Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2016-00170 RO Kahilampi Vesa(MMM) 07.03.2016 Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto 14.3.2016 Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysseliin 14.3.2016. Suomea neuvostossa edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Kokouksen tärkein asia on keskustelu maatalousmarkkinoiden vaikeasta markkinatilanteesta, jonka osalta neuvosto todennäköisesti päättää joukosta lisätoimenpiteitä markkinoiden tukemiseksi. Suomi tukee monipuolisia toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi. Suomi tukee nykyisiä voimassa olevia markkinatoimenpiteitä, joilla on estetty markkinoiden romahtaminen, mutta hinnat ovat kestämättömällä tasolla ja lisätoimia tarvitaan. Suomi pitää tärkeänä, että komissio tutkisi mahdollisuutta maksaa tuottajille suoraa ja kohdennettua tukea, kuten toimittiin syksyn 2015 tukiratkaisussa. Suomi myös katsoo, että tuottajien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi voitaisiin maksaa korkeampia ja aikaistetumpia tukien ennakkomaksuja tuottajille samaan tapaan kuin vuonna 2015. Suomi on valmis tutkimaan myös ajatuksia tuotannon rajoittamisesta, jotta tarjonta ja kysyntä saadaan paremmin toisiaan vastaavaksi. Kriisitoimenpiteet pitäisi ensisijaisesti rahoittaa maatalousbudjetin käyttämättömästä marginaalista. Ottaen huomioon kriisin vakavuuden ja laajuuden, Suomi on valmis harkitsemaan myös maatalouden kriisirahaston käyttöä näiden toimenpiteiden rahoittamiseksi. Markkinakeskustelun lisäksi neuvosto kuulee komission tilannekatsauksen ja keskustelee maaseudun kehittämisasetuksen tarjoamien rahoitusvälineiden käytöstä maataloussektorilla. Suomi ottaa komission esittelyn tiedoksi. Kalastusasioiden osalta neuvosto pyrkii poliittiseen yhteisymmärrykseen ehdotuksesta tuulenkalan suurimmista sallituista saaliista vuodelle 2016 Pohjanmerellä. Suomi on valmis hyväksymään neuvoston poliittisen yhteisymmärryksen.
Asialista: 2(19) MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ 14.3.2016 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Sivu Lainsäädäntökäsittelyt 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen KALASTUS 4. Ehdotus neuvoston päätelmiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta 3 nro 11/2015: "Hallinnoiko komissio hyvin kalastuskumppanuussopimuksia?" Hyväksyminen 5. (mahd.) Tuulenkalan kannan hoito TACin vahvistaminen vuodeksi 2016 (*) 6 (Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 43 artiklan 3 kohta) Poliittinen yhteisymmärrys MAATALOUS 6. Ehdotus neuvoston päätelmiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta 3 nro 13/2015: "FLEGT-toimintasuunnitelman mukainen EU:n tuki puuntuottajamaille" Hyväksyminen 7. (mahd.) Rahoitusvälineiden käyttö maatalousalalla 8 Komissio esittelee Keskustelu 8. Markkinatilanne 10 Puheenjohtajavaltion asiakirjan esittely Keskustelu 9. Muut asiat 15 a) "Hybridi" ravintoarvomerkintäjärjestelmä - Italian, Kyproksen, Kreikan, Portugalin, Espanjan, Romanian ja Slovenian valtuuskuntien tiedotusasia b) (mahd.) Korkean tason tapaaminen liittyen tieteelliseen yhteistyöhön afrikkalaisen sikaruton osalta (Tallinna 26.2.2016) - Viron valtuuskunnan tiedotusasia
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00161 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 02.03.2016 3(19) Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto: ehdotukset neuvoston päätelmiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 14.03.