifaasi erotetaan uuttoliuoksesta strippauskolonnissa. Bentseeni ja tolueeni erotetaan lopuksi toisistaan tislaamalla bentseenikolonnissa. Kumeeniprosessi Bentseeni alkyloidaan propeenilla kumeeniksi alkylointi ja transalkylointireaktoreissa. Katalyyttinä käytetään kiinteää zeoliittikatalyyttiä, joka edellyttää syöttövirtojen tehokasta kuivausta. Reaktiotuotteesta puhdistetaan tuotekumeeni kolmivaiheisella tislauksella. Kumeenikolonnin pohjavirrasta erotetaan tislaamalla alkyloinnissa muodostuneet di ja triisopropyylibentseenit ja ohjataan ne takaisin transalkylointiin, jossa ne reagoivat bentseenin kanssa muodostaen kumeenia.

12 (53) Muut toiminnot Fenoliprosessi Fenoliprosessin vaiheet ovat kumeenin hapetus kumeenihydroperoksidiksi, kumeenihydroperoksidin väkevöinti, kumeenihydroperoksidin hajotus fenoliksi ja asetoniksi, hajotustuotteen pesu, tuotteiden tislaus ja hiilivetyjen talteenotto sekä poistovesien puhdistus. Kumeeni hapetetaan ilmalla kumeenihydroperoksidiksi kuudessa sarjaan kytketyssä hapetusreaktorissa. Reaktoreissa vapautuva lämpö johdetaan jäähdytysveteen. Kumeenihydroperoksidi väkevöidään kolmivaiheisessa tislausyksikössä alipaineessa. Tisleenä poistuva reagoimaton kumeeni lauhdutetaan ja palautetaan hapetukseen NaOH pesun kautta. Kumeenihydroperoksidi hajotetaan ensimmäisessä vaiheessa rikkihapolla fenoliksi ja asetoniksi. Hajotuksen välituotteena syntyvä dikumyyliperoksidi ja muut ei toivotut komponentit hajotetaan alfametyylistyreeniksi, joka erotetaan ja vedytetään erillisessä reaktorissa kumeeniksi ja palautetaan reaktio osan syöttöön. Hajotuksen toisessa vaiheessa osa rikkihaposta käsitellään ammoniakkiliuoksella, jolloin saadaan paras hyötysuhde hajotusreaktiolle. Hajotustuotteesta poistetaan NaOH:lla happotähteet kaksivaiheisessa pesussa. Suolat ja vapaa vesi poistetaan ennen kuin tuote johdetaan varastosäiliöihin, jotka muodostavat puskuritilan fenoliyksikön reaktioosan ja tislausosan välille. Tislausosassa on kolme päätoimintaa: fenolin tislaus, asetonin puhdistus ja hiilivetyjen talteenotto ja hydraus. Ensimmäisessä fraktiointivaiheessa, raaka asetonikolonnissa, erotetaan asetoni ja fenoli toisistaan. Asetoni puhdistetaan erottamalla ensimmäisessä vaiheessa kevyet epäpuhtaudet ja toisessa vaiheessa vesi ja raskaammat hiilivedyt. Fenoli puhdistetaan kolmivaiheisella tislauksella: raakafenolin tislauksella, vesiuuttotislauksella ja fenolin puhdistustislauksella. Eri reaktiovaiheissa syntyneet epäpuhtaudet ja sivutuotteet erotetaan puhdistus ja erotusvaiheissa ja niistä osa palautetaan sellaisenaan tai käsiteltynä prosessiin, osa toimitetaan jalostamolle tai krakkeriin ja osa poltetaan lämmitysuuneissa. Fenoli ja aromaatit tuotannon kapasiteetin nosto on toteutettu tekemällä muutoksia olemassa olevaan tuotantolaitteistoon mm. uusimalla kolonneja, lämmönvaihtimia, pumppuja ja putkistoja, muuttamalla kolonnien sisärakenteita, tekemällä ajotapa ja virtausmuutoksia sekä vaihtamalla katalyyttejä. Vesien puhdistus Fenolipitoisia jätevesiä syntyy prosessin pesuvaiheissa. Fenolipitoiset jätevedet kerätään keräilysäiliöön, josta ne pumpataan ph säädön ja kumeeniuuton kautta strippauskolonnille, jonka tarkoitus on ottaa talteen

