Rakennepoliittinen ohjelma 15.11.2013 Talouden uusiutumis- ja kilpailukyky ja kasvu, kohta 2.2 Esitys toimenpiteiksi 15.11.2013 Ympäristöministeriö, Pekka Normo 2.2 Puretaan kaavoitukseen liittyviä kaupan kilpailun esteitä eheää yhdyskuntarakennetta vaarantamatta. (YM) Vastuutaho: YM, (Pekka Normo) Yhteistyötahot: TEM (Antti Riivari), LVM (Anni Rimpiläinen) Esityksen substanssiydin Rakennepoliittisen ohjelman kohta 2.2 sisältää myös ne kaavoitukseen liittyvät toimenpideehdotukset, joiden tarkoituksena on vähittäiskaupan sääntelyn vähentäminen ohjelman kohdan 2.4 linjausten mukaisesti. Kaavoitukseen liittyvien kaupan esteiden ja vähittäiskaupan sääntelyn arviointi sisältyy maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden kokonaisarviointiin, joka valmistuu vuoden 2013 lopussa. Toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arvioinnissa esiin tulleet kilpailun ja vähittäiskaupan ohjauksen toimivuutta koskevat toimenpide-ehdotukset: 1. Kilpailun toimivuuden edistämisen näkökulma sisällytetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin alueidenkäytön suunnittelun tavoitteisiin, eri kaavatasojen sisältövaatimuksiin sekä vähittäiskauppaa koskeviin erityissäännöksiin. Lainmuutoksessa otetaan huomioon suunnittelutilanteen edellytykset sekä kaavojen ohjaustavoite ja tarkkuus. Lainmuutos ei saa vaarantaa eheää yhdyskuntarakennetta eikä lisätä kuntatalouden kustannuksia. Luokka C 2. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännöstä puuttuu nimenomainen säännös kunnan maapolitiikan harjoittamisesta. Erityisesti kaupan ja asuntorakentamisen kilpailun edistämiseksi sekä riittävän tonttitarjonnan turvaamiseksi kasvavilla kaupunkiseuduilla lisätään maankäyttö- ja rakennuslakiin säännös, jonka mukaan kunnan on huolehdittava yhdyskuntien kehittämisen edellyttämästä maapolitiikan hoidosta. Luokka C 3. Kilpailun toimivuuden arviointiin liittyviä menetelmiä ja ohjeistusta kehitetään erilaisessa alueidenkäytön suunnittelussa. Luokka E 4. Kehitetään ympäristöministeriön ja ELY-keskusten sekä maakuntaliittojen välistä yhteistyötä sekä selvitetään maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädettyjen viranomaisneuvottelujen ajankohtien muutostarpeet. Luokka E 5. Selvitetään maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn vaihtoehdot ja niiden vaikutukset kaavajärjestelmän toimivuuteen. Luokka E Arvio esityksen taloudellisista vaikutuksista Ehdotuksilla ei ole suoria vaikutuksia valtion budjettiin. Ehdotusten voidaan arvioida lisäävän toimeliaisuutta kaupan ja muun rakentamisen toimialueilla, minkä arvioidaan vahvistavan välillisesti julkisen talouden kestävyyttä. Lopputuote Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon edellyttämät maankäyttö- ja rakennuslain muutokset (kohdat 1. ja 2.) liitetään osaksi maankäyttö- ja rakennuslain arvioinnissa esiin tulleiden muutostarpeiden kokonaisuutta tai tehdään tarvittaessa erillisinä toimenpiteinä. Toimenpide-ehdotukset 1. ja 2. :Luokka C (Hallitus antaa toimenpiteen jatkovalmistelua ohjaavan linjauksen 11/2013 ja valmistautuu päättämään toimenpiteen sisällöstä 3/2014). HE:n valmistelu käynnistetään vuoden vaihteessa 2013/ 2014, annetaan eduskunnalle syksyllä 2014 ja lainsäädäntö astuu voimaan keväällä 2015. Toimenpide-ehdotukset 3., 4. ja 5: Luokka E (Ei edellytä hallituksen käsittelyä 11/2013. Ministeriöt jatkavat valmistelua rakennepoliittisen ohjelman linjauksen mukaisesti ja harkitsevat itse, milloin tuovat esityksensä hallituksen käsiteltäväksi). Varaumat MMM on jättänyt varauman.
Rakennepoliittinen ohjelma 15.11.2013 Talouden uusiutumis- ja kilpailukyky ja kasvu, kohdat 2.2 ja 2.4 Syventävä liitemuistio 15.11.2013 Ympäristöministeriö, Pekka Normo Syventävä liitemuistio Vähittäiskaupan ohjauksen tarve Vähittäiskaupan kaavaohjauksen tarve johtuu suurten kaupan yksiköiden sijoittumisen merkittävistä vaikutuksista yhdyskuntarakenteen kehittymiseen, keskusta-alueiden palveluihin, liikenteestä johtuviin ympäristövaikutuksiin ja infrastruktuurin rakentamistarpeeseen. Kaupan sijoittuminen vaikuttaa myös kauppapalvelujen saavutettavuuteen ja saatavuuteen eri väestöryhmien kannalta. Vuoden 2011 vähittäiskaupan ohjausta koskeneen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen vaikutuksista ei vielä voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä, koska lain soveltamisesta on vain vähän kokemuksia. Ympäristöministeriö julkaisi syksyllä 2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus oppaan sekä siihen liittyvät Kaupan tietopankki nettisivut. Tavoitteena on yhtenäistää lain soveltamista sekä edistää kaupan toimijoiden yhdenmukaista kohtelua. Oppaan mukaan toimivan kilpailun edistämisessä keskeistä on alalle tulon mahdollisuuksien turvaaminen osoittamalla riittävästi kilpailukykyisiä liikepaikkoja yhdyskuntarakenteen kannalta hyville paikoille. Tämä on myös vuoden 2011 lainmuutoksen tavoite. Kilpailun toimivuuden edistäminen maankäyttö- ja rakennuslailla Kunnat voivat käyttää kaavoituksessa itsenäistä harkintavaltaa maankäyttöratkaisujen tarkoituksenmukaisuuden osalta edellyttäen, että kaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt sisältövaatimukset. Lain tehtävä kilpailun toimivuuden edistämisessä on luoda edellytyksiä eri toimintojen kuten asumisen tai kaupan sijoittumiselle. Maankäyttö- ja rakennuslakiin kaavoille ehdotettu kilpailun toimivuuden edistämisen sisältövaatimus kytkeytyisi myös kunnalle ehdotettuun velvoitteeseen huolehtia maapolitiikan harjoittamisesta siten, että maanhankinta ja maan luovutus yhdessä luovat kaavoituksen kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Niiden yhteisvaikutuksena luodaan edellytyksiä asuntotuotannon ja elinkeinoelämän sijoittumiselle esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. Kilpailun toimivuuden edistämisen sisällyttäminen eri kaavatasojen ja vähittäiskauppaa koskevien säännösten sisältövaatimuksiin tarkoittaisi käytännössä, että kuntien tulisi tarjota mm. asuntotuotannon ja kaupan toimijoille mahdollisuus saada riittävästi tontteja käyttöönsä. Tämä madaltaisi alalle tulon kynnystä erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla sekä lisäisi ja tervehdyttäisi osaltaan kilpailua. Eri kaavatasojen sisältövaatimusten täyttyminen on edellytys kaavaratkaisun lainmukaisuudelle. Kilpailun edistämisen näkökulman huomioon ottamista voidaan harkita myös sopimusperusteisen kaupunkiseutupolitiikan osana. Maapolitiikan hoidon ja kilpailun edistämisen velvoitteet lainsäädännössä loisivat aiempaa paremmat perusteet sille, että valtio voisi edellyttää osana sopimusta, että kunnat turvaavat kaavoituksessaan riittävän tonttitarjonnan ja siihen liittyvän kilpailun edistämisen edellytykset. Kuntien maapolitiikkaa tehostettava Kunnan kaavoituksen ja maapolitiikan ratkaisut vaikuttavat merkittävästi kunnan talouteen. Kaavoituksella vaikutetaan yhdyskuntarakenteen ja kunnan palvelujen kustannustehokkuuteen. Maapolitiikan ratkaisuilla vaikutetaan yhdyskuntarakentamisesta kunnalle aiheutuviin nettokustannuksiin. Maapoliittisen keinovalikoiman käyttäminen kuuluu kunnallisen harkintavallan piiriin. Valtiovalta on 2000 -luvulla eri aikoina hallitusohjelmien mukaisesti rohkaissut kuntia käyttämään täysimääräisesti kaavoitusja maapolitiikan välineitä riittävän, kohtuuhintaisen ja laadukkaan asuntotuotannon turvaamiseksi. Kunnan maapolitiikka käsittää kunnan maanhankintaan, maankäyttösopimuksiin ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Maapolitiikan harjoittamista ei maankäyttö- ja rakennuslaissa ole nimenomaisesti säädetty kunnan tehtäväksi, toisin kuin on asian laita alueiden käytön suunnittelun sekä rakentamisen ohjauksen ja valvonnan suhteen. Jatkossa on syytä selventää maapolitiikan lainsäädännöllinen asema siten, että kunnan tulisi huolehtia yhdyskuntien kehittämisen
