Päätös Nro 21/2011/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 21/2011/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Borealis Polymers Oy:n Porvoon katalyyttejä valmistavan laitoksen nykyistä toimintaa. LUVAN HAKIJA Borealis Polymers Oy PL Porvoo LAITOS JA SEN SIJAINTI Borealis Polymers Oy:n BC*-pilot sijaitsee Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella osoite: PL 330, Porvoo Toimialatunnus: Liike- ja yhteisötunnus: Kiinteistörekisteritunnus: Kiinteistön omistaja: Borealis Polymers Oy, PL 330, Porvoo Ympäristövahinkovakuutus: Pohjola ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnassa, joka on siirtänyt hakemuksen kirjeellään toimivaltaiselle lupaviranomaiselle, Uudenmaan ympäristökeskukselle. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 6 b) perusteella. Ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n perusteella toimintaan tuli hakea ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6 b) mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaan liittyvät luvat ja päätökset Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupapäätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Nro 29/2006/2, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä Nro 29/2006/2, tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 08/0401/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 08/0401/1, tehdystä valituksesta (Korkein hallintooikeus taltionumero 1884, ). Alueen kaavoitustilanne Borealis Polymers Oy:n BC*-pilot -laitoksen kemikaalilain mukainen valvontaviranomainen on Turvatekniikan keskus. Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä ja ympäristöministeriön vahvistamassa (valitettu KHO:n) Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa on Kilpilahden teollisuusalue merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T/kem), jolla on/jolle saa sijoittaa merkittäviä vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia. Jalostamon satama on merkitty satama-alueeksi (LS). Teollisuusalueen ympärille on merkitty Kilpilahden suojavyöhyke 1 (sv1), Kilpilahden suojavyöhyke 2 (sv2) ja Seveso II - direktiiviin perustuva konsultointivyöhyke (sev). Uusi maakuntakaava korvaa vuosina vahvistetut viisi seutukaavaa sekä vuonna 2002 vahvistetun maakuntakaavan. Kilpilahden osayleiskaava on vahvistettu 1988 ja päätös sai lainvoiman Osayleiskaavan osittainen kumoaminen uuden tien vuoksi sai lainvoiman Muuttuneiden liikennejärjestelyjen, Kilpilahdentien yleis-

3 ja tiesuunnitelman sekä muiden maankäytön muutostarpeiden vuoksi koko Sköldvikin osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt vuonna Kilpilahden teollisuusalueella on vahvistettu asemakaava, jossa koko alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi. Teollisuusalueen ympäristön osayleiskaavassa on teollisuusalueen ympärille varattu vyöhyke, jolle ei saa osoittaa asuinkäyttöön uusia tiloja. Kilpilahden asemakaava on vahvistettu rakennuskaavoina 1984 ja Asemakaava kumottiin osittain vuonna 2007 Kilpilahden uuden tiesuunnitelman vuoksi. Asemakaavan kumoaminen koski Borealis Polymers Oy:n osalta kahta pientä aluetta teollisuusalueen länsireunalla. 3 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Borealis Polymers Oy:n BC*-pilot sijaitsee Porvoon Kilpilahden teollisuusalueen keskellä Teknologiakeskuksessa, josta Porvoon kaupungin keskustaan on noin 11 km koilliseen linnuntietä ja Helsingin keskustaan noin 35 km lounaaseen linnuntietä. Kilpilahden teollisuusalue rajoittuu pohjoisessa Nybyn kylän asutukseen ja maanviljelyspeltoihin, idässä Svartbäckin selän merialueeseen, etelässä Svartbäckin kylään ja lännessä Fågelmossenin suoalueisiin. Kilpilahden teollisuusalueesta on pääosa Neste Oil Oyj:n öljynjalostamon ja siihen liittyvien toimintojen (kuten voimalaitos, säiliöalue ja satama) käytössä. Kilpilahden teollisuusalueella toimii myös useita muita kemian alan yrityksiä, joista suurimmat ovat Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaat ja muovitehtaat. Lisäksi alueella toimii StyroChem Finland Oy:n (polystyreeni), Ashland Finland Oy:n (polyesterihartsi), M-I Finland Oy:n (FIAtehdas), Oy AGA Ab:n (hiilidioksidin talteenotto, ilmakaasu ja maakaasun nesteytys), Oy Innogas Ab:n (nestekaasun täyttö), Gasum Oy:n (LNGtuotanto) ja Fingrid Oyj:n (kaasuturbiinivoimalaitos) tuotantolaitokset. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Kilpilahden alue ja sen lähiympäristö ovat tyypillistä rannikkoaluetta, jossa maaperä on peruskalliota tai moreenia. Alueella tehdyt geohydrologiset tutkimukset osoittavat, että pohjaveden virtauksen kannalta maaperä on huonosti vettä johtavaa ja että pintavesi imeytyy huonosti maaperään. Koko Kilpilahden alueelta pintavedet virtaavat neljään suurempaan ja useampaan pienempään kokoojaojaan ja kokoojapuroa myöten mereen. Osa pintavalunnasta virtaa suoraan mereen. Teknologiakeskuksen alueelta (viemäröimätön osa) pintavedet purkautuvat suurelta osin juomavesialtaaseen ja vähäisemmässä määrin Kartanonlahden puron yläjuoksulle. Teknologiakeskus sijaitsee kallioisella mäellä, jota

4 Ilmanlaatu ympäröivässä kalliossa on useita rikkonaisuusalueita sekä iso pääruhje, jotka rajoittavat ja kanavoivat pohjaveden virtaukset suppealle alueelle. Klobbuddenin luonnonsuojelualue sijaitsee noin kaksi kilometriä Teknologiakeskuksen alueesta etelään. Fågelmossenin Natura-ohjelmaan kuuluva rauhoitettu suoalue (Boxin suot, FI ) alkaa aivan muovitehtaiden alueen länsipuoliselta rajalta noin 1 km BC*-pilotilta länteenpäin. Yksittäisiä suojelukohteita on lisäksi Illvardenin saaressa, öljysataman ja sataman laituri 8:n läheisyydessä olevat hiidenkirnut. Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuosina raportin (13/2009) mukaan Porvoon Kilpilahden alueella sijaitseva raskas teollisuus sekä siihen liittyvää energiantuotanto päästävät ilmaan huomattavat määrät typenoksideja, rikkidioksidia, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) ja hiukkasia. Vuosina typenoksidien päästöissä ja rikkidioksidipäästöissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Hiukkaspäästöt ovat vähentyneet viime vuosina, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt sen sijaan hieman kasvaneet. Porvoossa ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä. Kilpilahden teollisuusalueen päästöt heikentävät ajoittain lähialueen ilmanlaatua. Kaukokulkeumat vaikuttavat merkittävästi pienhiukkasten pitoisuuksiin. Erityisen paljon niitä oli vuonna 2006 ja melko runsaasti vuosina 2005 ja Kilpilahden ympäristössä mitattujen otsonipitoisuuksien perusteella voidaan arvioida, että otsonin terveys- ja kasvillisuusperusteiset pitkän ajan tavoitteet ylittyvät Porvoossa. Vuoden 2009 bioindikaattoriseurannassa sormipaisukarpeen kunto oli Porvoon näytealoilla hieman huonompi kuin Uudellamaalla ja Itä- Uudellamaalla keskimäärin. Selvästi vaurioitunutta sormipaisukarve oli Porvoon keskustassa ja Kilpilahden alueella. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna julkaisun mukaan Porvoon kaupungin alueella tehtiin jäkälähavaintoja 49 havaintoalalla, joista viisi sijaitsi taajamassa, loput taustaalueilla. Keskimääräinen ilmanpuhtausindeksi ja ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälien lajilukumäärä olivat Porvoon kunnan alueella selvästi koko tutkimusalueen keskiarvoja suuremmat. Sormipaisukarve oli puolestaan Porvoon kunnan havaintoaloilla hieman vaurioituneempaa kuin koko tutkimusalueella keskimäärin. Jäkälälajisto oli köyhtynyttä ja selvästi köyhtynyttä etenkin kunnan eteläosassa Kilpilahdesta Porvoon keskustaan ulottuvalla alueella. Yksittäisiä jäkälälajistoltaan köyhtyneitä aloja tavattiin harvakseltaan myös muualla kunnan alueella, mutta pääasiassa jäkälälajisto oli muualla vain lievästi köyhtynyttä tai jopa tervettä. Sormipaisukarpeen vauriot olivat selviä 12 Kilpilahden ympäristössä ja sen itä- ja koillispuolelle sijaitsevalla alalla. Sormipaisukarve oli tervettä Epoon itäosassa sijaitsevalla alalla. Muilla aloilla sormipaisukarpeen vauriot olivat lieviä. Porvoon alueen suurimmat päästölähteet sijaitsevat Kilpilahdessa, jonka ympäristöön selvimmät muutokset jäkälälajistossa painottuivat. Ilmanpuhtausindeksi ja ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälien lajilukumäärä pysyivät samalla tasolla koko seurantajakson ajan, mutta sormipaisukarpeen vau- 4