13 (53) fenoli poistovesistä. Kolonnin tisle, fenolipitoinen vesi, palautetaan hajotustuotteen pesuun. Stripperin pohjalta poistuva vesi johdetaan jatkokäsittelyyn Neste Oil Oyj:n jalostamon biologiseen jätevedenpuhdistamoon. Soihtu Fenoli ja aromaatit tuotannon soihtu on osa bentseeniyksikön, kumeeniyksikön ja fenoliyksikön varoventtiilien tyhjennysjärjestelmää. Soihdun ylläpitoliekissä poltettavan polttokaasun ja soihtulinjoihin pursutettavan polttokaasun yhteismäärä on noin 400 t/a. Häiriötilanteissa soihdussa voidaan polttaa hiilivetyjä jopa 200 t/h. Aromaattilinjan soihtuun voidaan linjata myös olefiinilinjan kaasunpaluu ja voimalaitoksen varojärjestelmä olefiinilinjan soihdun ollessa sammutettuna. Käyttöhyödykkeet Fenoli ja aromaatit tuotannon tarvitsemat käyttöhyödykkeet ovat: höyryt: Neste Oil Oyj:n voimalasta (40, 16 ja 6 bar) ja itse jätelämmöllä kehitetty (3 bar) työ ja instrumentti ilma Neste Oil Oyj:n voimalasta typpi Oy Aga Ab:lta kattiloiden syöttövesi Neste Oil Oyj:n voimalasta puhdas lauhde palautetaan Neste Oil Oyj:n voimalaan lauhdevettä eteeniyksiköstä (CC lauhde) jäähdytysvesi, primäärikierto on merivettä, sekundäärikierto on suljettu kierto palovesi on merivettä sähkö sähköverkosta (rengas) Kemikaalien kuljetukset ja lastauspaikat Laivaukset Satamassa fenoli ja asetoni lastataan laivoihin laiturilta 8. Fenolilla ja asetonilla on omat lastauslinjansa. Bentseenin laivauksen yhteydessä laivan tankkien syrjäytyskaasut pestään satamassa olevassa polttoöljypesurissa ennen niiden johtamista ulkoilmaan. Myös kumeenia, reformaatin C 6 jaetta ja pyrolyysibensiiniä on mahdollista lastata laivoihin bentseenin lastauslinjaa käyttäen. Polttoöljypesuri soveltuu myös niiden syrjäytyskaasujen pesuun. Laivauksia oli vuonna 2004 60 kpl. Fenolia vietiin 117 000 t ja asetonia 88 500 t. Kapasiteetin noston jälkeen lastien koot lisääntyvät ja laivausten määrä on noin 70 kpl vuodessa. Kilpilahden satama ja sen päästöt sisältyvät Neste Oil Oyj:n ympäristölupaan.

14 (53) Rautatievaunujen tyhjennys Petrokemian raiteella suoritetaan kumeenin ja tarvittaessa myös pyrolyysibensiinin siirtoa säiliövaunuista tuotevarastoalueen säiliöihin. Siirto tehdään vaunu kerrallaan. Lastauspaikka on yhteinen olefiinituotannon kanssa. Säiliövaunujen tyhjennyksen suorittaa tuotanto osasto ja vaunujen siirron VR. Lastauspaikka on varustettu betonilaatalla, josta sadevedet ja mahdolliset vuodot johdetaan 100 m 3 :n säiliöön. Säiliöstä vedet tyhjennetään imuautolla öljyisen veden viemäriin. Säiliöautojen täyttö ja tyhjennys Fenoli ja aromaatit tuotannon käytössä on seuraavat säiliöautojen täyttö ja tyhjennyspaikat: Nimike Glykolisäiliö FA 17404 BTS välisäiliöalue FB 17405 Mistä mihin kontti säiliö auto säiliö BTS välisäiliöt auto FB 17402/3 säiliö kumeenin välisäiliöt auto säiliö FB 18401A/B/C sikarisäiliöt FA säiliö 18402 auto BTS uutto tynnyri FA 17906 säiliö asetonin välisäiliöt auto FB säiliö 18403A/B/C kumeenin patteriraja auto säiliö kuumaöljysäiliöt auto FB 18416 ja FB säiliö 18417 fenolin välisäiliöt auto FB säiliö 18402A/B/C fenolin välisäiliöt auto AD 18401 säiliö fenolin välisäiliöt kontti FA 18407 säiliö auto WDdrip Kemikaali Täyttö ja tyhjennyspaikka Viemäröinti glykoli betonilaatta OWviemäriin NFM sepeli/suojaallas altaasta OW viemäriin bentseeni betonilaatta OWviemäriin kumeeni betonilaatta OWviemäriin propaani sepeli/asfaltti ei viemäröintiä NFM betonilaatta NFMsäiliöön asetoni betonilaatta oma kaivo slop öljy betonilaatta OWviemäriin Kuumaöljy sepeli/suojaallas altaasta OW fenoli fenolinen vesi glykoli laimea fenolivesi asfaltti/betonilaatta asfaltti/sepeli asfaltti/betonilaatta betonilaatta viemäriin laatalta ADkaivoon ei viemäröintiä laatalta ADkaivoon fenolin patteriraja laattavesiin

