TYÖVOIMARYHMÄN (4) SEURANTARYHMÄN MUISTIO LOPPURAPORTISSA JA LOPPURAPORTIN LISÄOSASSA ESITETTYJEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISESTA

Samankaltaiset tiedostot
ESPOO - HELSINKI - KAUNIAINEN - VANTAA MUISTIO 5 / (5 Yhteistyöhankkeiden seurantaryhmä

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

ESPOO - HELSINKI - KAUNIAINEN - VANTAA MUISTIO 9 / (5 Yhteistyöhankkeiden seurantaryhmä

Työvoiman saatavuuden turvaaminen pääkaupunkiseudulla

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Helsingin hallintokeskus PKS-SOPIMUKSEN YHTEISHANKKEET Sivu: 1/ / TLH PKSNK PKSNK PKSNK KVSTOT PKSNK LR & VR & LR &

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Korkeakoulujen kv-kevätpäivät Kaisu Piiroinen

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta

Suomen kannan valmistelu komission antamaan ehdotukseen

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

ESPOO - HELSINKI - KAUNIAINEN - VANTAA MUISTIO 3 / (5 Yhteistyöhankkeiden seurantaryhmä

10 askelta onnistumiseen

Maahanmuuttajien työllistäminen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

AMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina Laura Lepola

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Sivistystoimien PKS-yhteistyö. Aulis Pitkälä PKS yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän kokous

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

#uusiamis #10askeltaonnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia

Muokkaa lomaketta [ PRIIMA itsearviointilomake: Oppisopimuskoulutuksen edellytys...

TE-toimiston palvelut

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti Markku Koponen 1

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

Opitaanko Suomessa suomea?

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Yritysyhteistyö uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Työelämän tarpeiden laadullinen ennakointi, Satakunnan Ennakointikamarit

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa seminaari Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA

Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13

Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

10 askelta onnistumiseen

Maahanmuuttajat korkeakouluissa

Salpaus enemmän kuin koulu

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

Vantaan ammattiopisto Varia maahanmuuttaja hankkeet. Hanna Kontio Projektivastaava Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus (OKM) Väylä työhön (ESR)

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Ulkomailla suoritettujen tutkintojen pätevöitymiskoulutusten haasteet ja hyvät käytännöt

Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

Työpaikkaohjaajakoulutus

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset

Transkriptio:

Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PKS-YHTEISTYÖHANKE Työvoima ryhmä /Juurikkala/Taipale-Vuorinen/Dincay TYÖVOIMARYHMÄN (4) SEURANTARYHMÄN MUISTIO LOPPURAPORTISSA 15.1.2007 JA LOPPURAPORTIN LISÄOSASSA 14.5.2007 ESITETTYJEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISESTA Toimeksianto Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat 9.6.2006 nimenneet kaupunkien yhteistyösopimuksen mukaisten yhteistyöhankkeiden valmisteluun 14 työryhmää. Työryhmä 4 on nimetty "Työvoimaryhmäksi" ja sen puheenjohtajaksi on nimetty asukaspalvelujohtaja Katariina Poskiparta Vantaalta. Työryhmän tehtävänä oli työvoiman saatavuuden turvaamiseksi laatia suunnitelma työelämän muutosten ja tarpeiden ennakoinnista koulutuksessa, riittävän koulutuksen turvaamisesta sekä aktiivisesta maahanmuuttopolitiikasta. Suunnitelmassa esitetään miten työperustaisten maahanmuuttajien palvelutarjontaa kehitetään ja erityisesti huolehditaan heidän mahdollisuuksistaan hankkia suomenkielen taito. Esitys sisältää selvityksen maahanmuuttajien seudullisesta neuvonta- ja tukipalveluista ja ehdotuksen niiden parantamiseksi. Kaupungit huolehtivat työnantajina henkilöstöpolitiikan kehittämisestä. Puheenjohtaja: Jäsenet: Sihteerit: asukaspalvelujohtaja Katariina Poskiparta, Vantaa elinkeinojohtaja Eero Holstila, Helsinki henkilöstöpäällikkö Päivi Hytönen, Kauniainen henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen, Vantaa kyvykkyyksien johtaja Eira Mononen, Espoo elinkeinojohtaja Kari Ruoho, Espoo kaupunginsihteeri Tina Strandberg, Kauniainen henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, Helsinki kansliasihteeri Maarit Hievanen, Vantaa yhteispalvelupäällikkö Susanna Taipale-Vuorinen, Vantaa Seurantaryhmä 13.9. PKS- kaupunginjohtajien kokous päätti seurantaryhmästä tulee raportoida kaupunginjohtajille. Seurantaryhmän kokoonpano: Timo Juurikkala, Vantaan kaupunki kokoonkutsuja Hannu Tulensalo, Helsingin kaupunki Kari Ruoho, Espoon kaupunki (Outi Ervasti) Päivi Hytönen, Kauniaisten kaupunki Susanna Taipale-Vuorinen, työvoimaryhmä (4), sihteeri (Riitta Dincay)