5 Maaperän ja pohjaveden tila riot kasvoivat samalla ajanjaksolla melkein puoli vaurioastetta. Muutos edeltävään tutkimusvuoteen 2004 ei kuitenkaan ollut kuin 0,1 vaurioastetta. Selvästi vaurioitunutta sormipaisukarvetta kasvavien alojen määrä oli kasvanut yhdellä ja tervettä sormipaisukarvetta kasvavien alojen määrä oli vähentynyt yhdellä edeltävään tutkimusvuoteen 2004 verrattuna. Selvimmät muutokset jäkälälajistossa keskittyvät Porvoon kunnan alueella Kilpilahden tehdasalueen ja Porvoon keskustaajaman läheisyyteen; muualla jäkälälajiston muutokset olivat pääasiassa lieviä ja jäkälälajisto runsasta. Tilanne ei ole ratkaisevasti muuttunut edeltävään seurantatutkimukseen vuonna 2004 verrattuna. Toiminnanharjoittajan mukaan laitoksen alueella ei ole tapahtunut kemikaalivuotoja maahan. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Teollisuusalueen rajanaapureina ei ole yhtään asutusta. Kahden kilometrin säteellä Borealis Polymers Oy:n laitoksista asuu noin 700 henkilöä. Lähin asuttu kohde sijaitsee noin 1,5 km pohjoiseen Nybyn kylässä, jossa asuu noin 50 henkilöä. Toinen asutuskohde sijaitsee Svartbäckin kylässä noin 1,7 km etelään. 60 asukkaan Svartbäckin kylän asukasmäärä kolminkertaistuu kesäisin. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Kilpilahden teollisuusalueen laajuus on noin 13 km 2. Alueella toimii öljynjalostamo satamineen, petrokemian tehtaat, muovitehtaat sekä voimaloita höyryn ja sähkön tuottamiseen. Teollisuus- ja satama-alueella on noin vakituista työpaikkaa. Alueella ajaa noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 20 %. BC*-pilot laitos sijaitsee keskellä teollisuusaluetta sijaitsevassa Teknologiakeskuksessa. 5 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Borealis Polymers Oy:n BC*-pilotilla valmistetaan erilaisia polyolefiinien polymerointiin tarkoitettuja katalyyttejä sekä tutkitaan ja kehitetään katalyyttien valmistusmenetelmiä. Katalyyttien valmistus on pääsääntöisesti panosprosesseja erikokoisilla reaktoreilla. Valmistettuja katalyyttieriä testataan ja analysoidaan Borealis Polymers Oy:n laboratorioissa ja polymerointikoetehtailla. Joskus voidaan valmistaa katalyyttiä myös tehdaskoeajoja varten. Polymerointikatalyytteihin liittyvää koelaitostoimintaa on alkanut vuonna Nykyisellään laitos kattaa seuraavat toiminnot: Katalyyttipilot 1, Katalyyttipilot 2 (osin Grace Catalyst AB:n), pilot-tukitila/ohjaamo, varasto/korjaamo, palavien nesteiden varasto, Scale-up laboratorio, säiliöalueet

6 (säiliötarha, takalaatta), TiCl 4 -varasto ja hiilivetyliuottimien esikäsittelylaitos (puhdistuspatjatalo). Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Borealis Polymers Oy:n katalyyttipilotin kapasiteetti on noin 15 t/a. Pilotilla työskennellään keskeytymättömässä vuorotyössä. Kesällä on 2 4 viikon huoltoseisokki. Laitoksen henkilökunnan määrä on 24 henkeä, joista 15 työskentelee vuoro-operaattoreina ja loput päivätyössä. Vuorovahvuus on 3 miestä, jonka lisäksi viikolla on vahvuudessa yksi päivämies. Insinööripäivystys korvaa vuoromestarit. Katalyytin valmistus tapahtuu Katalyyttipilot 1:ssä, jossa on 7 erikokoista ja toiminnaltaan erilaista reaktoria. Reaktorien tilavuudet vaihtelevat litran välillä, eräkoot ovat normaalisti noin 1 5 kg riippuen katalyyteistä ja käytetyistä reaktoreista. Suurimmillaan eräkoko voi olla noin 50 kg. Reaktoriin lisätään kemikaaleja kuten kantajamateriaaleja, liuottimia, metallialkyylejä, TiCl 4 :a ja muita orgaanisia ja metalliorgaanisia yhdisteitä tietyissä suhteissa. Valmistusreaktiot tapahtuvat erilaisissa lämpötiloissa ja paineissa. Lämpötilat katalyytin valmistuksen eri vaiheissa voivat vaihdella 25 C:sta 150 C:een ja paineet vakuumista noin 4 barin ylipaineeseen. Katalyytin valmistus, raaka-aineiden käsittely ja lopputuotteen varastointi tapahtuvat metallisäiliöissä typpikehässä. Katalyyttipilot 2:ssa on myös säiliöiden ja astioiden pesupaikka, jossa pestään liuottimilla säiliöitä. BC*-pilotilla raaka-aineiden käsittely ja puhdistus tapahtuu typellä paineistetuissa laitteistoissa. Katalyytin valmistuksesta syntyvät jätteet käsitellään (esim. TiCl 4 -peräisten jätteiden passivointi vedellä) ennen niiden lopullista poistamista laitteistoista. Happamat liuottimet neutraloidaan lipeällä ennen kuljetusta Ekokem Oy Ab:lle. Hiilivetypitoiset reaktorien poistokaasut samoin kuin säiliöiden varoventtiilit johdetaan pääsääntöisesti soihtusysteemiin. Soihdussa käytetään tukipolttoaineena Neste Oil Oyj:ltä ostettavaa maakaasua. Grace Catalyst Ab:n toiminnasta eikä myöskään BC*-pilotin toiminnasta tule soihtujärjestelmään juurikaan soihdutettavaa ja soihdusta luopumista ollaan suunnittelemassa. 6

