Helsinki No YS 1968

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y No YS 1968 ASIA Päätös Borealis Polymers Oy:n ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee olemassa olevaa Olefiinituotantoa ja sen olennaista laajentamista sekä toimintaan liittyvää säiliöaluetta ja soihtua. LUVAN HAKIJA Borealis Polymers Oy PL Porvoo LAITOS / TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Borealis Polymers Oy:n Olefiinituotanto Laitos muodostaa yhdessä Borealis Polymers Oy:n Fenoli ja aromaatit tuotannon kanssa ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n 4 momentin tarkoittaman toimintakokonaisuuden. Porvoon kaupungin Kilpilahden kylä, kortteli K8/Petrokemia, tila 1:59 Kiinteistörekisteritunnus Toimialatunnus IPPC luokka 4.1 Liike ja yhteisötunnus Ympäristövahinkovakuutus Nro (Pohjola 1999) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 3 mom. Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti 3 b, 4 b, 5 a ja 6 a kohdat. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus, ympäristönsuojeluasetus 6 1 momentti 3, 4 b, 5 a ja 6 a kohdat. MAKSU A AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Asiakaspalvelu Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland Kundservice

2 2 (55) ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus Muut vireillä olevat asiat Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitosten vaikutuksia ilman laatuun koskeva, päivätty tarkkailusuunnitelma on tullut vireille Uudenmaan lääninhallituksessa ja sitä koskeva, päivätty täydennys on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle Hakija on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle päivätyn selvityksen merivesisuotimien suodatusjätteiden kompostoinnista. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Kaavoitustilanne Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös olefiiniyksikön olennaisesta muuttamisesta No YS 899/ Päätös sisältää sijoitusluvan myöntämistä koskevan ratkaisun sekä ilmaluvan ja jäteluvan myöntämistä koskevan ratkaisun. Kilpilahden teollisuusalueelle on vahvistettu asemakaava, jossa koko alue on merkitty teollisuus ja varastorakennusten alueeksi. Teollisuusalueen ympäristön yleiskaavassa on teollisuusalueen ympärille varattu vyöhyke, jolle ei saa osoittaa ympärivuotiseen asuinkäyttöön uusia tiloja. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Borealis Polymers Oy:n petrokemian tuotantolaitokset sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden kylässä. Olefiinituotanto sijaitsee korttelissa K8, tilalla R:No 1:59. Samalla alueella olefiinituotannon vieressä sijaitsee Borealis Polymers Oy:n Fenoli ja aromaatit tuotanto. Alueen hydrologia ja geologia Maaperä ja pohjavesi Kilpilahden alue ja sen lähiympäristö ovat tyypillistä rannikkoaluetta, jossa maaperä on peruskalliota tai moreenia. Alueella tehdyt geohydrologiset tutkimukset osoittavat, että pohjaveden virtauksen kannalta maaperä on huonosti vettä johtavaa ja että pintavesi imeytyy huonosti alueen maaperään. Koko Kilpilahden alueelta pintavedet virtaavat neljää suurempaa ja useampaa pienempää kokoojaojaa ja puroa myöten mereen. Osa pintavalunnasta virtaa suoraan mereen.

3 3 (55) Maaperään joutuneet kemikaalit voivat kulkeutua maaperässä pohjavesien mukana aina mereen asti. Pohjaveden virtauksen kannalta maaperä on kuitenkin huonosti vettä johtava. Alueella on lukuisia erillisiä, pintaalaltaan pieniä pohjavesialtaita. Pintavalunnan kannalta alue voidaan jakaa luonnontilaisiin ja rakennettuihin alueisiin. Luonnontilaisilla alueilla sadevedestä on arvioitu haihtuvan ja imeytyvän kasveihin n. 60 %. Loppu 40 % muodostaa tiiviillä kallioilla ja moreenipinnoilla pintavalunnan, jonka imeytyminen pohjavedeksi on vähäistä. Viemäröimättömillä täyttöalueilla sataneesta vedestä on oletettu haihtuvan 30 %, lopun 70 %:n muodostaessa valunnan. Valuntamekanismi poikkeaa luonnontilaisten alueiden valunnasta. Vesi imeytyy nopeasti rakennettuun täytteeseen ja kulkeutuu pintakerrosvaluntana tiiviitä pintoja (kallio, moreeni, savi) myöten gradientin suuntaan. Suurista korkeuseroista johtuen vesi suotautuu/purkautuu alueen alimmista pisteistä uudelleen pintavalunnaksi (purot, ojat). Alueen pintavedet Koko Kilpilahden alueelta pintavedet virtaavat neljää suurempaa ja useampaa pienempää kokoojaojaa ja puroa myöten mereen. Osa pintavalunnasta virtaa suoraan mereen. Vesiä valuu Hackalandetin tekoaltaan suuntaan, Nybäckenin (aik. Dybäcken) puron kautta Pedarsvikeniin, ojan ja Lillvikenin kautta Nikuvikeniin sekä Kilpilahden satama alueelle. Petrokemian tehtaiden alueelta pintavesien pääpurkauspisteenä toimii Nikuvikeniin laskeva oja. Alueen koilliskulmaan pintavedet virtaavat läntisempää ojaverkostoa pitkin samaiseen Nikuvikeniin. Lisäksi osa pohjoisosan pintavesistä virtaa merivesitunneliin. Merialue Porvoon edustan merialue on Suomenlahdesta pohjoiseen työntyvä lahti, jonka saaret pirstovat erillisiksi selkävesiksi. Porvoon edustan merialueelle laskee kaksi huomattavaa jokea, Porvoonjoki ja Mustijoki (Mäntsälänjoki). Emäsalon saari on merkittävin suurten selkävesien erottaja. Emäsalon länsipuolella on laaja Svartbäckinselkä ja itäpuolella myös laaja, mutta matalampi Orrenkylänselkä. Kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Luonnonsuojelukohteet Klobbuddenin luonnonsuojelualue sijaitsee noin kaksi kilometriä Olefiinituotannon alueesta etelään. Fågelmossenin rauhoitettu suoalue, joka kuuluu NATURA 2000 verkostoon, sijaitsee muovitehtaiden alueen länsipuolella, noin 2 km:n päässä petrokemian tehtaista. Yksittäisiä suojelukohteita ovat lisäksi Illvardenin saaressa, öljysataman ja laituri 8:n läheisyydessä olevat hiidenkirnut.