15 (53) Nimike Mistä mihin Kemikaali Täyttö ja tyhjennyspaikka Viemäröinti fenolin patteriraja kontti krakkaus betonilaatta/sepeli laatalta FB 18353 säiliö kolonnin kuumaöljy laattave siin muuntamo 64 auto kevyt polttoöljröintiä sepeli ei viemä säiliö rikkihapposäiliö auto väkevä asfaltti/sepeli säiliötilassa FB 18303 säiliö rikkihappo oma kaivo glykolisäiliö auto glykoli sepeli/betonilaatta laatalta FA 18203 säiliö laattave siin lipeäsäiliö auto 50 % lipeä asfaltti OWviemäriin FB 18302 säiliö FA 18610 auto kumeeni betonilaatta OWviemäriin säiliö Fenolin korjaamo auto kevyt polt asfaltti/sepeli ei viemä säiliö toöljy röintiä Autolastauspumput FAkontti säiliö Thermera 35 sepeli/betonilaatta laatalta OWviemäriin 18403 lämmönsiirtoneste Autolastauspaikka lastausvarsi fenoli betonilaatta oma kaivo Autolastauspaikka auto lastausvarsi auto asetoni betonilaatta oma kaivo Vuonna 2004 vietiin maanteitse fenolia 30 500 t ja asetonia 2 700 t. Tuotteiden autokuljetuksia oli noin 950 kpl. Maanteitse kuljetetaan myös laitokselle tulevia apukemikaaleja sekä viedään pois mm. ongelmajätteitä. Vuonna 2004 tuotiin lipeää 2 010 t ja rikkihappoa 870 t. Ongelmajätteitä vietiin 25 t. Kemikaalien ja ongelmajätteiden autokuljetuksia oli 132 kpl. Tyhjennys ja keräilyjärjestelmät Fenolilaitoksen alueella on viisi erilaista tyhjennysjärjestelmää ja kolme keräilyjärjestelmää: Kumeenityhjennysjärjestelmä (LD) kumeeniyksikön alueella CHP tyhjennysjärjestelmä (BD) fenoliyksikön hapetus ja väkevöintiosan alueella, jossa esiintyy kumeenihydroperoksidia. Järjestelmään kerätyt nesteet palautetaan lipeäpesun kautta kumeenin syöttösäiliöön. Fenoli ja asetonityhjennysjärjestelmään (AD) johdetut fenoli ja asetonipitoiset nesteet palautetaan hajotustuotesäiliöön.

16 (53) Raskaiden hiilivetyjakeiden tyhjennysjärjestelmä on rakennettu raskaiden hiilivetyjen ja Dowtherm kuumaöljyn keräämiseen krakkerin ja asetofenonikolonnin alueelta. Fenolipitoisten vesien tyhjennysjärjestelmään (WD) johdetaan noin 0,02 5 % fenolia sisältävät vedet (pesuvedet, vesitykset). Järjestelmä kattaa fenoliyksikön prosessialueen lukuunottamatta hajotusta, hajotustuotteen neutralointia ja jätevesistripperiä. Järjestelmään johdetut vedet kerätään fenolipitoisen jäteveden keräilysäiliöön, josta ne pumpataan neutraloinnin ja kumeeniuuton kautta jätevesistripperille. Öljyisten jätevesien keräilyjärjestelmään (OW) kerätään sade eli laattavedet pääsääntöisesti niiltä alueilta, joissa ei ole fenolia. Fenolisten laattavesien keräilyjärjestelmään (RW) kerätään mahdollisesti fenolia sisältävät laattavedet. Keräilysäiliöstä vedet ajetaan analyysien perusteella joko suoraan tai jätevesistripperin kautta jalostamon jätevesilaitokselle biologiseen puhdistukseen. Hönkien keräily ja polttojärjestelmään kerätään säiliöiden hönkäkaasuja ja poltetaan ne hönkienpolttouuneilla ja osa bentseenin yhteisellä polttouunilla. Säiliöt Fenoli ja aromaatit tuotannon alueella on seuraavat säiliöt: Bentseeniyksikön OSBL alue Bentseeniyksikön välisäiliöt 3 x 500 m 3 Bentseeni NFM säiliöt 83 m 3 + 50 m 3 N formyylimorfoliini Bentseeni Drip järjestelmän keräilysäiliö 40 m 3 hiilivetyjen ja veden erotus Slop säiliö 83 m 3 ed. erotetut hiilivedyt Soihtusäiliö 65 m 3 soihtukaasujen keräily Kumeeniyksikön OSBL alue Kumeenituotteen välisäiliöt 3 x 400 m 3 Kumeeni Bentseenisyötön savikäsittelytornit 2 x 3 m 3 NFM:n poisto bentseenistä Kuumaöljysäiliöt 2 x 200 m 3 Kuumaöljy Tervasäiliö 200 m 3 Fenoliterva Nestekaasusäiliöt 2 x 100 m 3 propaani, propeeni Soihtusäiliö 46,2 m 3 soihtukaasujen keräily Fenolilaitoksen OSBL alue Fenolituotteen välisäiliöt 3 x 200 m 3 nestemäinen fenoli Asetonin välisäiliöt 3 x 150 m 3 Asetoni Hajotustuotesäiliö 785 m 3 hajotusreaktorin tuote Fenolin tyhjennyssäiliö 10,6 m 3 fenoli ja asetonipitoiset nesteet Hajotustuotesäiliö 500 m 3 hajotusreaktorin tuote Hiilivetyjen varastosäiliö 150 m 3 Hiilivetyjä