Rakennepoliittinen ohjelma 15.11.2013 Talouden uusiutumis- ja kilpailukyky ja kasvu, kohdat 2.2 ja 2.4 Syventävä liitemuistio 15.11.2013 Ympäristöministeriö, Pekka Normo edellyttämistä maapoliittisista toimista. Lakisääteisenä korostuisi maapolitiikan suunnitelmallisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys. Joustavasti säänneltynä velvoite jättäisi jatkossakin kuntien harkintaan kuntakohtaiset maapolitiikan toimintaperiaatteet. Kysymyksessä ei olisi uuden tehtävän sälyttäminen kunnille ennestään karsittavana olevien tehtävien joukkoon. On huomattava, että kunnan maapoliittisilla toimilla ja niiden tehostamisella on merkittävä vaikutus kuntatalouteen ja julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseen sekä kilpailun toimivuuteen kaupan toimialalla ja asuntorakentamisessa. Aktiivisen maanhankinnan avulla kuntien on mahdollista ylläpitää riittävää tonttitarjontaa ja vaikuttaa tonttien hintatasoon kunnassa, huolehtia maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta, varmistaa asemakaavan oikea-aikainen toteutus sekä ohjata asemakaavan aiheuttama maan arvonnousu kunnalle. Kunnan omistaman maan kaavoittaminen lisäksi sujuvoittaa kaavoitusprosesseja. Riittävä tonttitarjonta edistää myös kilpailun toimivuutta asuntorakentamisessa ja kaupan alalla. Monipuolinen tonttivalikoima mahdollistaa kaupan alan yrityksille vapaan kilpailun edellyttämän sijoittumisen kuntaan. Vastaavasti riittävä tonttitarjonta asuntorakentamista varten lisää kilpailua mahdollistaessaan uusien rakentamisen toimijoiden tulon kuntaan. Keskeisenä syynä Helsingin seudun tonttipulaan ja korkeisiin asumiskustannuksiin on, että Helsingin seudun kuntien raakamaan hankinta on 1990 -luvulta alkaen ollut hälyttävän vähäistä. Alueen 14 kuntaa ovat hankkineet kaavoittamista varten vuosittain vain noin 350 hehtaaria raakamaata. Tämä riittäisi asiantuntija-arvion mukaan kyllä runsaan 300 000 asukaan kaupungin vuotuiseen raakamaan tarpeeseen, ei sen sijaan pian 1,5 miljoonan asukkaan alueelle. Helsingin seudun kuntien tulisikin tonttipulan helpottamiseksi panostaa erityisesti raakamaan hankintaan varsinkin, kun maan myynti kunnille on ensi vuoden loppuun asti säädetty myyjälle verovapaaksi. Helsingin seudun 14 kunnan raakamaan hankinta (hehtaaria/vuosi). Varaumat MMM on jättänyt varauman toimenpiteestä 2.2.
Rakennepoliittinen ohjelma 12.11.2013 Talouden uusiutumis- ja kilpailukyky ja kasvu, kohta 2.3 Esitys toimenpiteiksi 15.11.2013 Ympäristöministeriö, Teppo Lehtinen 2.3 Lisätään rakentamisen kilpailua purkamalla markkinoille pääsyn esteitä ( a-). Vähennetään rakentamisen sääntelyä laatua heikentämättä meneillään olevan rakentamismääräysten uudistamisen yhteydessä (-b-). Vastuutaho: YM (rakennusneuvos Teppo Lehtinen), Yhteistyö: TEM (Antti Riivari), VM (Sari Sontag), MMM( Raija Seppänen) Substanssiydin Kohdan 2.3.(a) Lisätään rakentamisen kilpailua purkamalla markkinoille pääsyn esteitä toimeenpano: - asuntopoliittisen toimenpideohjelman toimeenpano 2012-2015 kilpailua koskevin osin - rakennepoliittisen ohjelman kohdan 2.2. toimeenpano ko. kohdan mukaisesti - kuntien rakennusvalvontaviranomaisten tehtävät keskitetään ylikunnallisiin yksiköihin osana suunnitteilla olevia kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä koskevia toimia Kohdan 2.3.(b) Vähennetään rakentamisen sääntelyä laatua heikentämättä meneillään olevan rakentamismääräysten uudistamisen yhteydessä toimeenpano: - Vähennetään rakentamisen sääntelyä Suomen rakentamismääräysten uusimisen yhteydessä vuosina 2014-2017 - Maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanon yhteydessä uudistetaan MMM tuettua rakentamista koskevia asetuksia Arvio taloudellisista vaikutuksista Esitys parantaa sekä koko rakennussektorin toimintaympäristöä että julkisen palvelurakenteen tuottavuutta säädös- ja viranomaisohjauskehityksen avulla. Kuntien rakennusvalvonnan toiminnan kohdentaminen ja kustannusvastaavuus paranee. Kuntien rakennusvalvontoja yhdistämällä on arvioitu saavutettavan noin 24 Me/v säästöt vuoteen 2017. Lopputuote Asuntopoliittisen toimenpideohjelman toimeenpano ajoittuu vuosille 2012-2015 (E). Rakennepoliittisen ohjelman kohdan 2.2 toteutus on esitetty ao. kohdassa. Kuntien rakennusvalvontojen yhdistäminen yksikkökokoa suurentamalla on arvioitu tapahtuvan kuntauudistusta tukevalla tavalla 2015 (C). Uudistus saattaa edellyttää muutoksia kuntalakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin. Hanke liittyy kuntauudistukseen ja ehdotusta täsmennetään kuntauudistuksen edetessä. Suomen rakentamismääräysten uusiminen toteutetaan vuosina 2014-2017. Uudistus sisältää useita kymmeniä eritasoisia säädöksiä (E). Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toimeenpanon yhteydessä jatketaan MMM:n tuettua rakentamista koskevien asetusten uudistustyötä. (E). Varaumat -
Rakennepoliittinen ohjelma 12.11.2013 Talouden uusiutumis- ja kilpailukyky ja kasvu, kohta 2.3 Esitys toimenpiteiksi 15.11.2013 Ympäristöministeriö, Teppo Lehtinen Syventävä liitemuistio Varsinaisia lainsäädännöllisiä markkinoille pääsyn esteitä ei ole. Rakentamisen kilpailuun ja markkinoille pääsyn esteisiin on kiinnitetty huomiota valtioneuvoston asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa 2012-2015, joka on toteutusvaiheessa. Ohjelmaan perustuen Kilpailu- ja kuluttajavirasto on selvittänyt rakentamista tarjonnan lisäämisen ja kilpailun edistämisen näkökulmasta. Selvityksen mukaan asuntotarjonnan lisäämisen ongelmat palautuvat pitkälti maankäyttöön ja maapolitiikkaan sekä toisaalta julkiseen sääntelyyn. Tämä johtopäätös sisältyy rakennepoliittisen ohjelman kohtaan 2.2, jossa tavoitteena on purkaa kaavoitukseen liittyviä kaupan kilpailun esteitä. Toimenpide sisältyy maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointiin, joka valmistuu tämän vuoden lopussa sekä otetaan huomioon mahdollisten maankäyttö- ja rakennuslain muutosten yhteydessä. Rakennusvalvontojen suurempien ylikunnallisten yksiköiden avulla rakennusvalvonnalle muodostuu vahvempi ja itsenäisempi rooli laajentuneen toiminta-alueen ja asiantuntemuksen avulla. Useamman henkilön ja eri ammattiryhmien yksiköt ovat monipuolisempia ammatilliselta osaamiseltaan ja palvelukyvyltään. Ne