KOKEMÄEN KAUPUNKI KILKUNKADUN JA LEPOLANKADUN KORTTELIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, TULKKILA Selostus koskee 10.9.2015 päivättyä asemakaavan muutosehdotusta Vireilletulo: 18.2.2014 Luonnos nähtävillä: 9.6.-1.8.2014 Tekninen lautakunta:
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaava-alueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava... 4 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2. Rakennettu ympäristö... 5 3.1.3. Maanomistus... 7 3.2. Suunnittelutilanne... 7 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset... 7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve...11 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...11 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö...11 4.3.1. Osalliset...11 4.3.2. Vireilletulo...11 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...12 4.3.4. Viranomaisyhteistyö...12 4.4. Asemakaavan tavoitteet...12 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...12 4.5.1. Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen...12 4.5.2. Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu...13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1. Kaavan rakenne...14 5.1.1. Mitoitus...14 5.3. Aluevaraukset...14 5.4. Kaavan vaikutukset...14 5.4.1. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen...14 5.4.2. Vaikutukset liikenteeseen...15 5.5. Ympäristön häiriötekijät...15 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset...15 5.7. Nimistö...15 6. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS... 15 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus...15 6.2. Toteutuksen seuranta...15 Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueen asemakaavan muutos - Kaavaselostus 10.9.2015 Sivu 2(16)
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Kunta Kokemäki 271 Kaupunginosa Tulkkila 455 Korttelit 123 (osa), 127 Yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), autopaikkojen korttelialuetta (YA), paikoitusaluetta (LP), yleiselle jalankululle varattua katualuetta, yleiselle jalankululle varattua korttelin osaa ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kunta Kokemäki 271 Kaupunginosa Tulkkila 455 Kortteli 123 (osa), tontit 1-4 Toimistorakennusten korttelialuetta (KT), asuinpientalojen korttelialuetta (AP), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL), yleiselle jalankululle varattua alueen osaa ja katualuetta. Asemakaavan muutoksen tunnus: Kaavan laatija REJLERS Oy Antinkatu 15 B 28100 Pori 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kokemäen keskustassa. Aluetta rajaa lännessä Kilkunkatu, idässä Lepolankatu, etelässä Satakunnantie ja pohjoisessa korttelin 124 rakentunut asuinalue kerros-, rivi- ja omakotitaloineen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,1 ha. Suunnittelualueen sijainti. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueen asemakaavan muutos Tavoitteena on osoittaa suunnittelualueen nykyisille Y- ja LP- korttelialueille toimistorakennusten korttelialuetta (KT), asuinpientalojen korttelialuetta (AP), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL) sekä yleiselle jalankululle varattua alueen osaa. Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueen asemakaavan muutos - Kaavaselostus 10.9.2015 Sivu 3(16)
