Varhainen vuorovaikutus kehityksen perustana Sari Järvi Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kognitiivinen psykoterapeutti Varhaislapsuuden vuorovaikutus -psykoterapeutti Theraplay-terapeutti SEINÄJOKI 2017
Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys Aivojen koko yli kaksinkertaistuu ensimmäisen ikävuoden aikana (3 v. lähes aikuisen kokoiset) Kahden ensimmäisen vuoden aikana aksonien, synapsien ja dendriittien ylituotantoa mutta vain tarpeellisiksi osoittautuvat jäävät jäljelle Aivojen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa toiseen (Siegel, Mäntymaa ;) Varhainen vuorovaikutussuhde on pohjana kaikille myöhemmille ihmissuhteille (Stern) Vanhemmaksi tuleminen muuttaa myös aikuisen aivoja (hippocampus ja prefrontaalikorteksi) (Leuner ym. 2010) Kaikki mikä vaikuttaa vanhempien mielikuviin lapsestaan, vaikuttaa siihen, millaiseksi lapsi kehittyy Vuorovaikutussuhteen laadulla on isompi merkitys kuin lapsen omilla ominaisuuksilla ennusteellisesti sari.jarvi@epshp.fi 2
Videoita Rene A. Spizt (1952): Emotional Deprivation in Infancy Tronick E. (1975): Still Face Experiment Dads Try the Still Face Experiment sari.jarvi@epshp.fi 3
Varhainen vuorovaikutus There is no such a thing like a baby. (Winnicot) Lapsen pitäisi saada tuntea, että vanhempi on hulluna häneen (Thomas) Varhainen vuorovaikutus on läsnä jokaisessa ihmissuhteessa Vain 30 % vuorovaikutuksesta on samansyklistä, tärkeintä on katkosten korjaaminen (Tronick) Good enough on riittävää (Winnicot) Ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemista Lapsen ja vanhemman yhteensopivuus ja yhteinen sopeutumiskapasiteetti (Mutual Adaptation Capasity) sari.jarvi@epshp.fi 4
Varhainen vuorovaikutus alkaa jo kohtukodissa sari.jarvi@epshp.fi 5
Raskausajan vuorovaikutus Äidin ja sikiövauvan ruumiillinen dialogi Äidin mielikuvat vauvasta, itsestään äitinä, vauvan isästä, omista vanhemmista ja omasta itsestä vauvana rakentavat vuorovaikutusta Sikiövauvan tilaan vaikuttaa äidin fyysiset ja emotionaaliset tilat Äidin stressi, ajalliset herkkyysikkunat Prolaktiinin nousu isillä (yhdessä asuminen raskausaikana) saa aikaan suojelunhalua ja testosteronitason lasku vauvan synnyttyä autttaa sopeutumaan uuteen rooliin (Storey 2000) sari.jarvi@epshp.fi 6
Raskausajan vuorovaikutus Kun omat varhaiset kokemukset pääosin myönteisiä ja kypsyminen äitiyteen käy luonnollisen kehitysprosessin kautta, kiintymyssuhde syntyy vauvaan jo raskausaikana Äidin mielikuvat ja psyykkinen vointi raskausaikana vaikuttavat siihen, miten äiti sopeutuu raskauteen ja synnytykseen ja millaiseksi suhde vauvaan kehittyy The Motherhood Constellation (Stern 1985) Maternal pre-occupation (Winnicot 1956) sari.jarvi@epshp.fi 7
Raskausajan vuorovaikutus Raskaus tärkeä siirtymävaihe elämässä (varsinkin ensimmäisen lapsen saaminen) Vanhempi muuttuu toisen lapsesta oman lapsen vanhemmaksi, toisen puolisosta vanhemmaksi, identiteetin muutos Ambivalenssi normaalia (pelot unissa) sari.jarvi@epshp.fi 8
Raskauden vaiheet Alkuraskaus, fuusiovaihe (itsestä huolehtiminen, tunne raskaana olemisesta, fyysiset oireet, ruumiin muutokset, psyykkinen puolustus heikkenee, huoli) Keskivaihe, eriytyminen (sikiön liikkeet, siirtymä raskaudesta lapseksi, suhde vauvaan, pesänrakennus, maaginen ajattelu, unet) Loppuraskaus, irrottautuminen, erillistyminen (lapsi pysyisi hengissä vaikka syntyisi nyt, kärsimättömyys, halu kohdata lapsi, huoli palaa) sari.jarvi@epshp.fi 9