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Asiakohta koskee seuraavia neuvoston päätelmiä: Ehdotus neuvoston päätelmiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 11/2015: "Hallinnoiko komissio hyvin kalastuskumppanuussopimuksia?" ja Ehdotus neuvoston päätelmiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 13/2015: "FLEGT-toimintasuunnitelman mukainen EU:n tuki puuntuottajamaille" Molemmat päätelmät hyväksyttiin Coreper-kokouksessa 26.2.2016 Maatalous- ja kalastusneuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät. Neuvosto ei käy päätelmistä keskustelua. Suomen kanta Suomi on hyväksynyt päätelmät Coreper-kokouksessa 26.2.2016. Pääasiallinen sisältö Ehdotus neuvoston päätelmiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 11/2015: "Hallinnoiko komissio hyvin kalastuskumppanuussopimuksia?" Euroopan tilintarkastustuomioistuin antoi raporttinsa koskien unionin solmimia kestäviä kalastuskumppanuussopimuksia. Raportin tarkoituksena oli arvioida komission tapaa hallinnoida sopimuksia ja erityisesti neuvotteluprosessia ja sopimusten kumppanimaille sisältämää kalataloussektorille kohdistettua tukea. Neuvoston päätelmissä tuodaan esille mm. tarve politiikkojen väliseen koherenssiin, kumppanuusmaiden maiden ruokaturvan ylläpitoon, demokratiakehityksen edistämiseen, kumppanuussopimuksen ulkopuoliseen arviointiin, sopimusten ekologiseen
4(19) kestävyyteen, tehostettuun laittoman kalastuksen torjuntaan ja sopimusten kustannushyötyihin ja niiden tehostamiseen. Tilintarkastustuomioistuin arvioi komission suoriutuneen pääsääntöisesti hyvin monimutkaisista ja pitkistä neuvotteluista. Tuomioistuimella oli huomautettavaa mm. seuraavista seikoista: unionin ja kohdemaiden erilaisista käsityksistä koskien surplus konseptia, mikä vaikeuttaa kestävän kalastuksen järjestämistä, eräiltä osin sopimusten kalleutta tai sektorituen vaikeaa seurattavuutta tai väärää kohdentamista, sopimusten soveltamisen jälkiarvioinnin puutteellisuutta ja eräiltä osin epäjohdonmukaisuutta muun unionin antaman tuen kanssa. Tilintarkastustuomioistuin antoi raportissaan suosituksia tilanteen korjaamiseksi. Nämä suositukset pitävät sisällään mm. erilaisia ehdotuksia sopimusten neuvottelujen ja toimeenpanon optimoimiseksi myös taloudellisessa mielessä. Johdonmukaisuutta sopimusten välillä tulisi lisätä kuten myös unionin politiikkojen välillä ja sopimusten vaikutuksia tulisi paremmin arvioida. Neuvoston päätelmät pyrkivät monipuolisesti ottamaan huomioon raportissa esitetyt suositukset ottaen huomioon myös yhteisen kalastuspolitiikan reformin mukanaan tuomat mukautustarpeet yhteisen kalastuspolitiikan ulkoiseen ulottuvuuteen. Ehdotus neuvoston päätelmiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 13/2015: "FLEGT-toimintasuunnitelman mukainen EU:n tuki puuntuottajamaille" Euroopan tilintarkastustuomioistuin antoi raporttinsa koskien Euroopan unionin tukea puuntuottajamaille FLEGT-toimintaohjelman puitteissa. Raportin tarkoituksena oli arvioida komission puuntuottajamaille kohdistamaa tukea laittomien hakkuiden vähentämiseksi ja metsävarojen hyvän hallinnon edistämiseksi. Tarkastuksessa painotettiin kahta pääkysymystä: suunniteltiinko ja kohdennettiinko tuki hyvin, ja onko tuki ollut vaikuttavaa. Tilintarkastustuomioistuin huomauttaa raportissaan komission FLEGT toimintasuunnitelman yhteydessä puuntuottajamaille antaman tuen hallinnoinnin puutteista. FLEGT toimintasuunnitelma laadittiin innovatiivisella tavalla, mutta komissio ei määrittänyt tarkoituksenmukaista työsuunnitelmaa, joka sisältää selkeät tavoitteet, välitavoitteet ja toimiin osoitetut määrärahat. Seuranta- ja raportointimenettelyt olivat lisäksi puutteellisia. Tarkastuksen pääasiallisena kohteena olleet hankkeet eivät olleet kaikilta osin onnistuneita ja tavoitteena olleet puutavaran lupajärjestelmät eivät ole vielä täysimääräisesti toiminnassa missään kumppanimaissa. Tilintarkastustuomioistuin antoi raportissaan suosituksia tilanteen korjaamiseksi. Nämä suositukset pitävät sisällään mm. työsuunnitelman laatimisen, unionin puutavaraasetuksen täytäntöönpanon, yksityisten sertifiointijärjestelmien paremman hyödyntämisen sekä säännöllisen raportoinnin toimintaohjelman edistymisestä. Päätelmissä tuodaan esille mm. laittomiin hakkuiden ja niiden torjuntaan liittyvän toimintaympäristön haasteet, vapaaehtoisten kumppanuussopimusten valmistelun ja toimeenpanon merkitys, komission ja jäsenmaiden yhteisten toimien tuoma lisäarvo, hyvän hallinnon ja demokratiaprosessien edistäminen puuntuottajamaissa sekä tarve kehittää FLEGT-toimintasuunnitelman suunnittelua ja seurantaa.
EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 5(19) Neuvoston päätelmien hyväksyntä edellyttää neuvostolta yksimielisyyttä. Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta 11.3.2016 Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 11.3.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Päätelmillä ei taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 6258/16 PECHE 46 6107/16 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Heikki Lehtinen, MMM/LVO, puh. 040 7709496 Tatu Torniainen, MMM/LVO, puh. 040 749 0159 Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUCO, puh. 050 343 2792 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00174 LVO Bondestam Orian 08.03.2016 6(19) Asia Ehdotus neuvoston asetuksen 2016/72 muuttamiseksi unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016 sekä asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 14.03.2016-14.03.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komission ehdotusta ei vielä ole annettu, mutta sitä on tarkoitus käsitellä neuvoston kalastustyöryhmässä 10.3.2016. Pyrkimys on löytää poliittinen yhteisymmärrys ehdotuksesta viimeistään maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa 14.3.2016. Suomi on valmis hyväksymään ehdotuksen tuulenkalan TAC:sta vuodelle 2016, joka noudattaa tieteellistä neuvoa ja on sopusoinnussa yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteen kanssa kalakantojen kestävän enimmäistuoton (MSY) saavuttamisesta viimeistään vuonna 2020. Tuulenkalan TAC määritellään kuluvan kalastusvuoden alussa saatavan kannan tilaa koskevan tieteellisen neuvon perusteella. ICES:n tieteellinen neuvo on valmistunut ja komissio on sen perusteella valmistelemassa ehdotustaan. Tieteellisen neuvon mukaan TAC tulisi merkittävästi pienentää vuoden 2015 tasoltaan. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 43 artikla 3 kohta, neuvostomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Ehdotusta ei käsitellä Euroopan parlamentissa Ehdotusta ei ehditä käsitellä kalastusjaostossa
7(19) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 11.3.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Kalastus, kalastusalusten rekisteröinti ja kalastuselinkeinon ohjaus kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 1144/1991 18 :n 16 kohdan mukaan Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Ahvenanmaan maakunnan hallitus on kalastusjaoston (EU17) jäsen. Taloudelliset vaikutukset Tuulenkalan TAC:n pienennys heikentää erityisesti Tanskan kalastuselinkeinon toimintaedellytyksiä. Tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien väheneminen voi aiheuttaa korotuspaineita suomalaisten kalastusalusten pyytämän silakan hintaan. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 6712/16 PECHE 61 (tuleva asiakirja) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Maa- ja metsätalousministeriö, neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, puh. 0295 16 2494 Liitteet Viite
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00167 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 04.03.2016 8(19) Asia Rahoitusvälineiden käyttö maatalousalalla Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 14.03.