Tiekartta Magneettisairaalaan Vetovoimaa hoitotyötä johtamalla Merja Miettinen, hallintoylihoitaja, dosentti Hoitotyön juhlasymposium 28.04.2017 02.05.2017 1 Jyväskylässä ensimmäinen koulutus aiheesta nimellä Shared Governance 1997 HOITOTYÖN STANDARDIT JA KRITEERIT MAGNEETTISAIRAALASSA Merja Miettinen FT, Yh Jaana Peltokoski TtMyo 13.5.2004 1
Miksi magneettisairaalaksi? Magneettisairaaloissa on akkreditoitu laatujärjestelmä Keskiössä tulosten arviointi resurssit kohdennetaan vaikuttavaan toimintaan, josta terveyshyötyä potilaalle Laatujärjestelmän arviointikohteita ovat toiminnan rakenteet ja prosessit, johtaminen, ammatillinen toiminta, näyttöön perustuva toiminta ja hoidon tulokset Magneettisairaaloilla on American Nurses Credentialing Centerin myöntämä tunnustus, magneettisairaalastatus Sairaaloiden vetovoimaisuutta ylläpidetään ja uudistetaan jatkuvasti (the Magnet Recognition Program ) KYSin tuottavuusohjelman osa 02.05.2017 4 2
Esimerkkejä tutkimuksissa osoitetuista hyödyistä Lyhyemmät hoitoajat Parempi potilastyytyväisyys Alhaisempi sairaalakuolleisuus Vähemmän valituksia Vähemmän leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita Vähemmän kaatumisia hoitojaksojen aikana Vähemmän työuupumusta Vähemmän sairauspäiviä Vähemmän vaihtuvuutta Parempi työtyytyväisyys Parempi hoitajaturvallisuus, esim. vähemmän työtapaturmia Hoitajat ja lääkärit arvostavat hoitotyötä ja moniammatillista toimintaa lääkärit kuvanneet olevansa tyytyväisiä hoitotyön tasoon ja potilasturvallisuuteen 3
Magneettisairaalassa käytetty malli (2014) hoitotyön johtamisessa Hoitotyön ja terveydenhuollon globaaliset kysymykset Ammatillista toimintaa tukeva rakenne Johtaminen Empiiriset tulokset Esimerkillinen ammatillinen toiminta Uudet tiedot, taidot, uudistukset ja parannukset Miksi valittiin Magneettisairaalamalli 4
Vetovoimaisen sairaalan teemat 02.05.2017 9 02.05.2017 10 5
02.05.2017 11 Terveydenhuollon johtamis- ja hoitotieteellinen tutkimus 6
Hoitotyötä ohjaavat ammatilliset mallit ja periaatteet Hoitotyön prosessi Toimintakykyä edistävä hoito Asiakaslähtöisyys Ihmisläheinen hoito Asiakasperhe Perhehoitotyö 02.05.2017 13 Hoitotyön tulokset Nykyisin edellytetään arviointitietoa ja näyttöä toiminnan vaikuttavuudesta hoitotyö ei poikkea tästä vaateesta hoitotyön mittarit osa kokonaislaatua Yhteiset mittarit otettu käyttöön mm. vuodeosastohoidon laadun ja potilasturvallisuuden arvioimiseksi käsihygienia kaatumiset/putoamiset painehaavojen ennaltaehkäisy kivunhoito vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisy Henkilöstö mittarit henkilöstövoimavarojen optimaalisen kohdentamisen malli henkilöstön työhyvinvoinnin/työelämän laadun arviointi hoitohenkilöstön poislähdön syyt arvioidaan (nuoret) perehdytyksen näyttöön perustuva mittari (Jaana Peltokoski) opetustoimintaan liittyvät mittarit mm. Cless Potilaspalautteeseen liittyvät mittarit potilastyytyväisyys potilasraatitoiminta Johtamisen ja työilmapiirin mittarit käytössä työtyytyväisyys, sairaanhoitajaparometri Lean pilotit ja tutkimus Visuaaliset laadunseurantataulut jokaisessa yksikössä tulossa päivittäisjohtaminen keskeistä! 02.05.2017 14 7