4 4 (55) Ympäristön tila Asutus Kahden kilometrin säteellä petrokemian tehtaista asuu noin 700 henkilöä. Lähin asutus on Svartbäckin kylässä, jossa asuu vakituisesti noin 60 henkilöä. Kesäasukkaiden tullessa Svartbäckin kylän asukasmäärä noin kolminkertaistuu. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 800 metriä Petrokemian alueesta etelään. Petrokemian alueen rajanaapurina ei ole yhtään asutusta. Kulloon koulu (noin 60 oppilasta) ja Fortumin työterveysasema sijaitsevat tehdasalueelta luoteeseen Porvoon moottoritielle johtavan tien varrella noin kahden kilometrin päässä Petrokemian alueesta. Kaatopaikat Neste Oil Oyj:n käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee petrokemian tehtaiden länsipuolella. Kaatopaikalle on tuotu öljynjalostamon sekä myös muiden Neste Oy:n laitosten teollisuus ja talousjätteitä. Kaatopaikka on suljettu vuonna Kaatopaikan suoto ja valumavedet virtaavat pohjoiseen ja laskevat Kartanonlahteen. Kaatopaikan vaikutus näkyy jätepenkan välittömässä läheisyydessä olevassa pohjavesiputkessa sekä kaatopaikalta virtaavassa pintavesiojassa. Kaatopaikka kuuluu Neste Oil Oyj:n vastuulle ja sisältyy jalostamon ympäristölupaan. Maaperä tehdasalueella Petrokemian tehdasalueen maaperässä esiintyy toiminnassa käytettyjä, erilaisten vuototapahtumien seurauksena maaperään päässeitä kemikaaleja. Seuraavassa on lueteltu merkittävimmät vuodot: 70 ja 80 luvuilla olefiinituotannon alueella tapahtui viemärivuotoja, joiden seurauksena maaperään on päässyt tuntematon määrä aromaattisia hiilivetyjä ja pesulipeää. Vuonna 1992 säiliöalueella tapahtui styreenivuoto, jossa noin 50 tonnia styreeniä vuoti maahan. Vuonna 1993 pääsi pyrolyysibensiiniä 140 tonnia karkuun. Tästä määrästä arviolta 85 tonnia joutui maaperään ja siitä noin 60 tonnia saatiin pumpattua talteen. Vuonna 1997 tapahtui toinen pyrolyysibensiinin vuoto, jossa noin 5 m 3 ainetta valui maaperään Vuosina 1997 ja 1998 tehdyissä viemäritarkastuksissa todettiin syöpyneitä kohtia, joista on valunut tuntemattomia määriä hiilivetyjä ympäristöön. Edellisten lisäksi on tapahtunut joitakin pienempiä vuotoja. Suurin osa vuotojen haitoista on saatu eliminoitua ja maaperä puhdistettua. Vuonna 2001 tehdyn selvityksen (Anniina Hukari: Borealis Polymers Oy:n Petrokemian tuotantolaitosten maaperän pilaantuneisuuden laajuus, riskinarviointi sekä puhdistus ja käsittelymenetelmien kartoitus, diplomityö, Espoo 2001) mukaan tehdasalueen koillispuolella sijaitsevan ken

5 5 (55) tän maaperä on pilaantunut. Alue on melko laaja ja pilaantuneita maamassoja on runsaasti. Tehdasalueelta kulkeutuu kentälle edelleen hiilivetyjä ja alue toimii eräänlaisena hiilivetyjen kerääntymispaikkana. Mikäli kentältä kulkeutuu hiilivetyjä eteenpäin, ovat todennäköisimmät virtaussuunnat pohjoiseen ja/tai etelään. Olefiinituotannon ohjaamon länsipuolisella kentällä sijaitsevalle pienehkölle painauma alueelle on kertynyt erityisesti polyaromaattisia hiilivetyjä olefiinituotannon alueelta. Hiilivetyjen kulkeutuminen painanteesta eteenpäin on erittäin epätodennäköistä alueen kallionpinnanmuodoista johtuen. Petrokemian tuotantolaitosten alueella tällä hetkellä olevat hiilivetypitoisuudet eivät hakemuksen mukaan aiheuta merkittävää hiilivetyjen leviämisriskiä. Pilaantunutta maaperää tarkkaillaan pinta ja pohjavesiseurannalla. Alueelle ei ole suunniteltu maaperän puhdistustoimenpiteitä. Kyseessä on aktiivisessa toiminnassa oleva tehdasalue, jonka toiminta tulee jatkumaan vielä pitkään. Pohjavesi ja pintavesiojat Petrokemian tehtaat sijaitsevat VTT:n tekemässä geohydrologisessa tutkimuksessa määritellyillä valuma alueilla 3a, 3b ja 9. Kullakin valumaalueella on sekä pohjaveden että pintavesiojien tarkkailupisteitä. Valuma alueen 3a vesiin vaikuttaa Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden pohjoispuoli (olefiinituotanto). Alueen vedet purkautuvat joko merivesipumppaamon kautta mereen tai valuma alueen 3b kautta Lillvikeniin ja edelleen Nikuvikeniin. Petrokemian tehtaiden vaikutus näkyy alueen pohja ja pintaveden laadussa mm. kohonneina hiilivetypitoisuuksina. Valuma alueen 3b vesiin vaikuttavat Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaat sekä StyroChem Finland Oy:n polystyreenitehdas ja sen styreenisäiliöt. Alueen vedet purkautuvat Lillvikenin kautta Nikuvikeniin. Petrokemian tehtailla ei ole merkittävää vaikutusta alueen pohja tai pintaveden laatuun. Ainoastaan kahdessa vuonna 2001 asennetussa pohjavesiputkessa on todettu lievästi kohonneita hiilivetypitoisuuksia. Valuma alueen 9 vesiin vaikuttavat Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden lounaisosa sekä Ashland Finland Oy:n polyesteritehdas sekä StyroChem Finland Oy:n polystyreenitehdas. Alueen vedet purkautuvat ojan kautta Nikuvikenin länsiosaan. Pohjavesiputken G94 vesi on hiilivedyillä pilaantunutta. Hiilivedyt ovat lähinnä keskitislettä (C9 C23), joiden liukoisuus veteen ja kulkeutuminen pohjaveden mukana on vähäistä. Pohjavedestä ei ole havaittu merkittäviä määriä monoaromaatteja. Ilmanlaatu Ilman epäpuhtauksien päästöt Uudellamaalla ja Itä Uudellamaalla ovat pienentyneet selvästi 1980 luvun lopun tilanteeseen verrattuna (Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005). Eniten ovat pienentyneet erityisesti kas

6 6 (55) villisuudelle haitallisen rikkidioksidin päästöt, jotka olivat vuonna 2003 noin neljänneksen vuoden 1987 kokonaispäästöistä. Typen oksidien päästömäärät ovat tutkimusalueella pienentyneet 1990 luvun alusta lähtien luvulla päästömäärät ovat kääntyneet lievään nousuun. Vuonna 2003 typen oksidien päästömäärä oli noin 60 % vuoden 1987 päästömäärästä. Vuonna 2003 typen oksidit olivat pääosin peräisin liikenteestä. Poikkeuksena tästä oli mm. Porvoo, jossa teollisuus ja energiantuotanto muodostivat suurimman osan typen oksidien päästöistä. Porvoon seudulla ilman laatuun ovat vaikuttaneet erityisesti Kilpilahden teollisuusalueen päästöt, vaikka ne ovat pienentyneet merkittävästi 1980 ja 1990 lukujen aikana. Kilpilahden ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportin mukaan vuonna 2005 mitattu ulkoilman rikkidioksidipitoisuus alitti Mustijoen ja Löparön mittausasemilla valtioneuvoston asettamat ilmanlaadun ohje ja raja arvot. Tunti, vuorokausi ja vuosikeskiarvot olivat samaa tasoa kuin vuosina 2003 ja 2004 mitatut keskiarvot. Mustijoen ja Löparön mittausasemat luokitellaan tausta asemiksi. Riemarin mittausasemalla rikkidioksidipitoisuus ylitti tuntiohjearvon sekä tunti ja vuorokausiraja arvot tammikuussa ja marraskuussa. Riemarin mittausasema luokitellaan teollisuusasemaksi. Aseman lähellä ei asu eikä pysyvästi oleskele ihmisiä, joten valtioneuvoston ohje ja raja arvoja ei sovelleta kyseisessä paikassa. Mitatut rikkidioksidipitoisuudet olivat yleisesti hieman korkeampia kuin vuosina mitatut pitoisuudet. Riemarissa mitattu pelkistyneiden rikkiyhdisteiden kokonaismäärä alitti valtioneuvoston asettaman ilmanlaadun ohjearvon selvästi. Mustijoen asemalla mitattu typpidioksidipitoisuus alitti ilmanlaadun ohje ja raja arvot selvästi. Mustijoen mittausasemalla mitattuihin typenoksidipitoisuuksiin vaikuttavat energiantuotannon lisäksi läheisen moottoritien päästöt. Otsonipitoisuus Kilpilahden ympäristössä oli keväällä ja alkukesällä suhteellisen korkea. Valtioneuvoston asetuksessa annettu tavoitearvo ei kuitenkaan ylittynyt. Suurimmat otsonipitoisuudet havaitaan Etelä Suomessa yleensä usealla mittausasemalla yhtä aikaa, mikä viittaa selvästi otsonin kaukokulkeutumiseen. Vuosina 2004 ja 2005 tehdyn Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksen yhteydessä tehtiin Kilpilahden teollisuusalueella ja sen läheisyydessä olevilla 10 havaintoalalla erillisselvitys. Selvityksen mukaan tutkituilla Kilpilahden havaintoaloilla sormipaisukarve luokiteltiin kolmella havaintoalalla lievästi ja seitsemällä havaintoalalla selvästi vaurioituneeksi. Vaurioaste teollisuusalueen lähiympäristön havaintoaloilla oli vähän korkeampi kuin Uudellamaalla ja Itä Uudellamaalla keskimäärin. Ilman epäpuhtauksista kärsiviä jäkälälajeja havaintoaloilla löydettiin 6 8 kpl. Jäkälälajiston runsaus oli samaa luokkaa kuin vuonna Jäkä