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Maatalous- ja kalastusneuvosto kuulee komission tilannekatsauksen ja käy keskustelun rahoitusvälineiden käytöstä maataloussektorilla. Suomi ottaa tiedoksi komission esittelyn. Suomi ei ole ottanut maaseuturahaston EU-osarahoitteisia rahoitusvälineitä käyttöön maaseutuohjelmassa, sillä analyysien perustella niiden käyttöönotosta ei saataisi riittävää lisäarvoa aiheutuvaan hallinnolliseen taakkaan nähden. Maaseuturahastosta, kuten muistakin yhteiseen strategiakehykseen sisältyvistä rahastoista, voidaan tukea erilaisia rahoitusvälineitä (engl. financial instruments). Rahoitusvälineitä voidaan käyttää maaseuturahaston prioriteettien mukaisten erityistavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa markkinat ovat toimimattomat ja investointitilanne puutteellinen. Lisäksi rahoitusvälineitä voidaan käyttää investointitarpeisiin. Markkinoiden toimimattomuus ja puutteellinen investointitilanne todetaan maaseutuohjelmien nykytilan analyysin ja ennakkoarvioinnin avulla. Rahoitusvälineitä voidaan myös yhdistää avustuksiin, korkotukeen tai takausmaksuun sisältyvään tukeen. Rahoitusvälineitä koskevat periaatteet on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 eli nk. yleisasetuksen artikloissa 37 46. Euroopan komissio on kannustanut jäsenmaita ottamaan rahoitusvälineitä käyttöön, mutta tähän saakka jäsenvaltiot eivät ole olleet innokkaita niitä hyödyntämään. Jäsenvaltiot kokevat järjestelmän hallinnollisesti raskaana ja rahoitusoikaisuriskin suurena. Joissain jäsenmaissa on hyvin toimivat kansalliset järjestelmät yhdistettyinä EU-
9(19) osarahoitteisiin maaseutuohjelmien toimenpiteisiin. Nämä jäsenmaat kokevat, että rahoitusvälineet eivät tuo lisäarvoa jo olemassa olevien järjestelmien rinnalle. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 valmistelussa päädyttiin siihen, että Suomi ei ota käyttöön maaseuturahaston EU-osarahoitteisia rahoitusvälineitä, sillä niiden käyttöönotosta ei ole juuri lisäarvoa. Lisäksi rahoitusvälineiden hallinnointi on monimutkaista ja hallinnollinen taakka merkittävä. Suomessa on käytössä kansallisia rahoitusvälineitä, kuten investointituet ja Makera-tuet. Rahoitusvälineiden säädösten yksinkertaistaminen vaatisi perusasetuksen muuttamisen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on komission tiedotusasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous ja elintarvikkeet) 3.3.2016 ja 9.3.2016 EU-ministerivaliokunta 11.3.2016 Suuri valiokunta 11.3.2016 Maa- ja metsätalousvaliokunta 11.3.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Tiina Malm, MMM/RO/MAKE, puh. 0295 162 428, tiina.malm@mmm.fi Sanna Koivumäki, MMM/RO/MAKE, puh. 0295 162 437, sanna.koivumaki@mmm.fi Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUCO, puh, 0295 162 481, sannahelena.fallenius@mmm.fi
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00165 RO Sandholm Pekka 04.03.2016 10(19) Asia Maatalouden markkinatilanne Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 14.03.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Helmikuun maatalous- ja kalastusneuvoston lounaskeskustelussa sovitun mukaisesti jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle ehdotuksia maatalouden markkinakriisin helpottamiseksi. Ministerit kuulevat puheenjohtajamaan katsauksen asiasta ja komission analyysin tilanteesta. Keskustelun ja ehdotusten pohjalta ministerineuvosto tekee todennäköisesti päätöksiä lisätoimenpiteistä markkinoiden tukemiseksi. Maatalouden erityiskomitea keskusteli aiheesta 7.3.2016. Suomi pitää maataloustuotteiden markkinatilannetta vaikeana ja tukee monipuolisia toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi. Suomi on toimittanut puheenjohtajamaalle ehdotuksensa toimenpiteistä, joilla erityisesti maidon- ja sianlihantuottajien asemaa voitaisiin helpottaa. Suomi tukee nykyisiä voimassa olevia markkinatoimenpiteitä, joilla on estetty markkinoiden romahtaminen, mutta hinnat ovat