Kiintymyksen syntyyn raskausaikana vaikuttavia asioita Ajan myötä, varsinkin viimeisen III aikana kiintymys vahvistuu Äidin tietoisuus sikiövauvan uni- ja valvevaiheista Varhaiset sikiön liikkeet, niiden määrä ja voimakkuus Parisuhteen tyytyväisyys, ympäristön tuki Naisen iän kohotessa kiinnittyminen väheni Ultraäänitutkimus voi auttaa erityisesti riskiryhmissä/kun vaikea kiintyä vauvaan (muuten vauvan liikkeiden tuntemisella suurempi merkitys) sari.jarvi@epshp.fi 10
Kiintymyksen syntyyn raskausaikana vaikuttavia tekijöitä Odottavan äidin suhde omaan äitiin Voimakas ambivalenssi lasta kohtaan Sen sijaan ei vaikuta onko raskaus alun perin suunniteltu vai ei kansallisuus koulutus taloudellinen asema siviilisääty avioliiton pituus Äidit olivat kiintyneempiä syntymättömään lapseen kuin isät sari.jarvi@epshp.fi 11
Video Delivery Self Attachment Breast Crawl Syntymän jälkeen hyvinvoiva vauva ryömii itse äidin rinnalle sari.jarvi@epshp.fi 12
Vastasyntynyt imitoi kasvojen ilmeitä (Meltzoff 2007) sari.jarvi@epshp.fi 13
Syntymän jälkeiseen vuorovaikutukseen vaikuttavia asioita Ensihetki ja ihokontakti lapsen kanssa mutta enemmän vaikutusta on sillä onko kiintymys muodostunut jo raskauden aikana Äidin omat persoonallisuuden piirteet (ystävällisyys, avoimuus, lämpö, myötätunto) vaikuttavat kiintymykseen lapseen raskausaikana ja synnytyksen jälkeen Vanhemman reflektiivinen kyky sari.jarvi@epshp.fi 14
Syntymän jälkeiseen vuorovaikutukseen vaikuttavia asioita Temperamentti pirteät, aktiiviset, tarkkaavaiset lapset houkuttelevat vanhempia helpoiksi koetut herättivät enemmän myönteisiä tunteita Se, kuinka äiti koki selviytyneensä synnytyksestä vaikutti äidin varhaiseen käsitykseen vauvasta <=> ei synnytystapa sari.jarvi@epshp.fi 15
Syntymän jälkeiseen vuorovaikutukseen liittyviä asioita Isät pystyivät kuvaamaan omaa todellista vauvaa 5 kk:n ikään mennessä hyvin. Isät puhuivat arkisista hoitohetkistä vauvan kanssa, ei enää polkupyöristä tai jalkapallosta Isien kiintyminen oli tapahtunut Tunteiden sijoittaminen sikiövauvaan on tärkeämpää kiinnittymisen kannalta, kuin se kuinka hyvin vanhemmat pystyvät kuvitella vastasyntynyttä Ei ollut eroa kiintymyksen kannalta, oliko sukupuoli ennakolta tiedossa vai ei sari.jarvi@epshp.fi 16
Varhainen vuorovaikutus Vauva pyrkii alusta asti symbioosia ja erillisyyttä kohti Äidin tuttu haju, maku, ääni, tutut liikkeet, äidin katse ja kosketus kutsuu vauvaa äidin luo Vauva erottaa muutaman päivän ikäisenä äitinsä maidon toisten äitien maidosta Tunteiden yhteensoinnuttaminen tai virittäytyminen (Affect attunement, Stern) Marked mirroring, mentalization (Fonagy) sari.jarvi@epshp.fi 17
Video Mom talking to baby sari.jarvi@epshp.fi 18
Varhainen vuorovaikutus Kun tietyt tapahtumasarjat toistuvat monta kertaa, syntyy lapsen mielessä syy-seuraussuhteita kokemuksille -> asioille tulee mieli Vanhemman kyky reflektoida on turvallisen kiintymyssuhteen kannalta välttämätön Vanhemman virittäytyminen merkitsee sitä, että vanhempi eläytyy lapsen tunnetiloihin, mikä on lapsen oman eläytymiskyvyn edellytys Moment of meeting -kokemukset (Stern 1985,1995) Goodness of fit ja poorness of fit (Thomas, Chess) sari.jarvi@epshp.fi 19
Varhainen vuorovaikutus Vanhemman kannattelu, holding Vanhemman container-kyky (Bion), sietämättömän siedettäväksi tekeminen ja tarjoaminen se lapselle paremmin kestettävässä muodossa Kyllin hyvässä vuorovaikutuksessa vanhempi säilöö, antaa nimiä, rauhoittaa Mutta vanhempi tarvitsee myös itse toisen containerin (Schulman 2000, 2001) Vuorovaikutuksen tunnesävy, käyttäytyminen ja psykologinen sisältö (DC:0-3) Vanhemman kyky havaita vauvan viestejä, katsetta, ääntelyä, kosketusta, itkua, naurua, iloa, tyytyväisyyttä, pelkoa, kauhua, masennusta Vanhemman kyky ymmärtää ja tulkita: mitä vauva haluaa ja tarvitsee ja tarpeisiin vastaaminen oikea-aikaisesti ja sensitiivisesti sari.jarvi@epshp.fi 20