7 7 (55) lälajiston runsaus ei poikennut juurikaan Uudenmaan ja Itä Uudenmaan keskimääräisestä tasosta. Havaintopuiden keskimääräinen neulaskato oli lisääntynyt noin neljä prosenttiyksikköä edellisestä havaintokerrasta, mutta neulaskadon katsotaan vielä kuuluvan luontaiseen neulasmäärän vaihteluun. Kolmella havaintoalalla neulaskadon määrä oli yli 20 %, jolloin havaintopuut luokiteltiin lievästi harsuuntuneiksi. Männyn neulasten rikkipitoisuudet olivat nousseet neljässä vuodessa. Rikkipitoisuudet luokitellaan lievästi kohonneiksi kuudella näytealalla ja kohonneeksi yhdellä näytealalla. Neulasten rikkipitoisuudet olivat nousseet myös muualla, joten pitoisuudet Kilpilahden teollisuusalueella eivät olleet huomattavasti suurempia kuin Uudellamaalla ja Itä Uudellamaalla keskimäärin. Neulasten typpipitoisuudet olivat yhtä näytealaa lukuun ottamatta puuston kasvun kannalta normaalilla tasolla. Kilpilahden teollisuusalueella on mitattu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia ulkoilmassa. Mittausasema sijaitsi vuosina teollisuusalueen keskellä. Vuosina mittausasema oli teollisuusalueen pohjoisrajalla, Kulloon koulun ja Fortum Oy:n terveystalon läheisyydessä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty mitatut hiilivetypitoisuudet. Vuodet Mitattu aine Vuosikeskiarvot µg/m 3 Vuotuiset mediaanit µg/m 3 Maksimi, µg/m 3 Etaani Eteeni Propaani Propeeni i butaani n butaani i pentaani n pentaani Kumeeni 1 13 < Heksaani 1 6 < Tolueeni 1 7 < Styreeni 1 21 < Bentseeni 1 13 < ,3 butadieeni 1 22 < Vinyylikloridi <1 <1 202 Vuodet Mitattu aine Vuosikeskiarvot µg/m 3 Vuotuiset mediaanit µg/m 3 Maksimi, µg/m 3 Etaani <1 7 < Eteeni <1 8 < Propaani 1 15 < Propeeni 1 9 < i butaani 1 12 < n butaani 1 32 <

8 8 (55) Maksimi, µg/m 3 Mitattu aine Vuosikeskiarvot Vuotuiset mediaanit µg/m 3 µg/m 3 i pentaani 1 10 < n pentaani 1 6 < Kumeeni <1 10 <1 31 Heksaani <1 2 < Tolueeni <1 2 < Styreeni <1 4 <1 10 Bentseeni < ,3 butadieeni <1 44 Vinyylikloridi <1 57 Haju VTT:n vuonna 1994 tekemässä selvityksessä "Hajukartoitus Kilpilahden teollisuusalueen ympäristössä" todetaan, että määriteltyä hajukuormaa voidaan pitää melko pienenä ja voidaan katsoa, ettei Kilpilahden teollisuusalueen toiminnoista peräisin oleva haju yleensä aiheuta merkittävää viihtyvyyshaittaa. Melu ja liikenne Kilpilahden teollisuusalueen melulähteet keskittyvät kolmelle alueelle, jotka ovat öljynjalostamo, petrokemian tehtaat sekä muovitehtaat. Teollisuusmelulähteiden jatkuva melu on sama yöllä ja päivällä. Yöajan ohjearvo (50 db) ylittyy lounaassa Hagenin, Fällbackan, Lövkullan ja Bergkullan asuinalueilla, pohjoisessa Kulloon asuinalueella. Päiväajan ohjearvo (55 db) ei asuinalueilla ylity. Soihtujen toimiessa melu lisääntyy tilapäisesti ja tällöin päiväajan ohjearvo (55 db) saattaa ylittyä joidenkin asuntojen kohdalla. Maantie 148 on ainoa Porvoontieltä (maantie 170) ja moottoritieltä (Vt 7/E 18) Kilpilahden teollisuusalueelle johtava tie. Tiellä 148 kulkee arkisin yli raskasta ajoneuvoa ja yli henkilöautoa. Maantie 148 muuttuu eteläpäässä yksityiseksi Rajatieksi, joka jakautuu Borealiksen rahtiliikenneportille ja Svartbäckin haaraan. Svartbäckin haaraa käyttää sekä raskas kuorma autoliikenne että henkilöautoliikenne mm. Borealiksen petrokemian tehtaille. Samaa tietä kulkee liikenne myös Svartbäckin kylään. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Borealis Polymers Oy:n Olefiinituotanto jakaantuu eteenilaitokseen ja butadieeniyksikköön. Eteenilaitos koostuu eteeni ja propeeniyksiköistä. Eteeniyksikkö on käynnistetty vuonna 1971, butadieeniyksikkö vuonna 1973 ja propeeniyksikkö vuonna Olefiinituotannon henkilökunnan määrä on noin 95 henkilöä.

9 9 (55) Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Tuotantoyksiköiden tuotteet ja tuotantokapasiteetit on lueteltu seuraavassa taulukossa. Tuote Kapasiteetti t/a Tuotanto v.2001 t/a Tuotanto v.2002 t/a Tuotanto v.2003 t/a Tuotanto v.2004 t/a Tuotanto v t/a Eteeni Propeeni butadieeni Tuotantokapasiteetti tulee lähivuosina kasvamaan seuraavasti: eteeni t/a ( t/a vuonna 2007, loput myöhemmin) propeeni t/a (toteutuu vuonna 2007) butadieeni t/a (toteutuu vuoden 2007 jälkeen) Sivutuotteina yksiköissä muodostuu pyrolyysipolttoöljyä, pyrolyysibensiiniä, vetyä, metaania ja butaani/buteenijakeita. Olefiinituotannon prosessit ovat jatkuvatoimisia ja tuotanto toimii keskeytymättömästi. Tuotannon henkilökunta työskentelee viidessä vuorossa. Raaka aineet, polttoaineet ja apukemikaalit Raaka aineet: Olefiinituotannon raaka aineet saadaan pääsääntöisesti Neste Oil Oyj:n jalostamolta sekä petrokemian ja muovitehtaiden sisäisinä palautuksina. Eteenilaitos on syöttöaineiden suhteen joustava ja voi käyttää raakaaineenaan teollisuusbensiiniä, n pentaania, n heksaania, butaania, propaania, etaania sekä muita jalostamon kaasuja ja jakeita. Raaka aineet ja tuotteet ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta erittäin helposti tai helposti syttyviä ja monet myös myrkyllisiä. Joidenkin raaka aineiden sisältämä bentseeni on luokiteltu valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 D osan mukaan vesiympäristölle haitalliseksi aineeksi. Sekä bentseeni että 1,3 butadieeni on luokiteltu syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviksi (Carc. Cat. 1) ja mahdollisesti perimää vaurioittaviksi (Muta Cat. 2). Polttoaineet Olefiinituotannossa käytetään polttoaineena pääsääntöisesti itse tuotettua polttokaasua. Tarvittaessa käytetään Neste Oil Oyj:n jalostamolta saatavaa maakaasua tai muuta korvaavaa kaasua. Vuonna 2005 polttokaasua käytettiin yhteensä tonnia, eli TJ/a. Polttokaasua käytetään krakkausuuneissa (10 kpl), regenerointiuuneissa (2 kpl) sekä soihdun pilot polttimessa. Polttokaasu sisältää tyypillisesti metaania 90 %, vetyä 5 % ja C 2 C 4 hiilivetyjä pieniä määriä. Polttokaasu on rikitön ja sen lämpöarvo on GJ/t. Polttokaasun omatuotanto oli vuonna t, josta ylijäämä t myytiin.

