Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry PL 46 30101 Forssa 2.5.2014 sähköposti: flhm@surffi.net kotisivut: www.lounaisluonto.net VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE VALITUS ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖKSESTÄ 7.4.2014 NRO 48/2014/2, JOKA KOSKEE POHJAVEDENOTTAMON RAKENTAMISTA JA POHJAVEDENOTTOA TAMMELAN KUNNAN PORTAAN KYLÄN KELLARIMÄESTÄ Muutoksen hakija ja hakijan toimivaltaisuus Muutoksen hakija, Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry., toimii Lounais-Hämeen alueella ja sen tarkoituksena on luonnon- ja ympäristönsuojelun edistäminen. Päätös, johon haetaan muutosta Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 7.4.2014 nro 48/2014/2, joka koskee pohjavedenottamon rakentamista ja vedenottoa Tammelan kunnan Kellarimäestä. Taustaa: Etelä-Suomen Aluehallintoviraston (jäljempänä AVI) myönsi luvan vedenottamon rakentamiseen ja vedenottolupaan, jota yhdistys vastusti muistutuksellaan. Tämä luonnonsuojeluyhdistyksen valitus kohdistuu vesilain ja luonnonsuojelulain kohtiin. Kyläläisten valituksessa huomioidaan mm. hankkeen suuret vaikutukset historialliseen alueeseen.
Vaatimus Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry. vaatii myönnetyn luvan kumoamista. Lupa on vesilain (2 luvun 11 [vesiluontotyyppien suojelu],, 3. luvun 4 [luvan myöntämisen edellytykset]) ja luonnonsuojelulain 10 luvun 66 :n vastainen. Perustelut Hakija perustelee hakemustaan siirtyä pohjaveden käyttöön raakavesilähteenä tarpeella parantaa vedenhankinnan varmuutta ja turvata hyvälaatuisen veden saanti. Vesilain mukaan rakentamiseen ei saa myöntää lupaa, jos rakentaminen aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa. Vaikka vedenottamo on suunniteltu paikkaan, joka ei ole Natura-alueella, vedenottaminen vaikuttaa yhdistyksen käsityksen mukaan arvokkaan Naturaalueen (ks. liite) vesitalouteen suuresti. AVI:n päätöksessä todetaan että Natura-alue ja Kellarimäki (vedenottamon paikka) ovat samaa pohjavesialuetta. Sama asia ilmenee myös Paikkatietoikkunan kartassa. AVI:n päätöksestä ote:
Oheisessa kartassa (www.paikkatietoikkuna.fi) on pohjavesialue rajattu mustalla, Kellarimäki (alue, jonne vedenottamoa suunnitellaan) on rajattu sinisellä ja punaisella on rajattu Natura-alueen länsiosaan Vääränojan tienoo, (Natura-alue erottuu tummana varjostuksena alueen itä/kaakkoisosassa), jonka vesitaloudesta yhdistys on eniten huolissaan. Kartta: Välimatka Kellarimäen (sininen) ja Vääränojan tienoon (punainen) on n. 2km. Vääränoja on virtaukseltaan nimensä mukaisesti vaatimaton (ks. kuva; hankkeen uskottavuutta vähentääkin vielä se, että Rambollin tekemässä vedenoton suunnitelman 2-vaiheessa vettä otettaisiin myös suoraan Vääränojasta). Kuva: Vääränoja, kuva otettu 1.5.2014, jolloin alueen joissa oli paljon vettä. Puutolppa joen oikealla puolella on luonnonsuojelualuetta osoittava merkki.
Vääränojan tienoo on luonnoltaan yksi merkittävimmistä paikoista koko Lounais-Hämeessä (ks. liite). Itse Vääräojassa kasvaa useita rauhoitettuja, harvinaisia kasvilajeja. Lisäksi Vääränojan rantamaastoissa on useita suoalueita ja lampareita, jotka ovat kasvistoltaan ja eläimistöltään Lounais- Hämeen oloissa ainutlaatuisia. Näiden arvojen takia alueella on useita eriasteisia suojelualueita, joihin palaamme myöhemmin. Suojeluarvoltaan merkittävin on Natura 2000 verkostoon kuuluva Maakylän-Räyskälän Naturaalue (FI0327003). Natura-alueet ovat erityissuojeltuja, mm. niiden läheisyydessäkään ei saa tehdä toimia, jotka heikentävät alueitten suojeluarvoja. Koko tämän ekologisen järjestelmän perustana on Pernunnummen soraalueilta kertyvän pohjaveden nousu pintaan juuri Vääränojan vesien kohdalla. Näin ollen pienetkin muutokset alueen vesitaloudessa muuttaa ratkaisevasti koko seudun arvokasta luontoa.
