Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM Suomea kokouksessa edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Kahilampi Vesa(MMM) Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Suomea kokouksessa edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Neuvosto jatkaa keskusteluaan maatalouden markkinatilanteesta ja tukitoimenpiteistä. Suomi pitää ensisijaisena toimena suoria tuottajiin kohdistuvia tukitoimenpiteitä, mutta tukee myös tuotannon vähentämiseen tähtääviä toimia. Tuottajiin kohdistuvien tukitoimien tulisi kohdistua jäsenmaihin, jotka eivät ole merkittävästi nostaneet tuotantoaan maitokiintiöiden loppumisen jälkeen sekä epäsuotuisille alueille. Suomi näkee, että tuotannon rajoittamistoimien tulisi olla pakollisia tai riittävän houkuttelevia, jotta mahdollisimman monen jäsenmaan tuottajat sitoutuisivat vähentämään tuotantoaan. Neuvosto kuulee puheenjohtajamaalta tilannekatsauksen koskien luomuasetuksen kolmikantaneuvotteluita. Suomi kannattaa neuvostossa kesäkuussa 2015 saavutettua yleisnäkemystä, sillä Suomen keskeiset tavoitteet on siinä saatu huomioiduiksi, muun muassa voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvien kasvien lisäysaineistoon ja eläinainekseen liittyvien poikkeuksien osalta. Kalastusasioiden osalta komissio esittelee tiedonannon vuoden 2017 kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta. Suomi ottaa komission esittelyn tiedoksi ja kannattaa komission aikomusta noudattaa kestävän enimmäistuoton tavoitetta vuoden 2017 kalastusmahdollisuuksia koskevien ehdotusten antamisessa. Neuvoston on myös tarkoitus muodostaa yleisnäkemys asetuksesta ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista. Asetus ei koske Suomen kalastusintressiä. Tämän lisäksi Suomi nostaa kokouksen muissa asiakohdissa esiin Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) rahoitettavien yli miljoonan euron yksityisten investointien rahoittamiseen liittyvät lainsäädännölliset epäselvyydet ja pyytää komissiota selventämään tilannetta sekä käynnistämään lainsäädännön muutosprosessin.

2 Asialista: 2(44) Sivu 1. Esityslistan hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen MAATALOUS 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta ja 4 luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/XXX [virallista valvontaa koskeva asetus] muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia 2014/0100 (COD) = Tilannekatsaus Muut kuin lainsäädäntöasiat 5. Ehdotus neuvoston päätelmiksi ruokajätteestä ja ruokahävikistä 12 = Hyväksyminen 6. Markkinatilanne ja tukitoimenpiteet 15 = Keskustelu 7. Maatalousmarkkinoiden työryhmä 21 = Tilannekatsaus 8. FLEGT-toimintasuunnitelman ja EU:n puutavara-asetuksen arviointi 23 = Neuvoston päätelmäehdotuksen hyväksyminen = Keskustelu 9. Kestävän kasvinsuojelun alan tavoitteiden vauhdittaminen 28 = Asiantuntijaryhmän suositusten vahvistaminen KALASTUS Muut kuin lainsäädäntöasiat 10. Komission tiedonanto vuoden 2017 kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta 31 = Komissio esittelee

3 3(44) Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 11. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ulkoisten kalastuslaivastojen 35 kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia 2015/0289 (COD) = Yleisnäkemys Muut asiat Maatalous a) Aiheesta Tasapainon löytäminen: mahdollisia ratkaisuja patenteista ja kasvinjalostajanoikeuksista käytävään keskusteluun Brysselissä 18. toukokuuta 2016 pidetyn konferenssin tulokset = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Kalastus 12. b) Välimeren alueen kumppanuus, Catania-prosessi ja Välimeren yleisen kalastuskomission vuosikokous 2016 (St Julian s, Malta, 30. toukokuuta 3. kesäkuuta 2016) = Komission tiedotusasia c) (Mahd.) EMKR:n asemaa koskevat muutokset asetuksen n:o 1303/ artikloihin 61 ja 65 = Suomen valtuuskunnan pyyntö

4 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Ruuskanen Ritva (44) Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/XXX (virallista valvontaa koskeva asetus) muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus U 21/2014 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa puheenjohtajavaltio antaa tilannekatsauksen ehdotuksen käsittelyn etenemisestä. Asia on esillä ennen neuvoston kokousta maatalouden erityiskomiteassa Aikaisemmat käsittelyvaiheet: Ehdotusta on käsitelty neuvoston työryhmässä ja maatalouden erityiskomiteassa vuosina 2014 ja 2015 sekä maatalouden erityiskomiteassa kevään 2016 aikana. Maatalous- ja kalastusneuvostossa ehdotusta on käsitelty 8.7. ja sekä 16.3., (periaatekeskustelu) ja (yleisnäkemys). Lisäksi ehdotusta käsiteltiin epävirallisessa maatalousministerikokouksessa Neuvosto hyväksyi pidetyssä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa puheenjohtajavaltion ehdotuksen perusteella ehdotuksesta yleisnäkemyksen. Euroopan parlamentin Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (AGRI) äänesti mietinnöstään Maatalouden erityiskomitea antoi kokouksessaan puheenjohtajavaltiolle valtuudet kolmikantaneuvottelujen aloittamiseen Euroopan parlamentin kanssa. Jatkokäsittelyn aikataulu: Kolmikantaneuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa on käyty marraskuusta 2015 lähtien. Puheenjohtajavaltion tavoitteena on saada aikaan ratkaisu ehdotuksesta kesän 2016 aikana. Otetaan vastaan puheenjohtajavaltion tilannekatsaus.