kestämättömällä tasolla ja lisätoimia tarvitaan. Suomi pitää tärkeänä, että ylitarjontatilanteessa tuetaan vaikeuksissa olevia tuottajia eikä tuotannon lisäämistä. On myös tärkeätä, että tuetaan epäsuotuisilla alueilla olevia tuottajia, jotka joutuvat ensimmäisinä lopettamaan alhaisten hintojen takia kannattamattoman tuotannon. Usean muun jäsenmaan kannattama interventiohintojen nosto saattaisi kannustaa jopa tehokkaimpien tuottajien tuotannon lisäämiseen. Suomi pitää tärkeänä, että komissio tutkisi mahdollisuutta maksaa tuottajille suoraa ja kohdennettua tukea, kuten toimittiin syksyn 2015 tukiratkaisussa. Samoin tuotantoon sidottu CAP-tuki on tärkeä väline alueilla, joilla tuotantokustannukset ovat korkeat. Kriisitoimenpiteet pitäisi ensisijaisesti rahoittaa maatalousbudjetin käyttämättömästä marginaalista. Ottaen huomioon kriisin vakavuuden ja laajuuden, Suomi on valmis harkitsemaan myös maatalouden kriisirahaston käyttöä
11(19) Suomi katsoo, että tuottajien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi voitaisiin maksaa korkeampia ja aikaistettuja tukien ennakkomaksuja tuottajille samalla tapaa kuin vuonna 2015. Myös ennakkomaksujen valvontavaatimuksia olisi lievennettävä tänä vuonna. Suomi katsoo, että valtiontuen sääntöjä voitaisiin myös tilapäisesti lieventää, erityisesti de minimis -tuen enimmäismäärän osalta. Toimenpiteet, joilla kannustetaan tuotannon vähentämiseen, ovat harkinnan arvoisia, mutta niiden olisi kohdistuttava tasaisesti koko EU:n alueelle. Suomi pitää tärkeänä tutkia myös toimenpiteitä, joilla voidaan alentaa viljelijöiden tuotantokustannuksia, esim. lannoitteiden osalta. Pidemmällä aikavälillä Suomi tukee uusien markkinoiden avaamista kolmansissa maissa ja menekinedistämistä sekä EU:n tason vientiluottojärjestelmän kehittämistä. Erityisesti sianlihan osalta olisi voitava edetä Venäjän kanssa niissä tuotteissa, joiden tuonti on estetty ASF-tautitilanteen takia. Sianlihan yksityistä varastointia on käytettävä tilanteen mukaan, ottaen kuitenkin huomioon, että varastoitu liha palaa myöhemmin markkinoille. Suomi kannattaa myös alkuperämerkintävaatimusten laajentamista. Pääasiallinen sisältö Markkinatilanne maitosektorilla, sianlihassa ja hedelmissä ja vihanneksissa on edelleen heikko. Maidon tuotanto on jatkanut kasvuaan useimmissa jäsenmaissa ja EU:n maidontuotanto oli viime vuonna 2,5 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Suomessa tuotanto kasvoi vastaavana aikana 1,8 prosenttia. Tuottajahinnat vaihtelevat merkittävästi jäsenmaittain, mutta EU:n keskihinta on alkuvuonna pudonnut alle 30 sentin litralta ja hintoihin kohdistuu edelleen laskupainetta. Tuotantopanosten hinnat ovat myös laskeneet, mutta nykyinen tuottajahinta ei ole kestävällä tasolla. Tammikuun lopussa komissio päätti jälleen jatkaa voin ja rasvattoman maitojauheen tukiohjelmaa, nyt syyskuun 2016 loppuun asti. Yksityinen ja julkinen varastointi ovat olleet jatkuvasti toiminnassa ja vakauttaneet markkinoita. Rasvattoman maitojauheen hinta on alkuvuonna ollut heikko ja joissakin jäsenmaissa painunut interventiohinnan alapuolelle. Voin hinta suhteessa interventiohintaan on ollut selvästi parempi, mutta alentunut tammi-helmikuussa. Useat jäsenvaltiot pelkäävät rasvattoman maitojauheen kiinteähintaisen 109 000 tonnin ostokiintiön täyttymistä, jonka jälkeen ostot tehtäisiin tarjouskilpailun perusteella. Tämän rajan nostamista tai poistamista onkin ehdotettu. Väliaikaista nostoa maatalouden valtiontukien de minimis -rajoituksiin on esitetty laajalti, jotta kansallisia toimia voidaan osoittaa suoraan eniten tarvitseville.