Yhdistyksen mielestä on selvää, että - jos pohjavettä otetaan Kellarimäestä (alueen luoteisosasta), se vaikuttaa pohjaveden korkeuteen ja purkautumiseen maanpinnalle Vääränojan tienoolla. - kun pohjaveden korkeus laskee ja veden purkautuminen pintaan Vääränojan tienoolla vähenee, Natura-alueen luontoarvot tuhoutuvat, koska ne ovat riippuvaisia pintavedestä. Lupa on täten vesilain ja luonnonsuojelulain vastainen. Edellä sanottuun viitaten vaadimme - että hankkeen lupa evätään - jos lupaa ei evätä, siihen asetetaan ehto, että jos vedenotto vähäisessäkään määrin alentaa pohjaveden tasoa/tai muutoin heikentää Vääränojan luonnon vesitasapainoa, pumppaaminen lopetetaan. - hakija etsii vaihtoehtoisen pohjavesialueen, joka ei vaaranna arvokkaan Naturaalueen luontoarvoja. Forssassa 2.5.2014 Puheenjohtaja Simo Veistola Toiminnanjohtaja Antero Suoranta
Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry Liite. Tietoja Tammelan Portaan Vääränojan seudun luonnosta Monella tasolla suojeltu ja suojelemisen arvoinen alue a. Tammelan Portaan Vääräojan suo kuuluu kokonaisuudessaan Natura 2000-verkostoon, osana Maakylän-Räyskälän aluetta (koodi FI0327003). b. Alueena Vääräojan suo (10 ha, rajoittuen tien 2824 pohjois- ja eteläpuolelle) kuului jo valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan, joka vahvistettiin vuonna 1981. Suoalueella on kuvauksen mukaan reheviä puronvarsisoita, monia suotyyppejä, joista on lueteltu letto-, neva- ja ruohokorpi, isovarpu- ja nevaräme sekä tupasvillaneva. Vääräojan suolla kasvaa myös lukuisia uhanalaisia kasvilajeja (tarkemmin alempana). c. Vääräojan suolle on vuonna 2009 perustettu luonnonsuojelulain perusteella kolme erillistä yksityisellä maalla sijaitsevaa luonnonsuojelualuetta. Tien 2824 pohjoispuolella oleva alue on nimeltään Vääräojan luonnonsuojelualue (koko n. 2 ha, puronvarren rämemuuttuma). Tien 2824 eteläpuolella olevat luonnonsuojelualueet ovat nimeltään Kala-Pillälän ja Pillilän luonnonsuojelualueet. Em. suojelualuemerkinnät näkyvät myös Kansalaisen karttapaikka sivustolla. d. Myös Kanta-Hämeen maakuntakaavassa Vääräojan alue on merkitty kasviston suojelualueeksi. e. Lisäksi Onkilammen laskupuro, johon Vääräoja kokonaisuudessaan, siis myös tien 2824 pohjoisosan puroalue kuuluu, edustaa Natura luontotyyppiä Pikkujoet ja purot (koodi 3260, 22 ha). Maakylän-Räyskälän Natura-alueella Onkilammen laskupuro on edustavimpia virtavesikohteita. Sen lajistoa on vuonna 2001 selvittänyt Teppo Häyhä. Onkilammen laskupuron luontoarvot perustuvat lajistoon, mm. lähteikköjen kasvilajeihin röyhy- ja hetesaraan, purovitaan, purolitukkaan, jotka ovat kaikki lähteisyyttä indikoivia lajeja. Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä ovat röyhy- ja hetesara (vrt. alempana), harsosammal (Trichocolea tomentella, vaarantunut 2010) ja kantokorvasammal (Jungermannia leiantha, silmälläpidettävä 2010). Lettoisuutta osoittaa myös lettokilpisammal (Cinclidium stygium). f. Luonnontilaiset lähteet ja uomat ovat vesilain mukaan säilytettäviä. g. Purot ja norot ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. h. Lähteiköt, lähdepurot ja latvapurot ovat Etelä-Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä. Niitä uhkaavat mm. pohjavedenotto.