1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake 2. Asemakaavan muutoskartta 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Asemakaavan poistokartta 5. Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen 6. Alustavia havainnekuvia 7. Ehdotusvaiheen muistutukset ja vastineet niihin (lisätään myöhemmin) 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet - Vireilletulo: 18.2.2014 Kokemäen kaupungin teknisen lautakunnan kokouksessaan 11.2.2014 tekemän päätöksen mukaisesti - Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville: 18.2.2014 - - Luonnosvaiheen aineisto nähtävänä: 9.6. 1.8.2014 - Kaavamuutosehdotus nähtävänä:.... - Hyväksymispäätös:.. Täydennetään kaavaprosessin edetessä. 2.2. Asemakaava Asemakaavamuutoksella tavoitellaan mahdollisuutta asuinrakentamiselle nykyisille Y- YA- ja LP -alueille. Kaavamuutosalue on Kokemäen keskusta-aluetta ja osittain rakentamaton. Kaupungin ikärakenteen muuttuessa on syntynyt tarve lisätä asuintuotantoa keskustassa palvelujen läheisyydessä. Suunnittelualueen eteläosassa olevan virastotalon korttelialue (Y) muutetaan vastaamaan paremmin nykyistä käyttöä ja osoitetaan toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Pysäköintiin osoitettu korttelialue (YA) ja toteutumaton Ryynipolku poistetaan kaavasta. Niiden aluevaraukset on yhdistetty KT -korttelialueeseen. Osa Ryynipolusta jää kaava-alueen rajauksen ulkopuolella voimaan myöhempään tarkasteluun. Suunnittelualueen pohjoisosaan Kilkunkadun varrelle on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL) sekä asuinpientalojen korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (AP/s). Lepolankadun varrelle on osoitettu asuinpientalojen korttelialuetta (AP). AP -alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Voimassa olevassa kaavassa suunnittelualueen pohjoisosaan osoitettu kevyen liikenteen väylä Krootilanpolku ei ole toteutunut ja poistetaan kaavasta. Lepolankadun ja Kilkunkadun välille on osoitettu uusi kulkuyhteys, yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Kaava-aluetta rajaava Satakunnantie on noin 9 metrin osuudelta yleistä tiealuetta ja jää kaava-alueen rajauksen ulkopuolella voimaan myöhempään tarkasteluun. Kaava-alueen vaihtoehtoinen rajaus sekä Ryynipolun osan että yleisen tien osalta on esitetty sivulla 13. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueella on eri aikakausien rakennuksia, Kokemäen virastotalo paikoitusalueineen, nykyisin kierrätyskeskuksena toimiva Yli-Kilkun tilan entinen asuinrakennus ja tilan pihapiiriin kuulunut varastokäytössä oleva makasiini. Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueen asemakaavan muutos - Kaavaselostus 10.9.2015 Sivu 4(16)
Kaavamuutosalueen rakentumattomat alueen osat ovat osittain jäsentymätöntä pysäköintialueena toimivaa hiekkakenttää, osittain nurmikenttää. Alueella kasvaa korkeita kuusia ja lehtipuita sekä jonkin verran pensaita. Näkymä Kilkunkadulta suunnittelualueelle Näkymä Lepolankadulta 3.1.2. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsee arkkitehtitoimisto Perko & Rautamäen suunnittelema, v. 1987 valmistunut, Kokemäen virastotalo (1 591 k-m 2 ) paikoitusalueineen. Kokemäen virastotalo Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueen asemakaavan muutos - Kaavaselostus 10.9.2015 Sivu 5(16)
Alueen keskivaiheilla on vuonna 1920 valmistunut, nykyisin kierrätyskeskuksena toimiva, entinen asuinrakennus (276 k-m 2 ) ja vanha makasiini vuodelta 1910-1925. Satakunnan Museon inventointiraportin 12.6.2000 mukaan Yli-Kilkun päärakennus toimi asuinrakennuksena melko lyhyen ajan 1900-luvun alussa. Viimeksi siinä on asunut kunnan eläinlääkäri 1970-luvun alussa. Viime vuosikymmenet talossa on ollut kunnan toimintoja, mm. kaupungin rakennustoimisto, nuorisotilat ja nuorten työpaja. Sisätiloja on muutettu aina tarpeen mukaan. Nykyisin rakennuksessa toimii kaupungin kierrätyskeskus. Ulkoisesti rakennusta on remontoitu viimeksi 2000-luvulla. 1970-luvulla siihen on myös tehty lisäsiipi lämpökeskukselle. Kierrätyskeskus Asuinrakennuksen ja makasiinin arvot ovat inventoinnin mukaan rakennushistoriallinen ja maisemallinen. Rakennukset on määritelty arvoluokkaan B, lievemmin suojeltava kohde. Asuinrakennus on keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksessa esitetty museon toimesta lievemmin suojeltavaksi (arvoluokka B). Klassismia edustava makasiinirakennus on huonokuntoinen ja sisätiloiltaankin tärveltynyt, joten museo ei lausunnossaan 22.8.2014 katso rakennuksen säilyttämiselle enää olevan suojeluperustetta. Sen sijaan päärakennuksen, puutarhan ja puuston säilymisedellytykset tulee turvata kaavassa. Alueelle muodostuvan uuden rakennuskannan laadukkuus ja yhtenäisyys katsotaan tärkeäksi. Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueen asemakaavan muutos - Kaavaselostus 10.9.2015 Sivu 6(16)