12(19) Myös juustojen hinnoissa on ollut painetta. Komissio jatkoi juuston yksityisen varastoinnin tukiohjelmaa niissä jäsenvaltioissa, jotka ilmoittivat kiinnostuksensa ohjelmaan. Suomi on mukana ohjelmassa. Sianlihan markkinatilanne on edelleen vaikea. Tuotanto on kasvanut kahdeksan peräkkäisen vuosineljänneksen ajan, joskin tälle vuodelle ennustetaan pientä tuotannon laskua. Yksityisen varastoinnin tuki oli haettavissa tammikuussa ja sopimuksia tehtiin noin 90 000 tonnista. DE, ES, DK ja NL käyttivät tästä 75 prosenttia. Suomessa varastoitiin noin 800 tonnia. Komissio lopetti tukiohjelman yllättäen tammikuun lopussa. Suurten määrien varastointi helpottaa markkinoita varastointihetkellä, mutta varastojen purkaminen saattaa vastaavasti aiheuttaa häiriöitä mahdollisesti toipuvilla markkinoilla. Monet jäsenvaltiot ovat halunneet avata erilliset keskustelut Venäjän kanssa tautitilanteen takia tuontikiellossa olevien sian ruhonosien viennin avaamiseksi. Komissio on nimittänyt tammikuussa uuden työryhmän (Agricultural Markets Task Force), jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksia tuottajien aseman vahvistamiseksi ruokaketjussa. Komissio on tehnyt jäsenvaltioille kyselyn maitosektorista ja erityisesti maitopaketin toimeenpanosta. Kyselyn pohjalta komissio valmistelee raporttia maitosektorista. EU:n tukipaketti kotieläintalouden tuottajille syksyllä 2015 - yleiskatsaus Komissio esitteli neuvoston kokouksessa 7.9.2015 500 miljoonan euron useammasta toimenpiteestä koostuva paketin, jolla se pyrkii vastaamaan maatalousmarkkinoiden ongelmiin. Komissio pyrki paketilla helpottamaan välitöntä kassakriisiä, mutta myös vakauttamaan markkinoita sekä löytämään pidemmän aikavälin toimia elintarvikeketjun kehittämiseksi. Kassakriisiä pyrittiin helpottamaan kaikille jäsenvaltioille myönnettävällä kotieläinsektorin tuottajille kohdistetulla tuella. Tuen kokonaissumma oli 420 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus oli noin 9 miljoonaa. Suomessa tuki yhdessä kansallisen lisäosan kanssa kohdennettiin siten, että maitotilat saivat lisätukea noin 10 miljoonaa ja sikatilat noin 4 miljoonaa euroa. Lisäksi tukien ennakkomaksuja korotettiin ja komissio lupasi kehittää yhdessä Euroopan investointipankin kanssa välineitä lainojen maksuaikataulujen joustavoittamiseksi. Markkinoiden vakauttamiseksi komissio mm. pidensi rasvattoman maitojauheen yksityisen varastoinnin tuen voimassaoloa ja joustavoitti ehtoja. Lisäksi komissio avasi syksyllä tilapäisen yksityisen varastoinnin tukijärjestelmän tietyille juustoille. Myös rasvattoman maitojauheen ja voin interventiota pidennettiin vuoden 2016 syyskuun loppuun ja sianlihan yksityisen varastoinnin tukiohjelma avattiin tammikuussa. Komissio panostaa neuvotteluihin bilateraalisista kauppasopimuksista ja työskentelee kaupan esteiden poistamiseksi (TBT ja SPS). Komissio pyrkii myös avaamaan uusia markkinoita kolmansissa maissa. Komissio tehostaa lisäksi maidon markkinaseurantajärjestelmää.
EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 13(19) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti on keskustellut Venäjän tuontikiellon vaikutuksista markkinoihin ja markkinoiden vaikeasta tilanteesta useaan otteeseen. EU18-jaosto (Maatalous ja elintarvikkeet) (kirjallinen menettely) 2.-3.7.2015, 8.7.2015, 1.9.2015, 9.9.2015, 9.10.2015, 23.10.2015, 5.11.2015, 11.11.2015, 4.2.2016, 9.2.2016, 3.3.2016 ja 9.3.2016. EU-ministerivaliokunta 8.-10.7.2015 (kirjallinen menettely), 4.9.2015, 11.9.2015, 13.11.2015 ja 11.3.2016. Suuri valiokunta 10.7.2015, 2.9. 4.9.2015 (kirjallinen menettely), 11.9.2015, 13.11.2015 ja 11.3.2016 Maa- ja metsätalousvaliokunta 9.10.2015, 13.11.2015 ja 11.3.2016. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset On mahdollista, että Venäjän tuontikiellosta johtuvia elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden vaikean markkinatilanteen edellyttämiä välttämättömiä ja kohdennettuja kansallisia tukitoimenpiteitä tarvitaan edelleen. Näistä päätetään valtion talousarvioita ja lisätalousarvioita koskevassa päätöksentekomenettelyssä ja niiden kustannusvaikutukset täsmentyvät myöhemmin kyseisten päätösten mukaisesti. EU-tasolla tehtävien päätösten taloudelliset vaikutukset kohdentuvat EU:n talousarvioon Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 6484/16 + ADD 1 24 (jäsenmaiden ehdotukset) 6284/16 (puheenjohtajamaan tausta maatalouden erityiskomitealle) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, puh. 0295 162 416, pekka.sandholm@mmm.fi Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, puh. 0295 162 481, sanna-helena.fallenius@mmm.fi
14(19) EUTORI-tunnus Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, puh. 0295 162 053, vesa.kahilampi@mmm.fi Liitteet Viite
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00168 RO Kahilampi Vesa(MMM) 04.03.2016 15(19) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 14.03.2016-14.03.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen asialistalla on kaksi jäsenvaltioiden tiedotusasiaa. Suomi ottaa jäsenvaltioiden esittelyt tiedoksi. Kohdan a) osalta Suomi pitää lähtökohtaisesti tärkeänä, että elintarvikkeiden pakollisista merkinnöistä säädetään EU-tasolla. Pakollisia elintarviketietoja koskevat harmonisoidut vaatimukset ovat edellytys sisämarkkinoiden toimivuudelle. Kansalliset vapaaehtoiset merkinnät voivat kuitenkin auttaa kuluttajaa tekemään ravitsemuksellisesti parempia valintoja. Kuluttajaa ei saa johtaa harhaan vapaaehtoisilla merkinnöillä eikä niillä myöskään saa estää tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Pääasiallinen sisältö a) Hybridi ravintoarvomerkintäjärjestelmä Jäsenvaltioissa on luotu erilaisia symboleihin ja vastaaviin perustuvia vapaaehtoisia merkintöjä, joilla pyritään antamaa kuluttajalle yksinkertaisessa, helposti havaittavassa muodossa tietoa elintarvikkeen ravintosisällöstä. Esimerkkejä tällaisista merkintäjärjestelmistä ovat Suomessa käytössä oleva Sydänliiton ja Diabetesliiton hallinnoima Sydänmerkki sekä eurooppalaisen elintarviketeollisuuden luoma ravintoaineiden viitteelliseen päiväsaantiin liittyvä GDA-merkintä (Guideline Daily Amount). Italian, Kyproksen, Kreikan, Portugalin, Romanian, Slovenian ja Espanjan esille ottama Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten suosittelema merkintä on eräänlainen yhdistelmä GDA-merkinnästä ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppaketjujen aiemmin käyttämästä värikoodeihin perustuvasta liikennevalomerkinnästä. Kyseisten