10 10 (55) Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja prosessiuuneista (tilanne ): Uunin tunnus Käyttötarkoitus Teho (MW) Low No x polttimet Piipun korkeus (m) BA Krakkausuuni 19,6 Ei 44,7 1 BA Krakkausuuni 19,6 Ei 44,7 1 BA Krakkausuuni 22,95 On 44,7 2 BA Krakkausuuni 22,95 On 44,7 2 BA Krakkausuuni 20,7 On 44,7 3 BA Krakkausuuni 20,7 On 44,7 3 BA Krakkausuuni 23,4 On 45 BA Krakkausuuni 29,1 Ei 45 BA Krakkausuuni 36,9 On 45 BA Krakkausuuni 36,9 On 45 BA Regenerointiuuni Ei 24,8 BA Regenerointiuuni Ei 24,7 CB Soihtu Ei 60 1 yhteinen piippu, erilliset konvektio osat 2, 3 yhteiset piiput ja yhteiset konvektio osat Kapasiteetin noston toisessa vaiheessa käyntijakson aikana rakennetaan yksi uusi krakkausuuni. Apukemikaalit Kemikaali Cas numero Varoitusmerkinnät Käyttötarkoitus amiini inhibiitti EINECS T inhibiittori katalyytti (PbO+Al 2 O 3 ) T katalyytti metanoli T, F prosessikemikaali natriumnitriitti T, O, N apuaine eteeniyksikön vety F+ reagenssi asetonitriili F, Xn apuaine dimetyylidisulfidi F, Xn, N inhibiittori n propanoli F, Xi apuaine Nessol LI Xn, N liuotin kaliumhydroksidi < 5 % C inhibiittori katekoli inhibiitti C, N inhibiittori natronlipeä 50 % C apuaine glykolin inhibiitti , Xn inhibiittori kuparioksidikatalyytti Xn katalyytti metanointikatalyytti/ni Xn katalyytti monoetyleeniglykoli Xn apuaine LIAV 230 E Xn liuotin LI 220 E (HF) Xn liuotin alumiinoksidikatalyytti katalyytti hopeaoksidikatalyytti , Xi katalyytti konvertterikatalyytti , , Xi katalyytti molekyyliseula 3A , , Xi kuivainmassa molekyyliseula 4 A , , Xi kuivainmassa n metyyli 2 pyrrolidoni Xi apuaine vedytyskatalyytti , Xi katalyytti

11 11 (55) Tuotantoprosessit Apukemikaaleista tärkeimmän ryhmän muodostavat erilaiset katalyytit ja kuivainmassat. Näistä useimmat on luokiteltu haitallisiksi tai ärsyttäviksi. Katalyytit sisältävät mm. alumiinia, hopeaa, platinametalleja, kuparia, nikkeliä tai lyijyä. Näistä nikkeli ja lyijy sekä niiden yhdisteet on luokiteltu valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 D osan mukaan vesiympäristölle haitallisiksi aineiksi. Muita myrkyllisiä aineita ovat mm. dimetyylisulfidi, asetonitriili, metanoli ja n metyylipyrrolidoni. Eteenilaitos Jalostamolta saadut raaka aineet syötetään tulistetun höyryn kanssa eteeniyksikön krakkausuuneihin, joissa syötön hiilivedyt hajoavat asteen lämpötilassa kevyemmiksi yhdisteiksi, joiden joukossa on runsaasti tyydyttämättömiä hiilivetyjä. Krakkausuuneja on yhteensä 10 kappaletta. Uunien syöttökaasuihin lisätään dimetyylisulfidia uunien tuubien suojaamiseksi koksaantumiselta. Koksaantumista tapahtuu kuitenkin jonkin verran ja ajoittain koksi on poltettava pois. Krakkauksen jälkeen prosessin loppuosa on syntyneiden hiilivetyjen tai hiilivetyryhmien erottelemista kuuma ja kylmätislauksella sekä eteenija propeenituotteiden puhdistamista. Kuumatislauksessa krakkausuunien ulostulovirrasta erotetaan tervamainen pyrolyysipolttoöljy, joka johdetaan Neste Oil Oyj:n voimalaitokselle polttoaineeksi, ja aromaattipitoinen pyrolyysibensiini, joka johdetaan vedytysyksikössä tapahtuvan stabiloinnin jälkeen aromaattituotannon bentseeniyksikön syötöksi. Kuumatislauksesta saatava kevyt hiilivetyvirta komprimoidaan ja johdetaan kylmätislaukseen. Komprimoinnin yhteydessä kaasusta erottuu hiilivetynesteitä ja vettä. Kaasusta pestään happamat kaasut lipeällä. Kylmätislauksessa hiilivetyvirran sisältämät vety, metaani, etaani, eteeni, propaani/propeeni ja butadieeni/butaani/buteeni erotetaan toisistaan tislaamalla matalissa lämpötiloissa. Propeeniyksikön syöttövirta sisältää noin 90 % propeenia. Propeeni ja propaani erotetaan toisistaan kaksiosaisessa jakotislauskolonnissa. Kolonnin lisäsyöttönä käytetään jalostamon FCC yksiköstä peräisin olevaa C 3 jaetta. Tislauskolonnin ylimenotuotteena saatavan tuotteen propeenipitoisuus on 98 %. Eteenilaitoksen sivutuotteet kierrätetään krakkausuunien syöttöön, käyttöön jalostamolle, Fenoli ja aromaatit tuotantoon tai muovitehtaille. Eteenilaitos jaetaan kahteen alueeseen, ISBL ja OSBL. ISBL alue käsittää eteeni ja propeeniyksiköiden prosessilaitteet ja OSBL alue syöttö, väli ja tuotesäiliöalueet. Butadieeniyksikkö Eteeniyksikön butaaninpoiston ylimenotuotteena saatavassa virrassa on % butadieeniä. Esipuhdistuksen jälkeen butadieeni erotetaan