myös todennäköisimmin kykenevät erikoistumaan ja hankkimaan erityisosaamista. Suuremmalla yksiköllä on osaamista ja resursseja seurata jatkuvaa säädösten kehittymistä, kehittää omaa toimintatapaansa sekä yhtenäistää käytäntöjään (mm. asiakirjat ja taksat) ja säädösten tulkintoja. Lopputuloksena palvelun laatu paranee, säädösten tulkintojen ennakoitavuus paranee, tasapuolinen kohtelu paranee, riippumattomuus kunnan hankkeissa lisääntyy sekä toiminta tehostuu. Rakennusvalvonnan suurempi yksikkökoko mahdollistaa yhtenäisten prosessien ja yhtenäisten sähköisten järjestelmien käyttöönoton, jota kautta on saatavissa merkittäviä kustannussäästöjä. Toimintaa organisoimalla on huolehdittava palvelun tarjoamisesta eri osissa maata, myös pitkien etäisyyksien alueilla. Suomen rakentamismääräykset uusitaan vuosina 2014-2017. Kokonaisuudistus selkeyttää sääntelyä, tukee tavoitetta säännösten yhdenmukaisesta tulkinnasta sekä parantaa säännösten käytettävyyttä kiinteistö- ja rakennusalalla. Kohdan toteuttaminen ei edellytä uusia lainsäädäntöhankkeita. Uudistus sisältää alustavan suunnitelman perusteella useita kymmeniä ympäristöministeriön tai valtioneuvoston asetuksina annettavia säännöksiä sekä lisäksi näihin liittyvät ministeriön ohjeet ja oppaat. Valmistelun tarkempi aikataulu laaditaan sekä mahdolliset lisämäärärahatarpeet arvioidaan kuluvan syksyn aikana ympäristöministeriössä. Työssä arvioidaan velvoittavien vaatimusten määrä ja laajuus rakentamista koskevien olennaisten teknisten vaatimusten perusteella. Samalla luovutaan ympäristöministeriön asetuksina annetuista ohjeista. Uudistustyössä otetaan huomioon säädösten yhdenmukaisen tulkinnan edistäminen, perustuslain mukainen jako uudis- ja korjausrakentamiseen sekä EU-säädösten velvoitteet kuten rakennustuoteasetus (rakennustuotteiden sisämarkkinat) sekä rakennusten energiatehokkuutta ja energian käyttöä koskevat säädökset. Uudet säädökset käännetään englanniksi osana rakentamisen sisämarkkinoiden edistämistä. Yllä kuvatulla rakentamismääräysten ja niiden valvonnan kehittämisellä luodaan Suomeen yhdenmukaisempi rakentamisen säädösympäristö, mikä alentaa rakennusalan yritysten markkinoille pääsyn ja kasvun esteitä. Näin luodaan edellytyksiä myös rajat ylittävään kilpailuun rakentamisessa. Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnissä maaseudun tuettua rakentamista koskevien asetusten uudistaminen. MMM:n rakentamisen asetuksilla vaikutetaan laatuun ja talouteen tuetussa maaseuturakentamisessa, joka on yli 10% Suomen vuosittaisesta rakentamisen volyymistä ja arvoltaan n. 300-500 milj eur/v. Rakentamisen ohjauksessa kiinnitetään huomiota muun muassa rakentamisinvestointien hankintojen kilpailuttamiseen ja investointien elinkaariedullisuuteen. Asetukset yhdenmukaistavat käytäntöjä erityisesti erityisrakentamisen kuten eläinsuojien ja muun sellaisen rakentamisen osalta, mistä ei säädetä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Uudistamistyössä pyritään vähentämään velvoittavien säädösten määrää ja lisäämään erillistä ohjeistusta. Uudistamisessa sovitetaan yhteen Suomen rakentamismääräyskokoelman uudistuva rakenne ja sisältö. Sääntelyn muutoksilla on positiivisia taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia maaseutuelinkeinojen kehittämiselle ja rakentamisen ohjaukseen.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ RAKENNEPOLIITTISEN OHJELMAN RAPORTOINTI 15.11.2013 2.14 Lupa- ja valitusmenettelyjen jouhevoittaminen Valmistellaan toimenpiteitä, joilla tehostetaan yritysten tiedonsaantia ja lupa-asioiden samanaikaista hoitamista toimivaltaisten ELY- ja aluehallintoviranomaisten kautta. Edistetään eri viranomaisprosessien sujuvuutta ja aikataulujen yhteensovittamista lupamenettelyissä. Parannetaan käytäntöjä, jotta yhtä hanketta koskevat valitukset voidaan käsitellä samanaikaisesti. Suunnataan erityisiä toimia ruuhkautuneiden lupakäsittelyjen purkamiseen. Esityksen substanssiydin 1. Neuvonnan ja tiedonkulun tehostaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen: Elinkeinotoimintaan kohdistuu vaatimuksia usean ministeriön toimialan lainsäädännöstä. Luvanhakijan ja keskeisten lupa- ja valvontaviranomaisten yhteistyötä ja tiedonkulkua parannetaan ottamalla käyttöön merkittävissä lupaprosesseissa toimintamalli, jossa keskeiset viranomaiset käyvät erityisesti merkittävistä ja monimutkaisista hankkeista toiminnanharjoittajan kanssa etukäteisneuvottelun jo ennen lupahakemuksen jättämistä. Menettely nopeuttaa lupaprosessia ja parantaa viranomaisten välistä tiedonkulkua. Tässä työssä hyödynnetään jo käytössä olevia menettelyjä ja hyviä käytäntöjä. Yrityssuomi.fi verkkopalvelun käyttöä tehostetaan parantamalla yritysten lupa- ja ilmoitusmenettelyjä koskevia tietosisältöjä sekä jatkamalla yrityksiin kohdistuvaa viestintää palvelun tunnettavuuden lisäämiseksi. ELY-keskukset ja aluehallintovirastot kehittävät yrityksille suunnattua neuvontapalvelua, jotta toiminnanharjoittajien tietoisuus lupamenettelyistä, vaadittavista selvityksistä ja käsittelyprosessien aikatauluista paranee. Aluehallintovirastojen ympäristölupa-asioissa otetaan käyttöön vuoden 2014 alkupuolella sähköinen käsittely. Myös kuntien toimivaltaan kuuluvien ympäristölupien sähköistämisen pitkän aikavälin aikataulusta on sovittava osana kuntien tehtävien hoidon yleistä digitalisoimista. Myös muiden toimialojen menettelyiden sähköistäminen etenee. Sähköisen asioinnin kehittämisen yhteydessä on arvioitava kriittisesti sääntelystä ja menettelyistä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja pyrittävä kehittämään menettelyjä ennen niiden sähköistämistä. 2. Kaavoituksen ja YVA-menettelyn kehittäminen ja yhteensovittaminen: Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin valmistuttua kuluvan vuoden lopussa päätetään lain kehittämistarpeista. YVA-direktiivin muutoksen kansallisen täytäntöönpanon valmistelu aloitetaan, kun direktiivi on hyväksytty oletettavasti tämän vuoden lopulla. Voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa kaavoituksen ja YVA-menettelyn aikataulullisen yhteensovittamisen ja selvitysten yhteisen hyödyntämisen. Tulosohjauksella vakiinnutetaan nämä käytännöt. Tuulivoimahankkeissa maankäyttö- ja rakennuslain muutos sujuvoittaa suunnittelua ja lupaprosesseja. 3. Lupamenettelyiden sujuvoittaminen: Keskeiset ministeriöt ovat selvittäneet toimialansa lainsäädännön muutostarpeita yritysten hallinnollisten menettelyiden sujuvoittamiseksi ja valmistelevat tarpeellisia säädösmuutoksia. Ympäristönsuojelulain uudistamishankkeessa valmistellaan ehdotuksia lupamenettelyiden sujuvoittamiseksi, kuten selvitetään lupamenettelyiden korvaamista ilmoitusmenettelyllä eräiden toimintojen osalta. TEM tekee yhteistyössä Tukesin kanssa vuoden 2014 aikana kartoituksen ja arvion kemikaaliturvallisuuslain ja kaivoslain mukaisten lupa- ja ilmoitusmenettelyiden yksinkertaistamis- ja sujuvoittamistarpeista. Maatalouselinkeinoja sääntelevää lainsäädäntöä kehitetään osana EU:n maatalouspolitiikan uudistamista.