Kehittämisen tuloksia Johtamisen työntutkimus Työntuottavuuden kehittäminen Sairaanhoitajien työntutkimus Näyttöön perustuvan toiminnan arviointi Johtamisen uudistaminen hoitotyön johtajien ja lähiesimiesten työntutkimus osoitti tarpeen uudistaa hoitotyön johtamista Monimutkainen ja raskaasti hierarkinen johtamisjärjestelmä yksinkertaistettava Johtamisjärjestelmää madallettava Delegoinnin mukaiset vastuut tunnustettava Päällekkäiset työtehtävät poistettava Vastuiden selkeyttäminen tarpeellista Ylihoitajien työn sisältö ja vastuut tarvitsivat muutosta Lähiesimiestyön toimintaa tarve vakioida ja vastuita, toiminnan laadun seurantaa, raportointia, visuaalista päivittäisjohtamista, lean ajattelua parannettava Muutos mahdollinen uuden strategian yhteydessä 02.05.2017 16 8
Hoitotyön johtajien työnsisältö 5,8 % Ylihoitaja 1,1 % 5,0 % Henkilöstösuunnittelu Henkilöstöjohtaminen 16,4 % 17,7 % Toiminnan johtaminen 9,1 % Kokoukset 23,7 % 21,1 % Tietojärjestelmien käyttö 7,4 % 2,4 % 13,0 % Kaikki yhteensä 11, 0 % 10,6 % 14,3 % 17,2 % 12, 0 % 2,3 % 10,0 % 0,0 % 0,1 % 6,8 % Osastonhoitaja 3,2 % 11,9 % 15,3 % 11,8 % 10,7 % 17,0 % 6,2 % 14,7 % 2,5 % Apulaisosastonhoitaja 1,7 % 8,2 % 10,8 % 7,1 % 9,7 % 8,7 % 12,0 % 7,7 % 31,7 % 2,4 % Suurimmat tehtäväalueet hoitotyön johtajilla ovat Ylihoitaja: Kehittäminen (23,7%) Osastonhoitaja: Toiminnan johtaminen (17%) Apulaisosastonhoitaja: Hoitotyö (31,7%) 02.05.2017 17 Hoitotyön johtajien työntutkimus 2014 Henkilöstömitoituksella yhteys Potilaiden kuolleisuuteen Potilaiden hoidon saantiin Hoidon keston pituuteen Hoidon tuloksiin (komplikaatiot) Readmissioihin Potilastyytyväisyyteen Potilasturvallisuuteen Hoitajien kuormittumiseen, työtyytyväisyyteen ja työhön sitoutumiseen 02.05.2017 18 9
Toimintalähtöinen henkilöstösuunnittelu Hoitohenkilöstön suunnittelun lähtökohtana on toiminta ja hoidontarve ei leikkauskiintiöt ei heräämöpaikat ei hoitopaikat ei sairaansijat 02.05.2017 19 Mitä maksaa yksikön yliresursointi? Esimerkki: Yksikössä A on 206 hoitajaa: 124 (60 %) kattaa hoidon tarpeen 41 (20 %) on varattu toiminnan vaihteluun 41 (20 % ) yliresursointi 20 % 20 % 60 % Hoidon tarpeen mukainen henkilöstö Palkkakuluja henkilöstöstä, joita ei tarvita kattamaan hoidon tarvetta ja joustoa: 41 * 3 575 = 146 575 /kk Vuodessa: 12 * 146 575 = 1,8 milj. 02.05.2017 T. Pitkäaho 20 10
Sairaanhoitajan työtehtävät (Wombat, Work Observation By Activity Timing) (17,8%.a) Ei tehtävää Perehdytys Opiskelija Työyksikö Koulutus (Taam Ukkonen, M. 2017) 80 Välitön Välillinen 60 40 Lääkehoito 20 0 Viestintä Tauot Siirtyminen Kirjaaminen % aika tavoite (17,6%:a) Sairaanhoitajan lääkehoidon työtehtävät (18 % kokonaisajasta) Lääkitykse n Lääkkeen jakamin Lääkkeen vaikutuk (0,2%:a) Laskimok anylointi 10 8 6 4 2 0 Kirjaamin en Lääkeohja us Lääkkeen antamin (0 5%:a) % aika tavoite (Taam Ukkonen, M. 2017) 11