7 7 Raaka-aineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi Raaka-aineina käytettävien vaarallisten aineiden varastointi- ja käyttömäärät ovat: Vaaralliset aineet Varastointikapasiteetti, t/a Käyttömäärä, t/a Syttyvät (F+, F) liuottimet, metallialkyylit Myrkylliset (T+, T) Syövyttävät (C) TiCl 4, TiCl 4 -pohjaiset jätteet, suolahappoliuos Haitalliset (Xn) 5 10 Ärsyttävät (Xi) 5 10 Ympäristölle vaaralliset (N) Ni-katalyytti hapenpoistoon 0,2 0,5 Vuonna 2008 käytettiin soihdutuksessa maakaasua noin 44 t (2 200 GJ). Vuonna 2009, kun tuotanto 1,5 tonnia, oli liuottimien kulutus 23 tonnia. Jäteliuottimien määrä oli tuolloin myös lähes 23 tonnia, jolloin tuotteisiin sitoutunut ja päästöinä ilmaan sekä jätevesiin päätyneet osat olivat hyvin pieniä (< 1 t). Käytettävät liuottimet ja niiden määrät sekä kemikaalit ja jätemäärät riippuvat paljolti tuotettavan katalyytin tyypistä. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) mainituista aineista käytetään BC*- pilotilla tällä hetkellä nikkeliä katalyyttinä liuottimien hapenpoistoon tarkoitetuissa puhdistusmassoissa (käytössä oleva kertamäärä noin kg). Paineastiatarkastuksessa poistetaan Ni-katalyytti puhdistimista ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Puhdistimista Ni-katalyytin pääsy viemäreihin tai vesistöön on käytännössä mahdotonta. Kemikaaleja ja palavia nesteitä säilytetään alueen pohjoislaidalla sijaitsevassa varastohallissa, säiliöalueilla sekä titaanitetrakloridi- ja metallialkyylivarastoissa. Varastohallin lattia on allastettu ja siinä on suljetut keräilykaivot. Varastossa on käsisammuttimien lisäksi kiinteä sammutusjärjestelmä ja imeytysainetta. Kaikki säiliöalueet ovat allastettuja. Titaanitetrakloridi varastoidaan tarkoitusta varten suunnitellussa erillisessä rakennuksessa, jossa on erityinen allastus ja imeytystarvikkeet. Alumiinialkyylejä säilytetään erillisessä alkyylivarastossa. Ongelmajätteitä varastoidaan sekä kiinteissä säiliöissä että konteissa säiliöalueilla. Lisäksi BC*-pilotilla on erillinen allastettu ongelmajätevarasto. Seuraavassa taulukossa on esitetty BC*-pilot -alueen säiliöiden vallitilat.

8 8 Tilavuus m 3 Korkean pinnan hälytys Kemikaali Vallitilan tilavuus m 3 Max. säiliön tilavuus, m 3 Vallitilan pohja ja seinämät Viemär öinti Huomautus 20 on Etanoli Betoni öv öv = öljyisen veden viemäri 20 on Heptaani Betoni öv 5 ei Etanolijäte Betoni, pohja pinnoitettu öv 21,1 paino HCl-vesi /liuotinjäte Pinnoitettu betoni öv Vaa'alla (hälytys painorajan ylityttyä) 20 paino TiCl4/liuotinjäte Betoni öv Vaa'alla (hälytys painorajan ylityttyä) 16 Ei käytössä Betoni öv 16 Ei käytössä Betoni öv 15,3 on TiCl4/liuotinjäte Pinnoitettu betoni 20,7 on Tolueeni 40 20,7 öv a' 1m 3 paino Etanoli/tolueeni/hep taani >1 21 Betoni öv Laatalla Demon öljykierron EA:t ja pumput. Tolueenikierron pumppu. vaakojen päällä, alla valuma-altaat 0,9 on liuotin Betoni öv Pisaranerotin 10 ei HCl-vesi Betoni öv 0,5 ei öljy/liuotin Betoni öv Öljylukko a'1m 3 Etanoli/heptaani/tol ueeni Betoni Betoni öv 0,6 ei 2-etyyliheksanoli 4 0,6 Betoni ei 0,6 ei liuotin 4 0,6 Betoni ei 2,6 TiCl4 8 5,5 Betoni Toimittajan kontti,vaa'alla 5,2 on TiCl4/tolueeni 6 5,5 Betoni Ei, Vaaka sisätilassa 5,5 ei tyhjä 6,5 5,5 Betoni hätäsäiliö 0,6 ei Rypsiöljy 8 5,5 Betoni TiCl4 peittämiseen altaassa Veden käyttö Koska BC*-pilotin alueella ei ole prosessivettä saatavilla käytetään muutamaan erikoiskohteeseen kuten esimerkiksi soihdun vesilukkoon ja Grace Catalyst AB:n kylmäkoneen jäähdytykseen palovettä, joka saadaan teknologiakeskuksen tekojärvestä. Kompressorien ja muiden pienten laitteiden tarvitsema jäähdytysvesi (sekoittaja, typpikaappi) sekä katalyyttipuolen lämmitys- ja jäähdytysyksiköiden lauhdutuksen tarvittava vesi otetaan talousvedestä. Katalyytin valmistusprosesseissa ei käytetä vettä.

