Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi
Kaura (Avena) Viljelty kaura (Avena sativa L.) Pohjoismaihin myöhemmin kuin muut viljalajit Käyttö yleistyi 1200-1300-luvulta eteenpäin Hevonen Nauta Sika Ihminen
Viljat märehtijöiden rehuna kauran jyväsadon käyttö tämän esityksen aiheena Viljan kehitysvaihe Rehuksi Rehu Vegetatiivisen kasvun alkuvaihe Ennen tähkimistä maitotuleentunut Taikinatuleentunut Koko kasvi Koko kasvi Laidunrehu Vihantaviljatai kokoviljasäilörehu Keltatuleentunut Jyvä (+ olki) Murskesäilötty, kokojyväsäilötty tai ilmatiiviisti säilötty vilja Tuleentunut Jyvä (+ olki) Kuivattu vilja Pääasiallinen käyttötapa
Kauran jyvän erikoispiirteet vaikuttavat rehuarvoon Kuoren osuus suuri 20 30 % mm. lajikkeesta ja kasvuolosuhteista riippuen kuoressa kuitua (NDF) n. 80 % kuori pois Kuoreton kaura A. sativa lajikkeet A. nuda Kuorittu kaura Rasvapitoisuus suuri Tyypillisesti 50 70 g/kg kuiva-ainetta (eri lajikkeet 30 110 =>)
g/kg kuiva-ainetta Hehtolitrapainon (hlp) pienentyessä kauran kuori- ja kuitupitoisuus lisääntyy ja tärkkelyspitoisuus vähenee sekä energia-arvo heikkenee. Vertailuna kuorittu kaura. (Luke Rehutaulukot ja ruokintasuositukset) 700 600 500 400 300 200 100 0 NDF (kuitu) Tärkkelys Hlp yli 58 54-58 45-54 35-45 Kuorittu kaura
Viljalajien keskimääräisiä rehutaulukkokoostumuksia (Luke)
Kauran ravintoaineet ja lypsylehmän ruoansulatus yhteensopivuus muiden rehujen määrän ja koostumuksen kanssa Tärkkelys Energialähde vs liiallisena haitallisuus pötsin toiminnan kannalta Kuitu Pötsimikrobit hajottavat sidoksia (β-1,4-glykosidisidokset) Sulavuus ja energia-arvo vs positiivinen vaikutus pötsin toimivuuteen Rasva, rasvahapot Energia- ja rasvahappolähde vs liiallisena haitallisuus Pääasiassa linoli-, öljy- ja palmitiinihappoa muutokset pötsissä Valkuainen, aminohapot Pötsihajoavuus, aminohappokoostumus => ohutsuolesta imeytyvät rehuja mikrobiperäiset aminohapot
Meta-analyysin Forest plot kuvio. Ohraan tai ohra-kaura -seokseen verrattuna kaura lisäsi maitotuotosta keskimäärin 1,1 kg/pv (Kokkonen ja Cheref 2008, HY maataloustieteiden laitos). Forest plot kuvio ilmaisee: Yksittäisten tutkimusten / tutkimusfaktoreiden tulokset ja niiden laskennallisen yhteistuloksen luottamusvälin Paljonko kukin alkuperäistutkimus vaikuttaa lopputulokseen
Ohraan tai ohra-kaura -seokseen verrattuna kaura vähensi maidon valkuaispitoisuutta keskimäärin 1,2 g/kg ja rasvapitoisuutta 1,8 g/kg (Kokkonen ja Cheref 2008). Valkuainen Rasva
Ohraan tai ohra-kauran seokseen verrattuna kaura lisäsi energiakorjattua maitotuotosta (EKM) keskimäärin 0,6 kg/pv (Kokkonen ja Cheref 2008)
Ohraan tai ohra-kaura -seokseen verrattuna kaura vähensi maitorasvan palmitiinihapon (C16:0) pitoisuutta keskimäärin 7,0 g/100 g rasvahappoja ja lisäsi öljyhapon (C18:1) pitoisuutta 7,6 g/100 g (Kokkonen ja Cheref 2008). C16:0 C18:1
Kaura lypsylehmän ruokinnassa verrattuna ohraan Sisältää selvästi enemmän rasvaa ja rasvahappoja sekä kuitua, mutta vähemmän tärkkelystä Lisää maitotuotosta Vähentää maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta Ei eroa rasva- ja valkuaistuotoksessa Pehmentää maitorasvaa Vähentää palmitiinihapon määrää ja lisää öljyhapon määrää maitorasvassa