Natura-alueella, Vääräojan suoalueilla ja Onkilammen laskupuron alueella kasvaa uhanalaisia ja silmälläpidettäviä kasvilajeja a. Soidensuojelun perusohjelman (1981) mukaan Tammelan Vääräojansuolla kasvaa monia harvinaisia kasvilajeja, jotka ovat nyt valtakunnallisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Niitä ovat: - röyhysara (Carex appropinquata, vaarantunut laji, VU 2010, röyhysara viihtyy lähdeveden jatkuvan vaikutuksen piirissä lähteiden ja lähdepurojen varsilla. Sen lähteikköesiintymiä uhkaavat vedenotto. Kasvi on herkkä valuma-alueella tapahtuviin muutoksiin.) - hetesara (Carex acutiformis, silmälläpidettävä laji, NT 2010; kasvaa muutamissa paikoissa kuten Vääräojan suolla yhdessä röyhysaran kanssa). Lisäksi Soidensuojelun perusohjelmassa on mainittu suolla kasvavan muita suolajeja, jotka ovat nykyään eteläboreaalisessa vyöhykkeessä alueellisesti uhanalaisia lajeja. Niitä on soidensuojelun perusohjelmassa Vääräojansuolta mainittu: - rantanuijasara (Carex buxbaumii ssp. buxbaumii) - lettovilla (Eriophorum latifolium) - rimpivihvilä (Juncus stygius). b. Tauno Toivonen on useiden vuosikymmenten ajan tutkinut Tammelan kasvistoa, Vääräojan ja Onkilammenpuron aluetta ja kirjoittanut mm. Lounais-Hämeen Luonto -lehdessä (LHL) useita kasvistollisia katsauksia ja artikkeleita. Hän mainitsee vuonna 1988 (LHL 75:12-15) useiden harvinaisten kasvien kasvavan Portaassa Onkilammesta lähtevän Vääräojan alueella. Niitä ovat seuraavat valtakunnalliset uhanalaiset tai silmälläpidettävät lajit, joiden uhanalaisuus vuonna 2010 on suluissa: - metsälitukka (Cardamine flexuosa, erittäin uhanalainen laji, EN; rauhoitettu) - punakämmekkä (Dactylorhiza incarnata, vaarantunut laji, VU; rauhoitettu) - röyhysara (Carex appropinquata vaarantunut laji, VU) - hetesara (Carex acutiformis, silmälläpidettävä laji, NT) - suovalkku (Hammarbya paludosa, silmälläpidettävä laji, NT; rauhoitettu) - tulvakonnanlieko (Lycopodiella inundata, silmälläpidettävä laji, NT). Lisäksi edellämainitussa Toivosen kasvilistassa on useita nykyään eteläboreaalisessa vyöhykkeessä alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja. Ne ovat: - rantanuijasara (Carex buxbaumii) - letto- ja hoikkavilla (Eriophorum latifolium, Eriophorum gracile)
- sykeröpiippo (Luzula sudetica) - rimpivihvilä (Juncus stygius). c. Luonnontieteellisen keskusmuseon hatikka- ja kastikkatiedostojen mukaan Vääräojan suoalueelta on löydetty em. lajien lisäksi myös mm. seuraavia lajeja, joista on Helsingin kasvimuseossa näytteitä tai kirjallisia tietoja. - lettosara (Carex heleonastes, VU 2010, lähteisten soistumien kasvi, T. Toivosen herbaarionäyte vuodelta1987) - hentosara (Carex disperma, NT 2010, mantereinen puronvarsikuusikoiden taigalaji, saapunut idästä myöhäisjääkaudella) - veripunakämmekkä (Dactylorhiza incarnata ssp. cruenta, VU 2010; rauhoitettu lettolaji) - keltasara (Carex flava, lettomaisilla soilla ja letoilla kasvava kalkkia indikoiva kalkinsuosija) - velholehti (Circaea alpina, lähteisillä paikoilla, puronvarsilla ja lehtokorvissa) - lehtomatara (Galium triflorum, puronvarsilla, etenkin koskikohdissa, saniaiskorvissa) Alueen sudenkorennot Tammelan Portaan Vääränojan seudulla esiintyy luontodirektiivin sudenkorentolajeista lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis, koodi 1035) ja sirolampikorento (L. albifrons, koodi 1038). Lisäksi alue lienee Suomen läntisin tai läntisimpiä isoukonkorennon (Aeschna crenata) elinalueita. Muita sudenkorentolajeja ovat vielä mm. punatytönkorento (Pyrrhosoma nymphula, ehkä ainoa esiintymä Lounais-Hämeessä) ja alueelta kerran havaittu eteläntytönkorento (Coenagrion puella, suojeltu laji, Lounais-Hämeen Luonto 2012). Tiedot perustuvat Hatikassa ilmoitettuihin havaintoihin sekä Oskari Härmän ja Simo Veistolan havaintoihin vuosilta 2008-2012. Sudenkorentojen toukat elävät virtausnopeuden, kirkkauden tai soistuneisuuden suhteen lajeille ominaisissa ympäristöissä. Tästä syystä muutokset ekosysteemin vesitaloudessa voivat vaikuttaa suuresti em. lajien suotuisan suojelutason säilymiseen. Forssan kaupungin tilaama Rambollin vuoden 2007 raportti (82117118, 10.9.2007) ei kuitenkaan tarkastele sudenkorentoja lainkaan.
