Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosiodemografiset tekijät ja terveys 14.09.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto KTO eero.lahelma@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto 18.9.2012 1
Sosiodemografiset tekijät ja terveys - miten problematisoida tavanomaisuuksia? Ikä Sukupuoli Siviilisääty Asumismuoto, perhe Työ ja perhe Alue-erot Selitykset, syy-vaikutussuhteet, mekanismit Kuolleisuuden ja sairastavuuden erot ja muutokset
Ikä Väestö iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan 31.12.2005 (Tilastokeskus 2011)
Ikä, aika, terveys
Suomen väestörakenne muuttuu (www.stat.fi) 1750 1917 2004 2040
80 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä Suomessa vuosina 1900 2010 www.stat.fi 2010 Yht. 255 912 - naisia 174 707 - miehiä 81 205
Satavuotiaiden määrä lisääntyy myös Suomessa 1960 71 2011 664 - N 577 - M 87 Nykyisistä 30 vuotiaista naisista 20 % miehistä 10 % elää 100-vuotiaaksi
Suomen väestö ikääntyy Suomen väkiluku 30.6.2012 oli 5 411 098 Työikäisten osuus väestöstä pienenee Ikääntyminen kuormittaa terveydenhoitojärjestelmää Vanhushuoltosuhde 1) kasvaa 1) vanhushuoltosuhde: (yli 65v/15-64v) x 100 1960 11,8 1980 17,8 2000 22,2 2010e 20,0 2020e 37.3 2030e 44,9 (Tilastokeskus)
Aika elämän jäsentäjänä - ikä, kohortti, periodi Ikä, ikääntyminen, ikävuodet Biologinen vanheneminen ja sairaudet Ikä: kronologinen, biologinen, subjektiivinen Kohortti sukupolvi, syntymävuosi Jaetut elämänkokemukset, altistukset, sukupolven elämänkaari Periodi - historiallinen aika, vuosiluku Hyvinvoinnin, terveyden taso Terveys- yms. palvelut
Iän ja ajan hallinta terveyden tarkastelussa Sairasta(u)vuus riippuu vahvasti iästä Ikäryhmittäinen tarkastelu Ikävakiointi Sairasta(u)vuus vaihtelee eri aikoina syntyneiden kohorttien välillä Kohorttien seuranta ja vertailu Periodi/historiallinen aika luo taustan sairasta(u)vuudelle Kontekstin kuvaus, kontekstuaalitekijät
Itse raportoitu, koettu terveys: Onko oma terveydentilanne nykyään mielestänne hyvä, melko hyvä, keskitasoinen, melko huono vai huono? = hyvä tai melko hyvä
Suomi Norja Ruotsi Kivelä ym. SLL 2002 Onko teillä jokin pitkäaikainen sairaus, vaiva tai vamma? Rajoittaako sairautenne/ vammanne työntekoanne tai haittaako se jokapäiväisten tehtävienne suorittamista?
Toimintakyky/päivittäistoiminnot 1978/80 ja 2000/01 (asunnossa liikkuminen, pukeutuminen, vuoteeseen meno) (Martelin ym. 2004)
Barkerin hypoteesi varhaiset olosuhteet Biologinen ohjelmointi (Barker 1994) Sikiökauden aikainen aliravitsemus vaikuttaa aikuisiän aineenvaihduntaan (sikiön hormonitasapaino, solujen määrä/jakautuminen, mahdolliset geenimuunnokset) Syntymäpaino/sikiön aliravitsemus yhteydessä mm. aikuisiän verenpaineeseen, kolesterolitasoon, keskivartalolihavuuteen, glukoosi-intoleranssiin, keuhkojen vajaatoimintaan Vaikutukset sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen Mekanismit? Biologinen/sosiaalinen ohjelmointi? Olosuhteiden muutokset (kasvuvaihe) Kriittiset pisteet vs altistusten kasautuminen
Sukupuoli ja terveys Women are sicker but men die quicker (Nathanson 1977)
Vastasyntyneen elinajanodote (EO0) 1750-2011 (www.stat.fi) EO = vuosien määrä, jonka tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. 2011 N=83.5 v Naiset Miehet M=77.2 v N-M erotus =6.3 v Suomi 25. maailmassa Lääke-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 18.9.2012 17
Koettu terveys (keskitasoinen tai huonompi) 25-64 -vuotiailla suomalaisilla miehillä ja naisilla 1979-2004 Miehet Naiset (Rahkonen ym. 2007)
Subjektiivisen, funktionaalisen ja biolääketieteellisen terveydentilan prevalenssi (%) naisilla ja miehillä. (Lahelma et al 2005) Naiset Miehet N/M suhde Subjektiiviset indikaattorit (illness): % % (M=1.00) Koettu terveys keskitasoinen tai huonompi 27 29 0.93 Mielenterveysoireet (GHQ-12) 26 24 1.08 Kipu 45 37 1.22 Funktionaaliset indikaattorit (sickness): Haittaava pitkäaikaissairaus 18 17 1.06 Huono fyysinen toimintakyky (SF-36) 24 25 0.96 Huono psyykkinen toim.kyky (SF-36) 24 24 1.00 Biolääketieteelliset indikaattorit (disease): Angina pectoris oireet (Rose) 6 4 1.50 Sydän- ja verisuonitaudit 7 9 0.78 Mielenterveyden häiriö 18 13 1.38 N 4991 1252
Kukaan muu Suomessa ei pääsisi suoltamaan tuollaista sontaa YLE:n 1:n pääuutisissa.