2(8) 4. Muutoksenhaun kehittäminen: Lupamenettelyjä koskevissa säädöshankkeissa arvioidaan myös muutoksenhakusäännösten muutostarpeita. Lupaprosessien kehittämisellä pyritään myös vähentämään päätösten valitusherkkyyttä. Hallintolainkäyttöä koskevien säännösten uudistaminen tulee vaikuttamaan muutoksenhakujen käsittelyyn. Erityisesti oikaisuvaatimus- ja valituslupajärjestelmän laajentaminen uusiin asiaryhmiin voi vaikuttaa jossain määrin asian käsittelyn kokonaiskestoon. Yhteiskunnallisesti merkittävissä lupa-asioissa, joihin liittyy laaja asianosaisten piiri, ei oikaisuvaatimus- ja valituslupamenettelyn laajentaminen kuitenkaan ole perusteltua. 5. Lupamenettelyjen muu jouhevoittaminen ja asiaruuhkien purku: ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen maksupolitiikkaa tarkistetaan syksyllä 2013. Aluehallintovirastoissa joustavoitetaan henkilöstöresurssien käyttöä ja parannetaan erityisasiantuntemuksen hyödyntämisen mahdollisuuksia lainmuutoksella, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. ELY-keskusten osalta selvitetään keväällä 2014 vastaavanlaista mahdollisuutta määrätä ELY-keskuksen virkamies tekemään toiselle ELY-keskukselle kuuluvia tehtäviä. Aluehallintovirastojen toimivaltaan kuuluvien ympäristölupien luparuuhkien purkamiseksi perustetaan kaksivuotinen hanke, jonka tavoitteena on saada saapuvien ja ratkaistujen ympäristölupien määrä tasapainoon. Tätä kautta lyhennetään ruuhkautuneiden asioiden käsittelyaikoja merkittävästi. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan ruuhkien purku hankkeeseen 10 htv/vuosi kahden vuoden määräajaksi. Samalla edellytetään virastoilta myös tuottavuuden parantamista. Luparuuhkien purkamisella on vaikutuksia myös lausuntoviranomaisten (erityisesti ELY-keskukset) resursseihin. Luparuuhkien purku voi heijastua myös muutoksenhakuviranomaisten, erityisesti Vaasan hallinto-oikeuden asiamääriin. Arvio esityksen taloudellisista vaikutuksista. Edellä mainittujen toimenpidekokonaisuuksien eräillä ehdotuksilla on alkuvaiheessa valtiontaloudellisia kustannusvaikutuksia (esimerkiksi määräaikaiset ruuhkanpurkuvoimavarat). Toisaalta maksullisuuden perusteiden tarkentaminen ja laajentuminen mm. lupien valvontaan parantaa kustannusperustaa sekä valtiolla että kunnissa. Pitkällä tähtäimellä ehdotusten toteuttamisella on positiivinen vaikutus asiakkaiden elinkeinotoiminnan sujuvuuteen. Toimenpidekokonaisuuksien kestävyysvaikutukset ovat pienet. - toimenpidekokonaisuus 1 Neuvonnan ja tiedonkulun tehostaminen ja ja sähköisen asioinnin kehittäminen : ei budjettivaikutuksia. Neuvontapalveluiden kehittäminen ja lupaprosessin sähköistäminen sujuvoittavat lupaprosesseja, millä on myönteiset vaikutukset elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiin - toimenpidekokonaisuus 2 Kaavoituksen ja YVA-menettelyn kehittäminen ja yhteensovittaminen : ei välittömiä budjettivaikutuksia. Toimenpidekokonaisuuden vaikutuksia ei voida tässä vaiheessa arvioida, koska lainsäädäntöhankkeiden sisältö selviää vasta asetettaessa - toimenpidekokonaisuus 3 Lupamenettelyiden sujuvoittaminen : ei välittömiä budjettivaikutuksia. Eräiltä osin maksullisuuden laajentuminen valvontaan, lisää valvontaviranomaisten tuloja. Ennakkovalvontamenettelyiden sujuvoittamisella on myönteiset vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin - toimenpidekokonaisuus 4 Muutoksenhaun kehittäminen: ei budjettivaikutuksia. Valitusmenettelyiden kehittämisellä voi olla menettelyjä nopeuttava vaikutus
3(8) - toimenpidekokonaisuus 5 Lupamenettelyiden muu jouhevoittaminen ja asiaruuhkien purku: Määräaikaisten ruuhkanpurkuresurssien lisääminen vaatii määrärahalisäystä aluehallintovirastojen osalta 0,7 M /v kahden vuoden ajaksi. Luparuuhkien purku nopeuttaa lupaprosesseja, millä on myönteinen vaikutus elinkeinotoimintaan. Lopputuote Toimenpidekokonaisuus 1: luokka A ja E - Etukäteisneuvottelun toimintamalli otetaan käyttöön erityisesti merkittävissä ympäristölupaasioissa välittömästi. - Menettelyiden sähköistämistä koskeva päätöksenteko ja sähköistämisen aikataulu ja vastuut sovitetaan yhteen kohdan 3.9 ehdotusten kanssa Toimenpidekokonaisuus 2: luokka E - Maankäyttö- ja rakennuslain arvioinnin valmistuttua kuluvan vuoden lopussa päätetään tämän jälkeen valmisteltavista muutostarpeista ja niiden aikataulusta - YVA-lainsäädännön muutosten valmistelu aloitetaan, kunyva- direktiivin muutos on hyväksytty oletettavasti vuoden lopussa Toimenpidekokonaisuus 3: luokka A ja E - HE uudeksi ympäristönsuojelulaiksi annetaan eduskunnalle joulukuussa 2013. Lakiehdotukseen sisältyy lukuisia toiminnan tehostamista koskevia ehdotuksia. Osana YSL-hankkeen 2. vaihetta valmistellaan muita ympäristönsuojelulain mukaisten menettelyiden sujuvoittamistoimenpiteitä, jotka toteutetaan tällä vaalikaudella. - TEM ja Tukes kartoittavat ja arvioivat kemikaaliturvallisuuslain ja kaivoslain mukaisten lupa- ja ilmoitusmenettelyiden yksinkertaistamis- ja sujuvoittamistarpeita vuoden 2014 aikana. Toimenpidekokonaisuus 4: luokka E - Osana säädöshankkeita ja säädösten toimivuuden arviointia (mm. maankäyttö- ja rakennuslain arviointi) tarkastellaan myös muutoksenhakusäännösten muutostarpeita. - Lupamenettelyiden kehittämisellä on vaikutuksia myös muutoksenhakuherkkyyteen. Toimenpidekokonaisuus 5: luokka E - Aluehallintovirastojen ympäristölupien ruuhkanpurkuhanke toteutetaan vuosina 2014-2015 Syventävämuistio kohdan 2.14 toimeenpanosta Yleistä Rakennepoliittisen ohjelman mukaan toimenpiteiden tavoitteena on sujuvoittaa elinkeinotoimintaa siten, että kaikki teollisuuden ja kaupan käynnistämiseen liittyvät menettelyt ovat mahdollisimman selkeitä, tehokkaita ja läpinäkyviä. Lisäksi yritysten ja eri viranomaisten välillä tiedonkulkua on tehostettava. Elinkeinotoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen kohdistuu vaatimuksia usean ministeriön toimialan lainsäädännöstä. Yritysten perustamisvaiheessa tulee viranomaisilla olla tarjolla entistä ko-