5 Pääasiallinen sisältö Koska maatalouden erityiskomiteassa ja maatalous- ja kalastusneuvostossa tapahtuvan käsittelyn pohjana olevaa asiakirjaa ei ole vielä saatavilla, ei Suomen kantaa ole voitu määritellä. Neuvoston yleisnäkemys (asiakirja 9750/1/15 REV 1) Suomi kannattaa neuvostossa saavutettua yleisnäkemystä, sillä Suomen keskeiset tavoitteet on siinä saatu huomioiduiksi, muun muassa voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvien kasvien lisäysaineistoon ja eläinainekseen liittyvien poikkeuksien osalta. Myös tilojen jakaminen luonnonmukaiseen ja tavanomaiseen tuotantoon olisi edelleen mahdollista. Yleisnäkemyksessä keskeiset tuotantosäännöt on sisällytetty perusasetukseen ja komission toimivalta rajattu täytäntöönpanosäädösten osalta, mikä on Suomen tavoitteiden mukaista. Suomen tavoitteiden kannalta tärkeitä ovat yleisnäkemykseen hyväksytty periaate riskiperusteisesta valvonnasta ja vähittäiskaupan valvontaa koskeva poikkeus. Valvontaa koskevat säännökset ovat selkeytyneet ja antavat Suomen tavoitteleman mahdollisuuden toteuttaa riskiperusteista valvontaa ja vähentää fyysisiä tarkastuskäyntejä vähäriskisten toimijoiden osalta. Tältä osin myös hallinnollista taakkaa voidaan saada vähennettyä. Suomen tavoitteita lainsäädännön yksinkertaistamisen osalta ei kuitenkaan ole saavutettu. Neuvoston yleisnäkemyksen (asiakirja 9750/1/15 REV 1) keskeinen sisältö verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen Neuvoston yleisnäkemys on kehittynyt huomattavasti verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen, kun sitä on täydennetty voimassa olevan lainsäädännön säännöksillä. Merkittävimmät muutokset koskevat voimassa olevan lainsäädännön mukaisten tuotantosääntöjä koskevien poikkeusten palauttamista ehdotukseen ja delegoidun säädösvallan käytön huomattavaa rajoittamista sekä sen korvaamista tarkkarajaisilla valtuuksilla antaa täytäntöönpanosäädöksiä. Poikkeukset koskevat muun kuin luonnonmukaisesti tuotetun siemenen ja muun lisäysaineiston käyttöä, tavanomaisesti tuotetun eläinaineksen käyttöä, maan ja eläinten siirtymävaihetta koskevia erityisiä sääntöjä sekä mahdollisuutta jakaa luomutila tavanomaiseen ja luonnonmukaisesti hoidettuun yksikköön. Säädösvallan delegointi Yleisnäkemyksestä on useasta kohdin poistettu valtuudet säädösvallan delegointiin ja niitä koskevien säännösten sisältö on ehdotettu annettavaksi täytäntöönpanoasetuksin. Säädösvallan siirron kesto on rajattu viiteen vuoteen asetuksen soveltamisesta. Tuotantosäännöt Yleisnäkemyksessä vain keskeisin osa tuotantosäännöistä on kirjoitettu perusasetukseen tai sen liitteisiin ja suurin osa tuotantosäännöistä ehdotetaan annettavaksi myöhemmin täytäntöönpanoasetuksin. Näitä olisivat muun muassa kotieläinrakennuksia ja ulkoalueita koskevat tilavaatimukset. Soveltamisala 5(44)

6 6(44) Yleisnäkemyksessä asetuksen soveltamisalaa on selkeytetty ja täydennetty liitteellä I, jossa tiettyjä yksittäisiä tuotteita on mainittu. Yleisnäkemyksen mukaan komissio voisi lisätä asetuksen soveltamisalaan maataloustuotantoon läheisesti liittyviä tuotteita delegoiduin säädöksin (2 artikla). Valvonta Valvontaa koskevat erityiset säännökset on siirretty virallista valvontaa koskevasta asetusehdotuksesta luonnonmukaista tuotantoa koskevaan asetukseen. Ne vastaavat pääosin voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi ne mahdollistavat vähäriskisten toimijoiden osalta nykyistä joustavamman riskiperusteisen valvonnan, mikä on Suomen tavoitteiden mukaista. Virallista valvontaa koskevan asetuksen muut vaatimukset koskisivat edelleen myös luonnonmukaisen tuotannon valvonnan järjestämistä. Tuonti kolmansista maista Yleisnäkemyksen mukaan kauppajärjestelmää mukautettaisiin, jotta EU:n ja kolmansien maiden luonnonmukaisen alan toimijoilla olisi yhtäläisemmät toimintaedellytykset ja jotta kuluttajien luottamus saadaan varmistettua. Mahdollisuus tehdä kolmansien maiden kanssa vastaavuussopimuksia säilytetään, mutta yksipuolisen vastaavuuden järjestelmä poistettaisiin asteittain. Tarkastuslaitosten hyväksynnän suhteen ehdotetaan siirryttävän vähitellen säännösten noudattamista koskevaan järjestelmään (siirtymäsäännös vuoteen 2023 saakka) (31 artikla). Vähittäiskaupan valvonta Yleisnäkemyksen mukaan jäsenvaltiot voivat jättää tietyt vähittäiskaupat erityisen valvonnan ulkopuolelle, mikä vastaa voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksia (24 artikla). Kiellettyjen tuotteiden ja aineiden esiintyminen Kiellettyjen aineiden jäämien kynnysarvoa koskeva säännös (20 artikla) on yleisnäkemyksessä poistettu ja kiellettyjen aineiden ja tuotteiden mahdollisten esiintymien vaatimat menettelyt on siirretty valvontaa koskeviin säännöksiin (26e artikla). Kansallisia kynnysarvoja koskevia säännöksiä varten on lisätty siirtymäsäännös vuoden 2020 loppuun saakka. Edellä esitetyn lisäksi yleisnäkemyksessä on hyväksytty tuotantomäärien tilastointia koskevan tiedonkeruun velvoite kaikille toimijoille (33 artikla). Yleisnäkemyksessä on myös tarkennettu ryhmäsertifioinnin kohteena olevien toimijoiden määritelmää ja rajausta (3 ja 26 artiklat). Yleisnäkemyksessä on poistettu yritysten ympäristöjärjestelmää koskeva vaatimus (7 artikla). Komission alkuperäinen ehdotus KOM(2014) 180 lopullinen Komission tavoitteena on uudella lainsäädännöllä ja toimintasuunnitelmalla poistaa esteitä EU:n luonnonmukaisen tuotannon kehityksen tieltä ja parantaa sektorin kilpailukykyä. Tavoitteena on yrittäjien reilun kilpailun varmistaminen sekä sisämarkkinoiden toiminnan ja kuluttajien luottamuksen parantaminen. Yksityiskohtaisina tavoitteina uudistuksessa on selkeyttää ja yksinkertaistaa tuotantosääntöjä, erityisesti poistamalla lukuisia nykyisiä poikkeuksia sekä vähentämällä hallinnollista taakkaa. Tavoitteena on myös tehostaa valvontaa ottamalla käyttöön riskiperusteinen valvontajärjestelmä. Kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan osalta tavoitteena on yhdenmukaistaa tuonnin edellytyksiä sekä parantaa EU:ssa tuotettujen luonnonmukaisten tuotteiden vientimahdollisuuksia kahdenvälisillä sopimuksilla.