9 9 Talousvesi otetaan Porvoon kaupungin vesijohtoverkosta. BC*-pilotin talousveden kulutus oli noin m 3 vuodessa. Kulutus perustuu eri laitteiden kulutuksen ja henkilömäärän mukaan laskettuun arvioon. Tarkan määrän selville saaminen on vaikeaa, koska alueella ei ole määrämittauksia. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus BC*-pilot-yksikkö on nimensä mukaisesti koetehdas, jolle on vaikea löytää vertailukohtia vastaavista laitoksista tai varsinaisista tuotantolaitoksista. Tuotantolaitoksille laaditut BAT-dokumentitkaan (BREF) eivät sellaisenaan kata koetehtaita/tutkimusyksiköitä. Päästöjen, varsinkaan ominaispäästöjen vertailu tuotantolaitoksiin ei anna koetehtaasta oikeaa kuvaa, koska koetehtaan toiminta on luonteeltaan täysin erilaista. Koetehtaan tuotanto on kampanjaluonteista: paljon käynnistyksiä ja pysäytyksiä, reaktoreiden panostamista ja tyhjentämistä, laitteistojen avaamisia ja puhdistuksia, raaka-aineet ja tuotejakauma vaihtelee sekä tuotanto-olosuhteet vaihtelevat jatkuvasti. Jätevedet johdetaan Neste Oil Oyj:n Porvoon öljynjalostamon jätevesilaitoksen kautta mereen. Saniteettivedet puhdistetaan jätevesilaitoksen biologisessa puhdistamossa ja muut jätevedet aktiivihiilisuodatuksessa. VOC-päästöjen minimoimiseksi reaktoreiden hiilivetypitoiset poistokaasut johdetaan soihtujärjestelmään ja loput joko tyhjöjärjestelmään tai happamien kaasujen käsittelyjärjestelmään. Liuotinvarastosäiliöiden varoventtiilit purkautuvat soihtujärjestelmään ja jätesäiliöiden hönkäkaasut johdetaan happamien kaasujen käsittelyjärjestelmään. BC*-pilot-alueella on käytössä oma soihtu, jossa on jatkuvatoimiset pilot-polttimet ja höyryinjektorit palamisen tehostamiseksi. Soihdusta on kameravalvonta ohjaamossa. Päästöt maaperään on pyritty estämään mahdollisimman hyvin. Koetehtaan prosessialue on laatoitettu ja viemäröinti. Samoin kemikaalien varastoalueet ja käsittelypaikat on varustettu laatoituksilla tai keräilyaltailla. BC*-pilotilla ei ole ympäristömelun kannalta erityisen meluavia koneita, laitteita tai siirtolinjoja, joten tehtaan vaikutus Kilpilahden alueen melupäästöön on pieni. Kaikki kierrätyskelpoinen jäte lajitellaan erikseen ja kierrätetään hyödynnettäväksi materiaalina tai energiana (paperi, pahvi, lasi, puu, metalli, pakkausastiat). Kaatopaikalle viedään pääasiassa vain siivousjätettä. Kaikki kaatopaikalle vietävän jätteen kaatopaikkakelpoisuus tarkistetaan. Energiatehokkuus BC*-pilot on pienimittakaavainen tehdas, jossa valmistetaan ja tutkitaan katalyyttien ja katalyyttikomponenttien valmistamista sekä valmistetaan katalyyttejä. Energian käyttö ei ole tehtaan koon vuoksi merkittävä resurssien käytön kannalta.

10 10 Borealis Polymers Oy on liittynyt energiavaltaisen teollisuuden Energiatehokkuussopimukseen Sopimuskausi kattaa vuodet Borealis Polymers Oy seuraa energian kulutusta kuukausittain. Vuonna 2008 koko BC*-pilotin energian käyttö oli 4,02 GWh sähköä, 2,2 GWh lämpöä ja 2,7 GWh pa (noin m 3 ) maakaasua. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Borealis Polymers Oy:llä on sertifioidut laatu- (ISO 9000:2000), ympäristö- (ISO 14001:2004) ja terveys- ja turvallisuusjärjestelmät (OHSAS 18001:2007). Laitos kuuluu lisäksi kemian teollisuuden Responsible Care - ohjelmaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Varsinaisesta prosessista ei synny jätevesiä. Jätevedet koostuvat lähinnä säiliöalueiden sadevesistä ja soihdun öljylukkosäiliön ylijuoksusta. Jäähdytysvesiä syntyy kompressorien ja muiden pienten laitteiden jäähdytyksestä. Reaktoreilla on jäähdytykseen sisäinen kierto. Jätevedet kerätään öljyisen veden kokoojaviemäriin (OW-viemäri), johon kerätään koko Teknologiakeskuksen alueen öljyiset jätevedet. Soihdun vesilukkosäiliön, jätesäiliöalueen/liuotinvarastosäiliöt ja ns. takalaatan vedet johdetaan kokoojaviemäriin keräilykaivon kautta. Keräilykaivoon johdetaan myös jätesäiliöalueella sijaitsevien etanolin ja heptaanin varastosäiliöiden allastusten sadevedet. Altaat vesitetään ensin jätesäiliöalueen laatalle, josta vedet valuvat alla olevan bunkkerin kautta keräilykaivoon. Keräilykaivosta mitataan ph:ta ja johtokykyä suolahappoliuoksen öljyisen jätevedenviemäriin vuotamisen havaitsemiseksi. Suolahappoliuosta syntyy TiCl 4 :a sisältävän katalyyttijätteen passivoinnissa. Passivointisäiliö sijaitsee säiliölaatalla, joka on viemäröity öljyisen veden viemäriin. Veden muuttuessa happamaksi hälytysjärjestelmä antaa hälytyksen ja keräilykaivon pumpun toiminta pysähtyy automaattisesti. Normaalitilanteessa ph-arvo viemärivedestä on 5 7. Johtokykyarvot ovat µs/cm, mutta ovat huomattavasti epävarmempia kuin ph arvot. Kokoojaviemäristä, johon johdetaan myös Katalyyttipilot 1:n ja korjaamon jätevedet, jätevedet johdetaan Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon jätevesilaitokselle. BC*-pilotin alueen jätevesimääriä on vaikea arvioida, koska käytössä ei ole erillisiä määrämittauksia. Viemäröimättömien laattojen tyhjennysventtiilit on varustettu lukoilla ja tyhjennettäessä laattaa sadevedestä lukon aukaisu kirjataan ylös. Prosessin ulkopuolisilta alueilta sadevedet joko imeytyvät maahan tai ne johdetaan sadevesikaivoihin, joista ne johdetaan maahan. Varastorakennus, jossa säilytetään sekä katalyyttejä että kantoainetta ja joitakin muita käytettäviä kemikaaleja, ei ole viemäröity, vaan mahdolliset vuodot jäävät rakennuk-

11 seen eivätkä leviä ympäristöön. Varsinaiset prosessitilat on viemäröity öljyisen veden viemäriin. Katalyyttipilot 1:ltä on myös viemäröinti saniteettivesiviemäriin. Saniteettivedet puhdistetaan Neste Oil Oyj:n jalostamon biologisessa puhdistuksessa. Borealis Polymers Oy:llä on pitkäaikainen sopimus Neste Oil Oyj:n kanssa jätevesien puhdistamisesta. 11 Päästöt ilmaan BC*-pilotilta syntyy VOC-päästöjä pienistä vuodoista sekä soihdun palamattomista kaasuista ja hajapäästöistä. Katalyyttipilot 1:n reaktorien poistokaasut voidaan johtaa joko soihtujärjestelmään tai absorberijärjestelmään tarpeen mukaan. Soihtua käytettäessä johdetaan kaasut ensin kylmätrapille, jossa hiilivedyt lauhtuvat. Tämän jälkeen voidaan poistokaasut johtaa joko vakuumipumpulla tai ohituksen kautta öljylukolle, josta kaasut menevät soihtuun. Soihtujärjestelmässä kaasut johdetaan ensin pisaranerottimeen, josta kaasut johdetaan vesilukkosäiliöön ennen soihtua. Vesilukkosäiliön vesi johdetaan öljyisen veden viemäriin. Soihdun pilotliekkiä valvotaan lämpötilamittauksella, josta tulee hälytys ohjaamoon, jos liekki sammuu. Soihtujärjestelmään johdetaan myös säiliöiden varoventtiilit. Kaasut, jotka sisältävät suolahappoa (HCl) johdetaan absorberiin, jossa ne absorboidaan veteen. Kaasut johdetaan ensin pisaranerottimelle ja sieltä öljylukkoon ennen absorberia. Poistokaasut voidaan ajaa myös kylmätrapin jälkeen absorberiin. Tämän jälkeen kaasut menevät vielä ns. takalaatan vesisäiliön kautta ulkoilmaan. Vuonna 2009 tuotannon ollessa 1,5 t oli laitoksen liuotinkulutus 23 tonnia. Jäteliuottimien määrä oli tuolloin myös lähes 23 tonnia, jolloin tuotteisiin sitoutunut sekä päästöinä ilmaan ja jätevesiin päätyneet määrät ovat hyvin pieniä (< 1 t). Maksimituotannolla (15 t/a) päästöt kasvavat vastaavassa suhteessa. Käytettävät liuottimet ja niiden määrät sekä kemikaalit ja jätemäärät riippuvat paljolti tuotettavan katalyytin tyypistä. Vuonna 2008 BC*-pilotin alueella syntyi VOC-päästöjä (etanoli ja heptaani) liuottimien käytöstä arviolta 4 t, joista Borealis Polymers Oy:n osuus voidaan arvioida olevan puolet. Päästöt syntyivät lähinnä hajapäästöinä (liuotinjätekontit esim. hengittäviä yli/alipaineventtiili ulkoilmaan, laitteiden avaukset huoltojen yhteydessä yms.). Lisäksi soihdun palamattomista kaasuista, jotka toiminnanharjoittajan mukaan ovat pääasiassa metaania, syntyi päästöjä noin 2,5 t. Soihdun puhdistustehokkuudeksi on Large Volume Organic Chemicals BREF -asiakirjassa BAT-tasoksi ilmoitettu > 99 %. Borealis Polymers Oy:n tuotanto oli vuonna 2008 alle 1 tonnin ja Grace Catalyst AB:n kantajatuotanto 50 tonnia (katalyyttituotantoa ei ollut).