17 (53) Fenolipitoisten jätevesien 13 m 3 fenolipitoisia jätevesiä pumppaussäiliö Fenolipitoisten jätevesien keruusäiliö 450 m 3 stripperiin johdettavia fenolipitoisia jätevesiä Palautusasetonisäiliö 55 m 3 Asetoni Laattavesien pumppaussäilisiä 16,7 m 3 fenolipitoisia laattave Laattavesien keräilysäiliö 100 m 3 Laattavesiä Tuotevarastosäiliöt Uuton syöttösäiliö 16 000 m 3 C 6 hiilivetyjae Kumeenin varastosäiliö 16 000 m 3 Kumeeni Fenolituotteen varastosäiliöt 2 x 3 000 m 3 nestemäinen fenoli Asetonituotteen varastosäiliöt 5 000 m 3 + 1 000 m 3 Asetoni Bentseenin varastosäiliö 5 000 m 3 Bentseeni Pyrolyysibensiinin varastosäiliö 6 000 m 3 Pyrolyysibensiini Säiliöiden vallitilat ovat pääasiassa asfaltti tai betonirakenteisia. Vallitilat on viemäröity öljyisen veden viemäriin. Rikkihapposäiliö on klinkkerillä pinnoitetussa vallitilassa, jonka sadevedet kerätään erilliseen kaivoon. Säiliöiden hönkäkaasut eräitä fenolisäiliöitä sekä vähäisessä käytössä olevia bentseeni ja kumeenisäiliöitä lukuun ottamatta kerätään talteen ja johdetaan hönkienpolttouuneille. Säiliöiden kattorakenteet ovat ns. uivia sisäkattoja. Lisäksi säiliöissä on typpipursutus, jonka tarkoituksena on estää ilman pääsy säiliöön. Ongelmajätteiden välivarasto Petrokemian ongelmajätteiden välivarasto sijaitsee Fenoli ja aromaatit yksikön säiliöalueen läheisyydessä. Varasto on betonilattiainen rakennus, jossa säilytetään pääasiassa kiinteitä ongelmajätteitä. Pilaantuneiden maamassojen käsittely Pienet määrät (<20 m 3 ) öljyllä tai prosessiaineilla likaantunutta maata höyrytetään ja pestään puhtaaksi laatoitetulla ja viemäröidyllä alueella. Puhdistetut massat käytetään uudelleen ja vedet johdetaan öljyisten vesien viemäriin. Vaihtoehtoisesti likaantuneet maamassat voidaan toimittaa Ekokem Oy:lle. Suuret määrät likaantuneita maita käsitellään tapauskohtaisesti lupapäätösten määräysten mukaisesti.

18 (53) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Fenoli ja aromaatit tuotannon yksiköt jaetaan kahteen alueeseen, ISBL ja OSBL. ISBL alueet käsittää prosessilaitteet ja OSBL alueet syöttösäiliö, välisäiliö ja tuotesäiliöalueet laitteineen. Petrokemian jätevesijärjestelmässä on kaksi jätevesistripperiä. Fenoliyksikön jätevesistripperissä DA 18920 käsitellään fenolipitoisia jätevesiä ja laattavesiä. Käsitellyt jätevedet johdetaan API altaaseen laskevaan viemäriin ja edelleen jalostamon biologiselle puhdistamolle. Öljyisten vesien stripperissä AD 17401 käsitellään hiilivetyjä sisältäviä prosessija laattavesiä bentseeniyksiköstä sekä osa Olefiinituotannon prosessivesistä. Öljyisten vesien ISBL ja OSBL alueiden viemärihaaroista voidaan tarvittaessa johtaa kaikki vedet öljyisten vesien stripperille puhdistettavaksi (esim. hiilivetyvuodot). Stripperissä käsitellyt vedet johdetaan öljyisen veden viemärissä jalostamolle kuuluvaan öljynerotusaltaaseen AD 7903. Fenoliyksikön prosessivedet, joissa on metyylihydroperoksidia, käsitellään kuumentamalla MPH reaktorissa ennen vesien johtamista biologiselle puhdistamolle. Petrokemian jätevesien viemärijärjestelmässä on kaksi runkoviemäriä, jotka johtavat Neste Oil Oyj:n jalostamon jätevesilaitokselle. Toinen runkoviemäri johtaa Neste Oil Oyj:n alueella olevaan APIöljynerotusaltaaseen, josta jätevedet johdetaan jalostamon biologiselle puhdistamolle. Tähän viemäriin johdettavien, fenolia sisältävien prosessi