12 12 (55) Muut toiminnot syöttövirrasta uuttotislaamalla. Uuttoliuoksena oleva asetonitriili erotetaan kaksivaiheisella tislauksella, butadieenistä tislataan kevyet hiilivedyt pois ja se inhiboidaan ja kuivataan. Sivutuotteena saatava butaani/buteeniseos johdetaan vesipesun ja kuivauksen jälkeen jalostamolle MTBE yksikön syötöksi tai eteeniyksikön syötöksi. Butadieeniyksikkö jaetaan kahteen alueeseen, ISBL ja OSBL. ISBL alue käsittää yksikön prosessilaitteet. OSBL alueella sijaitsee yksikön syöttösäiliö. Soihtujärjestelmä Olefiinituotannon soihtu on osa eteeni, propeeni ja butadieeniyksiköiden sekä tuotevarastoalueen varopuhallusjärjestelmää. Soihtujärjestelmiin purkavat yksiköiden hiilivetylaitteistojen ylipainevaroventtiilit. Soihtujärjestelmät ovat alipaineisia ja niihin johdetaan polttokaasua varmistamaan järjestelmien toimivuus. Olefiiniyksikössä on kaksi soihtujärjestelmää; märkäsoihtujärjestelmä kosteille ja raskaita hiilivetyjä sisältäville jakeille sekä kuivasoihtujärjestelmä kuiville jakeille. Soihdun pilotpolttimien polttokaasun ja soihtulinjojen polttokaasupursutuksen yhteismäärä on tonnia vuodessa. Häiriötilanteessa soihdussa voidaan polttaa prosessikaasuja jopa 500 tonnia tunnissa. Käyttöhyödykkeet Olefiinituotanto tarvitsee tuotannossaan seuraavia käyttöhyödykkeitä: höyryä (Neste Oil Oyj:n voimalasta 100 ja 16 bar, itse kehitetyt 100, 16, 6, 4,5 ja 1,4 bar) työ ja instrumenttipaineilma Neste Oil Oyj:n voimalasta typpi Oy Aga Ab:lta kattiloiden syöttövesi Neste Oil Oyj:n voimalasta turbiinilauhteet johdetaan Neste Oil Oyj:n voimalaan syöttövedeksi muut höyryjärjestelmien lauhteet käytetään itse höyryn kehittämiseen tai johdetaan voimalaitokseen jäähdytysveden primäärikierto on merivettä, sekundäärikierto on suljettu makeavesikierto palovesi on sammutuksiin tarkoitettua merivettä juomavesi Neste Oil Oyj:n voimalasta sähkö sähköverkosta (rengas).

13 13 (55) Tuotteiden ja kemikaalien kuljetus ja lastauspaikat Laivaukset Osa Olefiinituotannon tuotteista kuljetetaan säiliöaluksilla Kilpilahden kemikaalisatamasta (laiturit 8 ja 9). Tuotannon varastosäiliöistä on putkiyhteydet satamaan. Olefiinituotannon kautta toimitetaan myös muovitehtaiden tarvitsema lisäeteeni ja propeeni, jotka tulevat laivakuljetuksina Fortumin satamaan laitureille 8 ja 9. Alla olevassa taulukossa on toteutuneet tuote ja kemikaalikuljetukset vuonna 2004 ja arvio kuljetuksista vuonna Tuotelaivaukset Eteeni (vienti) t/a t/a Propeeni (vienti) t/a t/a 1,3 butadieeni (tuonti) t/a 1,3 butadieeni (vienti) t/a Lastin määrä n t n t Laivauksia 30 kpl/a < 30 kpl/a Kemikaalilaivaukset Hiilivetyjen seos (vienti) t/a ei merkittävää muutosta Öljytisleet (tuonti) t/a t/a Butaani (tuonti) t/a ei merkittävää muutosta Lastin määrä n t n t Laivauksia 30 kpl/a 45 kpl/a Laivoja voidaan lastata tai purkaa ympäri vuorokauden. Lastauksen ja purun suorittaa tuotanto osasto yhdessä satamaoperaattoreiden kanssa. Satama ja sen päästöt sisältyvät Neste Oil Oyj:n jalostamon ympäristölupaan. Rautatiekuljetukset Rautateitse viedään butadieeniä ja tuodaan butaania. Butadieenikuljetuksia oli vuonna 2004 noin 400 kpl ja butaanikuljetuksia noin 40 kpl. Butadieenikuljetusten arvioidaan lisääntyvän. Rautatievaunuja voidaan lastata ja purkaa ympäri vuorokauden. Lastaus ja purku suoritetaan Petrokemian raiteella ja niistä huolehtii tuotantoosasto. Vaunujen siirron hoitaa VR. Säiliöautokuljetukset Olefiinituotannosta vietiin vuonna 2004 maanteitse butadieeniä noin 600 autokuormallista yhden kuorman ollessa keskimäärin 44 t. Muita kuljetuksia (pesulipeä, ongelmajätteet, voiteluöljy, asetonitriili, dimetyylisulfidi ja natriumnitriitti) oli noin kpl kuorman ollessa noin 22 t. Bu

14 14 (55) tadieenin kuljetusten arvioidaan lisääntyvän vuoteen 2007 mennessä, muiden kuljetusten määrien arvioidaan pysyvän ennallaan. Olefiinituotannon käytössä on seuraavat säiliöautojen ja rautatievaunujen täyttö ja tyhjennyspaikat: Nimike Mistä > Kemikaali Täyttö ja tyhjennyspaikka Viemäröinti mihin Lipeäsäiliö auto > säiliö Tuorelipeä asfaltti/betoniallas OW viemäriin Lipeäsäiliö auto > säiliö Pesulipeä asfaltti/betoniallas OW viemäriin Metanolisäiliö auto > säiliö Metanoli asfaltti OW viemäriin Glykolisäiliö auto > säiliö Glykoli asfaltti OW viemäriin Butadieenisäiliö säiliö > auto butadieeni asfaltti ei viemäröintiä Butadieenisäiliö säiliö > juna butadieeni sepeli ei viemäröintiä Purkaussäiliö juna > säiliö nestekaasu sepeli ei viemäröintiä Tyhjennys ja keräilyjärjestelmät Olefiinituotannossa on viisi keräilyjärjestelmää: öljyisten vesien keräilyjärjestelmä (OW) hönkien keräily ja polttojärjestelmä pyrolyysiöljyn keräilyjärjestelmä bentseenipitoisten nesteiden keräilyjärjestelmä liuottimen talteenottojärjestelmä (asetonitriili) Säiliöt Olefiinituotannon alueella on seuraavat säiliöt: Olefiinin tuotevarastosäiliöt Säiliön nimi lukumäärä ja tilavuus aine Eteenin varastosäiliöt 2 x m 3 eteeni Propeenin varastosäiliöt m m 3 propeeni Butadieenin varas 2 x m 3 butadieeni tosäiliöt Butaanin ja buteenin varastosäiliö m 3 butaani, buteeni ISBL alue Lipeän päiväsäiliö 2 x 55 m 3 6 % NaOH Tuorelipeän säiliö 55 m 3 50 % NaOH Käytetyn pesulipeän 400 m 3 2 % NaOH varastosäiliö DMDS kontit 2 x 19 m 3 dimetyylidisulfidi Kerobit säiliö 0,9 m 3 amiiniyhdiste Glykolisäiliö 30 m 3 etyleeniglykoli Metanolisäiliö 30 m 3 metanoli Tuore ACN säiliö 130 m 3 asetonitriili Talteenotetun ACN:n säiliö 130 m 3 asetonitriili

15 15 (55) Jäteliuotinsäiliö 40 m 3 asetonitriili Butadieenin välivarastosäiliöt 3 x 55 m 3 butadieeni Natriumnitriittisäiliö 5 m 3 NaNO 2 TBC säiliö 3,8 m 3 tert. butyylikatekoli OSBL alue Käytetyn pesulipeän m 3 NaOH varastosäiliö Teollisuusbensiinin 300 m 3 bensiini syöttösäiliö n pentaanin syöttösäiliö 100 m 3 n pentaani n heksaanin syöttösäiliö 100 m 3 n heksaani Eteenin varastobulletti 2 x 270 m 3 eteeni Eteenin varastosäiliö 2,5 m 3 eteeni Pyrolyysibensiinin keräilysäiliöt m 3 pyrolyysibensiini Pyrolyysiöljyn keräilysäiliö 155 m 3 pyrolyysiöljy Butadieeniyksikön syöttösäiliö 300 m 3 C 4 hiilivetyjä Käytetyn pesulipeän m 3 muovitehtaiden NaOH varastosäiliö säiliöalueella Petrokemian raiteen säiliöt Propaanisikarit 2 x 99 m 3 propaani Butaanin pallosäiliö m 3 butaani Säiliöiden vallitilat ovat pääasiassa betonirakenteisia. Näiden vallitilojen sadevedet johdetaan öljyisten vesien viemäriin (OW). Eteeni, propeenija butadieenisäiliöiden vallitilat ovat maasta tehtyjä. Viimeksi mainittujen säiliöiden vallitilojen sadevedet on viemäröity maastoon. Ongelmajätteiden välivarasto Petrokemian ongelmajätteiden välivarasto sijaitsee Fenoli ja Aromaatit yksikön säiliöalueen läheisyydessä. Varasto on betonilattiainen rakennus, jossa säilytetään pääasiassa kiinteitä ongelmajätteitä. Ongelmajätevarasto sisältyy Fenoli ja aromaatit tuotannon ympäristölupaan. Pilaantuneiden maamassojen käsittely Pienet määrät (<20 m 3 ) öljyllä tai prosessiaineilla likaantunutta maata höyrytetään ja pestään puhtaaksi laatoitetulla ja viemäröidyllä alueella. Puhdistetut massat käytetään uudelleen ja vedet johdetaan öljyisten vesien viemäriin. Vaihtoehtoisesti likaantuneet maamassat voidaan toimittaa Ekokem Oy:lle. Suuret määrät likaantuneita maita käsitellään tapauskohtaisesti lupapäätösten määräysten mukaisesti.