Terveydentilan sukupuolierot selitykset? Erojen selityksiä: Biologia, perimä Psykologia (maskuliinisuus, feminiinisyys) Roolit (naisten kaksoisrooli ja ekspressiivisyys, sairaan roolin erot) Erilaiset elinympäristöt Metodiset ongelmat (naiset raportoivat herkemmin oireita) Elintapojen erot (alko, tupakka, muut riskitekijät) Kuolemansyyt: sydän, onnettomuudet, keuhkosyöpä, alkoholi
Asumismuoto, perhe, työ ja terveys Asumismuoto siviilisääty Työn ja perheen yhteensovittaminen Multiple roles useat samanaikaiset roolit
Suhteellinen kuolleisuus asumismuodon/siviilisäädyn mukaan 30-64-vuotiailla 1996-2000 (Joutsenniemi ym. 2007) Naiset Miehet Naimisissa (vertailuryhmä = 1.0) Avoliitossa Muun kuin puolison kanssa Yksin
Asumismuoto/siviilisääty ja mielenterveys 30-64 -vuotiailla 2000-2001 (Joutsenniemi ym. 2007) Naiset Depressio Miehet Naimisissa =1.0 Avoliitossa Muu Yksin Ahdistuneisuus Mielenterveysoireet
Useat roolit - multiple roles (1) Työmarkkina-asema, siviisääty, perhe Useiden roolien seuraamukset työn ja perheen yhteensovittaminen Vastakkaiset hypoteesit: Kaksoiskuormittuminen - Role overload Ansiotyö + kotityö >huonompi terveys Kaksoiskiinnittyminen - Role enhancement Monipuolinen kiinnittyminen yhteisöön >parempi terveys
Suhteellinen kuolleisuus suomalaisilla 35-64- vuotiailla naisilla siviilisäädyn, perheellisyyden ja työmarkkina-aseman mukaan (Martikainen 1995) Naimisissa Naimaton Työssä Kotiäiti Työssä RR RR RR 1 lapsi 1.0 (vert.) 1.2 1.2 1+ lasta 0.8 1.1 1.3 Ei lapsia 1.2 1.4 1.4
Useat roolit - multiple roles (2) Useat roolit tukevat terveyttä Osallistuminen, itsetunto, taloudellinen itsenäisyys Valikoituminen perherooleihin ja työhön Maiden väliset erot Useat roolit tukevat terveyttä monessa maassa Yksinäiset äidit haavoittuva ryhmä Useiden roolien merkitys miehillä?
% Työn ja perheen yhteensovittaminen ja koettu terveys (keskitasoinen tai huonompi %) (Winter ym. 2007) 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Naiset, N=3595 Miehet, N=890 Helsinki Health Study Työ haittaa perhe-elämää Perhe-elämä haittaa työtä
Asumismuoto, perhe, työ ja terveys - yhteenvetoa selitykset? Eronneilla, naimattomilla ja avoliitossa huonompi terveys Perhetilanteella yhteys myös lasten terveyteen Työn ja perheen ristiriidat haitaksi terveydelle Useat roolit vanhempi + työssä - eduksi terveydelle (naisilla) Selitykset: Sosiaalinen tuki Osallistuminen, itsetunto Elintavat, riskikäyttäytyminen Parempi toimeentulo, taloudellinen itsenäisyys Valikoituminen - healthy married/mother effect
Terveyden alue-erot
Vastasyntyneen elinajanodote maakunnittain vuosina 1997 2001 (Tilastokeskus) Erotus 4.6 Erotus 2.7
Elinajanodote koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 1992-2004 (HS 30.12.07, Valkonen 2007)
Elinajanodotteen alue-erot pääkaupunkiseudulla 2001-2005 (Kauppinen ym. 2008) Tapiolan ja Jakomäen välinen ero = 13 v.
Terveydentilan alue-erot - selitykset? Väestöpohja, kompositio (väestörakenne, perimä) Tautipanoraame - sydän- ja verisuonitaudit, alkoholi, tapaturmat, itsemurhat Fyysinen ympäristö (asumistaso, virkistysmahdollisuudet, ilman laatu) Palvelujen saatavuus (lääkäriin pääsyn helppous) Kulttuuri ja alakulttuurit (arvot, asenteet, terveyskäyttäytyminen, sosiaalinen tuki) Aluevaikutukset? Makro- ja mikroalueet
Sosiodemografiset tekijät ja terveys - yhteenveto Ikä Määrittää terveyttä Yhteys heikentynyt Uudet sukupolvet aikaisempia terveempiä Sukupuoli Naisten elinikä miehiä pitempi Sukupuolierot terveydessä vaihtelevat Siviilisääty/perhe Naimisissa ja parisuhteessa olevien terveys parempi Ansiotyö ja perhe eivät uhkaa naisten terveyttä Alue-erot kaventuneet terveydessä, pienalue-erot ennallaan