12 Savukaasupäästöt (typen oksidit ja hiilidioksidi) aiheutuvat pääasiassa soihdussa tukipolttoaineena käytetyn maakaasun palamistuotteista. Soihdun savukaasupäästöt on arvioitu laskennallisesti käyttämällä yhdisteiden päästökertoimia, mitattuja polttoaineiden määriä ja niiden lämpöarvoja sekä arvioituja soihdutusmääriä. Koko BC*-pilot -alueen (mukaan lukien Grace Catalyst AB:n toiminnot) typpioksidipäästöt ovat noin 0,3 t/a ja hiilidioksidipäästöt noin 552 t/a. Päästöjen arvioidaan jakaantuvan puoliksi Borealis Polymers Oy:n ja Grace Catalyst AB:n kesken. 12 Melu ja tärinä BC*-pilotin prosessilaitteistot ovat sisätiloissa, joten melupäästö ulkoilmaan ja vaikutus alueen keskiäänitasoon on vähäinen. Viimeisimmässä aluetta koskevassa melun leviämismalliselvityksessä (Borealis Polymers Kilpilahden tehtaat. Kilpilahden eteläosan meluselvitysten päivitys, raportti 5791-D1677, FCG Planeko Oy, ) oletetaan sääolosuhteiden olevan joka suuntaan samanaikaisesti melua levittäviä, jotta tulos olisi mieluummin yli- kuin aliarvioitu. Melumallinnuksen mukaan BC*-pilotin kohdalla keskiäänitasot (L Aeq ) ovat päivä- ja yöaikana enimmillään db johtuen lähinnä muovi- ja petrokemian tehtaiden soihdutuksista. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen BC*-pilotin -alueella on yhteinen jätehuolto, joten Borealis Polymers Oy:n toimintojen ja Grace Catalyst AB:n toimintojen jätteitä ei lajitella ja punnita/rekisteröidä erikseen. Jätehuollon toteutusvastuu on Borealis Polymers Oy:n henkilökunnalla. BC*-pilotin -alueelta (Borealis Polymers Oy ja Grace Catalyst AB) syntyy jätteitä seuraavasti: Jätenimike Ongelmajätteet Määrä, t/a Vanhentuneet kemikaalit Suolahappojäte Katalyyttijäte Käytetyt puhdistusmassat 0,5/a Liuotinjäte Kiinteät öljyiset jätteet 0, Käytetyt lämmönsiirtoöljyt Säiliöalueen kaivon sakat (lähinnä inerttiä titaanidioksidia) 1,2 t/3a Loisteputket, elohopeahöyrylamput Paristot ja akut Tehdaspalvelu toimittaa paristot ja akut sekä loistelamput muovitehtaan jätteenkeräykseen. Ongelmajätteet toimitetaan Ekokem Oy Ab:lle. Puhdistusmassajäte ( ) muodostuu prosessien raaka-aineiden puhdistuksesta ja kuivauksesta alumiinioksidilla, piioksidilla ja kuparikatalyytil-

13 lä. Massat vaihdetaan noin kahden vuoden välein. Kontaminoituneet massat kerätään 200 l:n tynnyreihin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Lisäksi Katalyyttipilot 2:ssa muodostuu polymerointikatalyyttien valmistuksesta titaanitetrakloridijätettä. Jätemäärä vaihtelee tutkimusprojektien mukaan ja on noin 1 10 tonnia vuodessa titaaniksi laskettuna. Jätettä neutraloitaessa vedellä syntyy suolahappojätettä ( ). Spray-pilotilta (Grace Catalyst AB) ylijäänyt katalyytin kantoaine, MgCl 2 /EtOH/H 2 O (161001), toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Jätemäärä on noin tonnia MgCl 2 /vuosi (MgCl 2 20%, EtOH 30%, H 2 O 50%). BC*-pilotilla (Borealis Polymers Oy ja Grace Catalyst AB) muodostuu lisäksi tavanomaisia jätteitä, kuten sekalaista yhdyskuntajätettä, paperijätettä, pahvijätettä, lasijätettä ja metalliromua. Sekalainen yhdyskuntajäte ( ) on siivousjätettä, sekalaista yhdyskuntajätettä sekä keräykseen kelpaamatonta pakkausjätettä. Sekalainen yhdyskuntajäte (7 8 t/a) kerätään umpinaisiin jätekontteihin, jotka ulkopuolinen urakoitsija tyhjentää ja toimittaa kaatopaikalle (Domargård). Paperijäte ( ), pahvijäte ( ), lasijäte ( ) ja metalliromu ( ) kerätään erilleen ja toimitetaan hyötykäyttöön. Päästöt maaperään (estäminen) Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. BC*-pilotin prosessialue on laatoitettu ja viemäröity. Samoin kemikaalien varastoalueet ja käsittelypaikat on varustettu laatoituksilla tai keräilyaltailla. Suurin osa BC*- pilotin muusta alueesta on asfaltoitu ja viemäröity. Häiriötilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Borealis Polymers Oy:llä häiriötilanteet aiheuttavat lähinnä jätteiden (epäkurantit tuote-erät) lisääntymistä. 13 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmaan ja meluun BC*-pilotin alueen VOC-päästöt olivat noin 0,1 % Borealis Polymers Oy:n Porvoon tuotantolaitosten VOC-päästöistä. Päästöjen hiilivedyt eivät ole erityisen haitallisia esim. alailmakehän otsonin muodostuksen kannalta, joten vaikutus ympäristöön on vähäinen. Myös yksittäisten tehtaiden haihtuvien hiilivetypäästöjen vaikutusta ilmanlaatuun ja ympäristöön on vaikea arvioida laajalla tehdasalueella. BC*-pilotin alueen VOC-päästöjen arvioidaan jakaantuvan puoliksi Borealis Polymers Oy:n ja Grace Catalyst Oy:n kesken.