Kuoritun kauran ja väkirehun raakavalkuaispitoisuuden vaikutus maidontuotantoon Tutkimus Helsingin yliopistossa yhdessä Raisioagro Oy:n kanssa 2015-2016 Vertailussa väkirehun viljakomponentit ja raakavalkuaispitoisuus (RV 14 % tai 18 % kuiva-aineessa) Ohra-vehnäseos RV18 Kuorittu kaura RV18 Kuorittu kaura, A-RV14 Kuorittu kaura, B-RV14 Koeväkirehua lypsyrobotista 5-9 kg/pv riippuen lehmän tuotostasosta ja poikimakerrasta Lisäksi seosrehua vapaasti: nurmisäilörehu (RV 144, D-arvo 699 g/kg ka), ohra, rypsirouhe, leike, kivennäisseos
Koeväkirehut (g/kg kuiva-ainetta) Ohravehnä RV18 Kuorittu kaura RV18 Kuorittu kaura A-RV14 Kuorittu kaura B-RV14 Raakavalkuainen 177 181 149 138 Raakarasva 27 58 60 57 NDF (kuitu) 169 124 147 144 Tärkkelys 459 415 410 433 NDF = neutral detergent fibre
kg/pv Kaura RV18 tuotti enemmän maitoa kuin ohra-vehnä RV18. Myös kaura RV14 -rehut tuottivat enemmän maitoa kuin valkuaispitoisempi ohra-vehnä (RV18) (P>0,10). 40 38 36 36,0 38,1 38,2 37,4 37,7 36,9 36,7 37,1 34 32 30 28 Maito Ohra-vehnä RV18 Kuorittu kaura A-RV14 Energiakorjattu maito Kuorittu kaura RV18 Kuorittu kaura B-RV14
g/kg Kaikki kaurarehut vähensivät maidon valkuaispitoisuutta ohra-vehnään verrattuna. Maidon rasvapitoisuudessa ei merkitseviä eroja. 42 40 40,9 39,9 40,9 40,7 38 36 34 36,3 35,3 34,6 34,9 32 30 28 26 Valkuainen Ohra-vehnä RV18 Kuorittu kaura A-RV14 Rasva Kuorittu kaura RV18 Kuorittu kauta B-RV14
Rehun syönnissä ei eroja. Rehun hyväksikäytössä ei suuria eroja, kaura A- RV14 parempi kuin ohra-vehnä RV18 Syönti Hyväksikäyttö 25 24 23 22 23,8 24,1 23,4 23,7 2,0 1,8 1,6 1,54 1,57 1,62 1,57 21 1,4 20 19 1,2 18 kg ka/pv 1,0 EKM kg/kg ka Ohra-vehnä RV18 Ohra-vehnä RV18 Kuorittu kaura RV18 Kuorittu kaura RV18 Kuorittu kaura A-RV14 Kuorittu kaura A-RV14 Kuorittu kaura B-RV14 Kuorittu kaura B-RV14
Kaura RV14 rehut vähensivät maidon ureapitoisuutta ja tehostivat rehutypen hyväksikäyttöä RV18 rehuihin verrattuna 40 35 34,5 34,9 36,6 36,5 30 25 20 15 20,3 18,2 16,3 15,7 10 Maidon urea mg/100 ml Ohra-vehnä RV18 Kuorittu kaura A-RV14 Typen hyväksikäyttö Maito N/Rehu N, % Kuorittu kaura RV18 Kuorittu kaura B-RV14
Tutkimuksen johtopäätökset Kun kuorittu kaura korvaa väkirehun ohravehnäseoksen: Maitotuotos lisääntyy, mutta maidon valkuaispitoisuus vähenee Väkirehun valkuaispitoisuutta voidaan vähentää ja rehutypen hyväksikäyttöä tehostaa maitotuotoksen kärsimättä
Yhteenveto Kauran jyvän rakenne ja koostumus poikkeaa muista viljalajeista Positiivinen vaikutus maitomäärään ja maidon rasvahappokoostumukseen Negatiivinen vaikutus maidon valkuais- ja rasvapitoisuuteen Kuorittu kaura Samansuuntaisia vaikutuksia maidon määrään ja koostumukseen kuin kuorellisella kauralla Positiivinen vaikutus typen hyväksikäyttöön Kauran ja kuoritun kauran tehokas hyväksikäyttö lypsylehmän ruokinnassa Kauran ominaisuudet huomioon tasapainoisen rehuannoksen suunnittelussa