Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta Oiva Niemeläinen, Luke Nurmesta ja kuminasta vaihtoehtoja viljalle, 16.2.2017 Livia, Tuorla
Nurmikasvien siemenviljelyn pääkasvien tuotantoalat 2 23.2.2017
Pienemmissä siemenlisäyskasveissa tapahtunutta kehitystä 3 23.2.2017
Eri nurmikasvien osuus siemenen käytöstä laskettuna kilojen perusteella (sertifiointi + tuonti) Kuuden viimeisimmän kauden keskimääräinen tilanne. (Huom! Mm. Italian- ja Ww-raiheinä ja röllit puuttuvat). 4 23.2.2017
Nurmisiementen käyttö (kg) Suomessa viime vuosina (Huom: Italian- ja Wwraiheinä ja röllit puuttuvat) 5 23.2.2017
Timotein käyttö on lisääntynyt vanhojen nurmien uusiminen ja kerääjäkasvien käytön lisääntyminen lienevät vaikuttaneet siihen? 6 23.2.2017
Nurminadan kotimaisen tuotannon vajaatuotanto on jatkunut 7 23.2.2017
Ruokonadan kohdalla tilanne on nurminataakin haastavampi 8 23.2.2017
Englanninraiheinällä olisi mahdollisuuksia lisätä nurmikkotyyppien tuotanto kotimaan markkinoille 9 23.2.2017
Puna-apilan siementuotannon haasteet ovat pitäneet tuotannon tarpeeseen nähden vähäisenä haaste on myös mahdollisuus 10 23.2.2017
Nurmikasvien siemenen käyttökohteista Säilörehu- ja heinänurmien perustaminen: v. 2011. 1. vuoden nurmien ala yhteensä 110 000 ha. Siitä uusia nurmia vajaat 90 000 ha. Pellonkäyttöluokat 6121, 6122, 6123 ja 6124 tarkasteluvuodet 2010 ja 2011. Sekä täydennyskylvöt satovuosina Luonnonhoitopeltojen, suojakaistojen ja suojavyöhykkeiden viherlannoitusnurmien jen perustaminen ja uusiminen Vuonna 2015 ilmeisesti uusittiin paljon vanhoja luonnonhoitopeltoja Alus- ja kerääjäkasvien kylvö (v. 2015 noin 270 000 ha ja v. 2016 noin 120 000 ha.) Pysyykö kerääjäkasvien käyttö suurena? Nurmikoiden, viheralueiden perustamiset mm. punanata ja niittynurmikka pääosin niihin Kotimaisen tuotannon vienti ulkomaille 11 23.2.2017
Kevätviljojen esikasvi (%:ia viljelyalasta) vuosien 2010 ja 2011 perusteella alueittain. Varsinais- Suomessa viljely on hyvin kevätkylvövaltaista. MAVIn lohkotietorekisterin perusteella. 12 23.2.2017
Nurmi suojaa maata ja parantaa maan rakennetta muutokset vaativat aikaa (kuvat Arja Seppälä) Sama pelto, vasen puoli ollut 17 v. viljalla koko ajan nurmella. Kynnetty samaan aikaan. 13 23.2.2017
Uusia mahdollisuuksia kehittymässä edistämään siemenviljelyä esim. siemennurmien odelmasato tarjoaa yhden biomassalähteen biokaasulaitoksille 14 23.2.2017
Sieppari pellossa Kuntoa, kiertoa ja kasvipeitteisyyttä rantalohkoille Oiva Niemeläinen * Marjo Keskitalo * Timo Teinilä * Markku Niskanen * Kirsi Raiskio
Sieppari pellossa tausta Varsinais- ja Länsi-Suomessa viljely on viljavaltaista Talvipeitteistä kasvillisuutta on kolmasosa Talvipeitteisiä vaihtoehtoja kaivataan Myyntiheinän, nurmisiemenen ja kuminan tuotanto mahdollistaa monivuotisia kasveja tilan viljelykiertoon. Siemennurmien ja kuminan lannoitukseen käytetään väkilannoitteita. Viljelyssä lantaa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin. Sekä nurmiviljely että kuminan tuotanto ovat viljanviljelytiloille hyvin mahdollisia tuotantomuotoja. 16 23.2.2017
Hankkeessa on neljä työpakettia TP1 Kuminan ja nurmikasvien esittelykasvustot Tuorlassa TP2 Kuminan ja nurmikasvien esittelykasvustot Ylistarossa TP3 Esittelytilaisuudet viljelyn edistämiseksi ja viljelyn ympäristövaikutuksista kertomiseksi TP4 Hankkeen verkkosivu, jolle kehitetään hakupalvelu helpottamaan nurmikasvien siemenviljelytiedon löytämistä Hankkeen kesto 15.5.2015-31.12.2017 17 23.2.2017
Tuorlan demokenttä edustalla ja taustalla mm. biokaasulaitos Kuva: Tuomo Mäkeläinen, 5.7.2015 18 23.2.2017
Kiitos! 19 23.2.2017
20 Teppo Tutkija 23.2.2017