Lääkehoidon vaaratapahtumat v. 2016 (n=1010) Turunen ja Haatainen 25.4.2 017 2 3 Case KYS: Hoitotyön palveluyksikkö Vuonna 2015 kaikki vakituiset ja määräaikaiset sijaiset (yli 500 hoitotyöntekijää) keskitettiin samaan yksikköön, yhden hoitotyön johtajan alaisuuteen. Muutoksen tavoitteet: 1. Lisätä työn tuottavuutta - kohdentamalla sijaishenkilöstön työpanos päivittäin toiminnan mukaisesti - lisäämällä hoitohenkilöstön liikkuvuutta ja avunantoa - laajentamalla suunnitelmallisesti henkilöstön ammatillista osaamista 2. Uudistaa hoitotyön johtamista - vähentämällä ylihoitajien ja osastonhoitajien työtehtävien päällekkäisyyttä - yhtenäistämällä HR toimintatavat ja vakioimalla päivittäisjohtamista - keskittämällä talousvastuu yhdelle ylihoitajalle sijaishenkilöstön käytöstä 02.05.2017 24 12
Sijaishenkilöstö työskentelee hoitotyön erilaisilla osaamisalueilla 1) Lasten ja nuorten klinikka, Naistentaudit ja synnytys 2) Medisiininen keskus, Syöpäkeskus, Sydänkeskus 3) Kirurgia, Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, Aistinelinsairaudet ja Neurokeskus 4) Psykiatria, Lasten psykiatria 5) Akuuttisijaisvälitys/varahenkilöstö 6) Päivystys ja tehohoito 7) Leikkaustoimi 2018 alkaen Hoitohenkilöstön työpanos kohdennetaan päivittäin potilashoidon vaatimalla tavalla 02.05.2017 25 Hoitotyön johtamisen uudistaminen Hoitotyön lähiesimiesten työnkuvia selkeytettiin karsimalla päällekkäinen työ Yhden osastonhoitajan vastuulle riittävän suuri vastuualue/ useita yksiköitä Yhtenäiset henkilöstöjohtamisen pelisäännöt Ennakoiva, toimintalähtöinen henkilöstösuunnittelu ja rekrytoinnin vuosikello ns. keikkalaisten keskitetty rekrytointi Työkykyjohtaminen, työhyvinvointi ja suunnitelmallinen työkierto osaamisen laajentamiseksi 13
Toiminnallinen muutos tukee työn tuottavuuden parantamista 900 800 700 KYS sairaansijat keskimäärin lokakuun poikkileikkaustilanne 794 775 761 759 685 665 650 600 500 400 300 200 100 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 02.05.2017 27 Määräaikaisen hoitohenkilöstön käyttö -17% 350 326 300 250 295 271 273 270 200 määräaikaisten nettotyöpanos 150 Lin. (määräaikaisten nettotyöpanos) 100 50 0 2012 2013 2014 2015 2016 14
Tuottavuuskehitys vuosina 2012-2016 78,0 76,0 74,0 72,0 70,0 68,0 66,0 64,0 76,3 74,7 73,2 69,7 68,3 2012 2013 2014 2015 2016 yhdellä hoitajatyöpanoksella hoidettujen potilaiden määrä työn tuottavuus lisääntynyt 2-3 % vuosittain, yhteensä 10,5% avohoitopainotteisuus Tuottavuuskehitys vuosina 2012-2016 660 650 640 630 620 610 600 653 649 631 618 618 2012 2013 2014 2015 2016 hoitohenkilöstön palkkamenot yhtä hoidettua potilasta kohti vuodeosastotoiminnan ja kolmivuorotyön väheneminen Työn hinta vähentynyt yli 5% 15