4(8) konaisvaltaisemmin tietoa eri säädösten asettamista velvoitteista. Yritysten ja hallinnon kannalta on tärkeää, että eri lakien mukaisista vaatimuksista ja niihin liittyvistä hallinnollista prosesseista kuten lupa- ja ilmoitusmenettelyistä muodostuu mahdollisimman selkeä kokonaisuus. Seuraavassa tarkastellaan sellaisia toimenpiteitä ja niiden toimeenpanoa, jotka ovat toteutettavissa lähivuosina. Lisäksi on tunnistettu tarve arvioida lainsäädännön kehittämistarpeita pitkällä aikavälillä ottaen lähtökohdaksi eri lakien samanaikaisen soveltamisen erityyppisiin toimintoihin. Toimenpidekokonaisuus 1: Neuvonnan ja tiedonkulun tehostaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen: Otetaan käyttöön toimintamalli, jossa ympäristölupaviranomainen ja muut keskeiset viranomaiset kuten valvontaviranomaiset sekä toiminnanharjoittaja keskustelevat erityisesti merkittävissä ja monimutkaisissa lupahankkeissa luvan hakemiseen liittyvistä keskeisistä seikoista (kuten tarvittavista selvityksistä) ja eri lupien välisestä yhteydestä jo ennen kuin toiminnanharjoittaja jättää lupahakemuksen. Menettely nopeuttaa lupaprosessia ja parantaa viranomaisten välistä tiedonkulkua, sillä etukäteisneuvottelulla parannetaan lupahakemuksen laatua ja vastaavasti myöhemmät selvitystarpeet vähenevät. Liitteenä 1 on luonnos ohjeistukseksi. Kemikaaliturvallisuuslain osalta Tukesilla on käytössä hyvänä käytäntönä toiminnanharjoittajan kanssa käytävä ennakkopalaveri ennen lupahakemuksen jättämistä, jolloin ennakkoon on käyty läpi tulevaan hankkeeseen liittyvät keskeiset asiat kuten aikataulut. Myös kaivosasioissa on tapana, että luvanhakija ja viranomainen käyvät hankkeen keskeiset asiat läpi joko ennen lupahakemuksen jättämistä tai sen jälkeen. Yrityksen perustamista suunnitteleville ja toimiville yrityksille tarkoitetut tieto-, kehittämis- ja rahoituspalvelut sekä lupiin ja ilmoitusvelvoitteisiin liittyvät asiointipalvelut on koottu asiakkaille www.yrityssuomi.fi -verkkopalveluun. Yrityssuomi.fi-palvelun käytön tehostamisella voidaan helpottaa yritysten tietämyksen puutteesta aiheutuvia vaikeuksia lainsäädännön velvoitteiden täyttämisessä. Tältä osin on tärkeää, että viranomaiset varmistavat oman toimialansa lupa- ja ilmoitusmenettelyitä koskevan tiedon ajantasaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden myös yrityssuomi.fi palvelussa. TEM on lisäksi toteuttamassa viestintäkampanjaa, jonka avulla pyritään lisäämään yritysten tietoisuutta yrityssuomi.fi palvelusta ja sen hyödyistä. Lisäksi kehitetään ELYjen kaikissa asiakaspalvelukanavissa tarjottavaa neuvontaa yrityksille ja yrittäjille niin, että parannetaan toiminnanharjoittajien tietoisuutta lupamenettelyistä, hakijalta edellytettävistä aineistoista ja käsittelyprosessista aikatauluineen. Aluehallinnon ympäristötehtävien toimintamalleja kehitetään yhtenäisemmiksi, tehokkaammiksi ja monikanavaiseen asiakaspalveluun perustuviksi. Ympäristöhallinnon valtakunnallisen asiakaspalvelukeskuksen toiminta vakinaistetaan vuoden 2014 alusta. Myös YM:n ohjausta vahvistetaan. Lupamenettelyjä sujuvoitetaan ja viranomaistoimintoja tehostetaan digitalisoimalla prosesseja. Aluehallintovirastojen toimivaltaan kuuluvien ympäristölupien käsittelyssä siirrytään sähköiseen menettelyyn vuoden 2014 alkupuolella. Käyttöön otetaan sähköinen hakemuslomake, jonka osalta laaditaan yksityiskohtaiset täyttöohjeet. Hakemuslomakkeen tiedot siirtyvät lupapäätöksen kertoelmaosaan automaattisesti, jolloin lupapäätöksen laadinta nopeutuu. Tällöin sekä luvan hakeminen että lupahakemuksen käsittely kuulemisvaiheineen toteutetaan sähköisesti. SADe-hankkeessa on kehitetty asumiseen ja rakennettuun ympäristöön liittyviä sähköisiä palveluja, jotka mahdollistavat mm. rakennusluvan hakemisen sähköisesti. Myös kuntien toimivaltaan kuuluvien ympäristölupien
5(8) käsittely tulisi sähköistää. Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheessa muutos lisää kustannuksia ja se onkin toteutettava pitkällä aikataululla ja on sopeutettava kuntien tietoteknisiin uudistuksiin. Ympäristöterveydenhuollon luvat ja ilmoitukset -pilottihankkeessa rakennetaan Yrityssuomi.fi - verkkopalvelun kautta käytettäväksi uusi sähköinen ilmoituspalvelu, jolla aloittava liiketoiminnan harjoittaja voi tehdä valvontaviranomaiselle elintarvikehuoneistoilmoituksen tai ilmoituksen toiminnan aloittamisesta. Myös muiden vastaavien lupien ja ilmoitusten sähköistämisessä hyödynnetään pilottihankkeessa kehitettyjä toimintamalleja. Toimenpidekokonaisuus 2: Kaavoituksen ja YVA-menettelyn kehittäminen ja yhteensovittaminen Kaavoituksen ohjausjärjestelmien kehittämisellä voidaan sujuvoittaa myös kaavoituksen jälkeisiä lupa- ja arviointimenettelyjä. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin yhteydessä arvioidaan maankäytön ohjausjärjestelmän kehittämistarpeita. Maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn kehittämistä käsitellään kohdassa 2.2. YVA-menettelyä sovelletaan vuosittain 30-50 hankkeeseen, jotka ovat ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä. Maankäyttö- ja rakennuslain arvioinnin yhteydessä on tullut esille tarve selkiyttää säännöksiä siitä, milloin kaavoitusmenettely voi korvata yksittäistapauksessa sovellettavan YVAmenettelyn, joiden osuus kaikista YVA-menettelyistä on noin 10 %. YVA-yhteysviranomaisen toimintaa ja hyviä käytäntöjä kehitetään parhaillaan työryhmässä. YVA-menettelyä koskevan lainsäädännön uudistaminen riippuu keskeisesti valmisteilla olevan YVA-direktiivin muutoksen sisällöstä. Komissio ehdottaa mm. ympäristövaikutuksia koskevien eri velvoitteiden parempaa yhteensovittamista, hankkeesta tehtävän ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeellisuuden yhdenmukaisempaa ja tarkempaa selvittämistä, YVA-menettelyssä tehtävien selvitysten sisällön ja laadun kehittämistä sekä arvioinnin tulosten huomioon ottamisen vahvistamista lupamenettelyissä. Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa kaavoituksen ja YVA-menettelyn aikataulullisen yhteensovittamisen ja selvitysten yhteisen hyödyntämisen. Tulosohjauksella vakiinnutetaan nämä käytännöt. Maankäyttö- ja rakennuslain vaikuttavuuden kokonaisarviointia koskevan hankkeen ehdotukset valmistuvat 31.12.2013. Lain kiireisimmät muutostarpeet toteutetaan jo tällä vaalikaudella. Parhaillaan eduskunnassa on käsiteltävänä lainmuutos, joka koskee tuulivoimarakentamisen kaavoitus- ja lupamenettelyiden sujuvoittamista (yleiskaava ja rakennuslupa). YVA-menettelyä koskeva direktiivin muutos hyväksyttäneen tavoiteaikataulun mukaisesti ensi vuoden alkupuolella. Kansallisten täytäntöönpanon valmistelu aloitetaan tämän jälkeen omana hankkeena. Direktiivin kansallinen täytäntöönpanoaika tullee olemaan 24 kuukautta. Toimenpidekokonaisuus 3:Lupamenettelyiden sujuvoittaminen