7 7(44) Ehdotus - Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta, luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/XXX (virallista valvontaa koskeva asetus) muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta Kaikki erityiset tuotantosäännöt esitetään säädöksen luettavuuden parantamiseksi asetusehdotuksen liitteessä. Samalla annetaan komissiolle valtuudet muuttaa tai täydentää tuotantoa koskevia sääntöjä delegoiduilla säädöksillä. Tuotantosääntöjä vahvistetaan ja yhdenmukaistetaan poistamalla useita poikkeuksia lukuun ottamatta väliaikaisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen, jotta luonnonmukainen tuotanto voi jatkua tai alkaa uudelleen hätätilanteiden jälkeen. Luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia tiloja olisi hoidettava kokonaan luonnonmukaiseen tuotantoon sovellettavien vaatimusten mukaisesti eikä maa-alueita koskevaa siirtymäkautta voida enää hyväksyä jälkikäteen. Luonnonmukaisissa jalostetuissa tuotteissa käytettävien maatalousperäisten aineosien olisi oltava yksinomaan luonnonmukaisia. Ympäristötehokkuutensa parantamiseksi muiden luonnonmukaisen tuotannon alan toimijoiden kuin viljelijöiden tai merilevää tai vesiviljeltyjä eläimiä tuottavien toimijoiden on otettava käyttöön ympäristöjärjestelmä. Vaatimus ei kuitenkaan koskisi mikroyrityksiä. Ehdotuksessa halutaan poistaa mahdollisuus myöntää voimassa olevassa luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 (luomuasetus) säädetty poikkeus eräille vähittäiskauppiastyypeille valvontajärjestelmään kuulumisesta. Valvontajärjestelmää parannettaisiin sisällyttämällä kaikki valvontaa koskevat säännökset yhteen säädökseen eli komission asetusehdotukseen virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista elintarvikkeiden ja rehun osalta. Viralliseen valvontaan sovellettavaa riskiperusteista lähestymistapaa vahvistettaisiin kumoamalla luomuasetuksessa säädetty kaikille toimijoille vuosittain tehtävä säännösten noudattamisen tarkastus. Näin tarkastustiheyttä voitaisiin mukauttaa virallista valvontaa koskevan asetuksen mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä niin, että vähäriskisille toimijoille voitaisiin tehdä fyysinen tarkastus harvemmin kuin kerran vuodessa tai tehdä vuotuinen fyysinen tarkastus kevyempänä, kun taas suuririskisille toimijoille tehtäviä tarkastuksia voitaisiin tehostaa. EU:n pienviljelijöitä varten olisi sallittava ryhmäsertifiointijärjestelmä alle viiden hehtaarin tiloille tarkastus- ja sertifiointikustannusten sekä niihin liittyvän hallinnollisen taakan alentamiseksi, paikallisten verkostojen vahvistamiseksi, markkinamahdollisuuksien parantamiseksi ja yhtäläisten toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi suhteessa kolmansien maiden toimijoihin. Ehdotus sisältää myös uusia säännöksiä muun muassa kasvinsuojeluaineiden enimmäisjäämien osalta niitä havaittaessa. Ehdotuksessa esitetään koko EU:ssa toteutettavista toimista säännösten noudattamatta jättämisten osalta sen varmistamiseksi, että toimijoita kohdellaan yhtäläisesti,

8 8(44) sisämarkkinat toimivat moitteettomasti ja kuluttajien luottamus säilyy. Samalla ei kuitenkaan estetä jäsenvaltioiden vastuulla olevien seuraamusten määräämistä. Kauppajärjestelmää mukautettaisiin, jotta EU:n ja kolmansien maiden luonnonmukaisen alan toimijoilla olisi yhtäläisemmät toimintaedellytykset ja jotta kuluttajien luottamus saadaan varmistettua. Mahdollisuus tehdä kolmansien maiden kanssa vastaavuussopimuksia ehdotetaan säilytettäväksi, mutta yksipuolisen vastaavuuden järjestelmä poistettaisiin asteittain. Tarkastuslaitosten hyväksynnän suhteen ehdotetaan siirryttävän vähitellen säännösten noudattamista koskevaan järjestelmään. Uudistus tulisi voimaan EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan 1 kohta ja 43 artiklan 2 kohta - Euroopan parlamentti: tavallinen lainsäätämisjärjestys - neuvosto: määräenemmistö Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentti nimesi raportoijaksi Martin Häuslingin (GREENS/EFA). Asian vastuuvaliokuntana toimii maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (AGRI). Ympäristövaliokunta toimii ehdotuksessa lausunnonantajana ja sen raportoijaksi nimettiin Sirpa Pietikäinen (EPP). AGRI-valiokunta äänesti mietinnöstään Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietintö (A8-0211/2015) Merkittävimmät muutosehdotukset Tuotantosäännöt ja toimivallan delegointi Valiokunnan ehdotuksen mukaan asetuksen liitteisiin kirjoitettujen tuotantosääntöjen tulisi olla osa perusasetusta ja niiden muutokset tehtäisiin yhteispäätösmenettelyssä tai niitä täydennettäisiin delegoiduilla säädöksillä. Näitä olisivat muun muassa kotieläinrakennuksia ja ulkoalueita koskevat tilavaatimukset. Valiokunta ehdottaa voimassa olevan lainsäädännön mukaisten tuotantosääntöjä koskevien poikkeusten palauttamista ehdotukseen ja delegoidun säädösvallan käytön huomattavaa lisäämistä. Poikkeukset koskevat muun kuin luonnonmukaisesti tuotetun siemenen ja muun lisäysaineiston käyttöä, tavanomaisesti tuotetun eläinaineksen käyttöä, maan ja eläinten siirtymävaihetta koskevia erityisistä sääntöjä sekä mahdollisuutta jakaa luomutila tavanomaiseen ja luonnonmukaisesti hoidettuun yksikköön. Valiokunta ehdottaa lisäksi, että jäsenvaltioiden viranomaisilla olisi mahdollisuus poiketa tuotantosäännöistä tapauskohtaisesti. Soveltamisala Valiokunta ehdottaa, että asetuksen soveltamisalasta päätetään yhteispäätösmenettelyssä. Viittaukset soveltamisalaa tarkentavaan liitteeseen I on poistettu ja sen sisältämä tuoteluettelo poikkeaa neuvoston yleisnäkemyksestä. Valiokunta ehdottaa myös asetuksen soveltamisalan ulottamista koskemaan suurkeittiötoimintaa.

