Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Kahilampi Vesa(MMM) Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysseliin Kokouksen pääaiheena on ehdotus asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla. Lisäksi muissa asioissa keskustellaan kahdesta meriaiheisesta kokouksesta sekä afrikkalaisen sikaruton vastaisista toimista. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Neuvosto pyrkii saavuttamaan yleisnäkemyksen ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla. Suomi katsoo, että puheenjohtajamaan kompromissiehdotus on tasapainoinen ja kannatettava. Kompromissiehdotus on saamassa jäsenvaltioiden laajan tuen ja myös komissio kannattaa kompromissia. Mikäli yleisnäkemys saavutetaan, asetuksen käsittely jatkuu kolmikantaneuvotteluilla. Neuvoston muissa asioissa käsitellään kolme asiakohtaa. Ruotsin valtuuskunta tiedottaa New Yorkissa kesäkuuta 2017 pidettävästä Ocean-konferenssista, komissio ja puheenjohtajamaa Malta tiedottavat Maltalla 27. huhtikuuta 2017 pidetyn MedFish4Ever-kalastuskokouksen julkilausumasta ja komissio tiedottaa Puolan valtuuskunnan pyynnöstä afrikkalaisen sikaruton vastaisista toimista ja kansainvälisestä tilanteesta. Suomi ottaa muissa asioissa esitellyt asiakohdat tiedoksi.

2 Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ (10) 1. Esityslistan hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen KALASTUS 3 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1098/2007 ja (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1343/2011 ja (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta (Ensimmäinen käsittely) = Yleisnäkemys 6993/16 + ADD 1 Muut asiat 7 KALASTUS 5. a) Ocean-konferenssi (New York, kesäkuuta 2017) = Ruotsin valtuuskunnan tiedotusasia 8362/1/17 Maatalous b) Maltassa järjestetyn ministerikokouksen julkilausuma (MedFish4Ever) = Komission ja puheenjohtajavaltion tiedotusasia 8507/17 c) Afrikkalainen sikarutto: kansainvälinen tilanne = Komission tiedotusasia, Puolan valtuuskunnan pyyntö 8495/17

3 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Bondestam Orian (10) Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1098/2007 ja (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1343/2011 ja (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvoston on maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa määrä muodostaa yleisnäkemys komission antamasta ehdotuksesta. Tämän jälkeen asian käsittely siirtyisi kolmikantaneuvotteluihin. Suomi katsoo, että puheenjohtajamaan kompromissiehdotus on tasapainoinen ja kannatettava. Se asettaa pääosin nykyisenkaltaiset vähimmäisvaatimukset kalastuksen teknisinä sääntöinä (mm. silmäkoot, säilyttämisen vähimmäisviitekoot, kieltoajat). Lisäksi se mahdollistaa yhteisen kalastuspolitiikan reformin mukaisesti alueellistamismenettelyn laajan soveltamisen. Suomi pyrkii varmistamaan, että jäljempänä mainitut toteutuneet kannat pysyvät osana muodostettavaa neuvoston yleisnäkemystä. Lisäksi Suomi pyrkii siihen, että jatkotyössä saavutetaan yhteisen kalastuspolitiikan perusasetuksen tavoitteet sivusaaliiden ja alamittaisten kalojen osalta. Komission ehdotuksen tausta ja tavoite Euroopan komissio on 11 päivänä maaliskuuta 2016 antanut ehdotuksen (COM(2016) 134 final) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1098/2007 ja (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1343/2011 ja (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o