6(8) Elinkeinotoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen kohdistuu samanaikaisesti vaatimuksia usean eri ministeriön lainsäädännöstä. Ympäristöluvat ovat tietyillä toimialoilla keskeisiä mutta myös muiden lupamenettelyjen tarkastelu on tarpeen. Toiminnan haitallisia vaikutuksia ympäristöön ennaltaehkäistään ja minimoidaan ympäristönsuojelulailla. Tiettyjä toimialoja säännellään omalla erityislainsäädännöllä kuten kaivoksia kaivoslailla. Ympäristöturvallisuuteen ja ympäristöterveyteen kohdistuu mm. kemikaalilaki ja kemikaaliturvallisuuslaki. Maatalouselinkeinoihin kohdistuu mm. maaseudun kehittämistä koskeva lainsäädäntö. Elintarviketurvallisuutta koskeva ennakkovalvontamenettely pohjautuu EU-lainsäädäntöön ja suuri osa toiminnoista on jo siirretty hyväksymistä kevyempään ilmoitusmenettelyyn. YM:n toimialan lainsäädäntö Ympäristönsuojelulaki on uudistettavana. Hankkeen 1. vaiheessa annettavassa hallituksen esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi monia ympäristölupamenettelyyn liittyviä tehostamistoimia, jotka koskevat luvanvaraisuutta (muutamia toimintoja poistettu kokonaan luvanvaraisten laitosten luettelosta ja joidenkin toimintojen luvanvaraisuuskynnystä on korotettu tai täsmennetty), lupamenettelyä (mm. lupamääräysten tarkistaminen ja luvan vähäisen muuttamisen nopeampi käsittely), valvontaa (valvonnan priorisointi riskiarvioinnin perusteella ja otantaan perustuva tarkastus osalla laitoksista) ja muutoksenhakua (valituskirjelmien toimittaminen lupaviranomaisen sijasta tuomioistuimelle). Hankkeen 2. vaiheessa arvioidaan YSL:n ja sen mukaisiin toimintoihin samanaikaisesti sovellettavan muun lainsäädännön muutostarpeita jotka koskevat: - ennakkovalvontamenettelyiden sujuvoittamista ja lupien tarkastamismenettelyiden sujuvoittamista (mm. lupamenettelyn korvaaminen mm. eläinsuojien osalta eräiltä osin rekisteröintimenettelyllä) - eri ympäristölakien mukaisten lupamenettelyiden suhteiden selkiyttämistä (erityisesti maa-aineslain sekä YSL:n ja vesilain mukaisten lupamenettelyiden yhdistäminen) - toiminnan ympäristövaikutuksia koskevien arviointien ja selvitysten entistä parempaa hyödyntämistä ympäristölupamenettelyssä. Vuonna 2006 tehdyn arvion mukaan valtion ympäristölupaviranomaisen toimivaltaan kuuluvien toimintojen määrä on noin 6200 ja kuntien toimivaltaan kuuluvien luvanvaraisten toimintojen määrä 15 000-17 000. Hallituksen esitys ympäristönsuojelulain uudistamisesta annetaan eduskunnalle joulukuussa 2013. Myös hankkeen 2. vaiheen ehdotukset on tarkoitus toteuttaa tällä vaalikaudella. Hankkeen 2. vaiheen määräaika on 31.12.2014. TEM:n toimialan lainsäädäntö TEM tekee yhteistyössä Tukesin kanssa vuoden 2014 aikana kartoituksen ja arvion kemikaaliturvallisuuslain ja kaivoslain mukaisten lupa- ja ilmoitusmenettelyiden yksinkertaistamis- ja sujuvoittamistarpeista. Tuulivoimahankkeiden edistämistä koskevan työryhmä valmistelee esityksiä, joiden avulla poistetaan tuulivoiman rakentamisen esteitä. Työryhmän ehdotus valmistuu vuoden 2013 lopussa.
7(8) Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjelmassa kuvataan malminetsinnän ja kaivostoiminnan luvitukseen liittyvät viranomaisroolit ja prosessit. Tarkoituksena on valmistella esitys toimista, joilla lupaprosesseja voidaan nopeuttaa, ja tarvittaessa selkeyttää lainsäädäntöä ja viranomaisrooleja. Tässä yhteydessä tullaan selvittämään olisiko mahdollista siirtää osa valvontatehtävistä auditointiorganisaatioille. Kaivosten ympäristöturvallisuutta pohtivan viranomaisryhmän tehtävänä on analysoida kaivosten ympäristövahinkojen ennalta ehkäisyyn ja riskinhallintaan liittyviä viranomaisten tehtäviä, toimivaltaa, ohjauskeinoja ja yhteistyötä sekä tehdä toimenpide- ja kehittämisehdotuksia. Tarvittaessa työryhmä voi esittää myös lainsäädännön kehittämistä koskevia ehdotuksia. Työryhmän määräaika on 15.12.2013 MMM:n toimialan lainsäädäntö Maataloutta ja maaseudun elinkeinotoimintaa koskevaa lainsäädäntöä kehitetään osana EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista ohjelmakaudelle 2014-2020. Uudistettava kokonaisuus koostuu useista kansallisista laeista ja asetuksista. Uudistuksessa otetaan huomioon mm. TEM:n hankkeet ELY-keskusten kehittämiseksi, kun kyse on ELY-keskusten toimeenpanovastuulle kuuluvista tukijärjestelmistä. Elintarvikelainsäädännön terveyden suojeluun liittyvät ennakkovalvontamenettelyt pohjautuvat EU-lainsäädäntöön ja niissä on jo siirrytty pääosin hyväksymismenettelyä kevyempään ilmoitusmenettelyyn. MMM:n lainsäädäntöä kehitetään myös ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön yhtenäistämishankkeessa. Toimenpidekokonaisuus 4: Muutoksenhaun kehittäminen Lupaprosessien kehittämisellä (erityisesti lausuntomenettely ja asianosaisten kuuleminen) voidaan vaikuttaa myös valitusherkkyyden vähentymiseen. Muutoksenhakua koskevien säännösten muutostarpeita arvioidaan osana lainsäädännön toimivuuden arviointia. Maankäyttö- ja rakennuslain arvioinnin yhteydessä on nostettu esille tarve selvittää kaava-asioihin liittyen valitusoikeutettujen piirin muutoksen tarpeet, mahdollisuudet ja