16 16 (55) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Olefiinituotannon tuotantoyksiköt jaetaan kahteen alueeseen, ISBL ja OSBL. ISBL alueet käsittävät prosessilaitteet ja OSBL alueet syöttösäiliö, välisäiliö ja tuotesäiliöalueet laitteineen. Petrokemian jätevesijärjestelmässä on kaksi jätevesistripperiä. Fenoliyksikön jätevesistripperissä DA käsitellään fenolipitoisia jätevesiä ja laattavesiä. Käsitellyt jätevedet johdetaan API altaaseen laskevaan viemäriin ja edelleen jalostamon biologiselle puhdistamolle. Öljyisten vesien stripperissä AD käsitellään hiilivetyjä sisältäviä prosessija laattavesiä bentseeniyksiköstä sekä osa Olefiinituotannon prosessivesistä. ISBL ja OSBL alueiden öljyisten vesien viemärihaaroista voidaan tarvittaessa johtaa kaikki vedet öljyisten vesien stripperille puhdistettavaksi (esim. hiilivetyvuodot). Stripperissä käsitellyt vedet johdetaan öljyisen veden viemärissä jalostamolle kuuluvaan öljynerotusaltaaseen AD Petrokemian jätevesien viemärijärjestelmässä on kaksi runkoviemäriä, jotka johtavat Neste Oil Oyj:n jalostamon jätevesilaitokselle. Toinen runkoviemäri johtaa Neste Oil Oyj:n alueella olevaan APIöljynerotusaltaaseen, josta jätevedet johdetaan jalostamon biologiselle puhdistamolle. Mitään Olefiinituotannon jätevesiä tai alueen sadevesiä ei johdeta biologiselle puhdistamolle. Toinen runkoviemäri on ns. öljyisten vesien viemäri (OW), joka johtaa jalostamon alueella olevaan toiseen öljynerotusaltaaseen AD 7903, josta jätevedet johdetaan edelleen jalostamon jätevesilaitoksen aktiivihiilipuhdistamoon. Öljyisen veden viemäriin johdetaan vesiä sekä Olefiinituotannosta että Fenoli ja aromaatittuotannosta. Samaan öljyisen veden viemäriin johdetaan myös Fortum Oil and Gas Oy:n voimalaitoksen vesiä. Vesimäärä on noin m 3 vuodessa, josta voimalaitoksen vesiä on noin 300 m 3 vuodessa. Eteeni ja propeeniyksiköiden prosessijätevesistä osa johdetaan öljyisten vesien stripperille ja osa suoraan öljyisen veden viemäriin. Laattavedet kerätään ja johdetaan patokaivojen kautta laitoksen itä ja länsipuolella kulkeviin öljyisen veden kokoojaviemäreihin. Öljyisen veden viemäriin joutuvat myös laatalle valuvat sammutusvedet. Säiliöiden vallitilat on vuorattu tiiviiksi. Vallitilojen sulkuventtiilit pidetään suljettuina muulloin kuin sadevettä poistettaessa. Vesitystarpeen ilmetessä varmistetaan laboratorioanalyyseillä tai visuaalisesti, ettei vedessä ole hiilivetyjä. Vallitilojen ja pumppaamon laattavedet johdetaan öljyisen veden viemäriin. Butadieeniyksikön prosessivesistä osa johdetaan öljyisten vesien stripperille ja osa suoraan öljyisen veden viemäriin. Laattavedet kerätään ja johdetaan sulkuventtiilillä varustetun kaivon kautta laitoksen itäpuolella olevaan öljyisen veden kokoojaviemäriin. Laatalle tulevat sammutusvedet valuvat öljyisen veden viemäriin.

17 17 (55) Öljyisten vesien ISBL ja OSBL alueiden viemärihaaroista voidaan tarvittaessa johtaa kaikki vedet öljyisten vesien stripperille puhdistettavaksi (esim. hiilivetyvuodot). Öljynerotusaltaat sijaitsevat Petrokemian alueen ja jalostamon jätevesilaitoksen puolivälissä. Erotusaltaan AD 7903 pumppujen maksimikapasiteetti on 3 x 170 m 3 /h. Ylivuoto erotusaltaasta voidaan ohjata APIaltaan yhteydessä olevaan keruualtaaseen, jonka tilavuus on noin m 3. Öljyisen veden viemäristössä on tulvaviemäri, joka johtaa merivesipumppaamon poistopuolen aaltoilutilaan. Ylivuodosta saadaan hälytys eteeniyksikön ohjaamoon. Ylivuotoja ei ole tapahtunut muutamaan vuoteen. Ohjaamoiden ym. rakennusten saniteettijätevedet johdetaan omaa linjaa pitkin jalostamon biologiselle puhdistamolle. Borealiksella on pitkäaikainen sopimus Fortum Oil and Gas Oy:n kanssa jätevesien johtamisesta. Sopimuksessa on määritelty johdettavien jätevesien käsittelyn ehdot ja raja arvot. Alla olevassa taulukossa on esitetty Petrokemian alueelta jalostamon aktiivihiililaitokselle johdettu Borealis Polymers Oy:n Olefiinituotannon sekä Fenoli ja aromaatit tuotannon yhteinen jätevesikuorma. Aine Yks Raja* Asetoni kg/d 9,60 12,00 9,60 7,40 13,68 Asetonitriili kg/d 28,3 21,1 61,9 16,1 11,0 33,6 Bentseeni kg/d 8,4 12,5 2,6 4,8 14,2 84 DOC kg/d Fenoli kg/d 7,92 4,32 11,28 12,24 21,8 16,8 Kok. hiiliv. kg/d 18,0 38,9 13,2 21,8 55,9 192 Kumeeni kg/d 0,24 0,48 0,48 0,24 0,72 24 Metanoli kg/d 22,0 20,9 20,4 85,7 35,3 72 Tolueeni kg/d 1,44 3,12 1,20 1,68 2,64 12 Virtaama m 3 /d * Yhtiöiden välisessä jätevesisopimuksessa kuormitusrajat on esitetty tuntiarvoina (kg/h) Lämpökuorma jäähdytysveteen Olefiinituotannolla on oma sekundäärijäähdytysvesikierto (makeavesikierto). Tämän jäähdytysvesikierron meriveteen luovuttama lämpöteho on maksimissaan 195 MW. Suljetussa makean veden jäähdytysvesikierrossa on hiilivetytunnistimet mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi jo varhaisessa vaiheessa.