4 4(10) 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta. Ehdotuksen I luvussa todetaan päämäärinä, että teknisillä toimenpiteillä pyritään: (a) varmistamaan, että säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien meriympäristön lajien saaliit eivät asetuksen (EU) N:o 1380/ artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan mukaisesti ylitä viittä tilavuusprosenttia; (b) varmistamaan, että merinisäkkäiden, meressä elävien matelijoiden, merilintujen ja muiden lajien, joita ei hyödynnetä kaupallisesti, sivusaaliit eivät ylitä unionin lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettuja tasoja; (c) varmistamaan, että kalastustoiminnalla merenpohjaan olevat ympäristövaikutukset eivät ylitä tasoja, jotka ovat tarpeen ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi kunkin direktiivin 2008/56/EY yhteydessä arvioidun luontotyypin osalta kullakin merialueella tai osa-alueella suhteessa sekä luontotyypin laatuun että siihen alueelliseen laajuuteen, jolla vaaditut tasot on saavutettava Lukuun II sisältyvät kaikille merialueille yhteiset tekniset toimenpiteet. Niihin sisältyy mm. nykyisenkaltainen Itämerellä voimassa oleva ajoverkkokalastuksen kielto. Lukuun III sisältyvät alueellistamista koskevat säännökset, kuten jäsenvaltioille annettava mahdollisuus esittää yhteisiä suosituksia teknisten toimenpiteiden määrittelemiseksi alueellisella tasolla, jotka poikkeaisivat liitteissä vahvistetuista toimenpiteistä tai täydentäisivät niitä. Muissa luvuissa on säännöksiä komission suojatoimista ja menettelyistä ml. komissiolle viideksi vuodeksi siirrettävä säädösvalta. Suomen kannalta tärkeään liitteeseen VIII sisältyy Itämerellä sovellettavat tekniset toimenpiteet, kuten eri kalalajien säilyttämisen vähimmäisviitekoot, pyydysten silmäkoot, kielto- ja rajoitusalueet, Riianlahtea koskevat erityistoimenpiteet, kalastuksen kieltokaudet ja aluerajoitukset. Suomen kannalta liitteeseen ei sisälly merkittäviä muutoksia nykysäännöksiin verrattuna. Toimenpiteet valaiden tahattomien sivusaaliiden vähentämiseksi vähintään 12 metrin pituiset kalastusalukset velvoitettaisiin verkkokalastuksessa käyttämään aktiivisia akustisia karkotinlaitteita. Suomen kantojen toteutuminen Suomi on neuvotteluissa onnistunut sisällyttämään kompromissiehdotukseen kannanottojensa mukaiset määräykset siten, että: Artiklassa 6 oleva määritelmä ajoverkosta ei kata normaalia ankkuroiduilla verkoilla tapahtuvaa kalastusta, jossa verkko on ankkurilla yhdestä päästä kiinnitetty pohjaan. Artiklassa 7 ollut kielto käyttää harppuunaa laitesukelluksessa tai yösukelluksessa on poistettu. Artiklassa 12 oleva esitys siitä, että luontodirektiivin liitteeseen II ja IV tarkoitettuja merinisäkkäitä tai lintudirektiivin merilintuja ei saisi pyytää ja pitää

