9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.

Samankaltaiset tiedostot
b) Ei ole. Todistus samaan tyyliin kuin edellinen. Olkoon C > 0 ja valitaan x = 2C sekä y = 0. Tällöin pätee f(x) f(y)

1. Todista/Prove (b) Lause 2.4. käyttäen Lausetta 2.3./by using Theorem b 1 ; 1 b + 1 ; 1 b 1 1

6 Integraali ja derivaatta

2. Suoraviivainen liike

joka on separoituva yhtälö, jolla ei ole reaalisia triviaaliratkaisuja. Ratkaistaan: z z(x) dx =

4. Differentiaaliyhtälöryhmät 4.1. Ryhmän palauttaminen yhteen yhtälöön

Osa 11. Differen-aaliyhtälöt

Systeemimallit: sisältö

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

Mat Matematiikan peruskurssi K2

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II kevät 2018 Ratkaisut 1. välikokeen preppaustehtäviin. 1. a) Muodostetaan osasummien jono. S n =

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

Todista suoraan integraalin määritelmään perustuen tasointegraalin ominaisuus. λ f = λ f,

Juuri 13 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. K1. A: III, B: I, C: II ja IV.

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

W dt dt t J.

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais. Osa 11. Differen0aaliyhtälöt. Luoki?elua: kertaluku. Luoki?elua: lineaarisuus 4/13/13

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

Rautaisannos. Simo K. Kivelä

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

Matematiikan tukikurssi

Ratkaisu. Virittäviä puita on kahdeksan erilaista, kun solmut pidetään nimettyinä. Esitetään aluksi verkko kaaviona:

a) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun neliöruudukon kuva. VASTAUS:

4 (x 1)(y 3) (y 3) (x 1)(y 3)3 5 3

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

Osi$aisintegroin, Palautetaan mieleen tulon derivoimissääntö: d

3. Differen*aalilaskenta

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

x n e x dx = n( e x ) nx n 1 ( e x ) = x n e x + ni n 1 x 4 e x dx = x 4 e x +4( x 3 e x +3( x 2 e x +2( xe x e x ))) = e x

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

Osi$aisintegroin, Palautetaan mieleen tulon derivoimissääntö: d

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Matematiikan tukikurssi

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitusviikkoon 5 /

Differentiaalilaskenta 1.

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

PYÖRÄHDYSKAPPALEEN PINTA-ALA

Jaksollisista funktioista

Tietoliikennesignaalit

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Osi*aisintegroin2. Osi*aisintegroin2: esimerkkejä. Osi*aisintegroin2tapauksia 1/29/13. f'(x)g(x)dx=f(x)g(x) f(x)g'(x)dx. f'(x)g(x)dx=f(x)g(x)

3. Differen*aalilaskenta

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

d Todista: dx xn = nx n 1 kaikilla x R, n N Derivaatta Derivaatta ja differentiaali

Luento 11. tietoverkkotekniikan laitos

Anna jokaisen kohdan vastaus kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella muodossa

H7 Malliratkaisut - Tehtävä 1

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan

f x da, kun A on tason origokeskinen yksikköympyrä, jonka kehällä funktion f arvot saadaan lausekkeesta f (x, y) = 2x 3y 2.

2. Systeemi- ja signaalimallit

Matemaattinen Analyysi

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo Ratkaisut ja pisteytysohjeet

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo 10 13

Pisteessä (1,2,0) osittaisderivaatoilla on arvot 4,1 ja 1. Täten f(1, 2, 0) = 4i + j + k. b) Mihin suuntaan pallo lähtee vierimään kohdasta

cos x cos 2x dx a) symbolisesti, b) numeerisesti. Piirrä integroitavan funktion kuvaaja. Mikä itse asiassa on integraalin arvo?

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

Matemaattinen Analyysi

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

Osoita, että eksponenttifunktio ja logaritmifunktio ovat differentiaaliyhtälön

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Integroimistekniikkaa Integraalifunktio

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

8. Monen muu*ujan funk/on differen/aalilaskenta

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /7 Laskuharjoitus 4 / Sähkömagneettiset aaltojen polarisoituminen

7. Monen muu/ujan funk4on differen4aalilaskenta

Matematiikka B1 - TUDI

Lisää määrätystä integraalista Integraalin arvioimisesta. Osoita: VASTAUS: Osoita: Osoita:

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DY:T

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II

Transkriptio:

9. Epäoleellise inegraali; inegraalin derivoini paramerin suheen 9.. Epäoleellise aso- ja avaruusinegraali 27. Olkoon = {(x, y) x, y }. Osoia hajaanuminen ai laske arvo epäoleelliselle asoinegraalille (x + y)e x y dxdy. 272. Olkoon a >, b >, = {(x,y) x, y }. Laske epäoleellinen inegraali e (ax+by)2 da sijoiuksella u = ax + by, v = y/x. 273. Tuki, onko seuraava epäoleellinen inegraali olemassa: dxdy, = {(x,y) x, y }. x y Ei. 274. Olkoon = {(x,y) x 2 + y 2 }. Laske arvo ai osoia hajaanuminen asoinegraaleille 275. a) ln r da, Millä kokonaislukuarvoilla p avaruusinegraali b) B xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. x r p dv suppenee, kun B on yksikköpallo {(x,y,z) x 2 + y 2 + z 2 }? Tässä on r = x 2 + y 2 + z 2. p < 4. 276. e x2 y2 dxdy, c) Laske epäoleellise inegraali a) e x2 dx, b) R R 2 R 3 e x2 y2 z2 dxdydz. m-treeni versio 2., 4.9.2; TKK, maemaiikan laios