ja laattavesien määrä on noin 70 000 m 3 vuodessa. Toinen runkoviemäri on ns. öljyisten vesien viemäri (OW), joka johtaa jalostamon alueella olevaan toiseen öljynerotusaltaaseen AD 7903, josta jätevedet johdetaan edelleen jalostamon jätevesilaitoksen aktiivihiilipuhdistamoon. Öljyisen veden viemäriin johdetaan vesiä sekä Olefiinituotannosta että Fenoli ja aromaatit tuotannosta. Samaan öljyisen veden viemäriin johdetaan myös Neste Oil Oyj:n voimalaitoksen vesiä. Vesimäärä on 380 000 560 000 m 3 vuodessa, josta voimalaitoksen vesiä on noin 300 m 3 vuodessa. Öljynerotusaltaat sijaitsevat Neste Oil Oyj:n alueella ja kuuluvat jalostamon jätevesilaitoksen hallintaan. Erotusaltaan AD 7903 pumppujen maksimikapasiteetti on 3 x 170 m 3 /h. Ylivuoto erotusaltaasta voidaan ohjata API altaan yhteydessä olevaan keruualtaaseen, jonka tilavuus on noin 2 000 m 3. Öljyisen veden viemäristössä on tulvaviemäri, joka johtaa merivesipumppaamon poistopuolen aaltoilutilaan. Ylivuodosta saadaan hälytys eteeniyksikön ohjaamoon. Ohjaamoiden ym. rakennusten saniteettijätevedet johdetaan omaa linjaansa pitkin jalostamon biologiselle puhdistamolle.

19 (53) Borealiksella on pitkäaikainen sopimus Neste Oil Oyj:n kanssa jätevesien johtamisesta. Sopimuksessa on määritelty johdettavien jätevesien käsittelyn ehdot ja raja arvot. Kapasiteetin nosto vuonna 2005 lisää jätevesimäärää, mutta hakijan mukaan jalostamon jätevesilaitos pystyy käsittelemään nämä jätevedet niin, ettei kuormitus mereen lisäänny. OSBL alueella asetonin päiväsäiliöiden vallitilan sadevedet on viemäröity maastoon. Tuotesäiliöalueella bentseeni ja fenolisäiliöiden vallitilojen vedet kerätään öljyisten vesien pumppaamoon ja pumpataan bentseenilaitoksen drip järjestelmän erotussäiliöön. Muiden vallitilojen sadevedet johdetaan sadevesiviemäristöön (RW), joka purkaa alueen pohjoispuolelle avo ojaan. Säiliöiden vallitilat on vuorattu tiiviiksi. Vallitilojen sulkuventtiilit pidetään suljettuina muulloin kuin sadevettä poistettaessa. Vesitystarpeen ilmetessä varmistetaan laboratorioanalyyseillä tai visuaalisesti, ettei maastoon tai öljyisen veden viemäriin pääse fenolia tai aromaattisia hiilivetyjä. ISBL alueilla laatoille tulevat sammutusvedet valuvat öljyisen veden viemäriin. Fenoliyksikön sammutusvesistä osa ohjautuu keräilysäiliöön johtavaan järjestelmään ja osa öljyisen veden viemäriin. OSBL alueilla sammutusvedet kerääntyvät säiliöiden vallitiloihin ja niiden täytyttyä valuvat maastoon ja imeytyvät maahan. Alla olevassa taulukossa on esitetty Petrokemian alueelta jalostamon aktiivihiililaitokselle johdettu Borealis Polymers Oy:n Olefiinituotannon sekä Fenoli ja aromaatit tuotannon yhteinen jätevesikuorma: Aine Yks. 2001 2002 2003 2004 2005 Raja* Asetoni kg/d 9,60 12,00 9,60 7,40 13,68 Asetonitriili kg/d 28,3 21,1 61,9 16,1 11,0 33,6 Bentseeni kg/d 8,4 12,5 2,6 4,8 14,2 84 DOC kg/d 132 109 116 309 443 360 Fenoli kg/d 7,92 4,32 11,28 12,24 21,8 16,8 Kok. hiiliv. kg/d 18,0 38,9 13,2 21,8 55,9 192 Kumeeni kg/d 0,24 0,48 0,48 0,24 0,72 24 Metanoli kg/d 22,0 20,9 20,4 85,7 35,3 72 Tolueeni kg/d 1,44 3,12 1,20 1,68 2,64 12 Virtaama m 3 /d 1 162 1 237 1 334 1 529 1 747 Seuraavassa taulukossa on esitetty biologiselle puhdistamolle johdettu Fenoli ja aromaatit tuotannon jätevesikuormitus: Aine Yks. 2001 2002 2003 2004 2005 Raja* DOC kg/d 784 879 837 840 817 1200 Fenoli kg/d 67,7 61,9 56,2 44,2 57,4 192 Metanoli kg/d 168 179 164 132 152 240 Virtaama m 3 /d 163 170 156 155 143