Onko Onkilammen laskupuron alueella äyriäisiä, koski- tai päivänkorentoja, vesiperhosia jne. ja onko niitä lainkaan tutkittu? Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistyksen arkistotietojen mukaan Onkilammen laskupurosta on tavattu mm. kääpiösarvikotilo (Carychium minimum, NT 2000), isosarvikotilo, silokotilo ja ruskea kuultokotilo. Nilviäisiä ei Forssan kaupungin tilaama Rambollin vuoden 2007 raportti (82117118, 10.9.2007) ei ole selvittänyt. Taimenta ja puronieriää Vääräojalla Tammelan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa (2011 2015) on maininta, että Vääräojalla on koekalastuksen perusteella runsas taimen- ja puronieriäkanta. Miten vedenotto vaikuttaa näihin kalakantoihin? Rambollin vuonna 2007 tekemässä kasvillisuusselvityksessä on puutteita Rambollin (82117118, 10.9.2007) selvityksen Johdanto-osassa sanotaan, että Vääräojan suon alueella tehtiin kaksi maastokäyntiä kesällä 2007. Lisäksi kerrotaan, että Suomen Luontotieto Oy:ltä tilattiin erillinen kasvillisuusselvitys kesällä 2007. Sivulla 11 kerrotaan alueen kasvillisuusselvityksestä hyvin ylimalkaisesti kuvioimalla alue ja selvittämällä kasvilajistoa. Miten tämä tehtiin, on jäänyt kertomatta. Epäselväksi jää monenako päivänä aluetta kartoitettiin? Kauanko aikaa käytettiin? Minä ajankohtana maastokäynti tehtiin? Kuinka tarkasti ja miten pitkälle Vääräojan puron aluetta tutkittiin virtaaman suunnassa? Tehtiinkö puro- ja suoalueilta lajiluettelot, jos tehtiin, niin miten? Tehtiinkö kasvillisuusruutuja? Sammalista ei mainita mitään, kuitenkin on tiedossa, että Vääräojan puron alueella kasvaa uhanalaisia sammalia (katso edellä kohta 1e). Täytettiinkö uhanalaisen röyhysaran (Carex appropinquata) kohdalta uhanalaisten kasvien maastolomakkeessa kysytyt tiedot? Raportin sivulla 15 mainitaan Erillistä röyhysaran populaatiokoon seurantaa ei esitetä järjestettäväksi. Miksi ei? Mielestämme röyhysaran seuranta on järjestettävä. Samoin kasvillisuus- ja kasvistotutkimukset on tehtävä uudelleen ja tarkemmin kesällä 2013. Raportissa s. 15 mainitaan virheellisesti, että Vääräojan alueella ei ole luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä. Tämä lienee johtopäätöksiin kirjoitettu tahallinen virhe. Raportin kirjoittaja on
kuitenkin sivulla 11 kirjoittanut Vääränoja on sisällytetty osaksi Onkilammen laskupuroa, joka edustaa luontotyyppiä pikkujoet ja purot (3260). Neljän sivun jälkeen asia onkin jo unohtunut! Teppo Häyhän vuonna 2001 tekemän selvityksen Onkilammen laskupuro, johon Vääräoja kokonaisuudessaan, siis myös tien 2824 pohjoisosan puroalue kuuluu edustaa Natura luontotyyppiä Pikkujoet ja purot (koodi 3260, 22 ha) ja arvokasta sellaista (tarkemmin edellä).