Liikunta ja mielenterveys POHJOLAN LÄÄKÄRIPÄIVÄT 22.2.2017 Sami Räsänen, LT, Ayl OYS, Psykiatrian tulosalue
Liikunta ja mielenterveys Räsänen ja Joukamaa Lääkärilehti 1997 Nykykäsitys on, että kohtuullinen liikunta lisää mielenterveyttä ja voidaanpa sitä käyttää eräänä masennustilan hoitomuotonakin muiden hoitojen lisänä. Tutkimukset ovat kuitenkin varsin vähäisiä ja metodologisesti vaatimattomia, minkä takia suoranaisia suosituksia liikunnan käytöstä erilaisten psyykkisten häiriöiden hoidossa ei voida antaa.
Biologiset vaikutusmekanismit Liikunta nostaa noradrenaliinin, serotoniinin ja dopamiinin pitoisuuksia Liikunta laskee stressihormoni kortisolin pitoisuutta Liikunta vaikuttaa sympaattiseen hermostoon, laukaisee jännitystiloja Liikunta lisää hermokasvutekijä BDNF-proteiinia (Brain-Derived Neurotrophic Factor), samankaltainen vaikutus kuin masennuslääkkeillä Vaikuttaa hermoverkkojen muovautumiseen, vaikuttaa uusien neuronien ja synapsien muodostumiseen, estää hermosolujen kuolemaa.
Psykologiset vaikutusmekanismit Väline hallita ja osata asioita, päteä, toteuttaa itseä, kehittyä Väline liittyä ryhmään vrt. vertaistuki Kohentaa itsetuntoa Muuttaa ruumiinkuvaa Sosiaalisesti hyväksyttävä tapa purkaa aggressioita Siirtää ihmisen ajatukset epämiellyttävistä asioista muualle suorituksen ajaksi Liikuntaa harrastaessaan ihminen tuntee hoitavan itseään Liikunta koetaan yleensä palkitsevana - hyvänolontunne on ansaittu Jne
Ehkäiseekö liikunta mielenterveyden häiriöitä? Liikunnan vähäisyys on yhteydessä masennusoireisiin Liikuntaharrastusten puute ennustaa masennuksen puhkeamista myöhäisemmällä iällä Aiemmin vähän liikkuneiden ikääntyneiden psyykkisen hyvinvoinnin parantamiseksi saadaan edullisia vaikutuksia jo liikunnan yleisiä suosituksia vähäisemmillä liikuntamäärillä, kuten kahdesti viikossa toistuvilla 45 minuutin liikuntaharjoituksilla
Ehkäiseekö liikunta mielenterveyden häiriöitä? Liikunta Käypä hoito suositus: Säännöllisen liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien, kuten valtimotautien, lihavuuden, diabeteksen, rappeuttavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien, ahtauttavien keuhkosairauksien, muistisairauksien, depression ja useiden syöpäsairauksien, ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. Depression Käypä hoito suositus: Yksilötasolla mielenterveyttä edistävät ja masennustilan kehittymisen vaaraa voivat vähentää kohtalainen määrä liikuntaa, riittävästä unesta huolehtiminen, tupakoinnin lopettaminen humalahakuisen juomisen ja alkoholin liikakäytön välttäminen terveellinen ruokavalio
Ehkäiseekö liikunta psykooseja? Pohjoissuomalaista tutkimusta Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 (N= 6987) (Koivukangas et al Sch Res 2010): High risk nuoret, jotka sairastuivat psykoosiin olivat fyysisesti inaktiivisempia kuin muut samanikäiset. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 (N=12058) (Keskinen et al in review): hyvät arvosanat liikunnassa 16-vuotiaana olivat yhteydessä pienempään riskiin sairastua skitsofrenia-spektrin psykoosiin (OR 0.80). Suojeleeko liikunta psykoosilta? Näkyykö tuleva psyykkinen sairastuminen inaktiivisuutena?
Hoitaako liikunta mielenterveyden häiriöitä? Yleistä Tutkimuksissa metodologisia ongelmia, mikä vaikuttaa kannanottojen voimakkuuteen esim. näytönastekatsauksissa Us. tutkittu oireilua eikä häiriöitä Minkä tyyppisestä mielialahäiriöstä on kyse (unipolaari vai bipolaari?) Ei kontrolliryhmiä, sokkouttaminen vaikeaa, valikoituneet tutkimusjoukot jne. Liikunta usein määritelty American College of Sports Medicine - kriteerien mukaan: Suunniteltua, strukturoitua ja toistuvaa liikettä, jonka tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää fyysistä kuntoa".