20 (53) * Yhtiöiden välisessä jätevesisopimuksessa kuormitusrajat on esitetty tuntiarvoina (kg/h) Lämpökuorma jäähdytysveteen Päästöt ilmaan Fenoli ja aromaatit tuotannolla on oma sekundäärijäähdytysvesikierto (makeavesikierto). Tämän jäähdytysvesikierron meriveteen luovuttama lämpöteho on maksimissaan 94 MW ja kapasiteetin noston jälkeen 116 MW. VOC päästöt Fenoli ja aromaatit tuotannon VOC päästöt ovat lähes yksinomaan hajapäästöjä eli pieniä vuotoja laipoista, venttiilien, pumppujen ja kompressorien poksitiivisteistä, näytteenottoyhteistä, päätytulpista ja vastaavista rajapinnoista. Tällaisia päästöjä ei voida mitata tavanomaisilla mittausmenetelmillä. VOC päästöjen määrittämiseksi käytetään merkkiainemittauksia (merkkikaasuna rikkiheksafluoridi). Seuraavassa taulukossa on esitetty VOC päästöt vuosina 2003 2005 ja niiden jakautuminen eri komponentteihin: Aine 2003 2004 2005 asetoni t/a 63 64 70 bentseeni t/a 45 50 50 kumeeni t/a 44 67 30 propaani t/a 22 12 20 propeeni t/a 35 32 30 tolueeni t/a 6 5 15 yhteensä t/a 215 230 215 Yllä olevat päästöluvut tarkoittavat kokonaispäästöjä sisältäen sekä prosessi että säiliöpäästöt. Fenoli ja aromaatit tuotannon VOC päästöt ovat puolittuneet vuodesta 1996. 30.9.1997 annetun ympäristölupapäätöksen mukaan Fenoli ja aromaatit tuotannon VOC päästöt prosessialueilta sekä säiliö ja lastausalueilta yhteensä saavat 1.1.2001 alkaen olla enintään 250 t/a. Päätöksen mukaan bentseenipäästö saa olla enintään 60 t/a. VOC päästöt pidetään mahdollisimman vähäisinä seuraavilla rakenteilla ja toimenpiteillä: Hiilivetypitoisten hönkien keräily ja polttojärjestelmä Suljettu näytteenottojärjestelmä Laitoksen huolellinen operointi Tehokas ennakoiva ja korjaava/huoltava kunnossapito Vuotojen etsintä ja kiristyskierrokset Parempien prosessilaitteiden käyttöönotto laitteita uusittaessa ja laajennus /muutosinvestointien yhteydessä

21 (53) Erilliset VOC päästöjen vähentämisinvestoinnit VOC päästöjen vähentämisohjelman yhteydessä vuosina 2000 2004 on toteutettu seuraavat parannukset: Borealikselle on hankittu osaaminen ja laitteisto VOC mittauksiin Bentseeni, kumeeni ja fenoliyksiköihin on asennettu päivittäin otettaville näytteille suljettu näytteenottojärjestelmä Bentseeniyksikön OSBL alueen hönkäkaasut ja fenoliyksikön ISBLalueen hönkäkaasut on johdettu hönkienpolttouuniin Välisäiliöalueen hönkäkaasut on johdettu hönkienpolttouuniin Pumppuja ja venttiileitä on uusittu EPA/TA Luft päästövaatimusten mukaisiksi Laitemuutoksilla on varauduttu 1.6.2003 tiukentuneeseen bentseenin HTP rajaan Hiilivetyjen erotussäiliöön FA 17405 on lisätty jäähdytysjärjestelmä Säätöventtiileitä on uusittu Toistaiseksi kaikkien säiliöiden hönkiä ei ole johdettu polttoon. Hönkienkeräilyjärjestelmään eivät kuulu fenolin varasto ja päiväsäiliöt ja tervasäiliö, joiden hönkiä ei voi johtaakaan polttoon. Bentseenin ja kumeenin päiväsäiliöiden hönkiä ei ole vielä johdettu keräilyjärjestelmään, mutta niiden liittämisestä on tehty selvitykset, ja hanke odottaa vuoden 2007 investointilistalla hyväksyntää. Autojen lastauspaikalla toimii fenolin hönkien keräily. Asetonihönkien osalta keräilyn toteuttaminen edellyttää kuljetuskaluston varustamista alatäyttölaitteistolla. Savukaasupäästöt NO x, CO 2, SO 2 ja hiukkaspäästöt syntyvät prosessiuunien, hönkienpolttouunien ja soihdun savukaasuista. Polttoaineet ovat pääasiassa rikittömiä polttokaasuja. Soihdutukseen johdettavien kaasujen määrä vaihtelee, mutta on keskimäärin 400 500 tonnia vuodessa. Soihtujen pilotpolttimiin syötetään polttokaasua noin 50 tonnia vuodessa. Edellä mainittujen päästölähteiden yhteenlasketut savukaasupäästöt vuosina 2003 2005 olivat: Päästö 2003 2004 2005 NO x t/a 39 81 76 SO 2 t/a 5,9 9,1 8,8 CO 2 t/a 73 949 74 000 69 000 Hiukkaset t/a 3,1 4,5 7,9 Edellä mainitussa ympäristölupapäätöksessä ei ole raja arvoja savukaasupäästöille. Jätteet Fenoli ja aromaatit tuotannossa syntyy seuraavia jätteitä: Sekajäte (200301) on pääosin kertakäyttöastioita, paperipyyhkeitä ja muuta toimistojätettä. Sekajätettä syntyy myös tuotantotoiminnassa