2 Seurantaryhmä kutsui asiantuntijoiksi seuraavia henkilöitä Seurantaraporttitaulukko Petteri Huovinen, kauppakamari Paula Ylöstalo-Kuronen, koulutustyöryhmä työvoiman palvelukeskusten edustajia kaupunkien henkilöstöjohdon edustaja (Henstra hanke) Seurantaryhmä kokoontui kolme kertaa. Kuultuaan asiantuntijoita ryhmä päätyi taulukossa esitettyihin lausumiin. Suurin osa toimenpiteistä on otettu osaksi vakituista toiminta tai niitä suunnitellaan osaksi pääkaupunkiseudulla tapahtuvaa yhteistyötä. Taloukossa esitetään Työvoimaryhmä 4:n 14.5.2007 jätetyn loppuraportin lisäyksen perusteella seurantaan kohdistetut toimenpiteet. Lisäksi viimeisenä esitetään ne toimenpiteet, joita on kohdistettu 15.1.2007 esitetyn raportin toimenpiteisiin. Seurantataulukossa esitettään myös jokaisen toimenpiteennumeron kohdalla mitä kohtaa se vastaa 15.1.2007 raportissa. Kehittämisalue Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Lisäosan toimenpideehdotukset 1.Analysoidaan säännöllisesti olemassa olevia tutkimuksia ja selvityksiä yhdessä kauppakamarin ja yrittäjien kanssa sekä esitetään arvio ammatillisen koulutuksen seudullisesta koulutustarpeesta. (15.1.2007, kohta 1) Seurantaryhmän kommentit Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja valtion työmarkkinalaitoksen kesken toimii ennakointiverkosto Kauppakamari on kutsunut koolle ennakointikamarin, jonka toiminta edeltää varsinaista ennakointityötä yhdessä eri toimialojen yritysten kanssa. Ennakointikamariin kuuluu kaupunkien, kauppakamarin ja oppilaitosten edustajia. Toimialakohtaisen ennakoinnin on tarkoitus käynnistyä huhtikuussa 2008. Ennakointikamarin on tarkoitus olla voimassa toistaiseksi. Ennakointikamarin pääasiallinen tehtävä on siirtää tietoa toimialoilta koulutukseen. Kaupunkien näkökulmasta todettiin, että edunvalvonta aloituspaikkojen suhteen on myös eräs ennakoinnin tehtävä. Seurantaryhmä totesi, että edellä kuvattu toiminta vastaa työvoimaryhmän tekemää ehdotusta ennakoinnista.