Hoitaako liikunta mielenterveyden häiriöitä? Yleistä Tutkimuksissa useimmiten aerobista liikuntaa, myös kombinoituna lihaskuntoharjoitteluun Usein ryhmämuotoista, yleensä valvottua ja ohjattua liikuntaa n.60min 3x/vk Liikuntamuodolla ei ilmeisesti ratkaisevaa merkitystä ja vaikuttavimmasta liikuntamuodosta ei ole näyttöä. Vrt. vaikutusmekanismit Tutkimukset käytännössä depressiosta
Hoitaako liikunta mielenterveyden häiriöitä? Depressio Leppämäki 2007: Aerobisella liikunnalla antidepressiivisiä vaikutuksia lievässä ja keskivaikeassa depressiossa Vaikea-asteisissa depressioissa estohoidossa voisi olla sijaa Minimi: 30min 3x/vk hikeen Kansainvälisissä depression hoidon suosituksissa (WHO ja NICE, National Institute for Health and Care Excellence, Englanti) suositellaan fyysisen harjoittelun yhdistämistä depression tavanomaiseen hoitoon
Hoitaako liikunta mielenterveyden häiriöitä? Depression Käypä hoito -suositus Depressiopotilaat saattavat hyötyä säännöllisestä ryhmämuotoisesta liikuntaharjoittelusta, joten sitä voidaan aina suositella osaksi kokonaishoitoa, ellei lääketieteellisiä vasta-aiheita ole. Liikunta ei kuitenkaan korvaa depression muuta hoitoa.
Depression Käypä hoito: näytönastekatsauksista Liikunnan vaikuttavuus depression hoitomuotona on epävarmaa. Liikunnan tyypin ja intensiteetin merkityksen arvioiminen on vaikeaa, ja samoin on vaikeaa erottaa liikunnan osuutta intervention muista (esimerkiksi sosiaalisista) vaikutuksista. Hyviä tuloksia saavuttaneille tutkimuksille on yhteistä se, että liikunta oli ohjattua ja ryhmämuotoista, ja potilaan säännöllistä osallistumista seurattiin aktiivisesti. Pelkkä lyhyt elämäntapaohjeiden antaminen ei todennäköisesti ole tuloksellista depressiopotilaita hoidettaessa. Tutkimukset, joissa liikuntainterventiota verrattiin lääkehoitoon tai psykoterapiaan, olivat pieniä, eikä niiden perusteella voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Vankkaa näyttöpohjaa liikunnan vaikuttavuudesta yksinomaisena hoitokeinona diagnosoidussa kliinisessä depressiossa ei ole olemassa. Harvoista julkaistuista vertailevista tutkimuksista ei voi vielä luotettavasti arvioida liikunnan mahdollista tehoa masennuslääkehoitoon tai psykoterapiaan verrattuna.
Tuore meta-analyysi Journal of Affective Disorders 2016 Kvam et al. Exercise as a treatment for depression: A meta-analysis. Liikunnan teho jopa yhtä hyvä kuin kognitiivisella psykoterapialla tai masennuslääkkeellä Liikunta + mas.lääke ehkä tehokkaampi kuin pelkkä lääke Liikunta + psykoterapia ei tunneta
Hoitaako liikunta mielenterveyden häiriöitä? Ahdistuneisuus Säännöllisesti liikkuvilla vähemmän ahdistuneisuutta kuin niillä, jotka eivät liiku. Aerobisella harjoittelulla on osoitettu olevan ainakin lievästi ahdistuneisuutta vähentävä vaikutus. Puolen tunnin aerobinen harjoitus (70 % maksimaalisesta hapenkulutuksesta) vähensi koehenkiloilla kolekystokiniinin tetrapeptidilla provosoitujen paniikkikohtausten määrää ja voimakkuutta (Am J Psychiatry 2005;162:2376) Varsinaisiin ahdistuneisuushäiriöihin ei liikunnalla mahdollisesti ole tehoa Liikunta voi myös provosoida ahdistusta: huono kunto, hengen ahdistus jne.
Hoitaako liikunta mielenterveyden häiriöitä? Pohjoissuomalaista tutkimusta psykooseista Fyysinen aktiivisuus ja psykoosioireet skitsofreniassa (Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966, Isohanni M; kongressiesitys DGPPN Berliini 2015) 43-vuotiaana fyysinen aktiivisuus assosioitui jnkv lievempään oirekuvaan (PANSS, GCI) ja parempaan sosiaaliseen aktiviteettiin (SOFAS) => Fyysinen aktiivisuus saattaa vaikuttaa sairauden kliiniseen kuvaan tai paremmassa psyykkisessä kunnossa olevat liikkuvat enemmän
Liikunta ja syömishäiriöt Käypä hoito Altistavana ja laukaisevana tekijänä voi olla laihuutta ihannoiva ympäristö Urheiluvalmentajat avainasemassa varhaisessa tunnistamisessa ja hoitoon ohjaamisessa Ohjattua liikuntaharjoittelua ja kevyttä liikuntaa suositellaan hoitoohjelmaan, vaikka luotettavaa näyttöä ei ole Tarvittaessa liikunnan rajoittaminen ravitsemustilan korjausvaiheessa Kun vaikea aliravitsemustila on korjaantunut, ohjattua liikuntaa pidetään turvallisena Ylipainoisilla liikunta tukee painonhallintaa
Johtopäätös Nykykäsitys on, että kohtuullinen liikunta lisää mielenterveyttä ja voidaanpa sitä käyttää eräänä masennustilan hoitomuotonakin muiden hoitojen lisänä.
KIITOS MIELENKIINNOSTA!