22 (53) ja huoltotöissä. Se sisältää aluesiivousjätettä, mineraalivillaa, peltiä sekä keräykseen kelpaamatonta pahvi ja muovipakkausjätettä. Jätteet kerätään umpinaisiin jätekontteihin, josta ulkopuolinen urakoitsija toimittaa ne Mömossenin kaatopaikalle. Jätettä muodostuu noin 75 tonnia vuodessa. Uusiokäyttöön soveltuva paperi ja pahvi (200101) kerätään laatikoihin ja rullakoihin, joista ulkopuolinen urakoitsija toimittaa paperin ja pahvin uusiokäyttöön. Aromaattituotannon laboratoriossa syntyvä lasijäte (200102) pestään tarvittaessa ennen viemistä keräilykonttiin. Jätemäärä on noin 500 kg vuodessa. Käytöstä poistettu puutavara (200138), lähinnä kertakäyttöisiä ja rikkoontuneita trukkilavoja, kerätään erillisille vaihtolavoille. Vaihtolavoilta puutavara toimitetaan energiakäyttöön. Metalliromu (200140) kerätään vaihtolavalle, josta sopimusurakoitsija noutaa sen uusiokäyttöön. Prosessiaineilla, etenkin fenolilla, likaantuneet romut pestään fenoliyksikön tislausosassa olevassa altaassa ennen lavalle vientiä. Jätemäärät vaihtelevat huolto ja korjaustöiden sekä investointitöiden mukaan. Osa tyhjistä tynnyreistä käytetään ongelmajätteiden pakkaamiseen, loput toimitetaan Muovitehtaiden tynnyrikeräykseen. Käytetty savitornimassa (070110) on hapolla aktivoitua kalsiumbentoniittia, jota on käytetty tuotebentseenin puhdistukseen. Massat joudutaan vaihtamaan neljästi vuodessa. Käytöstä poistettu massa puhdistetaan höyryttämällä ja typettämällä hiilivetyjen poistamiseksi. Puhdistuksen onnistumista seurataan laadunvalvontatestein. Kaatopaikkakelpoinen massa viedään Mömossenin kaatopaikan erityisjätealueelle. Jätettä muodostuu keskimäärin 1,8 t/vaihto. Rakennus ja purkujätteitä (170107 ja 170904) syntyy satunnaisesti muutos, korjaus ja investointitöiden yhteydessä. Puhtaat, murskatut betoni ja tiilimassat voidaan käyttää maantäyttöaineena. Sekalaiset rakennus ja purkujätteet viedään Mömossenin kaatopaikalle. Määrät vaihtelevat ja kaikkia maantäyttöön käytettyjä massoja ei punnita. Loisteputket ja elohopeahöyrylamput (200121) kerätään niille varattuihin keräysastioihin ja toimitetaan Ekokem Oy:lle. Määrä on noin 1 tonni vuodessa. Käytetyt paristot ja radiopuhelimien akut (160604, 160602) kerätään ohjaamon ja korjaamon keräyspisteisiin, joista ne toimitetaan Ekokem Oy:lle. Määrä on noin 200 kg vuodessa. Instrumenttijännitteen varmennusakut (160601) vaihdetaan joka toinen vuosi. Uusien akkujen toimittaja ottaa kaupan yhteydessä käytöstä poistetut akut takaisin. Jätteen määrä on noin 200 kg vuodessa. Käytettyjä voiteluöljyjä (130205, 130206, 130208) syntyy kompressorien öljynvaihdoista ja pumppujen korjauksista. Öljyjätteet kerätään kompressorihalleilla oleviin 1 m 3 :n teräskontteihin, jotka Ekokem Oy:n imuauto käy tyhjentämässä. Öljyjätteen määrä on noin 3 tonnia vuodessa. Kuumaöljyjärjestelmässä käytetään lämmönsiirtoöljynä difenyylin ja difenyylioksidin seoksia. Pienet erät käytöstä poistettua lämmönsiirtoöljyä (130308) kerätään 1 m 3 :n teräskontteihin, jota säilytetään aromaattituotannon ongelmajätevarastossa. Kontit tyhjennetään säiliöön ja käytetty öljy poltetaan kuumaöljyuuneissa.