9 Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely 9(44) Valvonta Valiokunta ehdottaa nykyisen kaltaista valvontajärjestelmää, jossa jokaista toimijaa valvotaan fyysisesti vähintään kerran vuodessa. Valvonnasta vapautettaisiin vain pienet vähittäiskaupat, jotka myyvät vähäisessä määrin ennalta pakattuna tuotteita tai pakkaamattomia tuotteita. Kiellettyjen tuotteiden tai aineiden esiintyminen Valiokunta ei ehdota tietyn raja-arvon asettamista kielletyille aineille, mutta se rajoittaisi esiintymistä koskevat menettelyt koskemaan vain kasvinsuojeluaineita. Valiokunta ehdottaa, että tulisi perustaa EU-tason ja kansallisia tietokantoja, joihin kirjattaisiin löydöt kielletyistä aineista ja tuotteista. Lisäksi valiokunta ehdottaa yksityiskohtaista luetteloa ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Tuonti kolmansista maista Valiokunnan ehdotus tuontijärjestelmästä vastaa pääpiirteissään komission ehdotusta. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että komissio saisi valtuudet tietyissä tapauksissa säätää delegoiduilla asetuksilla siitä, mitä luomutuotteita tietyistä kolmansista maista voidaan tuoda. Paikallisesti tuotettu rehu Tilan rehuomavaraisuusasteen kehittämiseksi valiokunta ehdottaa tarkistuksia säännöksiin, jotka liittyvät rehujen käyttöön. Mikäli tilalta ei ole saatavissa riittävästi luonnonmukaisesti tuotettua rehua, sitä voitaisiin tuoda enintään 150 kilometrin etäisyydeltä. Uusi toimielin Valiokunta ehdottaa komissiota perustamaan tarpeelliset hallinnolliset rakenteet paremman toimeenpanon ja paremman harmonisoinnin aikaansaamiseksi erityisesti valvonnan sekä eurooppalaisen luonnonmukaisen tuotannon toimintaohjelman seurannan ja koordinaation osalta (EU Organic Agency). Edellä esitettyjen lisäksi valiokunta ehdottaa tuotantomäärien tilastointia koskevan tiedonkeruun toteuttamista EU:n tilasto-ohjelman puitteissa, muutoksia ryhmäsertifioinnin kohteena olevien toimijoiden määritelmään ja rajaukseen sekä nanomateriaalien kieltämistä luomuelintarvikkeissa. Maatalous- ja elintarvikejaosto 13.3, 27.3, 28.4, 9.7., ja sekä 8.1., 29.1., 5.2., 26.2., 5.3., 11.3., 10.4., (kirjallinen menettely), 6.5., ja 3.6., 9.6., 25.6., , 9.11., (kirjallinen menettely) ja sekä 4.2., 9.2., 3.3., 9.3., 4.5. ja Luonnonmukaisen tuotannon alajaosto 16.4., , 10.9., 25.9., ja sekä 12.3., 9.6. ja EU-ministerivaliokunta 19.3., (kirjallinen menettely) ja sekä 13.3., (kirjallinen menettely) ja sekä Valtioneuvoston kirjelmä (U 21/2014 vp).

10 Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto (MmVL 30/2014 vp.). 10(44) Suuri valiokunta 21.3., (kirjallinen menettely) ja sekä 13.3., 8.5. ja sekä U-jatkokirje Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto (MmVL 10/2015 vp.). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asetusehdotus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Asetusehdotus saattaa edellyttää teknisluontoisia ja sopeuttavia muutoksia luonnonmukaisen tuotannon valvonnasta annettuun lakiin (294/2015). Ehdotus kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 15 kohdan mukaan Ahvenanmaan toimivaltaan. Taloudelliset vaikutukset Neuvoston yleisnäkemyksestä seuraavia taloudellisia vaikutuksia toimijoille ja hallinnolle on vaikea arvioida. Mikäli tuotantosäännöt täytäntöönpanoasetuksissa annettavien säännösten osalta tiukentuisivat huomattavasti voimassa olevasta lainsäädännöstä, voisi osalle nykyisistä alkutuotannon toimijoista tulla vaikeuksia jatkaa luonnonmukaisella tuotantotavalla. Hallinnollinen taakka ja toimijoiden kustannukset kasvaisivat, mikäli tarkkoja tuotantomääriä tilastoitaisiin valvonnan yhteydessä kaikissa tuotannon, jalostuksen ja kaupan vaiheissa. Riskiperusteiseen valvontaan siirtyminen voisi vähentää hallinnollista taakkaa ja toimijoilta perittäviä valvontamaksuja. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Asetusehdotus liittyy valvontaa koskevien säännösten osalta ns. SANCO-pakettiin sisältyvään virallista valvontaa koskevaan ehdotukseen [KOM(2013) 265 lopullinen)]. KOM(2014) 180 lopullinen 9750/1/15 REV 1 (neuvoston yleisnäkemys) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosasto, neuvotteleva virkamies Tero Tolonen, tero.tolonen@mmm.fi, puh hallitusneuvos Ritva Ruuskanen, ritva.ruuskanen@mmm.fi, puh EUTORI-tunnus

11 EU/2014/ (44) Liitteet Viite

12 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) (44) Asia Neuvoston päätelmät ruokahävikistä ja -jätteestä Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvoston päätelmät ruokahävikistä ja -jätteestä on tarkoitus hyväksyä kesäkuun maatalous- ja kalastusneuvostossa Maatalouden erityiskomitea käsittelee päätelmäluonnosta omassa kokouksessaan Puheenjohtajamaa on toimittanut uuden version päätelmätekstistä. Suomi pitää tervetulleina puheenjohtajamaan luonnostelemia päätelmiä ruokahävikistä. Päätelmäluonnoksessa esitetään perustellusti ruokahävikin merkitys tulevaisuuden ruokaturvalle sekä kerrataan ruokahävikin globaalit vaikutukset (taloudelliset, sosiaaliset sekä ympäristövaikutukset). Neuvoston päätelmät antavat kattavan kuvan tilanteesta. Ruokahävikin vähentäminen koko ruokaketjun matkalta on tärkeää ja kaikkien toimijoiden mukaantulo esimerkiksi yhteisen foorumin kautta on kannatettavaa. Esitetyt toimenpiteet ovat kannatettavia, ruokahävikin mittaamiseen ja vertailukelpoisen tiedon keräämiseen kannustamme vapaaehtoisesti. Mahdollisia maakohtaisia tavoitteita asetettaessa tulee huomioida Suomessa jo tehty työ ruokahävikin vähentämiseksi. Suomi ei näe tarkoituksenmukaisena, että päätelmissä viitataan erikseen Välimeren ruokavalioon ja sen kestävyyteen tai ruokavalioihin yleensä. Mikäli viittaus jää päätelmiin, pitäisi päätelmissä mainita myös kestävästä pohjoismaisesta ruokavaliosta. Suomi kannattaa yhteisiä päätelmiä ruokahävikin vähentämiseksi ja kannattaa ruokajärjestelmän resurssitehokkuuden ja kannattavuuden edistämistä ruokahävikkiä vähentämällä. Suomi tiedostaa ruokahävikin vähentämisen roolin osana kiertotaloustiedonantoa. Pääasiallinen sisältö