14 BC*-pilot -alueen melupäästöt (mukaan lukien Grace Catalyst Oy:n toiminnot) ovat osa Kilpilahden tuotantolaitoksien melupäästöä eikä yksittäisen laitoksen melupäästöjä voida ilmaista tarkkoina lukuarvoina. Koko Kilpilahden teollisuusalueen melupäästöihin verrattuna BC*-pilotin melupäästöt ovat mitättömän pieniä. 14 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Borealis Polymers Oy:n BC*-pilot -laitoksen prosessit ovat erikokoisia panosprosesseja. Toiminta pilotilla on ympärivuorokautista. Prosesseja säädetään sekä ohjaamosta automaatiojärjestelmän avulla että manuaalisesti kentältä operaattorien toimesta. Automaatiojärjestelmässä on toteutettu kaikki suorat säädöt, normaalin operoinnin vaatima hälytyskäsittely, prosessikaaviot koko prosessista, sekvenssit ja reseptit. ESD-järjestelmässä (ESD= Emergency Shut Down System) on toteutettu turvallisuuden vuoksi tarvittavat automaattiset toiminnot, kuten lukitukset ja suojaukset. Säiliöiden pinnankorkeudet luetaan/kirjataan kerran vuorokaudessa. Valtaosassa säiliöitä on paikallinen pinnankorkeusmittari ja osasta pinnankorkeustieto välittyy prosessinohjausjärjestelmään, joka antaa tarvittaessa yläja alarajahälytykset. Osa säiliöistä, joihin on vaikeaa saada luotettavaa pinnankorkeusmittausta, on vaa an päällä, joista painotieto sekä mahdolliset hälytykset välittyvät prosessinohjausjärjestelmään. Säiliöautoista täytettävissä säiliöissä on tolueenin varastosäiliötä lukuun ottamatta ylitäytön estin. Operaattori on aina paikalla säiliöitä täytettäessä. Pinnanosoittimille ja säiliöille tehdään ennakkohuollon mukaiset sisäiset ja ulkoiset tarkastukset. Alueilla tehdään dokumentoitu tarkastuskierros kerran kuussa. Säiliöille tehdään ennakkohuollon mukaiset sisä- ja ulkopuoliset tarkastukset. Kunnossapidon valvonta perustuu ennakkohuolto-ohjelmaan. Ennakkohuoltotyöt on priorisoitu eri luokkiin niiden tärkeyden ja kriittisyyden mukaan. Ympäristön kannalta keskeisiä kohteita ovat ph-mittareiden kalibrointi ja pumppujen tarkastus, säiliöalueen, säiliöiden ja astiavarastojen tarkastus jne. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Ilmaan syntyvien päästöjen tarkkailu Ilmaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästömäärät soihdusta sekä hajapäästöt arvioidaan. Soihdusta aiheutuvat typenoksidi- ja hiilidioksidipäästömäärät lasketaan kertoimilla maakaasun kulutuksen perusteella ja jaetaan puoliksi Borealis Polymers Oy:n ja Grace Catalyst AB:n kesken.

15 15 Jäteveden laadun ja määrän tarkkailu Jäte- ja jäähdytysvesien määrää ei seurata, kuten ei myöskään palo- ja talousveden määrää. Öljyisten vesien keräilykaivosta seurataan ph:ta ja johtokykyä turvajärjestelynä happamien vesien pääsyn estämiseksi öljynjalostamon jätevesilaitokselle. Jätteiden tarkkailu Jätteiden määrää seurataan jätteiden vastaanottajan laskutuksen perusteella. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Energian käytön ja kustannusten tarkkailu Energiankulutusta seurataan BC*-pilot -alueella vuositasolla. Päästöt ilmaan Borealis Polymers Oy osallistuu Kilpilahden alueen 3 5 vuoden välein toteutettavaan bioindikaattoritutkimukseen. Tutkimuksen sisältö määritellään ja sovitaan aina erikseen ennen kutakin tutkimuskertaa. Lisäksi Borealis Polymers Oy osallistuu Neste Oil Oyj:n jatkuvatoimiseen ilmanlaadun tarkkailuun (SO 2, NO X, O 3, pelkistyneet rikkiyhdisteet). Melu Kilpilahden alueella on kaksi erillistä melumittausohjelmaa: Neste Oil Oyj mittaa ympäristömelua jalostamon ympäristössä (lähinnä jalostamon pohjoispuoli) ja Borealis Polymers Oy Petrokemian tehtaiden itä- ja eteläpuolella sekä Muovitehtaiden eteläpuolella. Merialueen tarkkailu ja kalataloudellinen tarkkailu Borealis Polymers Oy osallistuu Porvoon edustan merialueen (sis. myös kalataloudellisen yhteistarkkailun) yhteistarkkailuohjelmaan (päivätty , täydennetty ). Uusi tarkkailuohjelmaehdotus on valmisteltavana. Pohja- ja pintavedet Kilpilahden alueella on kaksi erillistä pohja- ja pintavesien tarkkailuohjelmaa: Neste Oil Oyj tarkkailee pinta- ja pohjavesiä jalostamon ympäristössä ja Borealis Polymers Oy Petrokemian tehtaiden itä- ja eteläpuolella sekä Muovitehtaiden eteläpuolella.

16 16 Hajututkimus Borealis Polymers Oy on yhdessä Neste Oil Oyj:n ja HSY Veden (HSY Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymä) kanssa teettänyt hajututkimuksen vuonna 2010 Kilpilahden ympäristössä. Loppuraportti valmistuu helmikuussa Raportointi Ympäristöluvan mukainen ympäristönsuojelun vuosiraportti toimitetaan vuosittain Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Ympäristöriskikartoituksessa vuonna 2006 suurimmat ympäristöriskit olivat liuotintoimitusten purkamiset säiliöihin, joissa liuotinta voisi päästä ympäristöön esim. letkurikon seurauksena. Liuottimien purku tapahtuu valvonnan alla, jolloin poikkeustilanteissa voidaan vuoto rajoittaa välittömästi. Siirtolinjojen rikkoutuminen voisi aiheuttaa vuodon allastamattomilla alueilla. Tähän on varauduttu siirtolinjojen sijoituksella (liikenne), varastosäiliöiden pinnan mittauksilla ja päivittäisillä operaattorien kenttäkierroksilla. Borealis Polymers Oy:n turvallisuusselvitys päivitetään viiden vuoden välein. Riskinarviointimenetelmien soveltuvuus katsotaan tapauskohtaisesti. Useampi menetelmä voi olla käytössä samassa projektissa. Laajimmat riskiarvioinnit suoritetaan uusille laitoksille ja olemassa olevien laitosten suurimmille muutoksille. Normaalia käynnin aikaista riskien tunnistamista tehdään henkilökunnan suorittamin havainnointikierroksin ja turvallisuuskierroksin ja raportoinnein. Borealis Polymers Oy:n laitoksilta mahdollisesti ilmaan pääsevistä VOCyhdisteistä merkittävimmät ovat erilaiset C 1 C 9 -hiilivedyt. Kaasuvuodot aiheuttavat lähinnä palo- ja räjähdysriskin leviämisalueella. Tulipalotilanteessa varastosäiliöiden varoventtiilit purkavat soihtujärjestelmään. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Kilpilahden teollisuusalueella sijaitseva Neste Oil Oyj:n palolaitos toimii Borealis Polymers Oy:n sopimuspalokuntana ja huolehtii paloturvallisuudesta. Borealis Polymers Oy on laatinut sisäisen pelastussuunnitelman, joka on tehty yhdessä alueen tehdaspalokunnan kanssa. Tuotantolaitosten henkilökunta harjoittelee vuosittain sisäiseen pelastussuunnitelmaan ja vaaratilannevalmiuteen kuuluvia asioita. Lisäksi suurempia osastojen välisiä yhteistoimintaharjoituksia järjestetään vähintään 3 vuoden välein.