vaikutukset kaavoitusprosessin kokonaiskestoon ja osallisten oikeusturvaan. Todettakoon, että viranomaisten valitukset toisen viranomaisen päätöksistä ovat prosentuaalisesti vähäisiä. ELY-keskusten tekemien valitusten osuus kaavavalituksista on pysynyt maltillisena (4 %) koko maankäyttö- ja rakennuslain voimassaoloajan ja valitukset ovat menestyneet tuomioistuimissa erittäin hyvin (80 % hyväksytty). Myös YSL:n ja vesilain mukaisista päätöksistä valvontaviranomaisten valitukset ovat pieni osa valituksista ( ELY-keskukset valittivat vuonna 2011 28 ja vuonna 2012 34 YSL:n mukaisesta luvasta sekä vuonna 2011 16 ja 2012 9 vesilain mukaisesta luvasta. Ympäristönsuojelulain mukaisista muutoksenhauista on suunnitteilla selvitys, jossa on tarkoitus tarkastella mm. valtion valvontaviranomaisten valituksia. Viranomaisten valitustarpeeseen lupamenettelyssä voidaan jossain määrin vaikuttaa ennakolta erityisesti lausuntomenettelyn yhteydessä. Lausuntopyyntöjen täsmällisyydellä ja toisaalta lausuntojen selkeydellä voi olla valitusherkkyyttä vähentävä vaikutus. OM:ssä on yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa vireillä hanke, jossa laajennetaan oikaisuvaatimus- ja valituslupasäännösten soveltamisalaa eri hallinnonaloilla uusiin asiaryhmiin, joihin ne
8(8) soveltuvat. Ympäristönsuojelulain uudistuksessa oikaisuvaatimusmenettely ehdotetaan otettavaksi käyttöön niin laajasti kuin OM:n hankkeen periaatteet mahdollistavat. Yhteiskunnallisesti merkittävissä lupa-asioissa kuten ympäristö- ja vesitalousluvat, oikaisuvaatimus- ja valituslupamenettelyn laajentaminen ei kuitenkaan ole perusteltua. Toimenpidekokonaisuus 5: Lupamenettelyjen muu jouhevoittaminen ja asiaruuhkien purku: Aluehallinnon rakenteellisia uudistuksia käsitellään kohdassa 3.9. Niillä on merkittäviä vaikutuksia aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten toimintatapoihin ja ohjaukseen. Mahdollisissa muutoshankkeissa huomiota on kiinnitettävä lupamenettelyiden sujuvuuden turvaamiseen. Maksutulojen lisäämiseksi sekä ELY-keskusten että aluehallintovirastojen maksupolitiikkaa ollaan tarkistamassa ELY-keskusten maksupolitiikka hankkeessa, jonka linjaukset valmistuvat 3.12. mennessä. ELY-keskuksille kuuluvan ympäristölupien valvonnan maksullisuus ratkaistaan loppuvuodesta 2013 annettavan ympäristönsuojelulakia koskevan hallituksen esityksen yhteydessä. Aluehallintovirastoissa joustavoitetaan ja tehostetaan henkilöstöresurssien käyttöä virastojen kesken erityisasiantuntemusta vaativien asioiden käsittelyssä sekä tilapäisten ruuhkatilanteiden purkamisessa. Eduskunnalle on 16.9.2013 annettu hallituksen esitys (HE 114/2013vp) jossa ehdotetulla uudella sääntelyllä mahdollistetaan aluehallintoviraston virkamiehen määrääminen tekemään tilapäisesti toiselle aluehallintovirastolle kuuluvia virkaansa vastaavia tehtäviä. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014 lukien. ELY-keskusten osalta selvitetään keväällä 2014 mahdollisuutta määrätä ELY-keskuksen virkamies tekemään toiselle ELY-keskukselle kuuluvia tehtäviä. ELYjen toiminnan kehittämisen ns. iskukykyhankkeilla on yhtymäkohtia lupamenettelyjen joustavoittamiseen. o Toiminnan ja palveluiden sähköistäminen (valmis maaliskuussa 2015) o ELYjen erikoistuminen ja tehtävien keskittäminen (valmis maaliskuussa 2014) (liittyy myös aluehallinnon rakenteeseen rakennepoliittisen ohjelman kohta 3.9.) o Asiakaspalvelun toimintamalli (valmis joulukuussa 2013). Aluehallintovirastoissa on selvitetty ympäristölupahakemusten käsittelytilannetta.(liitteenä 2 tietoja käsittelytilanteesta). Tarkoitus on perustaa hanke ruuhkautuneiden ympäristölupa-asioiden käsittelyn jouduttamiseksi. Tavoitteena on saada saapuvien ja ratkaistavien asioiden määrä tasapainoon. Aluehallintovirastojen luparuuhkien purku lisää tehtäviä myös ELY-keskuksissa lausuntotehtävien osalta. Lisävoimavaratarve aluehallintovirastoissa on 10 htv/vuosi kahden vuoden ajaksi. Hanketta on mahdollista rahoittaa VM:n kanssa erikseen sovittavalla tavalla osaksi momentin 28.40.01 (aluehallintoviraston toimintamenot) jakamattomasta määrärahasta. Lisävoimavarojen kohdentamisen yhteydessä edellytetään, että virasto ryhtyy samalla toimiin lupaprosessinsa tehostamiseksi siten, että virasto parantaa tuottavuutta (ratkaisuja/htv). Muilta osin aluehallintovirastojen ympäristölupien ruuhkanpurkuresurssit toteutetaan valtion vuoden 2014 lisätalousarviossa. Myös Tukesissa käsiteltävät kaivostoimintaan liittyvät malminetsintä- ja valtausluvat ovat ruuhkautuneet. Näiden tehtävien hoitoon on kohdennettu lisäresursseja, mutta henkilöstön vaihtuvuus on hidastanut ruuhkien purkua. Sen sijaan kaivosten perustamiseen liittyvien lupien käsittelyssä ei ole ollut ruuhkia.
1.11.2013 RAKENNEPOLIITTISEN OHJELMAN RAPORTOINTI Asuntomarkkinoiden rakenteet Toimenpide 2.17: Valmistellaan säädösmuutokset niin, että Helsingin seudulle osoitetun vuokraasuntotuotannon käynnistysavustus kohdennetaan tasasuuruisena kaikille toimijoille Esityksen substanssiydin Kevään kehysriihen yhteydessä tehdyn asuntopoliittisen uudistuspaketin mukaisesti vuoden 2013 I lisätalousarviossa otettiin käyttöön vuokra-asuntotuotannon määräaikainen käynnistysavustus Helsingin seudulla siten, että avustuksen määrä oli 5 000 euroa julkisyhteisöille ja niiden omistamille yhtiöille ja 10 000 euroa muille toimijoille asuntoa kohden. Rakennepoliittisen ohjelman kohta 2.17 on toteutettu siten, että vuoden 2013 III lisätalousarvioesityksessä ja vuoden 2014 talousarvioesityksessä avustuksen määräksi on määritelty 10 000 euroa kaikille toimijoille. Arvio esityksen taloudellisista vaikutuksista Asuntopoliittisen uudistuspaketin mukaisesti käynnistysavustusta myönnetään vuosina 2013-2015 siten, että Valtion asuntorahaston varoista myönnettävän avustuksen myöntämisvaltuus on 10 miljoonaa euroa vuodessa. Lopputuote Hallituksen esitykset vuoden 2013 III lisätalousarvioksi ja vuoden 2014 talousarvioksi on annettu eduskunnalle.