13 13(44) Päätelmäluonnoksessa kootaan yhteen eri tahoilla jo tehdyt päätelmät ruokahävikin merkityksen ymmärtämiseksi ja sitoutuminen hävikin vähentämiseksi: Maatalous- ja kalastusneuvosto 2014, FAO CFS 2014, G20 maatalousministerikokous 2015, NL konferenssi 6/2015, YK kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) Päätelmien mukaan EU:ssa ruokahävikkiä syntyy n. 88 miljoonaa tonnia/vuosi, joka aiheuttaa 143 miljardin euron kulun. EU voi parantaa ruokajärjestelmän resurssitehokkuutta ja monissa jäsenmaissa ruokahävikkiä onkin vähennetty tehokkaasti. Vaikuttavuutta toimiin saadaan lisää, kun ne tehdään yhdessä. Päätelmissä todetaan, että kestävä maatalous ja ruokaturva ovat EU:n kehityspolitiikan keskeisiä kasvutekijöitä. EU on maailman suurin elintarviketuoja ja -viejä ja jo siitä syystä EU:n tulee priorisoida kestävä ja ilmastoystävällinen maatalous sekä ruoantuotanto, jonka kautta voimme edistää myös YK:n SDG:n sekä G20 toimintasuunnitelman ruokaturvatavoitteita. Lisäksi päätelmissä todetaan, että lisää tietoa tarvitaan ruokahävikin syistä ja mittakaavasta (ruokajärjestelmässä) sekä seurantatietoja ruokahävikin määrän kehityksestä (jotta YK:n SDG-tavoitteisiin voidaan päästä). Ruokahävikin mittaaminen, ruokajärjestelmän eri toimijoista muodostuvan foorumin perustaminen, jätteeseen, ruokaan, rehuun ja ruokalahjoituksiin liittyvän EU-lainsäädännön selkeyttäminen, sivutuotevirtojen turvallinen käyttö ja päiväysmerkintöjen ymmärtäminen ja käyttö ovat kaikki kannatettavia toimenpiteitä. Fusions-hankkeen ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ruokahävikkiä koskevan tarkastuskertomuksen tulokset tuovat politiikan kehittämismahdollisuuksia. Päätelmissä jäsenmaita pyydetään sitoutumaan YK:n SDG 12.3 tavoitteeseen (tavoite puolittaa vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuinen ruokajätteen määrä jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla sekä vähentää ruokahävikkiä tuotanto- ja jakeluketjuissa), edistämään ruokahävikkitietojen keräämistä ruokajärjestelmän eri vaiheissa, tukemaan kiertotalouspaketin mainitseman ruokahävikkifoorumin perustamista, kannustamaan ruoankäytön hierarkian täytäntöönpanoon, parantamaan kansalaisten tiedostavuutta ruokahävikin vaikutuksista, vähentämään hävikkiä maaseudun kehittämispolitiikan, CAP:n, tutkimus ja innovaatiopolitiikan sekä EIP:n työkaluja hyödyntämällä sekä huomioimaan ruokahävikki raaka-aineiden kestävää käyttöä koskevissa keskusteluissa ja aloitteissa. Komissiota pyydetään huomioimaan Fusions ja World Resource Institute -osaaminen harmonisoitujen monitorointimenetelmän kehittämisessä, huomioimaan hävikki ja resurssitehokkuus lainsäädäntötyössä, edistämään johdonmukaista päiväysmerkintöjen käyttöä ja liite X (EU 1169/2011) listan laajennuksia, edistämään kaupan hävikinvähentämisyhteistyötä ketjun muiden toimijoiden kanssa, harkitsemaan lainsäädäntöohjetta EU-lainsäädännön selkeyttämiseksi ruokahävikkiä koskevissa kysymyksissä, olemaan vahva globaali toimija ja arvioimaan edistystä viimeistään Päätelmäluonnoksessa viitataan myös vesiviljelyyn ja kalastukseen suhteessa ruokahävikkiin ja kestävään ruoantuotantoon. Nykykäytäntöjen kestävyys vaihtelee jäsenmaittain, mutta vesiviljely ja kalastus tarjoavat mahdollisuuden terveelliseen ja ympäristöystävälliseen ruokaan oikein toteutettuna. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

14 Neuvoston päätelmät tulee hyväksyä yksimielisesti. 14(44) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - EU18-jaosto (maatalous ja elintarvikkeet) ja EU-ministerivaliokunta Maa- ja metsätalousvaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /16 Puheenjohtajamaan päivitetty päätelmäluonnos 9839/16 Puheenjohtajamaan päätelmäluonnokset Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Elintarvikeylitarkastaja Minna Huttunen, MMM/RO/ETU, puh , minna.huttunen@mmm.fi Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUCO, puh , sannahelena.fallenius@mmm.fi Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUCO, puh , vesa.kahilampi@mmm.fi Liitteet Viite

15 15(44) Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM), Kahilampi Vesa(MMM) Asia Maatalouden markkinatilanne ja markkinoiden tukitoimet Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvosto jatkaa keskustelua maatalouden vaikeasta markkinatilanteesta. Komissio antaa neuvostolle myös tilannekatsauksen markkinoiden tilanteesta. Asiasta on keskusteltu kevään mittaan useasti niin maatalouden erityiskomitean kokouksissa kuin maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksissa. Maaliskuun neuvostossa komissio esitti toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi ja komissio on sen jälkeen vielä tarkentanut esityksiään. Suomen kanta Suomi pitää maataloustuotteiden markkinatilannetta vaikeana ja tukee monipuolisia toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että ylitarjontatilanteessa tuetaan vaikeuksissa olevia tuottajia ja tuotannon rajoittamiseen tähtääviä toimia. On myös tärkeää, että tuetaan epäsuotuisilla alueilla olevia tuottajia, jotka joutuvat ensimmäisinä lopettamaan alhaisten hintojen takia kannattamattoman tuotannon. Suomen mielestä Ranskan, Puolan ja Saksan maatalousministereiden yhteinen julistus, nk. Varsovan julistus, sisältää monia hyviä ehdotuksia kriisitoimenpiteiksi. Suomi pitää ensisijaisena toimena suoria tuottajiin kohdistuvia tukitoimenpiteitä, mutta tukee myös tuotannon vähentämiseen tähtääviä toimia. Tuottajiin kohdistuvien tukitoimien tulisi kohdistua jäsenmaihin, jotka eivät ole merkittävästi nostaneet tuotantoaan maitokiintiöiden loppumisen jälkeen sekä epäsuotuisille alueille. Suomi näkee, että tuotannon rajoittamistoimien tulisi olla pakollisia tai riittävän houkuttelevia, jotta mahdollisimman monen jäsenmaan tuottajat sitoutuisivat vähentämään tuotantoaan. Suomi näkee tärkeänä, että komissio tekee pikaisesti päätöksen, joka antaa jäsenmaille mahdollisuuden maksaa korkeampia ja aikaistetumpia tukien ennakkomaksuja tuottajille.

16 Pääasiallinen sisältö 16(44) Suomi katsoo edelleen, että komission tulisi lisäksi valmistella de minimis-rajan korottamista euroon. Suomi myös tukee maaliskuussa sallitun väliaikaisen, de minimis -tuen ulkopuolisen enintään euron kansallisen tukimahdollisuuden määräajan jatkamista vuoden 2017 puolelle. Suomi tukee nykyisiä voimassa olevia markkinatoimenpiteitä. Suomi ei vastusta rasvattoman maitojauheen interventiomäärän nostamista tonniin, sillä tarjouskilpailukäytännön ottaminen käyttöön voisi laskea hintoja entisestään. Suomi pitää tärkeänä tutkia myös toimenpiteitä, joilla voidaan alentaa viljelijöiden tuotantokustannuksia, esim. lannoitteiden osalta. Suomi tukee uusien markkinoiden avaamista kolmansissa maissa ja menekinedistämistä sekä EU:n tason vientiluottojärjestelmän kehittämistä. Erityisesti sianlihan osalta olisi voitava edetä Venäjän kanssa niissä tuotteissa, joiden tuonti on estetty ASF-tautitilanteen takia. Sianlihan yksityistä varastointia on käytettävä tilanteen mukaan, ottaen kuitenkin huomioon, että varastoitu liha palaa myöhemmin markkinoille. Kriisitoimenpiteet pitäisi ensisijaisesti rahoittaa maatalousbudjetin käyttämättömästä marginaalista. Ottaen huomioon kriisin vakavuuden ja laajuuden, Suomi on valmis harkitsemaan myös maatalouden kriisirahaston käyttöä. Ranskan, Puolan ja Saksan maatalousministereiden yhteinen julistus, nk. Varsovan julistus Ranskan, Puolan ja Saksan maatalousministerit antoivat yhteisen julistuksen liittyen maataloustuotteiden markkinatilanteeseen ja tukitoimiin markkinatilanteen helpottamiseksi. Maat korostavat CAP:n ja eurooppalaisen maatalousmallin tärkeää asemaa sekä sisämarkkinoiden toimivuutta ja kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Maat ehdottavat maidontuotantosektorille muun muassa rasvattoman maitojauheen interventiomäärän nostamista ja yksityisen varastoinnin tuen nostamista rasvattomalle maitojauheelle ja voille. Merkittävin linjaus julistuksessa on maiden pyyntö komissiolle asettaa vapaaehtoinen tuotannonrajoitusmekanismi markkinoiden vakauttamiseksi. Lisäksi maat pyytävät komissiolta muun muassa sianlihan yksityisen varastoinnin järjestelmän uudelleen aktivointia sopivassa markkinatilanteessa, de minimis -rajan korottamista euroon ja mekanismia tuottajien maksuvalmiustilanteen helpottamiseksi. Maatalous- ja kalastusneuvostossa esille nostetut toimet Komissio esitti maaliskuun neuvostossa 2016 joukon toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi. Komissio on tarkentanut toimenpiteitä kevään muissakin neuvostoissa. Alla koonti ehdotetuista toimenpiteistä. - Komissio antaa määrätyksi ajaksi tuottaja- ja toimialaorganisaatioille sekä

17 17(44) osuuskunnille mahdollisuuden vapaaehtoisesti rajoittaa tuotantoaan ja tarjontaa. Toimenpide perustuu yhteisen markkinajärjestelyn asetuksen artiklaan 222. Komissio on antanut asiaan liittyen delegoidun asetuksen. - Komissio on antanut mahdollisuuden sallia kansallinen väliaikainen tuki, joka voisi olla korkeintaan euroa tilaa kohti. Kansallista kattoa tuelle ei olisi. 1) Valtiontukea voidaan maksaa tuotannon tilapäiseen jäädyttämiseen tai vähentämiseen. Tuki notifioidaan komissiolle SEUT:n artiklan 107 (3)(c) perusteella. Määrältään tuki on maksimissaan euroa/tila ilman kansallista kattoa ja se voi olla joko lainaa, takausta tai avustusta. 2) Viljelijöiden maksuvalmiutta voidaan helpottaa valtiontuella, joka on lainaa tai takausta ja määrältään maksimissaan euroa/tila. Tuki notifioidaan komissiolle SEUT:n artiklan 107 (3)(c) perusteella. - Maitojauheen ja voin varastoon oston enimmäismäärät kaksinkertaistettiin Rasvattoman maitojauheen enimmäismäärä tonnia nostettiin tonniin. Voin enimmäismäärä nostettiin tonniin. Komissio antoi ehdotuksen neuvoston asetukseksi asiaan liittyen. Ehdotus hyväksyttiin kirjallisessa käsittelyssä yksimielisesti. Komissio on antanut uuden ehdotuksen neuvoston asetukseksi enimmäismäärien nostosta. Komissio ehdottaa rasvattoman maitojauheen kiinteähintaisen määrärajan nostamista tonniin. - Sianlihan yksityinen varastointi avataan Tarkempi ajankohta riippuu markkinoiden kehittymisestä. - Komissio lupasi luoda naudan- ja sianlihalle vastaavan hintaseurantajärjestelmän kuin maidolla jo on. - Korkean tason edustajat jäsenmaista kutsutaan tapaamiseen komission asettaman markkinoiden task forcen jäsenten kanssa. Tapaamisessa pohditaan erityisesti maitosektorin asioita. - Komissio jatkaa pyrkimyksiä avata unionin maataloustuotteille markkinoita EU:n ulkopuolella. Komissio lupasi lisärahoitusta maidon- ja sianlihasektorin menekinedistämiseen. - Komissio jatkaa pyrkimyksiä poistaa SPS-esteitä vienniltä ja erityisesti Venäjään suuntautuvalta vienniltä, ml. afrikkalaisen sikaruton (ASF) aiheuttamien rajoitteiden poisto. Venäjä sulki tiettyjä EU:n sianlihatuotteita markkinoiltaan tammikuussa 2014 vedoten Itä-Euroopassa esiintyneisiin yksittäisiin ASF-tapauksiin. - Komissio kehittää yhdessä Euroopan investointipankin kanssa rahoitusvälineitä, joilla voitaisiin auttaa viljelijöitä ja jalostajia investoimaan ja parantamaan kilpailukykyään. - Komissio tutkii mahdollisuutta vientiluottojärjestelmän perustamiseksi. Komissio tekee yhteistyötä sen osalta Euroopan investointipankin kanssa. - Komissio jatkaa delegoidulla asetuksella tiettyjen hedelmien ja vihannesten tuottajille tilapäisesti myönnettäviä poikkeuksellisia lisätukitoimenpiteitä alkaen Komissaari on luvannut edistää tuotantokustannusten alentamista esimerkiksi lannoitteiden tulleja.