18 18 (55) Päästöt ilmaan VOC päästöt Olefiinituotannon VOC päästöt ovat lähes yksinomaan hajapäästöjä, eli pieniä vuotoja laipoista, venttiilien, pumppujen ja kompressoreiden poksitiivisteistä, näytteenottoyhteistä, päätytulpista ja vastaavista rajapinnoista. Tällaisia päästöjä ei voida mitata tavanomaisilla mittausmenetelmillä. VOC päästöjen määrittämiseksi käytetään merkkiainemittauksia (merkkikaasuna rikkiheksafluoridi, SF 6 ). Olefiinituotannon VOC päästöt ovat täydellä kapasiteetilla suuruusluokkaa tonnia vuodessa. Vuosina yksittäisten aineiden päästöt olivat seuraavat: aine eteeni etaani propeeni propaani ,3 butadieeni buteenit butaani pentaani bentseeni tolueeni asetonitriili yhteensä Yllä olevat päästöluvut sisältävä prosessista, säiliöistä ja soihdusta aiheutuvat päästöt. Vuoden 2004 vuosiraportin mukaan noin 5 % VOCpäästöistä aiheutui soihdutuksista. Olefiinituotannon VOC päästöt ovat puolittuneet vuodesta Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristölupapäätöksessä No YS 899/ on VOCpäästöjen enimmäismääräksi alkaen asetettu t/a. VOC päästöt pidetään mahdollisimman vähäisinä seuraavasti: Laitoksella on keräilyjärjestelmä hiilivetypitoisille höngille, joiden poltto tapahtuu aromaattiyksikön uunissa Laitoksella on suljetut näytteenottojärjestelmät Laitoksen huolellinen operointi Tehokas ennakoiva ja korjaava/huoltava kunnossapito Vuotojen etsintä ja kiristyskierrokset (LDAR) Parasta käyttökelpoista tekniikkaa vastaavien prosessilaitteiden (varsinkin venttiilit, pumput ja kompressorit) käyttöönotto laitteita uusittaessa ja laajennus/muutosinvestointien yhteydessä Erilliset VOC päästöjen vähentämisinvestoinnit (prosessimuutokset tai puhdistuslaitteet).

19 19 (55) Eteenin, propeenin, butaanin/buteenin ja butadieenin varastosäiliöissä on jäähdytysjärjestelmät, joilla säiliöiden paineet pidetään hallinnassa. Viiden muun säiliön höngät kerätään Fenoli ja aromaatit tuotannon hönkienkäsittelyjärjestelmään poltettavaksi hönkienpolttouunissa. Kahden pyrolyysibensiinin keräilysäiliön höngät johdetaan Olefiinituotannon soihtuun. Kolmen asetonitriilisäiliön ja yhden pyrolyysibensiinisäiliön höngät päästetään ulkoilmaan. Viimeksi mainittua säiliötä käytetään vain seisokeissa. Butadieenin autolastauksesta, samoin kuin rautatievaunujenkin lastauksesta syntyvät syrjäytyskaasut johdetaan soihtuun. Kondensaattivaunujen tyhjennyksessä kaasut ovat suljetussa kierrossa. Savukaasupäästöt NO x, CO 2 ja hiukkaspäästöt syntyvät krakkausuunien, regenerointiuunien ja soihdun savukaasuista. Polttoaineina käytetään rikittömiä polttokaasuja. Päästöt vuosina olivat: Päästö NO 2 t/a CO 2 t/a Hiukkaset t/a 4,2 3,7 3,6 Krakkausuuneja on 10 kpl ja ne ovat polttoaineteholtaan 19,6 36,9 MW. Yhteensä krakkausuunien polttoaineteho on 253 MW. Kesäkuun 2007 jälkeen kahden uunin tehot nousevat niin, että uunien yhteinen teho on 261 MW. Vuoden 2006 jälkeen seitsemässä uunissa on Low No x polttimet. Uunien savukaasupäästöt ovat verrannollisia tuotannon määrään. Kapasiteetin noston toisessa vaiheessa rakennettava uusi krakkausuuni lisää savukaasupäästöjä (NO x, CO 2 ) 5 8 %. Hiukkaspäästöjä aiheutuu krakkausuunien koksinpoltosta. Hiukkaspäästöjä voidaan vähentää johtamalla koksinpolton savukaasut takaisin tulipesään. Vuonna 2005 neljän uunin koksinpolttokaasut johdettiin ulkoilmaan. Koksinpolttoja oli mainituilla neljällä uunilla yhteensä 49 kertaa kokonaiskestoltaan 1072 tuntia ja niistä aiheutunut hiukkaspäästö oli 3,6 tonnia. Vuoden 2006 aikana rakennetaan yhden uunin koksinpolttokaasulinjat tulipesään. Seuraavassa taulukossa on esitetty kahden päästömittauksen tulokset: Uuni Mittauspvm. NO x mg/nm 3 /mg/mj Hiukkaset mg/nm 3 /mg/mj BA ,1/22, ,84/0, /53,2* BA ,1/48, ,7/0,2 BA ,4/37, ,9/0,3

20 20 (55) Uuni Mittauspvm. NO x mg/nm 3 /mg/mj Hiukkaset mg/nm 3 /mg/mj BA /35 4/2 BA /52 12/4 BA /42 4/2 BA /10 5/2 BA /16* 450/900* /15* 460/1 700* /13* 800/2 600* * Koksin poltto Mittaustulosten mukaan uunien päästöt normaalitoiminnan aikana ovat hyvin pienet alittaen selvästi vastaavankokoisille polttolaitoksille esitetyt, parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavat päästöarvot ("Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa"). EU:n komission julkaisemassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjassa (BREF) laajamittaisesti orgaanisia kemikaaleja valmistavista teollisuudesta on esitetty krakkausuunien ultra low No x polttimilla saavutettavaksi päästötasoksi mg NO x /nm 3 ja koksinpolton savukaasujen käsittelyyn tarkoitetulla erotinsäiliöllä saavutettavaksi hiukkaspäästötasoksi 50 mg/nm 3. Soihdutuksen määrään voidaan vaikuttaa jonkin verran hyvällä operoinnilla. Soihdutustarvetta aiheuttavat eri syistä johtuvat häiriöt, joista osa saattaa johtua operointivirheistä. Pidentyneet käyntiajat vähentävät soihdutustarvetta, koska soihdutusta aiheuttavia pysäytyksiä ja käynnistyksiä on harvemmin. Butadieeniyksikön automaatiojärjestelmän uusiminen tuo käyntivarmuutta lisää, jolloin soihdutuksen tarve vähenee. Savukaasupäästöille ei voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä ole asetettu rajoja. Jätteet Olefiinituotannossa syntyy seuraavia jätteitä: Sekajäte (200301) sisältää ohjaamorakennuksesta tulevia kertakäyttöastioita, paperipyyhkeitä ja muuta toimistojätettä. Sekajätettä syntyy myös tuotantotoiminnan ja laitteiden ja putkistojen huoltotöiden yhteydessä. Jäte sisältää pieniä määriä muovien haitattomia lisäaineita ja muovia, mineraalivillaa, peltiä sekä keräykseen kelpaamatonta pahvi ja muovipakkausjätettä. Jätteet kerätään umpinaisiin jätekontteihin, joista ulkopuolinen urakoitsija toimittaa ne edelleen Mömossenin kaatopaikalle. Jätettä muodostuu noin 60 tonnia vuodessa. Keräykseen sopivaa paperia (200101) kerätään työpisteissä tätä varten varattuihin pahvilaatikoihin, erikseen valkoinen ja värillinen paperi, lehdet yms. Laatikot tyhjennetään keräysastioihin, joista ulkopuolinen urakoitsija kerää paperin ja toimittaa sen uusiokäyttöön. Uusiokäyttöön soveltuva pahvi (200101) kerätään työpisteistä rullakoihin tai astioihin, joista ulkopuolinen urakoitsija kerää pahvin 1 2 viikon välein paalattavaksi ja toimittaa sen uusiokäyttöön. Käytöstä poistettu puutavara (200138), lähinnä kertakäyttöisiä ja rikkoontuneita trukkilavoja, kerätään erillisille vaihtolavoille, joista puutavara toimitetaan energiakäyttöön (L&T Oyj, Kerava).