15.11.2013 TOIMINTAMALLI ENNAKKONEUVOTTELUSTA JA ETUKÄTEISOHJEISTUKSESTA YM- PÄRISTÖLUPA- JA SIIHEN LIITTYVISSÄ MUISSA LUPA-ASIOISSA Toimintamalli soveltuu erityisesti aluehallintovirastojen toimivaltaan kuuluvien merkittävien ympäristö- ja vesilupien käsittelyyn. Lupaviranomainen järjestää tarvittaessa etukäteisneuvottelun, johon kutsutaan hakijan ohella tarpeen mukaan keskeisiä valvontaviranomaisia (esim. ELY-keskus luonnonsuojeluviranomaisena ja kalatalousviranomaisena, Tukes sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja terveysviranomainen). Myös lupa- ja valvontaviranomaisten välinen neuvottelu saattaa olla tarpeen järjestää luvanhakijan neuvottelun tiimoilta. Etukäteisohjeistus Kerro, mistä ohjeita lupahakemuksen tekoon on saatavilla Pyydä hakijaa aina ensisijaisesti tutustumaan olemassa oleviin ohjeisiin, jotka löytyvät ympäristöhallinnon sivuilta. Lähetä hakijalle tarvittaessa linkki ohjeisiin sähköpostitse. Ympäristöhallinnon sivuilta löytyy myös toimialakohtaisia ohjeita, lomakkeita ja oppaita. Neuvo ja ohjaa luvanhakijaa tarvittaessa Anna ohjeita hakemuksen sisällöstä ja riittävyydestä, mutta älä ryhdy konsultiksi. Toiminnanharjoittajan tehtävä on laatia lupahakemus. Kehota hakijaa käyttämään hakemuksen laatimiseen tarvittaessa konsulttia. Pyydä hakijaa aina ensisijaisesti tutustumaan olemassa oleviin ohjeisiin ja kääntymään viranomaisen puoleen epäselviksi jääneissä asioissa. Korosta, että mahdollisimman selkeä, täydellinen ja ajoissa jätetty hakemus edistää luvan käsittelyä. Kerro hakijalle, että hän vastaa hakemuksen tiedoista ja niiden oikeellisuudesta ja ne ovat lähtökohtana lupaharkinnalle. Voit ohjata hakijaa, mutta älä ota kantaa ratkaisuun. Neuvo hakijaa tarvittaessa. Selvitä aina ennen neuvontaa toiminnan laajuus ja sen sijainti sekä muu ympäristö- tai vesitalousluvanvarainen toiminta alueella. Etukäteisneuvottelu Hakijalle annetaan mahdollisuus tulla esittelemään hanketta mikäli se on tarpeellista Anna hakijalle tilaisuus tulla esittelemään hankekokonaisuus, varsinkin jos se on merkittävä tai muutoin monimutkainen. Etukäteisneuvottelu on viranomaiselle tilaisuus neuvoa ja antaa ohjeita hakemuksen sisällöstä ja sen laadinnasta. Kutsu myös valvova viranomainen paikalle. Varsinaiset ennakkoneuvottelut koskisivat vain merkittäviä tai erityisen hankalia tapauksia. Resurssisyistä ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön jokaisessa lupaprosessissa ennakkoneuvottelua. Usein vastauksen hakemuksen tekemistä koskeviin kysymyksiin saa esimerkiksi ymparisto.fi sivuilta olevista ohjeista, eikä erityistä neuvoteltavaa tältä osin ole. Näitä ohjesivuja on ajantasaistettu sivujen uusimisen yhteydessä. Osalla toimialoista on myös olemassa omat hakemuskaavakkeet yksityiskohtaisine ohjeineen. Myös uuteen sähköiseen lupajärjestelmään tulevat toimialakohtaiset ohjeet lupahakemuksen täyttämiseen. Ennakkoneuvottelussa hakemus ei ole vielä vireillä, jolloin ei myöskään ratkaisukokoonpanoa ole määrätty. Täydennystarpeiden harkinnasta asian ratkaisemiseksi vastaa määrätty kokoonpano, ja hankalissa tapauksissa näkemykset täydennystarpeista saattavat hieman vaihdella.
Ennakkoneuvottelussa, ilman kyseiseen hankkeeseen syvempää perehtymistä, voi myös olla hankalaa määrittää kaikkia asioita, joista syvempää selvitystä tarvitaan Asiasta pitäisi tietää esimerkiksi sijaintipaikan ympäristöolosuhteet mahdollisine häiriintyvine kohteineen sekä mahdolliset muut kuormittavat toiminnat alueella. Hakijan antama yleiskuvaus/esittely hankkeesta helpottaa asiaan syventymistä monimutkaisemmissa tapauksissa. AVI/ELY kokoontumiset valtakunnalliset, yhtenäiset linjaukset Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet pyrkivät määrätietoisesti yhdenmukaistamaan lupakäsittelyä. Tätä tarkoitusta varten on perustettu kahdeksalle toimialalle (mm. jätevedenpuhdistamot, turvetuotanto, eläinsuojat, teollisuus, vesiasiat) neuvotteluryhmät, joissa on edustaja jokaiselta ympäristölupavastuualueelta. Ryhmät kehittävät mm. yksityiskohtaisia hakemusohjeita, mallilupapäätöksiä sekä tekevät esityksiä johtajille yhteisiksi linjauksiksi. Ryhmät kuulevat esityksistään ELY-keskuksen asiantuntijoita. Lisäksi järjestetään säännöllisesti valtakunnallisia ja alueellisia asiantuntijatapaamisia ja koulutustilaisuuksia. Näissä tapaamisissa ei niinkään keskustella yksittäisistä tapauksista, vaan yhteisistä asioista ja alueellisista erityiskysymyksistä yleisemmin. Myös ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueiden ja aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueen johtajilla ja yksiköiden päälliköillä on omat kokoontumisensa AVI-alueittain. Yhteistyö hakemuksen vireillä ollessa Luvittaja voi yhdessä luvan hakijan ja valvojan kanssa olla keskusteluyhteydessä lupa-asiasta sen vireillä ollessa. Tämä painottuu kuitenkin monimutkaisempiin tapauksiin. Käynti paikan päällä laitoksella riippuu siitä, tehostaako se asian käsittelyä. Harkitse paikan päällä käynnin tarpeellisuutta tapauskohtaisesti Katselmus on julkinen tilaisuus Katselmus tehdään pääsääntöisesti vasta, kun hakemuksesta on kuulutettu - Poikkeuksena on koetoiminta, jonka aikana tehty katselmus tuottaa yleensä tietoa varsinaista lupakäsittelyä varten Harkitse onko katselmus tarpeellinen vai voidaanko asia hoitaa neuvottelulla tai asiakirjojen täydentämisellä Paikan päällä käynnillä voidaan tehostaa luvan käsittelyä asioissa, jotka ovat luonteeltaan epäselviä tai monimutkaisia (esim. eläinsuojat, romuajoneuvojen esikäsittely, jätteen laitos- tai ammattimainen käsittely, suuret teollisuuslaitokset, turvetuotanto- ja kaivoshankkeet) Sovi katselmuksesta/neuvottelusta etukäteen Ole yhteydessä valvojaan ja sovi käynnin ajankohta hakijan kanssa siten, että se sopii myös valvojalle. Lähetä kutsu ja asialista etukäteen kutsutuille Kunnan ympäristönsuojelun viranhaltijalle annetaan mahdollisuus osallistua käyntiin Asian kokoonpano päättää ketkä toimittavat katselmuksen Asianosaisille tulee varata mahdollisuus osallistua katselmukseen. Neuvotteluun ei tarvitse kutsua asianosaisia.
Tietoja aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueiden tuloksista, väliraportointi 2013 7.10.2013
Asiamäärät Ratkaisut, kpl Toteuma 2012 Toteuma 1-8/2013 Ennuste 2013 ESAVI 526 316 550 ISAVI 199 131 198 LSSAVI 345 198 340 PSAVI 227 146 230 YHTEENSÄ 1297 791 1318 10.10.2013 Hanna Eronen-Jarva / YM 2