Tuottavuus ei yksin riitä, pitää lisätä myös vaikuttavuutta kliinisten hoito-ohjelmien käyttö vähentää kokonaiskustannuksia ja varmistaa palvelujen tasalaatuisuuden painehaavariskin arviointi ja ennaltaehkäisy vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja ravitsemushoito iäkkään potilaan kaatumisriskin tunnistaminen ja kaatumisten ennaltaehkäisy kansallinen käsihygieniamalli, infektioiden torjunta kivunhoito potilasohjauksen prosessimalli kotiutusmalli 02.05.2017 31 Hoitotyön toimintojen toteuttaminen näyttöön perustuen Hoitotyön toimintojen toteuttaminen näyttöön perustuen vuosina 2012 ja 2016 Lähijohtajien arvioiden mukaan hoitotyön toimintojen toteuttaminen näyttöön perustuen on lisääntynyt kuluneiden neljän vuoden aikana. Myös arvio hoitohenkilöstön valmiuksista toteuttaa hoitotyötä näyttöön perustuen on parantunut. NPT vastuuhenkilö oli nimetty alle puolessa työyksiköitä vuonna 2012 kun 2016 nimetty henkilö oli 85 %:ssa työyksiköitä. 16
Marras- 2015 Heinäkuu 2016, (n=140 potilasta) Kivun hoidon kirjaamisen tavoite Yövuoro Aamuvuoro Iltavuoro potilaan kivun hoidon tarve ja tavoite on kirjattu Tarve Kyllä 84 /140 Tavoite Kyllä 82/140 potilaan kipu on arvioitu vähintään kerran joka työvuorossa (x1/8h) Kyllä 20/140 Kyllä, ei kipumittaria 47/118 Kyllä 45/140 Kyllä, ei kipumittaria 56/140 Kyllä 23/140 Kyllä, ei kipumittaria 61/140 potilaan kivun sijainti on kirjattu, myös jos se on joku muu kuin toimenpidealue (pääkipu, selkäkipu jne.) potilaan kivun voimakkuutta on arvioitu levossa ja liikkeessä Kyllä 53/140 Kyllä 59/140 Kyllä 52/140 Kyllä 8/140 Kyllä 31/140 Kyllä 16/140 YHTEENVETOA Marras 2015 Helmikuu 2016, 7 työyksikköä (n=92 potilasta) potilaan kivun lääkehoidon syy on kirjattu potilaan kivun lääkehoidon vaikutus (toivotut ja ei toivotut) on kirjattu Kyllä 52/140 Kyllä 30/140 Kyllä 38/140 Kyllä 39/140 Kyllä 24/140 Kyllä 30/140 potilaan kivun lääkkeetön hoito on kirjattu potilaan lääkkeettömän kivun hoidon vaikutus (toivotut ja ei toivotut) on kirjattu Kyllä 20/140 Kyllä 11/140 Kyllä 17/140 Kyllä 3/140 Kyllä 3/140 Kyllä 5/140 Anne Vaajoki, sh, TtT, kliinisen hoitotyön asiantuntija 17
Arvioinnin perusteella ilmenneet kehittämistarpeet Ravitsemus puolet hoitohenkilöstöstä tarvitsee lisätietoa ravitsemushoidon toteuttamiseen. vajaaravitsemusseulaa ei käytetä järjestelmällisesti, käyttö tarvitsee tukea. ravitsemushoidon koulutus (Moodle). Kivunhoito kivunhoitoa vaativat potilaat tunnistetaan hyvin. kivunhoidon yksilöllinen suunnittelu tarvitsee tukea. kipumittarin järjestelmällinen käyttö tarvitsee tukea. Painehaavojen ehkäisy painehaavojen ehkäisyä, hoitoa tai muuta haavanhoitoa tarvitsevien potilaiden tunnistamiseksi tarvitaan lisätietoa. operatiivisten yksiköiden painehaavaprevalenssi on 9 %, Braden riskiluokitusmittarilla arvioitu vain 18 % prevalenssitutkimuksen potilaista, käyttöönottotuki haavakeskus-hankkeessa kehitetään yhtenäisiä käytäntöjä ja koulutusta Kaatumis- ja putoamistapahtumat kaatumis- ja putoamistapahtumien HaiPro-ilmoitukset lisääntyneet ja yhä harvempi tapahtuma jää raportoimatta. Potilas on säilynyt vammoitta aikaisempaa useammin. lyhyt kaatumisvaaran arviointimittari, FRAT on käytössä 30 % työyksiköitä, käyttöönotossa tarvitaan tukea yhtenäisten käytäntöjen alueellista työtä on tehty vuodesta 2012 (www.psshp.fi/ake) Kiitos Kaija! Nyt on aika laittaa korkkarit kattoon sielunsisko! 18