3 2. PKS-kaupungit ottavat tehokkaaseen käyttöön TET-tori - verkkopalvelun (15.1.2007, kohta 2) Todettiin, että TET-torissa on tällä hetkellä mukana toistatuhatta työnantajaa. TET-torille on ollut selkeästi tarvetta ja kysyntää. Oppilaitokset maksavat TET-torilla mukana olosta. Ongelmaksi on nähty kuinka saada organisaatiot ottamaan koululaiset työhön. TET-jakso on selkeä näyteikkuna toimijoille. TET-tori, toimii tällä hetkellä, mutta toiminnan rahoitus on varmistettava. Asiaa selvitetään yhdessä kuntien edustajien ja kauppakamarin sekä TAT:in kanssa. Seurantaryhmä totesi, että TET-tori on toimiva kokonaisuus, jota kaupungit käyttävät hyväkseen tehdessään kaupunkien ammatteja tutuksi koululaisille. 3. A) PKS -kaupungit tiivistävät yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa asiantuntijatyövoiman turvaamiseksi. (15.1.2007, kohta 5) 3. B) PKS -kaupungit huolehtivat siitä, että niiden omistamat ammattikorkeakoulut ottavat koulutustarjonnassaan huomioon työvoiman tarpeen pääkaupunkiseudulla (15.1.2007, kohta 4) Seurantaryhmä keskusteli omistajaohjauksesta sekä erilaisista foorumista, joilla pyritään varmistamaan, että valmistuneiden määrä vastaa kysyntää. Seurantaryhmä totesi, että ohjaus toimii olemassa olevilla välineillä. Todettiin, että yliopistojen ja korkeakoulujen päätehtävä on tutkimus ja korkeatasoinen opetus, joten seurantaryhmä ei tässä vaiheessa ota asiaan kantaa. Todettiin, että keskustelua valtiovallan kanssa jatketaan pääkaupunkiseudun näkemyksen esiintuomiseksi aloituspaikkojen osalta ja tässä tullaan hyödyntämään ennakointikamarin toimialakohtaisia työvoiman tarpeen ennakointeja.

4 4. PKS -kaupungit tehostavat yhteistyötä riittävän ja työelämän tarpeita vastaavan työllisyyskoulutuksen järjestämiseksi. (15.1.2007, kohta 3) Asiaa selvitetään paikallisten työvoimaviranomaisten kanssa. PKS- työvoimaryhmässä (4) tuli esille työvoimakoulutuksen ja kielikoulutuksen koordinointiin liittyvät toimintamallit ja näiden mallinen mahdollinen tehostaminen. Työvoiman palvelukeskukset (TYP) ovat tässä asiassa keskeisessä roolissa koska toiminta tapahtuu käytännössä palvelukeskusten kautta. Todettiin, että työvoiman palvelukeskukset järjestävät koulutusta omille asiakkailleen, mutta ei yhteisesti PKS:n palvelukeskusten kanssa. Työvoimatoimistot järjestävät koulutusta työttömille asiakkailleen. Osa koulutuksesta on suunnattu koko PKS:lle. (esim. lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutusta) On tarkoitus, että PKS kunnat yhdessä miettivät tarvittavia koulutuksia. Vantaa on kutsunut koolle PKS työllisyysasioista vastaavat toimijat maaliskuussa 2008. Työperäinen maahanmuutto 5. PKS -kaupungit osallistuvat työministeriön hankkeeseen Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen (15.1.2007, kohdat 8 ja 9) Suomeen muuttaneiden ohjaus- ja neuvontapalvelut hankkeita suunnitellaan yhteistyössä PKS-kaupunkien kesken. Suomeen muuttaneiden ohjaus- ja neuvontapalvelut hankkeita suunnitellaan yhteistyössä PKS - kaupunkien kesken. Yhteisiä hankkeita ovat mm. ESR -rahoituksen hakeminen yhteistyössä ohjaus- ja neuvontapalveluiden toteuttamiseen (NEO - hankekokonaisuus) sekä maahanmuuttajille, maahanmuuttoa harkitseville sekä maahanmuuttajien parissa työskenteleviä viranomaisia palvelevan Infopankin kehittäminen (valtion ja kuntien yhteisrahoituksella).

5 6. PKS -kaupunkeja markkinoidaan houkuttelevana vaihtoehtona työmarkkinoilla ja PKS -kaupungit osallistuvat rekrytointitapahtumiin. (15.1.2007, kohta 10) PKS-HENSTRA hankkeen työnantajakuvatyöryhmän tehtävänä on seudullisen työnantajakuvan kehittäminen. Yhteistyön muotoja ovat vuotuisten yhteisten markkinointitapahtumien koordinointi, yhteisen markkinointimateriaalin tuottaminen, koulujen TET-jaksojen hyödyntäminen, kansainvälisen markkinoinnin suunnittelu ja toteutus, seudullisen markkinatilanteen seuranta ja raportointi sekä yhteisen markkinointikoulutuksen järjestäminen. Yhteistyötä on tehty jo 2007 mm. messutapahtumissa, materiaaleissa, tutkimuksessa. Vuonna 2008 on toteutettu Mainio Metropoli - kampanja. Yhteisiä messuesiintymisiä on useita. Kansainvälisessä markkinoinnissa tehdään yhteistyötä GHP:n kanssa. Toteutuu normaalina toimintana. PKS henkilöstöpolitiikka (15.1.2007, kohdat 11,12,13, 14) ks. Henstra toimenpiteet 7. Selvitetään PKS - kaupunkien yhteisen henkilöstökoulutuksen sisältöalueet, organisointi ja ohjaus. Henkilöstökeskukset ovat hankkineet ja toteuttaneet yhteistä koulutusta. Tavoitteena on, että osaamista voitaisiin keskittää ja toimia yhteistyössä PKShenkilöstökoulutuksen toteuttamisessa. Henkilöstökoulutustyöryhmä on saanut valmiiksi muistion. 8. PKS -kaupungeilla tulee työnantajina olla halutessaan edustus seudullisissa koulutusta pohtivissa työryhmissä. Kunta-alan ammatteihin valmistavaa koulutusta tulee suunnata pääkaupunkiseudulle. Kaupungit kartoittavat tietopohjaa niistä ammateista, joihin kaupungit erityisesti tarvitsevat tulevaisuudessa lisää osaajia. Yhdessä etsitään kanavia ja uusia toiminta- ja yhteistyömuotoja mm. oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on kohdentaa koulutusta pääkaupunkiseudulle kuntatyön tarpeisiin.

6 9. PKS -kaupungit tukevat maahanmuuttajien suomen- ja ruotsinkielen opiskelua työn ohessa. Toteutuu pääkaupunkiseudun yhteistyönä. Päivikki Helske (Espoo) vetää PKS-työryhmää, joka miettii kielenopetuksen kannanottoa. 10. PKS -kaupungit laativat yhteisen maahanmuuttajataustaisille työntekijöille tarkoitetun perehdyttämismallin ja koulutuspolut sekä suunnitelman työyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämiseksi osana pääkaupunkiseudun henkilöstöstrategia hanketta. Toteutuu pääkaupunkiseudun yhteistyönä. Maahanmuuttaja-taustaisten työntekijöiden perehdyttämisen ja koulutuspolkujen ja työyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämistä on haettu osana Asettautumispalvelu- ESR-hanketta. Myös PKS:n yhteinen NEO-hanke voisi liittyä tähän kohtaan. Pilottiprojekti lähtömaassa tapahtuvaan koulutukseen hoiva-alalle on vielä harkinnassa.

7 Raportin toimenpide-ehdotukset 15.1.2007 raportin kohta 3, jota ei käsitelty 14.5.2007 lisäysraportissa Pääkaupunkiseudun kaupungit huolehtivat siitä, että työvoiman tarvetta vastaavaa koulutusta, mukaan lukien oppisopimuskoulutus on riittävästi ja opintojen keskeyttämisprosentti laskee olennaisesti. 5.1.2007 raportin kohdat 7 ja 9, joita ei käsitelty lisäysraportissa Pääkaupunkiseudun kunnat edellyttävät työperusteista maahanmuuttoa koskevan lupajärjestelmän yksinkertaistamista hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaisesti. 9. Suomeen töihin tuleville maahanmuuttajille järjestetään kielikoulutusta jo henkilön omassa kotimaassa, kuten hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjauksessa 3 ja 16 mainitaan. Seurantaryhmän kommentit Todettiin, että keskeytymisprosentin seuranta on arkipäivää toisen asteen oppilaitoksissa. Kannusteet ovat olemassa ja erityisosaamiseen keskeyttämisten ehkäisemiseksi oppilaitoksissa on panostettu. Todettiin, että oppisopimuksen kiintiöpaikkoja on liian vähän pks-seudulla. Kauppakamari on ehdottanut yhtä toimijaa oppisopimustoimistoa pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudun kunnat tukevat maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimenpiteitä. PKS HENKILÖSTÖSTRATEGIAHANKKEESEEN (HENSTRA) LIITTYVÄT TOIMENPITEET (tieto toimitettu työryhmän käyttöön, Ervasti) ) PKS -HENSTRA hanke on hyväksynyt mallin seudullisen henkilöstökoulutuksen yhteistyönalueista, organisoinnista ja koulutuksen järjestämisestä. Yhteisen henkilöstökoulutuksen toimintamalli on verkostomainen. Yhteinen koulutus perustuu kaupunkien osaamisen kehittämisen suunnitelmiin. Kaupungit vastaavat edelleen itse strategisiin linjauksiin perustuvasta koulutuksesta. Koulutuksen järjestäjä on Helsingin kaupungin keskitetyn henkilöstökoulutuksen organisaatio. Yhteisen koulutuksen ohjauksesta, seurannasta ja arvioinnista vastaa ohjausryhmä, jossa on edustajat jokaisesta kaupungista. Eri koulutusalojen ja -koulutustilaisuuksien suunnittelusta, ohjauksesta ja arvioinnista vastaavat tuotekohtaiset suunnitteluryhmät. Ammatillinen täydennyskoulutus järjestetään ehdotetulla verkostomallilla. Malli edellyttää riittävää resursointia ja koordinointia pääkaupunkiseudun kaupunkien koulutussuunnittelussa. Ensi vaiheessa yhteinen ammatillinen koulutus aloitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Jo aloitettuja yhteisiä koulutuksia jatketaan. Yhteistyössä toteutetaan myös ruotsinkielistä koulutusta. Monikulttuurisuuteen liittyvä työyhteisöjen koulutus aloitetaan kaupunkiohjelman hankkeena.

8 PKS-HENSTRA hankkeen monikulttuurisuustyöryhmä on laatinut raportin, jossa on konkretisoitu tavoitteet ja toimenpiteet monikulttuurisuuden edistämiseksi kaupunkiorganisaatioissa. Työryhmässä on etsitty keinoja toisaalta rekrytoida maahanmuuttajia, tukea heitä pysyvään työllistymiseen ja työuralla etenemisessä tarvittavien valmiuksien vahvistamisessa, ja toisaalta vahvistetaan organisaatioiden valmiuksia suhtautua avoimesti meneillään olevaan muutokseen. Keskeisiä linjauksia ovat - Kaupunkiorganisaatiossa monikulttuurisuus on yhteinen strateginen painoalue (2009-2011). Vuosittain kaupunginjohtajalle annetaan selonteko edistymisestä - Rekrytoinnissa tehostetaan niitä kanavia, joiden välityksellä kieltä, kulttuuria ja ammatti- tai korkeakouluopintoja opiskelemassa olevia maahanmuuttajia sekä tuetaan maahanmuuttajien lasten harjoittelujaksoja kaupungissa. Luodaan työpaikkoja erityisesti työvoimapula-aloille, jotka mahdollistavat kielen, kulttuurin ja ammatin harjoittelun. - ohjataan maahanmuuttajat neuvonta- ja ohjauspalveluihin jotka auttavat tutkintojen tunnistamisessa, opintosuunnitelman laatimisessa ja tutkinnon suorittamisessa: - Työnantaja tukee ammatillista kielitaitoa, maahanmuuttajien suomen- ja ruotsinkielen yleinen koulutus on työhallinnon vastuulla - Perehdyttämisen tulee sisältää sekä työhön, työtovereihin ja ja työkulttuuriin perehdyttämisen että koko työyhteisön perehdyttämisen uuteen tulijaan ja hänen kulttuuriinsa - Työyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittäminen sisällytetään kaupunkien koulutusohjelmiin vuosina 2008-2011 - Lähtömaassa tapahtuva koulutus ja perehdytys on osa tulevaisuuden työperäistä maahanmuuttoa, johon valmistaudutaan. Kaikkiin linjauksiin on suunniteltu konkreettiset toimenpiteet, jotka on ajoitettu ja vastuutettu. Toteutus ajoittuu vuosille 2009-2011. Työvoimaryhmän PKS-henkilöstöpolitiikkaa koskevat toimenpide-ehdotukset ovat edenneet päätösten mukaisesti.