Lapsen kehitykselliset tarpeet vuorovaikutuksessa (Emde) LAPSI Kiintymys (Attachment) Haavoittuvuus Fysiologinen säätely Tunteiden säätely, jakaminen Oppiminen Leikki Itsekontrolli AIKUINEN Kiintymys (Bonding) Suojelu Järjestynyt struktuuri, tarpeisiin vastaaminen Empaattinen vastavuoroisuus Opettaminen Leikki Kieli sari.jarvi@epshp.fi 21
Vuorovaikutuksen arviointiin on olemassa useita videointimenetelmiä. Yksi sellaisista on Emotional Availability eli EA. sari.jarvi@epshp.fi 22
Emotionaalinen saatavillaolo EA:n teoria analysoi lapsi vanhempi-suhdetta tunneperäisen läsnäolon näkökulmasta Kehityksen kannalta oleellista on sekä vanhemman kyky virittyä lapsen myönteisten ja kielteisten tunteiden kirjoon että lapsen kyky vastata ja olla aloitteellinen suhteessa vanhempaan Vanhemman kyky toimia vuorovaikutuksessa sensitiivisesti ja jäsentävästi ja säädellä omia tunteitaan ettei toimi vihamielisesti tai tunkevasti Lapsen vastaaminen tunneilmaisuilla vanhemman kommunikaatioon (responsiivisuus) ja aloitteellinen huomion hakeminen vahvistavat yhteyden tunnetta ja tukevat vanhemman kokemusta omasta merkityksellisyydestään lapselle (Salo ja Flykt 2013) sari.jarvi@epshp.fi 23
Emotionaalinen saatavillaolo EA-teoria kokoaa erilaisia vuorovaikutuksen ulottuvuuksia yhteen ja pyrkii mahdollistamaan selitysmallin vuorovaikutusilmiöiden ja lapsen tulevan kehityksen suhteen Kiintymyssuhdeteoria: vanhemman sensitiivisyys ja responsiivisuus (Ainsworth ym. 1978) Psykodynaamiset teoriat: separaatio-individuaatio (Mahler ym. 1975) Sosiaalis-kognitiiviset teoriat: vanhemman kyky ohjata ja opettaa lasta hillitsemään omia välittömiä reaktioitaaan ym. (Thomas ym. 2007) Mentalisaatioteoria: vanhemman kyky havaita ja tulkita sekä lapsen kokemustiloja että omiaan (Fonagy ym. 2002) Emotional Availability Scales (Biringen, original version 1987) sisältää 6 osa-aluetta. sari.jarvi@epshp.fi 24
Vanhemman sensitiivisyys (EAS) Affekti-ilmaisu on soinnutettu lapsen ilmaisuun Lapselle vastataan selkeästi Reaktiot ovat oikein ajoitettuja Lähestyminen on leikkisää, spontaania ja hauskaa Lapselle puhutaan arvostavaan sävyyn Vastavuoroisuutta on tilanteeseen nähden sopivasti Vanhemman sensitiivisyydellä on yhteys mm. lapsen kiintymyssuhteen turvallisuuteen (Crittenden) sari.jarvi@epshp.fi 25
Vanhemman jäsentäminen (EAS) Ohjaa lasta ehdotuksin proaktiivisesti Onnistuu lapsen toiminnanohjaamisessa Jäsentämistä on sopivalla tavalla tilanteeseen nähden Rajojen asettaminen onnistuu tarvittaessa Rajoista pidetään kiinni Toiminnanohjaaminen on sekä kielellistä että ei-kielellistä Aikuisen roolissa pysyminen vs. kaverillisuus Äidin sensitiivisyys ja jäsentämiskyky on yhteydessä parempaan kielenkehitykseen 8 kk ja 24 kk (Salo, Flykt 2010) sari.jarvi@epshp.fi 26
Vanhemman ei-vihamielisyys (EAS) Kielteisten affekti-ilmaisujen puuttuminen ilmeistä, äänestä, puheen sisällöstä Lapselle ei puhuta väheksyvään tai epäkunnioitavaan sävyyn Erolla ei uhkailla Aikuinen ei menetä malttiaan stressaavissa tilanteissa Käyttäytymisessä tai ilmaisuissa ei ole pelottavia elementtejä Hiljaisuutta ei käytetä rankaisukeinona Leikkien teemat eivät sisällä vihamielisyyttä sari.jarvi@epshp.fi 27
Vanhemman ei-tunkeilevuus (EAS) Seuraa lapsen aloitteita ja viestintää Odottaa sopivaa kohtaa puuttua tekemiseen tai asettua vuorovaikuttamaan Komentelua käytetään vähän Aikuisen puhe on dialogista (vs. edukatiivista) Yliopettamisen välttäminen Fyysistä puuttumista on vähän Lapsi ei reagoi aikuiseen ilmaisten että koki tunkeilevuutta Tilantuntu Vauva näyttää tien, vanhemman on kunnioitettava vauvan reviiriä Vauvan erirytmisyys tai vähäeleisyys voi saada vanhemman tunkeutuvalla tavalla vuorovaikutukseen sari.jarvi@epshp.fi 28
Lapsen responsiivisuus (EAS) Affekti-ilmaisu on myönteistä ja aitoa Kykenee säätelemään tunteitaan Käyttää myös aikuista tunnesäätelyyn stressaavissa tilanteissa Vastaa aikuisen aloitteisiin Hakee ikätyypillisesti itsenäisyyttä, tutkii Asettuu luontevasti fyysiseen läheisyyteen Ei ilmaise merkkejä roolien kääntymisestä Ei välttele aikuista On kiinnostunut leikkimisestä mutta ei sulje aikuista ulkopuolelle sari.jarvi@epshp.fi 29
Lapsen aloitteellisuus (EAS) Pyrkii hakemaan huomiota katsomalla, juttelemalla jne. Käyttää sekä emotionaalisia että välineellisiä aloitteita (halaaminen, tavaran antaminen) Turvautuu aikuiseen stressitilanteessa Ei pyri takertumaan aikuiseen Asettuu luontevaan katsekontaktiin Asettuu luontevaan fyysiseen kontaktiin Pyrkii kielelliseen kommunikaatioon kehitystason mukaisesti sari.jarvi@epshp.fi 30
Pohdittavaa Vuorovaikutukseen vaikuttaa aina sekä vanhemmasta että lapsesta johtuvat asiat ja keskinäiseen vuorovaikutukseen voi tuoda häiriötä ympäristön stressitekijät. Toisaalta hyvä ympäristö myös tukee myönteistä vuorovaikutusta. Isien ja pienten lasten vuorovaikutuksen videointimenetelmiä ei ole validoitu (Lotzin 2015) Miten isien ja äitien vuorovaikutus eroaa luonnostaan lasten kanssa? Pojat ovat keskimäärin vähäisempiä aikoja pitkittyneessä katsekontaktissa ja häiriintyvät helpommin tunteiden säätelyssä (Weinberg ym. 1999) N. 2-v iässä emotionaalinen saatavillaolo oli toimivinta äitien ja tyttölasten välillä. Myös isät olivat sensitiivisempiä tyttölasten kanssa. Sen sijaan isät toimivat tunkevammin kuin äidit 2-v poikiensa suhteen. (Lovas 2005). Isien haasteellinen leikkisyys lapsuusiässä ennusti nuoruusiän turvallista kiintymystä kun taas äitien emotionaalinen sensitiivisyys ennusti nuorten kiintymystyyliä (Grossman 2002) sari.jarvi@epshp.fi 31
Video Rainy day singing sari.jarvi@epshp.fi 32
Viitteet Broden M. Raskausajan mahdollisuudet. 2006. Niemelä P. ym. Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. 2003. Biringen Z. Emotional Availability. 1998, 2008. Kumpulainen K ym. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria 2016. Siltala P. Ydintietoisuuden muotoutuminen varhaisen vuorovaikutuksen tilassa. Psykoterapialehti 33 (2). 2014. Määttänen K. Tunnot ja liikkeet sanattoman ymmärtämisen perustana. Teoksessa Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. 2003. Stern D. The Interpersonal World of the Infant. 1985. Stern D. The Motherhood Constellation. 1995. Davis M ym. Äidin ja lapsen mysteeri Winnicotin psykoanalyyttinen ajattelu. 1984. Mäntymaa M, Tamminen T. Varhainen vuorovaikutus ja psyykkinen kehitys. 1999. Storey A.E. ym. Hormonal correlates of paternal responsiveness in new and expectant fathers. 2000. Daws D. ym. Finding your way with your baby. The emotional life of parents and babies. 2015. Leuner B ym. Parenting and plasticity. 2010. Lotzin A ym. Observational Tools for Measuring A Systematic Review. 2015. Salo S ja Flykt M. Lapsen ja vanhemman välisen emotionaalisen saatavillaolon merkitys lapsen kehityksessä ja hyvinvoinnissa. 2013. Tamminen T. Pienten lasten psyykkisten häiriöiden arvioinnin erityispiirteet. Lasten- ja nuorisopsykiatria. 2004. sari.jarvi@epshp.fi 33