18 18(44) - Puheenjohtajamaan maaliskuisissa päätelmissä esitetään myös mahdollisuutta maksaa korkeampia ja aikaistetumpia tukien ennakkomaksuja tuottajille. Komissio lupasi MEK:n kokouksessa, että se tutkii mahdollisuutta maksaa korkeampia ja aikaistetumpia tukien ennakkomaksuja tuottajille. Todennäköisesti komissio palaa asiaan kesällä Markkinatilanne Markkinatilanne maitosektorilla, sianlihassa ja hedelmissä ja vihanneksissa on edelleen heikko. Maidon tuotanto on jatkanut kasvuaan useimmissa jäsenmaissa ja EU:n maidontuotanto oli viime tammi-maaliskuussa yli 7 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Suomessa tuotannon kasvu hiipui vastaavana aikana alle prosentin. Tuottajahinnat vaihtelevat merkittävästi jäsenmaittain, mutta EU:n keskihinta on alkuvuonna pudonnut selvästi alle 30 sentin litralta. Tuotantopanosten hinnat ovat myös laskeneet, mutta nykyinen tuottajahinta ei ole kestävällä tasolla. Tammikuun lopussa komissio päätti jälleen jatkaa voin ja rasvattoman maitojauheen tukiohjelmaa, nyt syyskuun 2016 loppuun asti. Yksityinen ja julkinen varastointi ovat olleet jatkuvasti toiminnassa ja vakauttaneet markkinoita. Rasvattoman maitojauheen hinta on alkuvuonna ollut heikko ja joissakin jäsenmaissa painunut interventiohinnan alapuolelle. Voin hinta suhteessa interventiohintaan on ollut selvästi parempi. Toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa maitotuotteiden hinnoissa on tapahtunut lievä käänne parempaan, mutta tämä ei ole heijastunut tuottajahintaan ja on liian aikaista ennakoida tämän merkitsevän käännettä markkinatilanteessa. Rasvattoman maitojauheen kiinteähintaisten interventio-ostojen enimmäismäärä täyttyi alkuvuonna nopeasti, joten voin ja maitojauheen ostokiintiöt päätettiin tuplata huhtikuussa voin osalta tonniin ja maitojauheessa tonniin. Voita ei ole ostettu interventioon, mutta maitojauheen kaksinkertainenkin kiintiö täyttyi nopeasti ja nyt komissio esittää kiintiön nostoa tonniin. Väliaikaista nostoa maatalouden valtiontukien de minimis -rajoituksiin on esitetty laajalti, jotta kansallisia toimia voidaan osoittaa suoraan eniten tarvitseville. Myös juustojen hinnoissa on ollut painetta. Komissio jatkoi juuston yksityisen varastoinnin tukiohjelmaa niissä jäsenvaltioissa, jotka ilmoittivat kiinnostuksensa ohjelmaan. Suomi on mukana ohjelmassa. Sianlihan markkinatilanne on edelleen vaikea, joskin varhainen grillikauden alku on heijastunut positiivisesti hintoihin. Tuotanto on kasvanut kahdeksan peräkkäisen vuosineljänneksen ajan, mutta tälle vuodelle ennustetaan pientä tuotannon laskua. Sianlihan yksityisen varastoinnin tuki oli haettavissa tammikuussa ja sopimuksia tehtiin noin tonnista. DE, ES, DK ja NL käyttivät tästä 75 prosenttia. Suomessa varastoitiin noin 800 tonnia. Komissio lopetti tukiohjelman yllättäen tammikuun lopussa. Suurten määrien varastointi helpottaa markkinoita varastointihetkellä, mutta varastojen purkaminen saattaa vastaavasti aiheuttaa häiriöitä mahdollisesti toipuvilla markkinoilla. Tuotannon pieni aleneminen ja alkukesän hyvät säät ovat tasapainottaneet markkinaa ja varastojen purkaminen ei ole aiheuttanut vakavia häiriöitä markkinoilla. Komissio tuskin harkitsee varastointituen käyttöä ennen syksyä.

19 19(44) Monet jäsenvaltiot ovat halunneet avata erilliset keskustelut Venäjän kanssa tautitilanteen takia tuontikiellossa olevien sian ruhonosien viennin avaamiseksi. Komissio on nimittänyt tammikuussa uuden työryhmän (Agricultural Markets Task Force), jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksia tuottajien aseman vahvistamiseksi ruokaketjussa. Komissio on tehnyt jäsenvaltioille kyselyn maitosektorista ja erityisesti maitopaketin toimeenpanosta. Kyselyn pohjalta komissio valmistelee raporttia maitosektorista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti esitti täysistunnossaan maatalouskomissaari Phil Hoganille suullisen kysymyksen ja keskusteli asiasta liittyen maitoalan kriisin ratkaisemiseen. EU18-jaosto (Maatalous ja elintarvikkeet) (kirjallinen menettely) , , , , , , , , , , , , , , , , , ja EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely), , , , , , ja Suuri valiokunta , (kirjallinen menettely), , , , , ja Maa- ja metsätalousvaliokunta , , , , ja Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset On mahdollista, että Venäjän tuontikiellosta johtuvia elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden vaikean markkinatilanteen edellyttämiä välttämättömiä ja kohdennettuja kansallisia tukitoimenpiteitä tarvitaan edelleen. Näistä päätetään valtion talousarvioita ja lisätalousarvioita koskevassa päätöksentekomenettelyssä ja niiden kustannusvaikutukset täsmentyvät myöhemmin kyseisten päätösten mukaisesti. EU-tasolla tehtävien päätösten taloudelliset vaikutukset kohdentuvat EU:n talousarvioon

20 Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 20(44) Elintarviketeollisuusliiton mukaan Venäjän osuus elintarvikkeiden viennistä vuonna 2013 oli 27 %, 430 miljoonaa euroa ja vajaat 4 % koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta. Pakotelistalla olevien tuotteiden viennin arvo oli 283 miljoonaa euroa. Maitotaloustuotteiden viennin arvo oli noin 250 miljoonaa euroa, josta juustoja oli 128 miljoonaa euroa. Lihan (ml. siipikarja) viennin arvo noin 22 miljoonaa euroa, josta yli puolet oli sianlihaa. Kalatuotteiden viennin arvo oli 8,3 miljoonaa euroa. Maitotuotteiden osalta Suomen vienti Venäjälle on koostunut lähinnä lisäarvotuotteista, joille on ollut hankalaa löytää korvaavaa vientiä. Suomen maitotuotteiden vienti Venäjälle suhteessa maidon tuottajahintaisen tuotannon arvoon oli vuonna 2013 noin 22,5 %, joka oli toiseksi eniten EU-maista. Venäjän viennin tyrehtyminen on iskenyt Suomeen ja Baltian maihin kaikkein kovimmin. Asiakirjat 8803/2016 (Komission päivitys markkinatilanteesta ja tukitoimista toukokuun neuvostoon) 6484/16 + ADD 1 24 (jäsenmaiden ehdotukset) 6284/16 (puheenjohtajamaan tausta maatalouden erityiskomitealle) 7108/16 (puheenjohtajamaan päätelmät) C(2016) 3532 final (delegoitu asetus) KOM(2016) 384 lopullinen (komission esitys neuvoston asetukseksi) KOM(2016) 208 lopullinen (komission esitys neuvoston asetukseksi) C(2016) 2122 final (delegoitu asetus) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, puh , pekka.sandholm@mmm.fi Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, puh , sanna-helena.fallenius@mmm.fi Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, puh , vesa.kahilampi@mmm.fi Liitteet Viite

21 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Sandholm Pekka (44) Asia Maatalousmarkkinoiden työryhmä - komission tilannekatsaus Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio tiedottaa työryhmän työstä maatalouden erityiskomiteaa Asia on esillä myös maatalous- ja kalastusneuvostossa Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Suomi ottaa informaation tiedoksi. Suomi pitää työryhmän työtä tärkeänä ja koska Suomella ei ole edustusta ryhmässä on tärkeätä, että asiasta keskustellaan ja tiedotetaan riittävästi. EU:n maatalouspolitiikan markkinasuuntautuneisuus ja kansainvälisen kaupan vapauttaminen on avannut eurooppalaisille toimijoille uusia mahdollisuuksia mutta myös lisännyt epävarmuutta ja volatiliteettia markkinoilla. Komission maatalouspääosasto on tunnistanut uuden tilanteen ja perustanut on perustanut 12 asiantuntijasta koostuvan markkinatyöryhmän (Agricultural Markets Task Force). Työryhmän jäsenet edustavat asiantuntemusta elintarvikeketjun eri osista ja myös unionin eri alueilta. Työryhmän puheenjohtaja on Tilburgin ja Wageningenin yliopiston professori Cees P. Veerman. Ryhmään ei kutsuttu suomalaista jäsentä. Työryhmä on kokoontunut toukokuun loppuun mennessä neljä kertaa. Kokouksissa on käsitelty ruokaketjun sopimussuhteita, erityisesti tuottajan aseman kannalta, ketjun avoimuutta, futuureita ja muita instrumentteja, joilla voidaan suojautua markkinariskeiltä ja Euroopan strategisen investointirahaston mahdollisuuksista tukea maataloussektoria. Seuraavissa kokouksissa on tarkoitus käsitellä tuottajien yhteistyömahdollisuuksia ja keinoja siten parantaa asemaansa elintarvikeketjussa. Työryhmä antaa loppuraportin syksyllä 2016.

22 22(44) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on tiedotusasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta keskusteli työryhmän puheenjohtaja Cees P. Veermanin kanssa kokouksessaan EU18-jaosto (Maatalous ja elintarvike) EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Komissio tai puheenjohtajamaa ei ole toimittanut tausta-asiakirjaa. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Pekka Sandholm, MMM, Liitteet Viite

23 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Torniainen Tatu(MMM) JULKINEN 23(44) Asia Neuvoston päätelmät koskien FLEGT-toimintasuunnitelmaa ja puutavara-asetuksen arvionteja Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Asiakirjaa on käsitelty neuvoston metsätaloustyöryhmässä ja sekä maatalousattaseoiden kokouksessa Asiakirjaa käsitellään seuraavan kerran maatalous- ja kalastusneuvostossa , jolloin on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät. Suomi voi hyväksyä neuvoston päätelmät. Suomi toivottaa tervetulleeksi FLEGTtoimintaohjelmaa käsittelevän arviointiraportin sekä EU:n puutavara-asetusta koskevan komission kertomuksen ja korostaa tarvetta ottaa esitetyt suositukset huomioon riittävässä määrin mahdollisen jatkotyön osalta. Suomi korostaa tarvetta parantaa metsävarojen hyvää hallintoa ja ehkäistä laittomasti hakattujen metsätuotteiden kauppaa maailmanlaajuisesti. Suomi on toiminut aktiivisesti kansallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti laittomien hakkuiden, siihen liittyvän metsätuotteiden kaupan sekä näihin liittyvien taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten haittojen torjumiseksi. FLEGT-toimintaohjelma Suomi korostaa, että FLEGT-toimintaohjelman toimeenpano ja yksittäiset toimet tulee nähdä osana laajempaa metsävarojen hyvää hallintoa sekä kestävän metsätalouden politiikkoja ja prosesseja. Vaikka ns. FLEGT-lisensoidun puutavaran kauppaa ei ole vielä kyetty käynnistämään, ovat Vapaaehtoiset kumppanuussopimus -prosessit (VPA) johtaneet myönteiseen kehitykseen kumppanimaissa metsien hyvän hallinnan ja kestävän metsätalouden osalta. Suomi katsoo, että laittomien hakkuiden ja siihen liittyvän kaupan ongelma on maailmanlaajuinen. Siksi on tärkeää, että EU pyrkii omien aloitteidensa ohella ratkomaan ongelmia kahdenkeskisen ja monenkeskisen yhteistyön avulla.

24 24(44) Suomi kannattaa FLEGT-toimintaohjelman toimeenpanon tehokkuuden parantamista. Suomi katsoo, että toimeenpanoa voidaan tehostaa, muun muassa laatimalla FLEGTtoimintaohjelmaa koskeva työsuunnitelma, toimenpidealueiden uudelleen priorisoinnilla sekä sopimalla menettelytavat heikosti edistyvien VPA-maiden osalle. EU:n puutavara-asetus Suomi pitää hyvänä, että puutavara-asetuksen toimeenpanon tehokkuutta on arvioitu. Puutavara-asetuksen toimeenpano on osaltaan vaikuttanut myönteisesti metsäsektorin toimintaympäristöön ehkäisten laittomasti korjatun puutavaran ja puutuotteiden saapumista EU:n markkinoille. Suomi pitää tärkeänä, että puutavara-asetuksen toimeenpanossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että asetus pannaan täytäntöön tehokkaalla tavalla kaikissa unionin jäsenmaissa. Toimeenpanossa tulisi myös kiinnittää huomiota olemassa olevien puutavaran alkuperän ja laillisuuden todentamisen järjestelmien hyödyntämiseen. Asetuksen tehokas toimeenpano tukee toimijoiden tasavertaista kohtelua. Toimeenpanon tehostamisella ei kuitenkaan tule vaikuttaa komission ja jäsenmaiden väliseen toimivallan jakoon. Jäsenmaiden toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä ovat, esimerkiksi metsäpolitiikka ja asetuksen rikkomuksista langetettavat rangaistukset. Suomi yhtyy näkemykseen siitä, että asetuksen sisällön muuttaminen arvioinnin avulla kerättyjen kokemusten perustella on ennenaikaista. Suomi on kuitenkin valmis tarkastelemaan asetuksen liitteessä esitetyn tuotteiden määrittelyn laajentamista, jos vaihtoehtojen vaikutusten arviointi antaa siihen aihetta Jatkotoimet FLEGT-toimintaohjelman kehittämiseksi Suomi yhtyy neuvoston näkemykseen siitä että laittomat hakkuut ja siihen liittyvä metsätuotteiden kauppa on edelleen merkittävä maailmanlaajuinen ongelma. FLEGTtoimintaohjelman tulisi myös jatkossa keskittyä tämän ongelman ratkaisemiseen. Suomi yhtyy näkemykseen siitä, että metsäkato ja metsien tilan heikentyminen ovat maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kasvava ongelma, joka vaatii toimia EU:n taholta. Suomi voi kannattaa sitä, että komissio selvittää toimenpidevaihtoehtoja metsäkadon ja metsien tilan heikentymisen ehkäisemiseksi maailmanlaajuisesti. Tässä yhteydessä on tärkeä huomioida jo olemassa olevat instrumentit sekä kansainvälisten järjestöjen ja prosessien työ, sekä arvioida kuinka FLEGT-toimintaohjelma voi tukea näitä toimia. Pääasiallinen sisältö Neuvoston päätelmät on jaettu kolmeen FLEGT-toimintasuunnitelmaa, puutavara-asetusta sekä toimintaohjelman kehittämisen jatkoa (way forward) koskevaan osaan. FLEGT-toimintaohjelma Päätelmissä korostetaan FLEGT-toimintaohjelman rakenteen olevan innovatiivinen yhdistäen kysyntää ja tarjontaa koskevat toimet. Toimintaohjelman keskeiset instrumentit ovat FLEGT-asetus ((EC) No. 2173/2005) ja EU:n puutavara-asetus ((EU) No. 995/2010). Päätelmissä korostetaan yksityissektorin merkittävää rooli ja tarvetta sen lisäämiseen entisestään onnistuneen toimeenpanon kannalta. Lisäksi tulisi kiinnittää lisääntyvässä määrin