17 17 Kilpilahden teollisuusalueen alueturvallisuudesta on annettu Sisäasiainministeriön poliisiosaston määräys (1254/1996), joka koskee liikkumis- ja oleskelukieltoa teollisuusalueella ja sen läheisyydessä (200 m). Kriittisimmät tuotantoalueet ovat aidattuja ja kaikki ajoneuvo- ja henkilöliikenne tapahtuu valvottujen kulkuporttien kautta. Vartiointipalveluja hoitaa ulkopuolinen vartiointiliike. Vartiointi on paikallisvartiointia tehdasalueiden porteilla ja piirivalvontaa autoilla ja jalan. Alueella on lisäksi kameravalvonta. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Tulipalo uhatessa tiedotetaan tilanteesta ympäristölle turvallisuussuunnitelman mukaisesti ja pelastuslaitos ryhtyy pelastussuunnitelman edellyttämiin toimiin seuraamusten rajoittamiseksi. Kaasuvuototilanteissa voidaan varoittaa palokunnan hälytyskuulutusjärjestelmän kautta rakennuksissa olevia henkilöitä ja ohjaamot varoittavat kenttähenkilökuntaa radiopuhelimien avulla. Palokunta antaa tarvittaessa varoituksen alueen puhesireeneillä tai antaa yleisen vaaramerkin alueella. Palokunta avustaa öljyntorjunnassa ja kemikaalivahinkojen korjaamisessa. Palokunnalla on imeytysaineita, -mattoja ja -puomeja, joilla valuneita kemikaaleja ja öljyjä voidaan kuoria ja imeyttää altaista ja vastaavista paikoista. Tuotanto-osastoilla on jonkin verran imeytysmateriaalia ensiaputoimenpiteitä varten (ns. EA-kontit). Jätevesilaitoksilla saastuneita vesiä on pyrittävä varastoimaan/patoamaan mahdollisuuksien mukaan. Jätevesitunnelin purkuaukon suulla on öljyntorjuntaan käytettävä avomeripuomi, joka mahdollistaa viime kädessä vettä kevyempien aineiden kuorimisen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Etelä- Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Porvoon kaupungin ilmoitustauluilla Hakemuksesta on lisäksi ympäristösuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikassa.

18 18 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristöluvan käsittelyyn liittyvä tarkastus on pidetty ja siitä on laadittu tarkastusmuistio, joka on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Porvoon kaupunginhallitukselta ja Porvoon kaupungin ympäristö- ja terveysviranomaisilta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnastaan aiheutuvien päästöjen laadusta ja määrästä. Borealis Polymers Oy:n BC*-pilot -laitoksen ympäristölupahakemusta on täydennettävä tiedoilla BC*-pilot -laitoksen toiminnoissa käytettävien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden enimmäiskulutuksesta (t/a) sekä laitoksen toiminnoista ilmaan, vesiin ja viemäriin johdettavien VOC-päästöjen enimmäismääristä (t/a). Myös BC*-pilot -laitoksen toiminnoissa muodostuvien jätteiden osuus Grace Catalyst AB:n ja Borealis Polymers Oy:n toiminnoissa syntyvien jätteiden yhteismäärästä on ilmoitettava kiinnittämällä erityisesti huomiota BC*-pilot -laitoksen toiminnoissa syntyvien orgaanisten liuotinjätteiden laitoskohtaiseen määrään (t/a). Borealis Polymers Oy:n BC*-pilot -laitoksen toiminnoista aiheutuvat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt on raaka-aineita ja kemikaaleja käsiteltäessä ja varastoitaessa pidettävä mahdollisimman pieninä. Kemikaalien pääsy ympäristöön on estettävä myös mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Mahdollisissa tulipalotilanteissa muodostuvat kemikaaleja sisältävät sammutusvedet on käsiteltävä ja johdettava niiden laadun edellyttämällä tavalla niin, ettei niistä aiheudu pinta- ja pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Häiriötilanteista tai muista ympäristönsuojelun kannalta poikkeuksellisista tilanteista on viivytyksettä ilmoitettava ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Borealis Polymers Oy:n on raportoitava vuosittain ympäristöluvan valvontaviranomaisille BC*-pilot -laitoksensa edellisen vuoden toiminnasta. Vuosiraportissa on esitettävä ainakin tiedot (laatu ja määrä) BC*-pilot -laitoksen tuotannosta, toiminnassa käytetyistä kemikaaleista ja muista raaka-aineista sekä toiminnassa syntyvistä jätteistä. Lisäksi on esitettävä tiedot ilmaan, vesiin ja viemäriin johdettavista VOC-päästöistä. Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta toteaa antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Ympäristölupapäätöksen tulee sisältää määräyksiä, jotka koskevat toiminnasta ilmaan aiheutuvien VOC-päästöjen ehkäisyä. Toiminnanharjoittajan tulee myös ainakin jollain tasolla olla selvillä toiminnastaan aiheutuvien jä-

19 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine tevesien määrästä ja laadusta. BC*-pilotin toiminnoista aiheutuva melutaso ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä annettuja yleisiä melutason ohjearvoja tehdasalueen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Häiriötilanteesta tai muusta poikkeuksellisesta tilanteesta, joka aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa poikkeuksellisia päästöjä ympäristöön, tulee viivytyksettä ilmoittaa Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon. Lisäksi laitoksen vuotuisesta toiminnasta tulee raportoida ympäristönsuojelutoimistoon säännöllisesti. Vuosiraportista tulee ilmetä ainakin tuotanto- ja päästötiedot sekä muut oleelliset seikat laitoksen toiminnassa. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto toteaa antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Osittain Borealis Polymers Oy:n ja osittain Grace Catalyst AB:n hallinnassa oleva BC*-pilot on selkeästi yksi toiminnallinen kokonaisuus, josta eri toimijoille kuuluvien osien ympäristövaikutuksia on käytännössä mahdoton käsitellä erikseen. Laitoksen ympäristölupa tulisikin käsitellä yhtenä lupana. Teknologiakeskuksen alue sijoittuu Kilpilahden makean veden altaan rantaan. Altaan vettä käytetään jalostamon vesilaitoksen raakavetenä. Jalostamon vesilaitos tuottaa prosessivettä teollisuuden käyttöön ja toimii lisäksi Kilpilahden alueen talousvedentuotannon varalaitoksena. BC*-pilotin toiminta ja onnettomuuksiin varautuminen tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että makean veden altaan saastumisriski jää mahdollisimman pieneksi. Ympäristölupahakemuksen mukaan BC*-pilot käyttää laitteistojen jäähdytykseen myös talousvettä. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua talousveden pilaantumisen riskiä. Tästä syystä talousvesiverkostosta ei saa rakentaa suoraa yhteyttä laitoksen jäähdytysvesiverkostoihin. Talousvesi tulee johtaa jäähdytysvesiverkostoon Rakennusmääräyskokoelman D1 vaatimukset täyttävän välialtaan kautta. Terveydensuojelujaostolla ei ole muuta huomauttamista Borealis Polymers Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijalle on sähköpostilla varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Toiminnanharjoittaja toteaa antamassaan vastineessa seuraavaa: Sekä Porvoon ympäristönsuojelulautakunta että Uudenmaan ELY-keskus ovat lausunnoissaan esittäneet lupamääräyksiä VOC-päästöjen selvillä olosta että päästöjen ehkäisystä. 19