277. Laske arvo ai osoia hajaanuminen asoinegraalille R 2 dxdy + x 2 + y 2. 278. Laske arvo ai osoia hajaanuminen avaruusinegraalille R 3 dxdydz ( + x 2 + y 2 + z 2 ) 2. 279. Olkoon f : R 2 R koko asossa jakuva ja rajoieu funkio. Olkoon olemassa vakio a, c ja α > 2 sien, eä r > a = f (x,y) c r α, missä r = x 2 + y 2. Osoia, eä epäoleellinen inegraali R 2 f suppenee. 28. Olkoon funkio f : R 2 R jakuva ja rajoieu miallisessa joukossa paisi piseessä (x,y ). Olkoon edelleen olemassa vakio c ja α < 2 sien, eä f (x,y) c [(x x ) 2 + (y y ) 2 ] α/2 muualla paisi piseessä (x,y ). Osoia, eä epäoleellinen inegraali f suppenee. 9.2. Inegraalin derivoini paramerin suheen 28. Muodosa seuraava derivaaa laskemaa inegraalia ensin: a) d dx x d, b) d dx 2x sin d, c) d dx Tarkisa ulos inegroimalla ensin ja sen jälkeen derivoimalla, mikäli mahdollisa. e x 2 ln d. m-treeni versio 2., 4.9.2; TKK, maemaiikan laios

282. Muodosa d ln( +x)d dx a) derivoimalla inegraalimerkin alla, b) inegroimalla ensin. 283. Olkoon f (x) = sinx cosx 2 d, x R. Laske f (x) välillä [, π 2 ]. Esiä funkiolle f yksinkeraisempi lauseke ällä välillä laskemaa eo. inegraalia. Onko funkio koko reaaliakselilla jaksollinen? Piirrä funkion kuvaaja. f (x) = cosx cosx + sinx sinx; f (x) = x π 4, x π 2, f (x) = π 4 2 sin2x, π 2 x π, f (x) = 5π 4 x, π x 3π 2, f (x) = 2 sin2x π 4, 3π 2 x 2π, jakeaan 2π-jaksoisesi. 284. Funkio f määriellään aseamalla Laske f (). / f () = sinx dx, >. x 285. Olkoon x >. Laske inegraali f (x) = x d ja derivoi saau yhälö puoliain muuujan x suheen n keraa. 286. Millä muuujan arvolla funkio saa suurimman arvonsa? 2 f () = e x2 dx 287. Yhälö y x e d + sin d = määrielee funkion y(x). Lausu implisiiisä derivoinia käyäen inegraaleja laskemaa y (x) muuujien x ja y avulla. m-treeni versio 2., 4.9.2; TKK, maemaiikan laios

288. Laske f (x), kun x /x a) f (x) = e x2 d, b) f (x) = x cos(x 2 )d (x > ). 289. Olkoon 2 F(s) = s 2 dx, s >. + x2 Laske inegraali. Toea, eä inegraalimerkin alla derivoimisen edellyykse ova voimassa ja laske derivaaa F (s) sekä inegraalimerkin alla derivoimalla eä suoraan laskemasasi lausekkeesa. Mien ulosa voidaan käyää inegraalin 2 ( + x 2 ) 2 dx laskemiseen? 29. Funkion F(s) = f (s,)d, missä f (s,) = s 3 e s2, derivaaaa F () ei voida laskea derivoimalla inegraalimerkin alla. Toea, eä asiaa koskevan lauseen oleukse eivä ole voimassa: ei ole olemassa sellaisa funkioa g(), eä f s (s,) g() s [,] ja g()d <. 29. Määriä funkion F(s) = e s d, s >, kaikkien keralukujen derivaaa derivoimalla inegraalimerkin alla. Miksi derivoini on salliua? Johda derivaaojen avulla ulos n e d = n!, n N. F (n) (s) = ( ) n n e s d, s >. 292. Gammafunkio määriellään inegraalilla Γ(x) = x e d, x >. m-treeni versio 2., 4.9.2; TKK, maemaiikan laios

Miä edellinen ehävä keroo gammafunkion arvoisa, kun argumenina on luonnollinen luku? Piirrä gammafunkion kuvaaja. Tarkasele ällöin myös negaiivisia muuujan arvoja; funkio määriellään näillä arvoilla muulla avoin kuin em. inegraalilla. Γ(n + ) = n!. m-treeni versio 2., 4.9.2; TKK, maemaiikan laios