Makasiini Alueen pohjoispuolella olevalla korttelialueella on omakoti-, rivi- ja kerrostaloasutusta. Lepolankatu on päättyvä asuntokatu pientaloineen. Kilkunkatu on melko vilkkaasti liikennöity. Sen varrella on liikkeitä, tori ja polttoaineen jakelupiste. Kilkunkatua Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Kokemäen kaupunki on rakentunut Kokemäenjoen varrelle joen molemmin puolin. Kokemäen keskusta on yhdyskuntarakenteeltaan maaseutumainen, suhteellisen matala ja tiivisrakenteinen taajama. Kokemäenjoen eteläpuolelle sijoittuvat kaupungin keskustan keskeiset palvelut, kun taas joen pohjoispuolella on pääosin asuinalueita. Kokemäenjoen eteläpuolen rakennuskanta on korkeampaa ja kaupunkimaista, kun taas pohjoispuoli puistomaisempaa ja väljää. Liikenne Alueen eteläpuolella on vilkasliikenteinen Satakunnantie (2471), länsipuolella Kilkunkatu ja itäpuolella päättyvä asuntokatu Lepolankatu. Voimassa olevassa kaavassa osoitetut kevyen liikenteen väylät, Krootilanpolku ja Ryynipolku, eivät ole toteutuneet. 3.1.3. Maanomistus Suunnittelualueen kiinteistöt omistaa Kokemäen kaupunki. 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013. Suunnittelualue on maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, Kokemäen kulttuurimaisemaa. Suunnittelualuetta sivuaa lännessä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009), Kokemäen kirkonseutu. Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueen asemakaavan muutos - Kaavaselostus 10.9.2015 Sivu 7(16)
Maakuntakaavassa aluetta koskevat seuraavat merkinnät: Taajamatoimintojen alue (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys (osa): Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja täydentämiseen hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta. Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä viher- ja virkistysverkko. Kaupunkikehittämisen kohdevyöhyke (kk-1). Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan myös niitä vyöhykkeitä, joihin kohdistuu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Merkinnällä osoitetaan Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti merkittävä, monikeskuksinen aluerakenteen kehittämisvyöhyke, jolle kohdistuu työpaikka- ja teollisuustoimintojen, taajamatoimintojen, joukkoliikenteen ja palvelujen sekä virkistysverkoston pitkän aikavälin alueidenkäytöllisiä ja toiminnallisia yhteensovittamis- ja kehittämistarpeita. Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Alueen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kasvua edistetään korostamalla alueen keskuksien kehittämistä. Suunnittelulla tulee edistää alueen ominaispiirteitä ja liikenne-, energia- ja virkistysverkkojen toiminnallisuutta seudullisena kokonaisuutena. Matkailun kehittämisvyöhyke (mv-2). Merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joihin kohdistuu merkittäviä matkailun kehittämistarpeita. Merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Vyöhykettä koskee seuraava suunnittelumääräys: Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueiden käytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteen sovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja vyöhykkeen vetovoimaisuutta kehitettäessä tulee ottaa huomioon vyöhykkeen erityisominaisuudet ja niiden ominaispiirteiden säilyttäminen. Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (kh2). Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta ja kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueen asemakaavan muutos - Kaavaselostus 10.9.2015 Sivu 8(16)
Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Musta rengas kuvaa suunnittelualueen sijaintia. Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Kokemäen kaupunginhallitus on päättänyt 30.11.2009 taajama-alueen osayleiskaavan laatimisen aloittamisesta. Osayleiskaavaluonnos ja valmisteluaineisto olivat julkisesti nähtävillä 10.12.2012 1.2.2013. Kaava on tarkoitus saada hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2015 aikana. Osayleiskaavaluonnoksessa suunnittelualueelle on osoitettu: Keskustatoimintojen alue (C). Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Paikallisesti arvokas kohde (arvoluokka B). Merkintä osoittaa paikallisesti arvokkaat rakennukset, pihapiirit tai kokonaisuudet. Kohde tulee pyrkiä säilyttämään. Korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että kohteen arvo säilyy. Ote osayleiskaavaluonnoksesta. Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueen asemakaavan muutos - Kaavaselostus 10.9.2015 Sivu 9(16)
Asemakaava Alueella on voimassa kolme asemakaavaa: - Kokemäki, asemakaava Tulkkilan ja Krootilan kylät, korttelit 101-129, joka on vahvistettu 8.7.1971 - Kokemäki, Tulkkila asemakaavan muutos, joka on vahvistettu 10.7.1973 - Kokemäki, Erkkilä 1 - Tulkkila 101, Satakunnantie, Krootila 104, korttelit 10401-10404 ja 10406-10409 asemakaavan muutos, joka on vahvistettu 16.10.1974. Suunnittelualuetta koskevat asemakaavoissa seuraavat merkinnät: Kokemäki, asemakaava Tulkkilan ja Krootilan kylät, korttelit 101-129 Yleisten rakennusten korttelialue (Y). Autopaikkojen korttelialue (YA), jolta Al,- Alk,- ja Y-tontit voivat kunnanhallituksen suostumuksella lunastaa osan autopaikkamäärästä. Yleiselle jalankululle varattu katualue. Kokemäki, Tulkkila asemakaavan muutos Paikoitusalue (LP), josta enintään puolet saadaan käyttää korttelin 124 ja korttelissa 108 olevan tontin N:o 7 yksityiseen liiketiloja palvelevaan paikoitukseen. Yleiselle jalankululle varattu korttelin osa. Kokemäki, Erkkilä 1 - Tulkkila 101, Asemakaavan muutos Katu: Satakunnantie Ote Kokemäen kaavayhdistelmästä. Suunnittelualue rajattu punaisella katkoviivalla. Kiinteistö ja tonttijako Kokemäen kaupungin alueella kiinteistörekisteriä ylläpitää kaupungin oma kaavoitus- ja mittaustoimi. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueen asemakaavan muutos - Kaavaselostus 10.9.2015 Sivu 10(16)
Pohjakartta Alueen pohjakartta MK 1:2000 on Kokemäen kaupungin pohjakartta. Kartta täyttää 23.12.1999 annetun kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Rakennusjärjestys Alueella noudatetaan Kokemäen kaupunginvaltuuston 14.12.2009 hyväksymää rakennusjärjestystä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavamuutoksen aloitteen tekijänä on Kokemäen kaupunki. Kokemäen kaupungin riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on tarpeen tiivistää keskusta-alueen yhdyskuntarakennetta palveluiden läheisyyteen ja olemassa olevan kunnallistekniikan alueelle. Ikääntyvä väestö sekä energiahintojen kasvu ovat yhä enemmän vaikuttavia tekijöitä, kun valitaan asuinaluetta ja asumismuotoa. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta 10.12.2013 96 Tekninen lautakunta päättää käynnistää asemakaavan muutoksen Kilkunkadun ja Lepolankadun välisellä korttelialueella, alustavan rajauksen mukaisesti, kiinteistöillä RN:o 1:175 Kilkunvirasto, 1:177 Yläkilkku, 1:67 Kulmisto ja 1:68 Tarkastamo. Asemakaavan muutoksella osoitetaan rivitalo- ja kerrostalorakentamista alueelle sekä päivitetään kaavamerkinnät ja määräykset. Kaavamuutoksessa osoitetaan paikoitus ja liikennejärjestelyt tarpeellisin osin. Kokemäen kaupungin tekninen lautakunta on kokouksessaan 11.2.2014 14 päättänyt maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti ilmoittaa kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) sekä MRL:n 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti asettaa OAS julkisesti nähtäville 18.2.2014 koko kaavatyön ajaksi. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajat ja -haltijat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia: - alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat - paikallisyhdistykset - Kokemäen kaupungin hallintokunnat, joiden toimialaa hanke koskee - Varsinais-Suomen ELY -keskus - Satakuntaliitto - Satakunnan Museo - Kokemäen Sähkö Oy - Kokemäen Vesihuolto Oy - Kokemäen Lämpö Oy - Paloviranomainen - Sekä muut, joita hanke saattaa koskea 4.3.2. Vireilletulo Asemakaavan muutoksesta on tehty päätös Kokemäen kaupungin Teknisessä lautakunnassa 10.12.2013 96. Ilmoitus kaavamuutoksen vireilletulosta on kuulutettu Jokilaakso-paikallislehdessä sekä kaupungin verkkosivuilla: www.kokemaki.fi. Vireilletulo: 18.2.2014 Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueen asemakaavan muutos - Kaavaselostus 10.9.2015 Sivu 11(16)
4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa kaavamuutosluonnokseen ja ehdotukseen niiden ollessa nähtävillä. Tarpeen mukaan järjestetään neuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. Kaavamuutosluonnos oli nähtävillä 9.6. 1.8.2014. Kaavamuutosehdotus oli nähtävillä..... 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Kaavamuutosluonnoksesta ja -ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. 4.4. Asemakaavan tavoitteet Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suunnittelualue sivuaa valtakunnallisesti merkittäväksi osoitettua rakennettua kulttuuriympäristöä (kh1). Kaava ei vaikeuta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Kaavan suhde maakuntakaavaan Alue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja sijoittuu maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön (kh2), kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeelle (kk-1) ja matkailun kehittämisvyöhykkeelle (mv-2). Kaavamuutos on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Kaupungin asettamat tavoitteet Asemakaavan muutoksella on tarkoitus tutkia ja ratkaista kiinteistöjen1:177 Yläkilkku, 1:67 Kulmisto ja 1:68 Tarkastamo alueiden rakentamismahdollisuudet rivitalo- ja kerrostalorakentamiselle. Kiinteistön RN:o 175 Kilkunvirasto osalta asemakaavan muutoksessa osoitetaan aluevaraukset lähtökohtaisesti olemassa olevan käytön mukaan. Paikoitus ja liikennejärjestelyt osoitetaan kaavamuutoksessa tarpeellisin osin. Yleiskaavan sisältövaatimukset Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Kokemäen kaupunginhallitus on päättänyt 30.11.2009 taajama-alueen osayleiskaavan laatimisen aloittamisesta. Osayleiskaavaluonnos ja valmisteluaineisto ovat olleet julkisesti nähtävillä 10.12.2012 1.2.2013. Kaava on tarkoitus saada hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2014 aikana. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset. Yleiskaavan sisältövaatimukset on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä. Sen mukaan yleiskaavassa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Lausunnon ovat antaneet Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto ja Satakunnan Museo. Tiivistelmät lausunnoista ja kaavoittajan vastineet liitteenä. LIITE 5 Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueen asemakaavan muutos - Kaavaselostus 10.9.2015 Sivu 12(16)
4.5.2. Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Luonnosvaiheessa vaihtoehtoisia ratkaisuja tutkittiin kerroskorkeuden, tonttitehokkuuden ja tontille sijoittumisen suhteen. Tonttien ja kaava-alueenkin rajausta on muokattu. Valitussa ratkaisussa on asuntokatu Lepolantien varrelle sekä Kilkunkadun varrelle osoitettu asuinpientalojen korttelialuetta. Kilkunkadun varrelle on osoitettu asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL) ja toimistorakennusten korttelialuetta (KT). Molempien katujen varsilla on pyritty rajaamaan katutilaa nykyisen käytön mukaisesti. Poistettuja kevyen liikenteen väyliä korvaamaan on kulkuyhteydeksi Lepolankadun ja Kilkunkadun välille on osoitettu yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Asemakaavan muutosehdotus Ehdotusvaiheessa kaavakartalle tehdyt muutokset: - yleiselle jalankululle varattu alueen osa lisätty suunnittelualueen pohjoisrajalle - korttelin 123 AP -tontit Lepolankadun varrella on yhdistetty - AL- korttelialueen kerroslukua, tonttitehokkuutta ja rakennusalaa on tarkistettu, ohjeelliset rakennusalat lisätty - suunnittelualueen rajausta Kilkunkatuun ja Satakunnantiehen on muutettu. Lisäksi on selvitetty rajauksen ulkopuolelle jäävän Ryynipolun osan ja yleisen tien osan liittämistä kaavamuutosalueeseen VE 2 mukaisesti.valitussa kaavaehdotuksessa em. alueet jäävät myöhäisempään tarkasteluun. Aluerajaus Aluerajaus, VE 2 Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueen asemakaavan muutos - Kaavaselostus 10.9.2015 Sivu 13(16)
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Asemakaavan muutoksen pinta-ala: 1,1 ha. Asuinpientalojen korttelialuetta (AP) 3239 m 2, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL) 1934 m 2, toimistorakennusten korttelialuetta (KT) 5739 m 2 ja katualuetta 96 m 2. 5.3. Aluevaraukset Asuinpientalojen korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Toimistorakennusten korttelialue. Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa. Rakennuksien korjaus- ja muutostöiden suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ennen rakennus- ja toimenpidelupaa koskevan päätöksen antamista. Pihapiirin puusto ja puutarhan ominaispiirteet tulee säilyttää. uusien rakennuksien julkisivut on sopeutettava suojeltavaksi osoitettuun ympäristöön rakennusaineiden, mittasuhteiden ja värityksen osalta. 5.4. Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kaava tiivistää taajamarakennetta ja keskusta-alueen katukuvaa. Katutila eheytyy sekä Kilkunkadun että Lepolankadun osalla. Uudisrakentamisen yhteydessä alueen puustoa tulee pyrkiä säilyttämään, jotta alueen vehreys ja viihtyisyys säilyisi. Rakentamisen laadusta ja määrästä riippuen alueelle tulee uusia asukkaita ja palveluja sekä mahdollisesti liiketoimintaa. Asuin-, liike- ja toimistotalolle varattua aluetta Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueen asemakaavan muutos - Kaavaselostus 10.9.2015 Sivu 14(16)
5.4.2. Vaikutukset liikenteeseen Kevyen liikenteen väylät ja LP-alue ovat jääneet toteutumatta voimassa olevan kaavan mukaisesti. Ryynipolku (osa) ja Krootilanpolku (osa) on poistettu tarpeettomana kaavasta. Uusi kulkuyhteys, yleiselle jalankululle varattu alueen osa Lepolantien ja Kilkunkadun välille on osoitettu alueen pohjoisrajalle. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Ympäristössä ei ole erityisiä häiriötekijöitä. 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Merkinnät ja määräykset on esitetty liitteessä 2. 5.7. Nimistö Alueelle ei tule uutta nimistöä. Asuinpientaloille varattua aluetta Lepolantien varrella 6. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. 6.2. Toteutuksen seuranta Kokemäen kaupungin viranomaiset seuraavat alueen toteutusta. Luonnosvaiheen havainnekuva korttelin 123 maankäytöstä Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueen asemakaavan muutos - Kaavaselostus 10.9.2015 Sivu 15(16)
Ehdotusvaiheen havainnekuva suunnittelualueen maankäytöstä Porissa 10.9.2015 REJLERS Oy Antinkatu 15 B 28100 Pori Kirsti Kanerva arkkitehti SAFA 040 8011653 kirsti.kanerva@rejlers.fi Anne Karlsson arkkitehti SAFA 044 3422526 anne.karlsson@rejlers.fi Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueen asemakaavan muutos - Kaavaselostus 10.9.2015 Sivu 16(16)