20 BC*-pilotin (Borealis Polymers Oy ja Grace Catalyst AB) alueella käytetään katalyyttien valmistuksessa liuottimia, joista käyttömäärältään suurimpia ovat etanoli, heptaani ja tolueeni. Katalyyttien valmistus tapahtuu inerteissä olosuhteissa eli kaikissa laitteistoissa on aina typpiatmosfääri. Kaikkia vuotoja vältetään koska ne myrkyttävät katalyyttejä alentaen niiden aktiivisuutta esim. happimolekyylien vaikutuksesta. Tämän vuoksi prosessijärjestelmien happipitoisuus on pidettävä hyvin alhaisena eli noin 1 ppm:n tasolla. Tähän päästään laitteiden tiiveydellä ja raaka-aineiden puhdistuksella. Laitteiden tiiveys testataan aina ennen panoksien aloitusta. Katalyyttien valmistus on panosluonteista toimintaa ja liuottimien käyttö on myös panosluonteista. Prosessien poisto- ja hönkäkaasut johdetaan soihtujärjestelmään samoin kuin varoventtiilien purut. Edellä mainituista syistä VOCpäästöjen määrä on jo lähtökohtaisesti minimoitu ja niiden edelleen vähentäminen on lähinnä näennäistä. VOC-päästöjen mittaaminen prosessien panosluonteen, toiminnan laajuuden ja lähialueiden toiminnan takia on hyvin vaikeaa, jollei täysin mahdotonta. Myös laskennallisesti VOC-päästöjen arviointi on hyvin vaikeaa suhteellisen pienien liuotinmäärien takia. Mahdollisia virhelähteitä laskennassa on useita esim. tulevien raaka-aineiden määrä, hönkä- ja poistokaasujen mukana soihtujärjestelmään joutuvat liuottimet, katalyytteihin sitoutuneen määrän tarkkuus ja ongelmajätteeksi päätyvä määrä. Porvoon ympäristönsuojelulautakunta ja Uudenmaan ELY-keskus ovat lausunnoissaan esittäneet lausunnoissaan lupamääräyksiä jätevesien tarkkailusta. BC*-pilotin alue (Borealis Polymers Oy ja Grace Catalyst AB) kuuluu Teknologiakeskuksen yhteiseen viemäröintijärjestelmään ja BC*-pilotin alueelta tulevat viemärivedet menevät kahta eri viemärilinjaa pitkin yhteiseen viemäriin, josta ne menevät edelleen Neste Oil Oyj:n jalostamon jätevesienkäsittelyyn. BC*-pilotilta tulevien pienten, eri lähteistä tulevien virtojen mittaus on käytännössä mahdotonta. Öljyisien vesien viemäriin johdetaan prosessitilojen lattiakaivot ja säiliölaattojen tyhjennykset. Säiliölaatoilta öljyisen veden viemäriin tulee sadevettä laattoja tyhjennettäessä. Prosessitiloista ei normaalisti tule vesiä lattiakaivoihin muuten kuin lattioiden pesujen yhteydessä. Ainoa jatkuva pieni virtaus öljyisen veden viemäriin on soihdun vesilukolta. BC*-pilotin alueelta suurin osa öljyisen veden viemäreistä yhtyy keräyskaivoon, jossa veden pinnankorkeus ohjaa pumpun toimintaa. Kaivossa on myös ph- ja johtokykymittaus, joilla pyritään estämään mahdollisessa vuototilanteessa happamien vesien pääsy jalostamon jätevesilaitoksen biologiseen puhdistukseen. BC*-pilotilla yhdestä prosessitilasta lattiakaivot menevät suoraan Teknologiakeskuksen öljyisen veden kokoomaviemäriin. Sadevesien viemäröinti BC*-pilotin alueella on myös osa Teknologiakeskuksen yhteistä viemäröintijärjestelmää. Asfaltoiduilla prosessien ulkopuolisilla alueilla on muutamia sadevesikaivoja, joista vedet eivät mene vesien käsittelyyn vaan ne imeytetään/johdetaan louhikkoon/ojiin. Porvoon terveydensuojelujaosto on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota juomaveden käytöstä jäähdytysvetenä. 20

21 21 BC*-pilotin alueella käytetään sekä palo- että talousvettä jäähdytystarkoituksiin, koska alueella ei ole käytettävissä erillistä prosessivettä. Talousvettä käytetään mm. lämmitys- ja jäähdytysyksiköiden lauhdutukseen. Vedenkäytön suhteen on aloitettu suunnittelutyö vaihtoehtoisten järjestelmien kartoittamiseksi, mutta työ on vielä kesken. Jäähdytysjärjestelmien muutostöiden toteutus vaatii todennäköisesti laitoksen toimintaan nähden huomattavia investointeja ja niiden loppuun saattaminen vie arviolta 2 3 vuotta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Borealis Polymers Oy:n Porvoon Kilpilahden Teknologiakeskuksessa sijaitsevan BC*-pilotin toimintaan seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Raaka-aineet ja kemikaalit 1. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Tuotannossa käytettäviksi kemikaaleiksi on valittava muut edellytykset huomioiden ympäristön kannalta mahdollisimman haitattomia kemikaaleja. Prosessimuutoksista, kemikaalien vaihdoista ja muista toimenpiteistä, jotka voivat aiheuttaa muutoksia laitoksen päästöissä, on ennalta ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Päästöt vesiin ja viemäreihin 2. BC*-pilotin toiminnasta ympäristölle muutoin pilaantumisvaaraa aiheuttavat öljyiset vedet, saniteettivedet ja jäähdytysvedet on käsiteltävä ja koottava hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja johdettava Neste Oil Oyj:n kanssa tehdyn jätevesisopimuksen ehtojen mukaisesti Neste Oil Oyj:n jätevesilaitokselle käsiteltäviksi. Viemäriin ei saa päästää kemikaaleja tai jätteitä tai johtaa laadultaan sellaisia jätevesiä, että niistä on haittaa viemärin rakenteelle tai puhdistamon toiminnalle. 3. Prosessin ulkopuoliset puhtaat sadevedet ja pintavedet voidaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti imeyttää maaperään tai johtaa sadevesikaivojen jälkeen maahan. Vesien maaperään imeyttämisestä tai maahan johtamisesta ei saa missään olosuhteissa aiheutua maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa.