Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus"

Ella Katajakoski
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus eeva.k.nuotio@espoo.fi

2 Sisältö Mitä hulevedet ovat? Miksi hulevesien hallintaa? - Pohjavedet - Pintavedet - Rakentamisaikaiset hulevedet Hulevedet ja kaupunkipurot/joet

Mitä hulevedet ovat? Hulevedet ovat rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennusten katoille tai muille pinnoille kertyviä sade- tai sulamisvesiä.

3 Mitä hulevedet ovat? Hulevedet ovat rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennusten katoille tai muille pinnoille kertyviä sade- tai sulamisvesiä. Hulevesiä muodostuu erityisesti keväällä lumen sulaessa, kesällä rankkasateilla ja syksyn sateisina kausina. Mitä enemmän alueella on läpäisemätöntä pintaa, sitä nopeammin ja enemmän hulevettä syntyy

pohjavesien laatua Määrällinen vaikutus Saattavat aiheuttaa

4 Hulevesien vaikutus ympäristöön Laadullinen vaikutus Hulevesien sisältämät haitta-aineet heikentävät purkuvesistöjen ja pohjavesien laatua Määrällinen vaikutus Saattavat aiheuttaa tulvia kaduilla, pihoilla ja viemäriverkostossa sekä purkuvesistöissään

Pohjavedet ja hulevedet Hulevesien hallinnassa joudutaan tasapainoilemaan pohjaveden määrällisten ja laadullisten tavoitteiden välissä.

5 Pohjavedet ja hulevedet Hulevesien hallinnassa joudutaan tasapainoilemaan pohjaveden määrällisten ja laadullisten tavoitteiden välissä. Pohjaveden määrän (muodostumisen) kannalta merkittävin yksittäinen riski syntyy silloin, kun hulevedet kerätään ja johdetaan pois pohjavesialueelta. Tällöin muutetaan pohjavesialueen luonnontilaa ja vähennetään mahdollisesti merkittävästi pohjaveden muodostumista

6 Päästölähteitä ja niihin liittyviä hulevesien haitta-aineita Päästölähteet Haitta-aineet Liikenne ja tiealueet, yleiset kunnossapitotyöt Renkaiden ja jarrujen kuluminen, öljyvuodot ja pakokaasupäästöt, korrodoivat metallipinnat tuottavat kiintoainepartikkeleita, metalleja ja öljyjä, Teiden, siltojen ja katupintojen kuluminen, ajoneuvojen huoltoalueet Kiintoaine, mikroroskat, metallit (esim. Zn, Cu, Pb, Ni, Cd, Cr, Hg, hiilivedyt (öljy, rasva, liuottimet), suola, (natrium ja kloridi), PAH-yhdisteet, Pintavalunta läpäisemättömiltä pinnoilta, kasvillisuuden poisto rannoilta Lämpökuorma Teiden kunnossapitotyöt (tietyöt, suolaus, pölyntorjunta) Kiintoaine, hiilivedyt, suola Rakennustyöt Viheralueet, pihat, puutarhat Rakennusten materiaalit Laskeuma Merkittävä kiintoaineen kulkeutuminen häiriintyneiltä maapinnoilta, kulkuneuvojen renkaissa, tuulen, eroosion ja hulevesien mukana, rakennusjätteet, Viheralueet maankäyttömuodosta riippumatta lisäävät orgaanista materiaalia kuten ruohonleikkuujätteitä, puutarhajätettä, maaperähuuhtouma, Lannoitus ja kasviensuojeluaineet Rakennusmateriaalien kuluminen ja korroosio, esim. galvanoidut ja maalatut metallipinnat kattomateriaaleissa Laskeuma ilmasta kattaa liikenteen ja teollisuuden päästöt sekä tuulieroosion Teollisuus ja liikealueet Lastausalueet, ajoneuvojen huoltotyöt ja vuodot Mikä tahansa valunnan kanssa kosketuksissa oleva materiaali tai raakaaine Kiintoaine, fosfori, typpi, monenlaiset jätteet Fosfori, typpi, lannoitteet, rikkaruohojen torjunta-aineet, tuholaismyrkyt, orgaaniset roskat, happea kuluttavat aineet Metallit (esim. sinkki, kupari) + muut rakennusmateriaalit Orgaanisia haitta-aineita kuten PAHyhdisteet, torjunta-aineet, fenoleita, metalleja, typen ja rikin oksideja, hiilivetyjä Eläimet Eläinten jätökset, vuotavat viemärit Bakteerit, virukset, fosfori, typpi Lähde: Hulevesi opas 2012, Suomen kuntaliitto 6

Kiintoaine- ja ravinnekuormitukset rakenteilla olevilla valuma-alueilla olivat 1-3 kertaisia

7 Rakennustyönaikaisia huuhtoumia Rakennustyön aikaiset kokonaistypen huuhtoumat vaihtelivat viiden vuoden havaintojaksolla kg / km 2 / vuosi. Kiintoaine- ja ravinnekuormitukset rakenteilla olevilla valuma-alueilla olivat 1-3 kertaisia maatalousalueeseen, 3-5 kertaisia valmiiseen asuinalueeseen ja kertaisia metsäalueeseen verrattuna. Sänkbäcken Lähde: Hulevesiopas 2012, Suomen kuntaliitto 7

8 Rakentamisen vaikutus vesistöihin Kivenlahti Meritori Mankkaanpuro Soukka Finnobäcken

Hulevedet päätyvät purojen/jokien kautta mereen Purot ovat ekologisia käytäviä yhdistävät rannikon ja sisämaan Purojen monimuotoisuus - Eläimistö,

9 Hulevedet päätyvät purojen/jokien kautta mereen Purot ovat ekologisia käytäviä yhdistävät rannikon ja sisämaan Purojen monimuotoisuus - Eläimistö, kalat mm. uhanalainen taimen, linnut ja nisäkkäät mm. saukko Luontaisia tulva-alueita - edullisempia kuin rakentamalla saataisiin Kuva: J. Kääriä 9

10 - kiitos- Mankkaanpuron kutupari Kuva: Aki Janatuinen 10

Samankaltaiset tiedostot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,