21 21 (55) Metalliromu (200140) kerätään vaihtolavalle, josta sopimusurakoitsija noutaa sen uusiokäyttöön. Jätemäärät vaihtelevat huolto ja korjaustöiden sekä investointitöiden mukaan. Osa tyhjistä metallitynnyreistä käytetään Ekokem Oy:lle lähetettävien ongelmajätteiden pakkaamiseen. Loput tynnyrit toimitetaan Muovitehtaiden tynnyrikeräykseen. Kuivainmassat (070110) ovat alumiinioksidia ja niitä käytetään hiilivetyvirtojen kuivaukseen. Käytetty kuivainmassa regeneroidaan ja typetetään hiilivetyjen poistamiseksi. Kaatopaikkakelpoinen massa toimitetaan Mömossenin kaatopaikan erityisjätealueelle. Jätettä muodostuu noin 13 tonnia vuodessa. Metanolin poistoon käytetty alumiinioksidimassa (070110) regeneroidaan kuumalla metaanilla ja typetetään kuten kuivainmassat. Kaatopaikkakelpoinen massa toimitetaan Mömossenin erityisjätealueelle. Jätettä muodostuu noin 30 tonnia neljän vuoden välein. Asetyleenikonverttereiden katalyytti (160801) sisältää 0,05 % palladiumia. Katalyyttiin sitoutuneet hiilivedyt poistetaan höyry/ilmakoksinpoltolla. Kaatopaikkakelpoinen katalyytti toimitetaan Mömossenin erityisjätealueelle tai metallien talteenottoon. Konverttereiden katalyyttimassaa joudutaan vaihtamaan noin kymmenen vuoden välein. Jätettä muodostuu noin 30 tonnia vuodessa. DPG vedytysreaktorin katalyytti (160801) sisältää palladiumia 0,3 %. Katalyytin käsittely on sama kuin asetyleenikonverttereiden katalyytin. Katalyytti joudutaan vaihtamaan kymmenen vuoden välein ja kummassakin reaktorissa on 5,5 tonnia katalyyttiä. C 3 vedytyskatalyytti (160801) sisältää 0,2 % palladiumia ja 0,1 % hopeaa. Hiilivedyt poistetaan katalyytistä typettämällä. Katalyytti palautetaan valmistajalle tai viedään Mömossenin erityisjätealueelle. Katalyytti on uusi eikä sen käyttöiästä ole kokemusta. Kummankin reaktorin katalyyttimäärä on kaksi tonnia. Merivesipumppaamon suodatinjäte (190901), joka sisältää kaloja, levää ja äyriäisiä, kerätään ketjukorisuotimelta erilliseen 1 m 3 :n keräilykoriin. Jäte kuljetetaan kaatopaikalle ja haudataan. Jätettä muodostuu tonnia vuodessa. Rakennus ja purkujätteitä (170107, ) syntyy satunnaisesti muutos, korjaus ja investointitöiden yhteydessä. Puhtaat, murskatut betoni ja tillimassat voidaan käyttää maantäyttöaineina. Sekalaiset rakennus ja purkujätteet viedään Mömossenin kaatopaikalle. Määrät vaihtelevat ja kaikkia maantäyttöön käytettyjä massoja ei punnita. Laitoksella muodostuu seuraavia ongelmajätteitä: Loisteputket ja elohopeahöyrylamput (200121) kerätään merkittyihin keräysastioihin ja toimitetaan Ekokem Oy:lle. Jätettä muodostuu noin 100 kg vuodessa. Instrumenttijännitteen varmennukseen käytetyt akut (160601) vaihdetaan joka toinen vuosi. Uusien akkujen toimittaja ottaa kaupan yhteydessä vanhat akut takaisin. Jätettä muodostuu keskimäärin 700 kg vuodessa. Käytetyille paristoille ja NiCd akuille (160604, ) on ohjaamoon ja korjaamolle järjestetty keräyspiste. Paristoja ja akkuja säily

22 22 (55) tetään Petrokemian ongelmajätteiden välivarastossa, josta ne toimitetaan Ekokem Oy:lle. Jätemäärä on noin 200 kg vuodessa. Käytettyjä voiteluöljyjä (130205, , ) syntyy vaihdettaessa kompressoreiden ja pumppujen voiteluöljyjä sekä näitä laitteita korjattaessa. Öljy toimitetaan uudelleen käyttöä varten Ekokem Oy:lle tai öljyn toimittajalle keräilykonteissa tai säiliöautolla. Jätettä muodostuu noin 10 tonnia vuodessa. Hapanöljy (130208) on butadieeniyksikön kompressorin tiivisteistä vuotanutta voiteluöljyä, joka sisältää noin 2 % asetonitriiliä. Öljy kerätään suljettuihin ja merkittyihin 1 m 3 :n ongelmajätekontteihin. Kontit tyhjennetään säiliöautoon ja kuljetetaan 2 3 kertaa vuodessa Ekokem Oy:lle poltettavaksi. Jätettä muodostuu noin 13 tonnia vuodessa. Liuotinpitoista vettä (070101) syntyy korjaamolla. Laitepesutilan pesukoneessa käytetään natriumhydroksidia ja natriummetasilikaattia sisältävää teollisuuspesuainetta. Pesuvedet kootaan maanalaiseen säiliöön, joka tyhjennetään imuautolla ja kuljetetaan Neste Oil Oyj:n jalostamon jätevedenpuhdistamon keräyspisteeseen. Mikäli liuotinpitoisuus ylittää jätevesilaitoksen asettamat raja arvot, vesi liuotinseos toimitetaan Ekokem Oy:lle. Pestäessä laitteita käsin käytetty liuotin, LI 200, kootaan samaan maanalaiseen säiliöön. Jätettä muodostuu noin 50 tonnia vuodessa, josta käytettyjen liuottimien osuus on noin 3 tonnia vuodessa. Elohopeaa sisältävä jäte (200121) koostuu lähinnä elohopeaa sisältävistä pintakytkimistä. Käytöstä poistettavat osat kerätään asianmukaisesti merkittyyn ongelmajäteastiaan instrumentti ja sähkötyönjohtajan toimesta. Jäte toimitetaan Ekokem Oy:lle. Jätettä muodostuu noin 5 kg vuodessa. Natriumnitriittiliuosta (070101), jossa on mukana natriumnitraattia syntyy butadieeniyksikössä. Käytetty natriumnitriittiliuos valutetaan säiliöperävaunuun ja kuljetetaan Ekokem Oy:lle. Jätettä muodostuu noin 26 tonnia vuodessa. Käytetty metanointikatalyytti (160802) on alumiinioksidia, joka sisältää noin 20 % nikkeliä. Katalyyttiä käytetään puhdistettavan vedyn hiilimonoksidin ja hiilidioksidin poistoon metanointireaktorissa. Käytöstä poistettu katalyytti siirretään 200 l:n tynnyreihin ja kuljetetaan Ekokem Oy:lle. Jätettä muodostuu noin 4 tonnia viiden vuoden välein. Nikkeliä, lyijyä ja kuparia sisältävät katalyytit imuroidaan reaktoreista suoraan säkkeihin tai tynnyreihin. Alue eristetään ja suojataan pressulla niin, ettei pöly leviä ympäristöön. Työssä käytetyt vaatteet laitetaan suoraan säkkeihin ja hävitetään ongelmajätteenä. Arseeniadsorberin massaa (070110), joka sisältää kuparioksidia, käytetään FCC kaasussa olevan arseenin adsorboimiseen. Massasta höyrytetään siihen kertynyt rikkivety pois. Massasta määritetään arseenipitoisuus, jonka jälkeen se poistetaan adsorberista ja siirretään 200 l:n tynnyreihin. Massaa ei varastoida, vaan se kuljetetaan heti poistamisen jälkeen kuparia talteen ottavalle laitokselle tai Ekokem Oy:lle. Käytöstä poistettu massa sisältää arseenia noin 0,5 1,0 % ja