23 (53) Laitteiden pesuliuosta ja liuotinjätettä (070101) muodostuu noin 3 tonnia vuodessa. Jäteliuos käsitellään fenoliyksikön jätevesien käsittelylaitteistossa. Laitoksen alueella käytetään useissa jäähdytys /lämmitysjärjestelmissä lämmönsiirtonesteenä etyleeniglykolin vesiseosta. Järjestelmien tyhjennyksessä poistettava glykoliliuos (070199), jota ei voida enää käyttää uudelleen, siirretään 1 m 3 :n muovikonttiin ja toimitetaan Ekokem Oy:lle tai Neste Oil Oyj:n jalostamolle. Määrä on noin 100 kg vuodessa. Laboratoriojätteet (070199), joita ovat mm. lasi ja muovipipetit, dräger putket ja injektioruiskut, jotka sisältävät vaarallisia aineita, kerätään 30 litran muovikanistereihin. Myös öljy ja rikkihappojätteet kerätään omiin kanistereihinsa. Tuote ja prosessinäytejätteet kerätään näytepulloissaan Ekobokseihin. Kanistereita ja Ekobokseja säilytetään laboratorion ongelmajätekontissa, jonka Ekokem Oy tyhjentää kerran kuukaudessa. Tuotenäytteitä säilytetään kontissa, joka on jäähdytetty, 3 kuukautta. Jätemäärä on noin 5 tonnia vuodessa. Katalyyttijätteitä (070199) ovat käytetty pyrolyysibensiinin vedytyskatalyytti ja käytetty alfametyylistyreenin vedytyskatalyytti. Ensin mainittu sisältää nikkeliä ja molybdeenia, sen vaihtoväli on 5 vuotta. Jätettä muodostuu noin 4 tonnia vaihtoa kohti. Jäte pyritään toimittamaan ensisijaisesti metalleja talteen ottavalle teollisuudelle. Jälkimmäinen on palladiumkatalyytti, jota muodostuu noin 10 tonnia 10 vuodessa. Katalyyttijäte palautetaan valmistajalle. Nikkeliä, kuparia ja lyijyä sisältävät katalyytit imuroidaan reaktoreista suoraan säkkeihin tai tynnyreihin. Fenolin puhdistukseen käytettävä ioninvaihtohartsi (070110) vaihdetaan kerran vuodessa. Jätettä muodostuu noin 9 tonnia vuodessa ja se toimitetaan Ekokem Oy:lle. N formyylimorfoliinin regeneroinnissa syntyvää, raskaita hiilivetyjakeita sisältävää jätettä (070104) muodostuu noin 3 tonnia vuodessa. Jäte kerätään 200 l:n terästynnyreihin ja viedään poltettavaksi kumeeniyksikön kuumaöljyuunissa taikka viedään Ekokem Oy:lle. Kuumaöljyuunin ja fenoliyksikön krakkauskolonnin puhdistus ja suodatusjätteet (070199) sisältävät fenolitervoja, jotka luokitellaan erittäin myrkyllisiksi. Jätteet kerätään 200 l:n terästynnyreihin, joita säilytetään ongelmajätevarastossa kunnes toimitetaan Ekokem Oy:lle. Jätettä syntyy noin 4 tonnia vuodessa. Prosessiaineilla likaantuneet kiinteät jätteet (070199) kerätään 200 l:n muovisäkeissä kahteen konttiin, jotka Ekokem Oy:n auto käy tarvittaessa tyhjentämässä. Jätteen määrä on noin 6 tonnia vuodessa. Aromaattituotannon alueelta säiliöistä, kaivoista ja viemäreistä imettävät sakat ja lietteet (070199) kerätään 200 l:n terästynnyreihin tai säiliöautoon. Tynnyrit siirretään ongelmajätteiden välivarastoon. Välivarastosta tai säiliöautosta sakat toimitetaan Ekokem Oy:lle. Jätteen määrä on noin 50 tonnia vuodessa. Vähäiset määrät (enintään noin 20 m 3 ) öljyllä tai prosessiaineilla likaantunutta maata (170503) höyrytetään ja pestään puhtaaksi laatoitetulla ja viemäröidyllä alueella. Puhdistetut massat käytetään uudelleen ja pesuvedet johdetaan öljyisten vesien viemäriin. Maamassat voidaan myös toimittaa Ekokem Oy:lle. Suuret massaerät käsitellään erillisten, tapauskohtaisten lupapäätösten mukaisesti.