16(19) jäsenvaltioiden mielestä merkintäjärjestelmä on ristiriidassa EU-lainsäädännän keskeisten periaatteiden kanssa. Merkintä ei heidän näkemyksensä mukaan perustu riittävään tieteelliseen näyttöön. Merkintä vaikeuttaa tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja voi johtaa kuluttajaa harhaan. Merkintä määrittelee yksittäisen elintarvikkeen hyväksi tai huonoksi vaikka oleellista on kokonaisruokavalion ravitsemuksellinen laatu. Kyseisten jäsenvaltioiden mielestä merkintä myös kohtelee erilaisia elintarvikkeita syrjivästi. Erityisesti EU-lainsäädännön mukaisesti nimisuojatut tuotteet, kuten tietyt juustot ja kinkut saavat helposti punaisen merkinnän, koska kyseisten tuotteiden koostumus on tarkasti säännelty eikä esimerkiksi suolan tai rasvan määrää voida vähentää. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten suosittelemasta elintarvikkeiden ravintosisältöä koskevassa merkinnässä on yhdistetty aiemmin käytössä olleen värikoodeihin perustuvan liikennevalomerkinnän ja GDA-merkinnän elementtejä. Esimerkki Yhdistyneen kuningaskunnan hybridimerkinnästä: Yhdistyneen kuningaskunnan hybridi-merkintäjärjestelmä oli loppuvuodesta 2013 ja alkuvuodesta 2014 Italian pyynnöstä myös maatalousneuvoston, terveysneuvoston sekä kilpailukykyneuvoston asialistalla muissa asioissa. Mainituissa kokouksissa Yhdistynyt kuningaskunta esitteli merkinnän taustaa. Erilaisia asiaan liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä on tehty yli 10 vuoden ajan. Niiden yhteydessä on testattu lukuisia erilaisia ravintosisällöstä kertovia merkintöjä. Selvitysten mukaan kuluttajat ymmärtävät parhaiten merkin, johon on yhdistetty värikoodit ja ravintosisältötiedot. Yhdistynyt kuningaskunta korosti, että kansallinen merkintäjärjestelmä on täysin vapaaehtoinen eikä elintarvikealan toimijoita voida velvoittaa lisäämään merkintää pakkaukseen. b) Korkean tason tapaaminen liittyen tieteelliseen yhteistyöhön afrikkalaisen sikaruton osalta (Tallinna 26.2.2016) Viron esille ottama korkean tason tapaaminen keskittyi ajankohtaisen tieteellisen tiedon vaihtamiseen ja yhteisen tilannekuvan luomiseen afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi. Komissio ja paikalla olleet maat olivat valmiita jämäköittämään ASF-vastustusta, mm. tehostamaan villisian metsästystä. Metsästetystä villisikanaaraasta maksetaan 100 EUR palkkio, ruokinta on pientä houkutusruokintaa lukuun ottamatta kielletty ja Virossa pyritään villisikatiheyteen 1,5 villisikaa tuhannella hehtaarilla. Esillä oli myös EU:n ulkopuolisten maitten kanssa tehtävä yhteistyö. Näitä maita ei tällä kertaa osallistunut seminaariin. Seuraava tapaaminen komissiolla on Venäjän kanssa 15.3. Moskovassa.
17(19) Lisäksi seminaari painotti tutkimuksen tärkeyttä: jotta ASF saataisiin kuriin, tarvitaan lisää perustutkimusta ASF:stä. EU:n itäisen osan pienten maitten on syytä hakeutua mukaan suurempiin tutkimushankkeisiin. Seuraava korkean tason tapaaminen päätettiin pitää kuuden kuukauden kuluttua. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) 9.3.2016 EU-ministerivaliokunta 11.3.2016 Suuri valiokunta 11.3.2016 Maa- ja metsätalousvaliokunta 11.3.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 6585/2016 6808/2016 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUCO, puh. 02951 62053, s-posti vesa.kahilampi@mmm.fi Kohta a) lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen, MMM/RO/ETU, puh. 02951 62438, s- posti anne.haikonen@mmm.fi Kohta b) neuvotteleva virkamies Katri Levonen, MMM/RO/EKY, puh. 02951 62385, s- posti katri.levonen@mmm.fi
18(19) EUTORI-tunnus Liitteet Viite
19(19) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalous- ja kalastusneuvosto MMM ALR, EUE, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM