Sivu 1 / 9 Alberga Business Park / Sokerilinnatie Työssä selvitettiin Alberga Business Parkin (ABP) pysäköinnin liikenteellistä toimivuutta aamu- ja iltahuipputunnin aikana. Toimivuustarkastelut tehtiin Paramics-mikrosimulointiohjelmalla. Liikennemäärät ja liikenneverkko Alberga Business Parkissa on pysäköintipaikkoja lähes 700. Pysäköinti on jakautunut seuraavasti: pysäköintitalo 480 autopaikkaa, pihataso 84 autopaikkaa ja kellari 131 autopaikkaa. Lisäksi ABP:n eteläpuolelle rakentuu niin ikään toimistotilaa (Luja) ja noin 372 pysäköintipaikkaa sekä länsipuolella Bertel Jungin aukiolla sijaitsee noin 100 autopaikan pysäköintialue, joka palvelee lähinnä lähitalojen asukaspysäköintiä. Yhteensä tarkastelualueella on 1 167 autopaikkaa. Pysäköinnin liikennetuotos määritettiin aluksi Katu 2002 -julkaisun perusteella. Julkaisun mukaan aamuhuipputunnin aikana toimistoiden pysäköintiin saapuva liikennevirta on 70 % alueen pysäköintipaikkamäärästä ja samanaikaisesti pysäköinnistä poistuva liikennevirta on 10 % alueen pysäköintipaikkamäärästä. Asukaspysäköinnistä poistuvien osuus on aamuhuipputunnin aikana suurempi. Julkaisussa ei ollut esitetty arviota iltahuipputunnin liikennemäärille. Pysäköinnin liikennetuotosta arvioitiin myös vastaavan toimistorakennuksen nykyisten liikennetuotosten perusteella. Tarkasteltava vastaava toimistorakennuksen pysäköintilaitos sijaitsee Helsingissä ja laitoksessa on noin 335 pysäköintipaikkaa työtekijöiden käytettävissä. Ko. kohteessa pysäköinnin vilkas sisäänajo jakautui arkiaamuna kolmelle tunnille (klo 7 10), joista vilkkain tunti oli klo 8 9 ja tänä aikana pysäköintiin saapui noin 40 % alueen pysäköintipaikkamäärästä. Samanaikaisesti pysäköintilaitoksesta poistui noin 2 % alueen pysäköintipaikkamäärästä. Vastaavasti illan vilkas ulosajon jakautui kolmelle tunnille (klo 15 18), joista vilkkain tunti oli klo 16 17 ja tänä aikana pysäköinnistä poistui noin 25 % alueen pysäköintipaikkamäärästä. Samanaikaisesti pysäköintilaitokseen saapui noin 2 % alueen pysäköintipaikkamäärästä. Kyseisen pysäköintilaitoksen korkein kuormitus (noin 84 % pysäköintipaikkamäärästä) ajoittuu tunneille klo 10 12 ja klo 13 15. Lisäksi Alberga Business Parkin pysäköintipaikoista osa (207 kpl) on varattu mm. asukkaiden käyttöön illaksi ja yöksi. Simulointitarkasteluissa on oletettu, että 50 % asukaspysäköintiin varatusta pysäköintipaikkamäärästä saapuu tarkastellun iltahuipputunnin aikana (klo 16 17). Taulukossa 1 on esitetty Albergan Business Parkin pysäköintipaikkojen lukumäärät, liikennemäärät laskettuna sekä Katu 2002 -julkaisun että vastaavan toimistorakennuksen mukaisilla prosenttiosuuksilla erikseen aamu- ja iltahuipputunnille.
Sivu 2 / 9 Taulukko 1. Tarkastelualueen pysäköintipaikkojen lukumäärät ja liikennemäärät aamuhuipputunnin aikana. Pysäköinti Pysäköintipaikkojen lukumäärä (kpl) Liikennemäärä sisään, AHT (ajon/h) Liikennemäärä ulos, AHT (ajon/h) Liikennemäärä sisään, IHT (ajon/h) 40 % 70 % 2 % 10 % 2 % 25 % ABP 480 192 336 10 48 10 120 pysäköintitalo ABP pihataso 84 34 59 2 8 2 21 ABP kellari 131 52 92 3 13 3 33 Luja 372 149 260 7 37 7 93 Bertel Jungin 100 - - - 45 - - - aukio Liikennemäärä ulos, IHT (ajon/h) Perustarkastelut tehtiin Katu 2002 -julkaisun mukaan lasketulla liikennetuotoksella aamuhuipputunnin aikana, sillä aamuhuipputuntia voidaan pitää toimistorakennuksen pysäköinnin kannalta mitoittavana. Lisäksi tehtiin herkkyystarkasteluja eri liikennetuotoksella (vertailukohteeseen perustuvalla liikennetuotoksella sekä edellisten keskimääräisellä liikennetuotoksella). Herkkyystarkastelut tehtiin sekä aamu- että iltahuipputunnin osalta. Toimivuustarkasteluissa liikenteen oletettiin jakautuvan Albergan Esplanadin ja Sokerilinnantien liittymässä siten, että 71 % liikenteestä saapui Albergan Esplanadia pohjoisesta ja 29 % etelästä. Liikenteen jakautuminen liittymässä perustuu aiemmin alueelle tehtyyn liikennevalosuunnitelmaan. Tarkasteluissa pysäköintiliikenteen oletettiin jakautuvan seuraavasti: pysäköintitalon ja ABP:n pihatason liikenne käytti Sokerilinnantien päässä sijaitsevaa pääajoyhteyttä ja kellarin liikenne puolestaan kulki Bertel Jungin aukion etelälaidalla sijaitsevan ajoyhteyden kautta (luonnoksessa 19.1.2012 esitetyn mukaisesti). Ajo Lujan toimistotalon pysäköintiin tapahtui Sokerilinnantien päässä sijaitsevan liittymän kautta. Simulointimallissa mukana olivat Albergan Esplanadin ja Sokerilinnantien liittymä, Sokerilinnantie sekä ajoyhteydet alueen pysäköinteihin. Toimivuustarkasteluissa Albergan Esplanadin ja Sokerilinnantien liittymä oli valo-ohjattu ja pohjoisesta tultaessa oli erillinen kääntymiskaista vasemmalle. Perustarkastelussa Sokerilinnantie oli kaksikaistainen länteen ja Lujan toimistotalon liittymässä Sokerilinnantien päässä oli kääntymiskaista oikealle. Kuvassa 1 on esitetty tarkastelualueen laajuus, perustarkastelussa käytetty liikenneverkko sekä tarkastellut parannusehdotukset 1 3.
Sivu 3 / 9 Kuva 1. Tarkastelualueen laajuus ja liikenneverkko sekä tarkastelut parannusehdotukset. Simulointimallissa pysäköintien puomit on mallinnettu siten, että jokainen ajoneuvo pysähtyy puomilla noin kuudeksi (6) sekunniksi. Tällöin puomien kapasiteetti on noin 400 ajoneuvoa tunnissa. Tulokset Keskeiset havainnot perustarkastelutilanteesta: - Vaikka liikenne sujui pääosin varsin hyvin aamuhuipputunnin aikana, ABP:n pysäköinnin pääajoyhteyteen Sokerilinnantien päähän kertyvä jono kasvoi ajoittain aina Albergan Esplanadin liittymän asti, mikä ruuhkautti etenkin Albergan Esplanadin pohjoisesta etelään suuntautuvan liikenteen, kun liittymään kertynyt jono ei mahtunut enää kääntymiskaistalle. - Liikenne saapuu Sokerilinnantielle Albergan Esplanadin valo-ohjatusta liittymästä epätasaisesti valokierron määräämässä rytmissä. Tällöin myöskään puomeille kertyvä jono ei muodostu tasaisesti, vaan jono saattaa hetkessä kasvaa pitkäksi. Puomi puolestaan purkaa jonoa tasaisesti, muttei yhtä tehokkaasti kuin jonoon kertyy ajoneuvoja.
Sivu 4 / 9 Kuva 2. Perustarkastelutilanne: simulointitarkastelun pysäytyskuva ja maksimijonopituudet. Perustarkastelutilanteen liikenteen toimivuuden parantamiseksi tarkasteltiin seuraavaa kolmea parannusehdotusta: 1) Kääntymiskaistan pidentäminen Albergan Esplanadilla Kääntymiskaistan pidentäminen Albergan Esplanadilla ei juurikaan parantanut liikenteen toimivuutta, sillä Sokerilinnantielle kertynyt jono esti kääntymiskaistalla jonottavia ajoneuvoja kääntymästä valoista. 2) Kääntymiskaistan pidentäminen Sokerilinnantien päässä Kääntymiskaistan pidentäminen Sokerilinnantien päässä paransi toimivuutta edellistä parannusehdotusta enemmän, koska ABP:n pysäköintitalon puomille kertynyt jono tukki Sokerilinnantien pään liittymän ja oikealle kääntyvät ajoneuvot kasvattivat entisestään Sokerilinnantielle syntynyttä jonoa jäädessään jonon hännille. 3) Toisen puomin lisääminen ABP:n pysäköintitalon sisäänajoon Toisen sisäänajopuomin lisääminen paransi liikenteen toimivuutta ja vähensi jonoja huomattavasti.
Sivu 5 / 9 Kuva 3. Maksimijonopituudet tarkastelluissa parannusehdotuksissa 1 3. Lisätarkastelut Lisätarkastelut tehtiin perustarkastelutilannetta vastaavalla mallilla. Aamuhuipputunti A. Katu 2002 -julkaisun mukainen liikennetuotos (aamuhuipputunnin sisäänajo 70 % pysäköintipaikkojen määrästä) Kuten perustarkastelussa todettiin tällä liikennetuotoksella aamuhuipputunnin aikana ABP:n pysäköinnin pääajoyhteyteen Sokerilinnantien päähän kertyvä jono kasvaa ajoittain aina Albergan Esplanadin liittymän asti, mikä ruuhkautti etenkin Albergan Esplanadin pohjoisesta etelään suuntautuvan liikenteen, kun liittymään kertynyt jono ei mahtunut enää kääntymiskaistalle. Katu 2002 -julkaisun mukainen liikennetuotos oli varsin suuri verrattuna ABP:tä vastaavan toimistorakennuksen liikennetuotokseen. Siten Katu 2002 -julkaisun mukainen arvio saattaa olla tarkastelukohteeseen ylimitoitettu. B. Vastaavan toimistorakennuksen mukainen liikennetuotos (aamuhuipputunnin sisäänajo 40 % pysäköintipaikkojen määrästä) Tarkastelluilla liikennemäärillä jonoutuminen oli huomattavasti vähäisempää eikä pysäköintiliikenne aiheuttanut häiriöitä Albergan Esplanadin liikenteeseen. Vastaavan toimistorakennuksen sisäänajoliikenne oli puolestaan Katu 2002 -julkaisun mukaiseen liikennetuotokseen verrattuna varsin vähäinen ja jakautui varsin monelle tunnille,
Sivu 6 / 9 jolloin huipputunnin piikki ei ollut kovin merkittävä. Siten vastaavan toimistorakennuksen liikennetuotokseen perustuva arvio saattaa olla tarkastelukohteeseen alimitoitettu. C. Edellisten keskimääräinen liikennetuotos (aamuhuipputunnin sisäänajo 55 % pysäköintipaikkojen määrästä) Katu 2002 -julkaisun ja vastaavan toimistorakennuksen mukaisten liikennetuotosten perusteella laskettiin keskimääräinen liikennetuotos herkkyystarkastelua varten. Tässä keskimääräisessä tarkastelussa aamuhuipputunnin aikana saapuva liikennevirta oli 55 % alueen pysäköintipaikkamäärästä. Liikenne sujui pääosin hyvin, mutta ajoittain ABP:n pysäköinnin pääajoyhteyteen Sokerilinnantien päähän kertyi jono, joka ruuhkautti Albergan Esplanadin pohjoisesta etelään suuntautuvaa liikennettä. Ruuhkautuminen oli kuitenkin vähäisempää ja purkautui nopeammin kuin lisätarkastelutilanteessa A. Sokerilinnantien itäpään kääntymiskaistaa pidentämällä voidaan parantaa tilannetta, kuten perustarkastelun parannusehdotusten osalta todettiin. Liikennemäärien ollessa alhaisemmat kuin perustarkastelutilanteessa kaistan pidentämisen vaikutus on suurempi. Jono ei ulotu yksikaistaiselle osuudelle eikä siten tuki oikealle kääntyviltä tietä. Keskimääräisen liikennetuotoksen voidaan olettaa olevan lähempänä toteutuvaa liikennetuotosta kuin kumpikaan edellä tarkastelluista ääripäistä. Toimistoissa, joissa on käytössä liukuva työaika, aamun sisäänajoliikenne jakautuu suurella todennäköisyydellä tasaisemmin kahdelle, mahdollisesti kolmelle tunnille kuten vastaavan toimistorakennuksen osalta laskentatulokset osoittavat. Sisäänajoliikenteeseen määrän ja työntekijöiden työpaikalle saapumis-käyttäytymiseen voivat kuitenkin vaikuttaa monet eri tekijät esim. ympäröivän päätieverkon ruuhkautuminen, jolloin työpaikalle saapumista saatetaan joko aikaistaa tai myöhäistää ruuhkien välttämiseksi, tai pysäköintipaikkojen riittävyys.
Kuva 4. Maksimijonopituudet aamuhuipputunnin lisätarkastelutilanteissa A C. Alberga Business Park Sivu 7 / 9
Sivu 8 / 9 Iltahuipputunti A. Katu 2002 -julkaisun mukainen käänteinen liikennetuotos (iltahuipputunnin ulosajo 70 % pysäköintipaikkojen määrästä) Katu 2002 -julkaisussa ei ollut esitetty toimiston liikennetuotosta iltahuipputunnin aikana, vaan ns. maksimitarkastelutilanteen liikennetuotoksena käytettiin aamuhuipputunnin käänteistä liikennetuotosta eli että iltahuipputunnin aikana poistuva liikennevirta on 70 % pysäköintipaikkamäärästä. Liikennetuotosta voidaan pitää ylimitoitettuna tarkastelukohteessa, sillä toimistorakennusten ulosajoliikenne jakautuu tyypillisesti tasaisemmin kuin sisäänajoliikenne. Iltahuipputunnin aikana liikenne sujui tarkastelualueella varsin hyvin lukuun ottamatta ABP:n pysäköinnin pääajoyhteyden ulosajoon kertyvää jonoa. Ulosajoon havaittiin kertyvän ajoittain yli kymmenen ajoneuvon jono. Jono kertyy ulosajoon, kun puomi päästää läpi ajoneuvoja hitaammin kuin niitä kertyy jonon perään. ABP:n eteläpuolella sijaitsevasta toimistorakennuksesta poistuva liikennevirta jonoutui ajoittain Sokerilinnantien päässä. Toisaalta ABP:n pysäköinnin pääajoyhteyden puomisto pilkkoo varsin hyvin liikennevirtaa siten, että liittyminen etelästä onnistuu varsin hyvin. Toisaalta sisäänajopuomille jonoutuva sisäänajoliikenne tukkii tien. B. Vastaavan toimistorakennuksen mukainen liikennetuotos (iltahuipputunnin ulosajo 25 % pysäköintipaikkojen määrästä) Vastaavan toimistorakennuksen ulosajon laskentatuloksen mukaan iltahuipputunnin aikana poistuva liikennevirta on 25 % pysäköintipaikkamäärästä. Toimistorakennusten poistuva liikenne jakautuu tasaisemmin kuin aamuhuipputunnin liikenne. Liikennetuotosta voidaan kuitenkin pitää hieman alimitoitettuna tarkastelukohteessa. Liikenteen havaittiin sujuvan hyvin eikä ABP:n pysäköinnin pääajoyhteyden ulosajoon havaittu kertyvä yli kolmen ajoneuvon mittaisia jonoja. Sisäänajoon puolestaan kertyi ajoittain muutaman ajoneuvon mittainen jono, joka puolestaan jonoutti ABP:n eteläpuolella sijaitsevasta toimistorakennuksesta poistuvaa liikennevirtaa Sokerilinnantien päässä. C. Edellisten keskimääräinen liikennetuotos (iltahuipputunnin ulosajo 48 % pysäköintipaikkojen määrästä) Katu 2002 -julkaisun ja vastaavan toimistorakennuksen mukaisten liikennetuotosten perusteella laskettiin keskimääräinen liikennetuotos herkkyystarkastelua varten. Tässä keskimääräisessä tarkastelussa iltahuipputunnin aikana saapuva liikennevirta oli 48 % alueen pysäköintipaikkamäärästä. Keskimääräisen liikennetuotoksen voidaan olettaa olevan lähempänä toteutuvaa liikennetuotosta kuin kumpikaan edellä tarkastelluista ääripäistä. Liikenteen havaittiin sujuvan iltahuipputunnin aikana varsin hyvin. ABP:n pysäköinnin pääajoyhteyteen kertyi ajoittain noin 5 ajoneuvon mittainen jono. Ulosajonliikenne on sen
Sivu 9 / 9 verran pienempi verrattuna lisätarkastelutilanteeseen A, ettei jatkuva jono pääse kertymään ulosajoon. Sisäänajoon puolestaan kertyi ajoittain muutaman ajoneuvon mittainen jono, joka puolestaan jonoutti ABP:n eteläpuolella sijaitsevasta toimistorakennuksesta poistuvaa liikennevirtaa Sokerilinnantien päässä. Kuva 5. Maksimijonopituudet iltahuipputunnin lisätarkastelutilanteissa A C. Suositukset - Toimivuustarkastelujen perusteella Sokerilinnantien päässä kaistoja tarvitaan seuraavasti: yksi kaista länteen (poistuva liikenne), ABP:n pysäköintiin yksi sisäänajokaista ja oikealle kääntymiskaista ABP:n eteläpuolella sijaitsevalle toimistorakennukselle. Sisäänajo ABP:n kellaripysäköintiin tulee toteuttaa Bertel Jungin aukion kautta. - Oikealle kääntymiskaistaa tulisi varautua jatkamaan Bertel Jungin aukion länsipuolella (eli poistaa osa nykyisistä kadunvarsipaikoista). Vaiheittaisen käyttöönoton takia kääntymiskaistan pidentäminen ei liene heti alkuvaiheessa tarpeen, mutta aamuhuipputunnin sisäänajon jonoutumista tulee seurata ja varautua kaistan pidentämiseen, kun pysäköinti on kokonaisuudessaan otettu käyttöön. - Sokerilinnantien ja Alberganesplanadin liittymässä Sokerilinnantiellä tulee olla omat kaistat molempiin suuntiin.