5 5(10) aluksella on tarkennettu siten, että satunnainen sivusaalis tulee vapauttaa tai voidaan tuoda maihin. Yli 12 metrin pituisilla kalastusaluksilla harjoitettavassa verkkokalastuksessa käytettävät aktiiviset akustiset karkotinlaitteet eivät vaatimuksena laajene nykyisiltä Etelä-Itämeren alueilta (liite XII). Ajoverkkokalastuskielto jatkuu Itämerellä (artikla 10). Itämerellä toimivat kalastusalukset voivat jatkossakin käyttää silakan lajitteluun tarkoitettuja laitteita (artikla 54 c). Liitteessä VIII kalojen alamitat Itämerellä säilyvät nykyisillään ja vedettävien pyydysten silmäkoot samoin. Uutena elementtinä kiintiöimättömien lajien vähimmäissilmäkooksi asetettaisiin 16 mm. Sama silmäkoko soveltuisi myös silakan ja kilohailin pyyntiin Itämeren osa-alueilla Silakan pyynnissä vaadittaisiin osa-alueilla edelleen 32 mm. Myös lohenkalastuksen kesärauhoitusajat säilyisivät nykyisellään. Liitteeseen XII sisältyy määräys valaslajien satunnaisten saaliiden välttämistä koskevista määräyksistä, joiden mukaan jäsenvaltioiden tulisi luoda monitorointijärjestelmät mm. Itämerellä troolikalastukseen ja kalastettaessa vähintään 80 mm silmäkoon verkoilla. Monitorointijärjestelmä (toimeenpantaisiin kalastuspäiväkirjoilla ja tietojen keruulla) on lievempi määräys kuin nykyinen vaatimus tarkkailijan käytöstä troolialuksilla, jota koskeva asetus kumotaan. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 34 artikla 2 kohta, tavallinen lainsäätämisjärjestys Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentissa päävaliokuntana toimii kalatalousvaliokunta. Gabriel Mato Euroopan kansanpuolueen ryhmästä toimii ehdotuksen osalta raportoijana. Ehdotusta on käsitelty kalastusjaostossa (EU17) , ja EU-ministerivaliokunta ja Suuri valiokunta ja Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Kalastus, kalastusalusten rekisteröinti ja kalastuselinkeinon ohjaus kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 1144/ :n 16 kohdan mukaan Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Ahvenanmaan maakunnan hallitus on kalastusjaoston (EU17) jäsen. Ahvenanmaan maakunnan hallitus on pyytänyt, että Suomi itsehallintolain 59 a :n mukaisesti tiedottaisi sen kannasta, jonka mukaan Itämerellä tulisi voida sallia pienimuotoisesti harjoitettava ajoverkkokalastus. Asia on tuotu esille työryhmätasolla. Taloudelliset vaikutukset

6 6(10) Kompromissiehdotuksen toteutumisella ei olisi suoria vaikutuksia valtion tai EU:n talousarvioon eikä aiheuttaisi mainittavia uusia tehtäviä julkiselle hallinnolle. Alueellistamismenettelyn laajeneminen aiheuttaa jossain määrin lisää valmistelutyötä ja neuvotteluja BALTFISHissa. Toisaalta se voi vähentää tavallisessa lainsäädäntömenettelyssä valmisteltavien ehdotusten määrää. Suomen kalastuselinkeinon kannalta kompromissiehdotuksen toteutumisen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Ehdotus ei toisi merkittäviä muutoksia nykytilaan verrattuna. Ehdotus vähentäisi jossain määrin hallinnon ja kalastajien velvoitteita koskien pyöriäisiä. Näihin liittyvät tarkkailuvelvoitteet poistuisivat. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Kompromissiehdotus on saamassa jäsenvaltioiden laajan tuen ja myös komissio kannattaa kompromissia. 6993/16 PECHE 79 + ADD I (= komission ehdotus) 8151/17 PECHE 148 (= puheenjohtajamaan kompromissiehdotus) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Maa- ja metsätalousministeriö, Orian Bondestam, puh Maa- ja metsätalousministeriö, Heikki Lehtinen, puh Maa- ja metsätalousministeriö, Jarmo Vilhunen, puh EUTORI-tunnus EU/2016/0746 Liitteet Viite

7 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Kahilampi Vesa(MMM) (10) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen muissa asioissa käsitellään kaksi alakohtaa kansainvälisistä konferensseista aiheenaan meret ja kalastus, sekä komission tilannekatsaus afrikkalaisen sikaruton vastaisista toimista. Suomi ottaa asiakohdat tiedoksi. Pääasiallinen sisältö a) Ocean-konferenssi (New York, kesäkuuta 2017) Ruotsin valtuuskunta antaa tilannekatsauksen New Yorkissa kesäkuuta järjestettävästä valtamerikonferenssista. Konferenssin tarkoituksena on tukea YK:n kestävän kehityksen tavoitteen nr. 14 (merten suojelu ja sen luonnonvarojen kestävä käyttö) toteuttamista. Ruotsi ja Fidži toimivat konferenssin isäntinä. Konferenssi koostuu kolmesta elementistä seuraavasti: 1. osapuolten välinen dialogi; 2. tiivis hallitusten välinen deklaraatio (Call for Action); sekä 3. vapaaehtoiset sitoumukset tavoitteen nr. 14 toteuttamiseksi. b) Maltassa järjestetyn ministerikokouksen julkilausuma (MedFish4Ever) Komissio ja puheenjohtajamaa tiedottavat Maltalla pidetyn Välimeren kalastuskonferenssin tuloksista. Konferenssissa hyväksyttiin yhteinen deklaraatio Välimeren kalastuksen tulevaisuudesta. Deklaraatiossa asetetaan tavoitteet kalavarojen kestävyydestä perustuen parhaaseen tieteelliseen neuvonantoon sekä ottaen huomioon sosioekonomiset tekijät. Deklaraatio luotaa myös kehitystyötä kymmenen vuoden perspektiivillä. Komissaari Karmenu Vella esittelee deklaraation maatalous- ja kalastusneuvostolle.

8 8(10) c) Afrikkalainen sikarutto: kansainvälinen tilanne Puolan valtuuskunta pyytää komissiolta tilannekatsausta afrikkalaisen sikaruton (ASF) vastaisista toimista EU:n ulkopuolisissa maissa, erityisesti Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Moldovassa. Afrikkalainen sikarutto on nimensä mukaisesti afrikkalainen sikojen tauti, joka tuli afrikkalaisten laivojen ruokajätteen mukana Kaukasukselle Georgiaan 2007 ja levisi sieltä Venäjän läpi villisikapopulaatiossa. Tauti saavutti EU alueen talvella EUmaista afrikkalaista sikaruttoa on Puolassa, Liettuassa, Latviassa ja Virossa ja aikaisempien suoraan Afrikasta Välimeren yli tulleitten tartuntojen peruna Sardiniassa, Italiassa. Afrikkalainen sikarutto sairastuttaa vain sikoja, leviää sekä suoran sika-sika - kontaktin että eritteiden, niillä saastuneitten tavaroitten, sianlihan, sianlihatuotteiden ja sikaa sisältävien sivutuotteiden välityksellä. Afrikkalaisen sikaruton Venäjän läpi levinnyt kanta on sioille tappava. Tautiin ei ole hoitoa eikä rokotetta. Afrikkalaisen sikaruton tuloon EU-alueelle on vaikuttanut ratkaisevasti tautikontrollin puutteellisuus tai puuttuminen unionin naapurimaissa. EU:n komissio tekee yhteistyötä Moldovan ja Ukrainan eläinlääkintäviranomaisten kanssa ja antaa laboratorio- yms. apua näille maille. Kirjallista tietoa EU:n toimista ei kuitenkaan ole kattavasti saatavilla. Valko-Venäjä kieltää, että heillä olisi afrikkalaista sikaruttoa. Afrikkalaisen sikaruton tapauksia etenkin villisioissa on kuitenkin jatkuvasti Venäjällä, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa Valko-Venäjän rajalla. On todennäköistä, että Valko-Venäjän itse antama tilannekuva ei ole realistinen. Ukrainassa tapauksia löytyy koko maasta. Puola on ilmoittanut tautitapauksista vain maan itäosissa lähellä Valko-Venäjän rajaa. Puolalla on suuri vastuu estää ASF:n leviäminen muulle EU alueelle. Puolan pyyntö tietojen saamisesta komission toimista on perusteltu. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä ovat neuvoston muut asiat. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kyseessä ovat neuvoston tiedotusasiat. EU18-jaosto (maatalous ja elintarvike) EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

9 Taloudelliset vaikutukset 9(10) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Asiakirjat 8362/1/17 (kohta a), 8507/17 (kohta b) ja 8495/17 (kohta c) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUKA, puh , Ylitarkastaja Antti Unnaslahti, MMM/RO/EUKA, puh , Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, MMM/LVO/ELKA, puh , (kohdat a ja b) Neuvotteleva virkamies Katri Levonen, MMM/RO/EKY, puh , katri.levonen@mmm.fi (kohta c) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

10 10(10) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalous- ja kalastusneuvosto MMM ALR, EUE, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM