Tasekirja vuodelta 2016

Liite nro 7 25.4.2017 Kvalt 28 Hausjärven kunta Tasekirja vuodelta 2016 Kunnanhallitus 21.3.2017, 110 Kunnanvaltuusto 25.4.2017, xxx

SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS... 1 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 1 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 3 1.3 Luottamushenkilöorganisaatio... 5 1.4 Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa... 6 1.5 Yleinen ja oman alueen kehitys... 8 1.6 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa... 11 1.7 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 12 1.8 Kunnan henkilöstö... 13 1.9 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista asioista... 14 2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 15 3 Kokonaistalouden tarkastelu... 18 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 18 3.2 Toiminnan rahoitus rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 21 3.3 Tase ja sen tunnusluvut... 25 3.4 Ulkoiset kokonaistulot ja -menot... 29 4 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 31 4.1 Konsernirakenne ja toiminnan ohjaus... 31 4.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 34 4.3 Arvio konsernin todennäköisestä kehityksestä... 34 4.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 35 4.5 Konserniyhteisöille ja muille tärkeille yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 35 4.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 41 5 Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä... 50 II TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU... 51 1 Valtuustoon nähden sitovien strategisten tavoitteiden toteutuminen... 51 2 Käyttötalousosan toteutuminen... 53 3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 125 4 Investointiosan toteutuminen... 127 5 Rahoituslaskelmaosan toteutuminen... 137 6 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta... 138 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 139 1 Kunnan tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase... 139 2 Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase... 144 3 Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase... 148 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 153 V LUETTELOT JA SELVITYKSET... 176 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 177

1 I TOIMINTAKERTOMUS 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Kuntien vuoden 2016 tilinpäätöstiedot osoittavat kuntatalouden etenevän hyvään suuntaan Kuntaliiton tekemän arvion mukaan. Kuntasektorin menot kasvoivat maltillisesti koko maassa, keskimäärin 1,3 prosenttiyksikköä. Vuoden 2016 tilikauden tulos parani lähes puoli miljardia euroa. Tilikauden tulos oli kuitenkin negatiivinen 111 kunnassa, yhteensä 0,2 miljardia euroa. Kuntien tasapainoisen talouden taustalla on maltillinen menokehitys ja parantunueet tulot. Kuntien tulot lisääntyivät erityisesti kasvaneiden valtionosuuksien kautta. Vuoden 2016 valtionosuuksissa kompensoitiiin kuntien veroperustemuutoksista johtuvia veromenetyksiä 260 miljoonaa euroa ja lisäksi kunnat saivat 270 miljoonaa euroa valtionosuuksia kuntien ja valtion välisen kustannusjaon tarkistuksen seurauksena. Kuntien verotulot 2016 kasvoivat maltillisesti koko maan tasolla yhteensä 1,4 prosenttia, eli 300 miljoonaa euroa. Vaimeaa kehitystä selittää muun muassa kuntien korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen. Hausjärven kunnan talous kehittyi erinomaisesti vuonna 2016 verrattuna alkuperäiseen talousarvioon. Erityisen merkittävänä voidaan pitää vuosikatteen ja tilikauden tuloksen merkittävää paranemista sekä vuoden 2016 alkuperäiseen talousarvioon että vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden. Valtuusto vahvisti vuoden 2016 alkuperäisen talousarvion kokouksessaan 15.12.2015. Valtuusto päätti talousarviomuutoksista tilikauden viimeisessä eli 29.11.2016 pidetyssä kokouksessa, jotka koskivat teknisen lautakunnan esittämiä määrärahojen siirtoja investointiosassa. Vuoden 2016 talousarvioon ei tehty määrärahan lisäyksiä toimintamenoihin. Valtionvarainministeriön näkemys kuntatalouden tilasta oli vuosille 2016-2020 aikaisempia painelaskelmia selvästi myönteisempi, sillä tulos jopa vahvistuu hieman 2016-2017. Kuitenkin talouskasvun pysyminen vaimeana ja väestön ikääntyminen lisäävät kuntatalouden kustannuksia. Kuntatalouden näkymien vahvistuminen johtui siitä, että sekä kuntatalouden kokonaismenojen ja kokonaistulojen arvioitiin kehittyvän historiaan nähden vaimeammin. Tältä pohjalta rakennettiin kunnan alkuperäinen talousarvio 67.800 euroa ylijäämäiseksi, jolla pyrittiin lähinnä nollatulokseen ja menojen kasvun hallintaan. Tammi-kesäkuun osavuosikatsauksessa 16.8.2016 kunnanhallituksessa arvioitiin kunnan talouden toteutuvan talousarvion mukaisesti tai hieman sitä pienempämä tulojen ja menojen osalta. Silloin arvioitiin talousarvion perustuvan realistiseen arvioon kuntalaisten palvelutarpeista ja sen edellyttämistä tuloista. Osavuosikatsauksessa arvioitiin kunnan toimintatuloja koskevien tuloarvioiden olevan vaikea saavuttaa. Keskeisenä syynä tähän nähtiin se, että myynnissä olevien kiinteistöjen ja huoneistojen kysyntä on ollut vähäistä. Käänne tähän saavutettiin marraskuun 2016 aikana, jolloin tehostettiin tonttien ja kiinteistöjen markkinointia ja myyntiä.

2 Toimintakulut olivat 0,4 %:a suuremmat kuin vuonna 2015 eli 213.080 euroa. Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna toimintakulut olivat 2,0 miljoonaa verran pienemmät. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän menokehitys pysyi raameissa ja kertyneitä alijäämiä saatiin katettua suunnitelmallisesti. Vaikuttaa siltä, että näiden kuntayhtymien taloudessa on vihdoin löytynyt kestävä ura. Kunnan henkilöstökulut kasvoivat 1,9 %:tia vuoteen 2015 verrattuna eli 311.973 eurolla. Tämä henkilöstömenojen kasvu ei ole terveellä pohjalla ja siihen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota. Verotuloja kertyi lopulta 0,8 % enemmän kuin vuonna 2015 eli 254.422 euroa. Valtuusto ei korottanut kunnallisveroprosenttia vuodelle 2016. Verotulojen hyvän toteutuman taustalla on myös se, että Hausjärvellä työttömyys on säilynyt vähäisenä yleistilanteeseen nähden. Joulukuun lopussa Hausjärvellä oli työttömiä 7,6 %:tia työvoimasta, joka oli Kanta-Hämeen alhaisin yhdessä Lopen kanssa. Osaltaan tähän vaikuttaa kunnan harjoittama aktiivinen työvoimapolitiikka, jolla nuorille ja aikuisille työttömille kohdistetaan työllistämistoimenpiteitä. Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki ns. sakkomaksu oli vuonna 2016 yhteensä 95.213 euroa ja vuonna 2015 se oli 272.504 euroa. Valtionosuuksia kertyi 7,4 %:a enemmän kuin vuonna 2015 eli 922.203 euroa. Vuoden 2016 talousarvioonkin nähden 96.209 euroa enemmän. Talousarvion käyttötalous-, investointi- ja rahoitusosan toteutumisessa näkyy, että rakentaminen ja tonttien kysyntä on kasvamassa loppuvuodesta. Vuoden 2016 aikana kunta myi 4 asuintonttia, mikä oli parempi kuin vuoden 2014 toteutuma. Vuoden 2015 toteuma oli seitsemän myytyä ja kaksi vuokralle annettua tonttia. Kunnan nettoinvestoinnit toteutuivat 1,4 miljoonaa euroa pienempänä ollen 1,3 miljoonaa euroa. Talousarviossa oli varauduttu 2,7 miljoonan euron nettoinvestointeihin, joista osa siirtyi vuodelle 2017. Kunnan tilinpäätöksen vuosikate on noin 4,2 miljoonaa euroa, jossa parannusta vuoteen 2015 nähden on 1.160.346 euroa. Tilikauden tulos on runsaat 2,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen eli noin 1,5 miljoonaa euroa euroa parempi kuin vuoden 2015 tulos ja vajaat 2,1 miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäisessä vuoden 2016 talousarviossa. Kunta lyhensi pitkäaikaisia lainojaan 5,7 miljoonalla eurolla ja kunnan lainakanta pieneni. Samalla laskivat myös kunnan lainojen korkokulut edelliseen vuoteen verrattuna 112.079 euroa ja talousarvioon verrattuna 75.260 euroa. Joka tapauksessa vuoden 2016 tulos on erinomainen saavutus, ja on osoitus kunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden hyvästä yhteistyöstä. Olen osaltani tyytyväinen tulokseen ja kiitän kaikkia hyvän tuloksen saavuttamisesta. Hausjärvellä 6.3.2017 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

3 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2016 aikana kunnan hallinnossa tapahtui useita henkilömuutoksia. 28.4.2016 kunnanvaltuusto valitsi kunnanjohtajan virkaan 1.1.2017 alkaen VTM Pekka Määttäsen. Vs. kunnanjohtaja Aleksi Heikkilä irtisanoutui kunnan palveluksesta 1.11.2016 alkaen. Pekka Määttänen hoiti kunnanjohtajan virkaa määräaikaisena 1.11.-31.12.2016. VS. hallinto- ja talousjohtaja Anitta Hietaniemi irtisanoutui kunnan palveluksesta 7.3.2016 alkaen. Hallinto- ja talousjohtajan tehtävät jaettiin tässä vaiheessa kunnanjohtajan ja taloussuunnittelijan kesken. Lisäksi kuntaan perustettiin määräaikainen henkilöstöpäällikön toimi vuoden 2018 loppuun saakka. Henkilöstöpäällikön toimeen valittiin 12.4.2016 PsM Päivi Ojanen, joka aloitti tehtävässään 1.6.2016. Kunnanvaltuusto päätti 6.9.2016 muuttaa hallinto- ja talousjohtajan viran hallinto- ja talouspäällikön viraksi 1.11.2016 lukien. Virkaan valittiin 13.12.2016 KTM Päivi Tähtinen, joka aloitti tehtävässään 4.1.2017. Kunnan organisaatiokaavio esitetään seuraavalla sivulla.

4 Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnan johtoryhmä Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus (hallinto- ja talousjohtaja) Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus (hallinto- ja talousjohtaja) Perusturvalautakunta/ Perusturvatoimi (perusturvajohtaja) Sivistyslautakunta/ Sivistystoimi (sivistystoimenjohtaja) Tekninen lautakunta/ Tekninen toimi (tekninen johtaja) - keskitetty henkilöstöhallinto - hallinnon sisäiset palvelut - ruoka- ja siivouspalvelut - taloushallinto - elinkeinoasiat - markkinointi - EU-tuet - joukkoliikenne - työllistäminen ja siviilipalvelus - maataloustoimi - asuntotoimi Ympäristölautakunta - kaavoitus - ympäristötoimi - rakennusvalvonta - perusturvatoimen hallintopalvelut - sosiaalityö - talous- ja velkaneuvonta - työpajatoiminta - vammaispalvelut - vanhustenhuolto - terveydenhuolto - sivistystoimen hallintopalvelut - varhaiskasvatus - peruskoulutus - toisen asteen koulutus - kansalaisopisto - kulttuuritoimi - liikunta- ja nuorisotoimi - kirjastotoimi - teknisen toimen hallintopalvelut - yhdyskuntatekniset palvelut - vesihuoltolaitos (taseyksikkö) - tilapalvelu

5 1.3 Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuuston valitsemat toimielimet: Kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta. Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston poliittiset voimasuhteet 31.12.2016 Suomen Keskusta 10 Kansallinen Kokoomus 8 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 6 Perussuomalaiset 5 Ryttylän ryhmä 3 Suomen Kristillisdemokraatit 1 Vasemmistoliitto 1 Vihreä liitto 1 Yhteensä 35 Kunnanvaltuuston puheenjohtajisto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Kari Masalin (sd) Timo Silván (kesk) Timo Kulonen (ps) Juha Salovaara (kok) Valtuutetut ja jäsenyys valtuustoryhmässä Nimi Ryhmä Nimi Ryhmä Nimi Ryhmä Arola Mikko kok Laine Auli vihr Pyrä Markku ryt Aropaltio Esko ps Lehtonen Juha sd Pyyhtiä Risto ps Arovuori Kyösti kok Lokinperä Pekka kesk Ratilainen Timo ps Brotherus Ilkka kok Masalin Kari sd Riihelä Tarja kok Hietanen Satu kesk Metsola Eeva-Kaisa kesk Ristavaara Heini kesk Hynönen Olli-Pekka kok Miettunen Outi kesk Roivas-Korhonen Soile vas Ihalainen Esko kesk Myyrä Minna kesk Ruottu Marko kok Jaakkola Simo kesk Mäkinen Jari sd Salovaara Juha kok Juuri Anu ryt Nuora Timo kesk Silván Timo kesk Kaitainen Tapani kd Pokkinen Erkki ryt Suikkari Mika sd Kala Pentti sd Pottonen Päivi sd Tiippana Risto kok Kulonen Timo ps Puranen Juha ps

6 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet 31.12.2016 Suomen Keskusta 3 Kansallinen Kokoomus 2 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 2 Ryttylän ryhmä 1 Perussuomalaiset 1 Yhteensä 9 Kunnanhallituksen puheenjohtajisto, muut jäsenet ja varajäsenet: Jäsenet Lokinperä Pekka (kesk), puheenjohtaja Tiippana Risto (kok), I varapuheenjohtaja Mäkinen Jari (sd), II varapuheenjohtaja Hietanen Satu (kesk) Ollila Maaret (sd) Pokkinen Erkki (ryt) Ratilainen Timo (ps) Riihelä Tarja (kok) Ristavaara Heini (kesk) Henkilökohtaiset varajäsenet Ihalainen Esko (kesk) Kettinen Nina (kok) Lehtonen Juha (sd) Linna Päivi (kesk) Pottonen Päivi (sd) Juuri Anu (ryt) Aropaltio Esko (ps) Hynönen Olli-Pekka (kok) Metsola Eeva-Kaisa (kesk) Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aleksi Heikkilä 31.10.2016 asti, minkä jälkeen esittelijänä toimi Pekka Määttänen. Tilintarkastaja Kunnan tilintarkastajana toimi PwC Julkistarkastus Oy, JHTT-yhteisö. 1.4 Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa Hausjärven kunnan hallintosäännön 30 :ssä todetaan tilivelvollisuudesta seuraavaa: Kunnanvaltuusto määrittää luottamustoimielimet, joiden jäsenet ovat tilivelvollisia ja tilivelvolliset viranhaltijat virkanimikkeen tarkkuudella voimassaolevien sääntöjen ja talousarviorakenteen perusteella. Tilivelvolliset päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä tai tehtävien tai virkanimikkeiden muuttuessa.

7 Kunnanvaltuuston päätöksellä Hausjärven kunnan tilivelvolliset viranhaltijat on määritelty seuraavasti: Toimielin Palvelukeskus Vastuualue Keskusvaalilautakunnan alaiset toiminnot Tarkastuslautakunnan alaiset toiminnot Kunnanhallituksen alaiset toiminnot: Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus Ympäristölautakunnan alaiset toiminnot Perusturvalautakunnan alaiset toiminnot Sivistyslautakunnan alaiset toiminnot Tekninen lautakunnan alaiset toiminnot (ml. vesihuoltolaitos) Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Hallinto- ja talousjohtaja Hallinto- ja talousjohtaja Kaavoituspäällikkö Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Investointiosa Rahoitusosa Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Kunnanjohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Kunnanjohtaja Kunnan toimielinten jäsenet ovat kuntalain mukaisesti tilivelvollisia.

8 1.5 Yleinen ja oman alueen kehitys Yleinen talous- ja työllisyyskehitys Tilastokeskuksen 16.3.2017 julkaisemien ennakkotietojen 1 mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,4 prosenttia vuonna 2016. Bruttokansantuote oli näin ollen 214 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo kasvoi reaalisesti 2,0 prosenttia. Kansantalouden kysyntä kasvoi viime vuonna 1,7 prosenttia. Kysyntää kasvattivat erityisesti investoinnit sekä kotitalouksien kulutusmenot. Investoinnit olivat 5,2 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 2 prosenttia, julkinen kulutus lisääntyi 0,5 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,5 prosenttia ja tuonnin volyymi 2,5 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi 3,4 prosenttia. Myös yritysten voittoja ennen verojen ja osinkojen maksua kuvaava yrittäjätulo kasvoi 3,4 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja noin 5 prosenttia vähemmän ja välittömiä veroja 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 8,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kahdeksatta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,1 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,7 miljardia euroa. Alijäämä oli 1,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 31.3.2017. Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämätiedot voivat tarkentua. Valtionhallinnon alijäämä oli 5,9 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 6,3 miljardia euroa. Alijäämää pienensi muun muassa verotulojen 5,1 prosentin kasvu. Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien ym.) alijäämä eli nettoluotonotto supistui ennakkotietojen mukaan miljardiin euroon, kun se edellisenä vuonna oli 1,3 miljardia euroa. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni 2,7 miljardista 2,3 miljardiin euroon. Ylijäämää pienensi maksettujen eläke-etuuksien kasvu kun eläkemaksut pysyivät lähes ennallaan. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,5 miljardia euroa ylijäämäisiä lisääntyneiden työttömyysvakuutusmaksutulojen johdosta Julkisen talouden osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 19,8 prosenttia vuonna 2016, mikä on 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 0,7 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 1,6 prosenttia. Sosiaalietuudet kasvoivat 2,1 prosenttia muun muassa eläkeläisten lukumäärän kasvun takia. 1 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito 2016, ennakko [verkkojulkaisu], Tilastokeskus [viitattu: 16.3.2017].

9 Kotitalouksien maksamat välittömät verot ja pakolliset maksut kasvoivat 1,8 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2,7 prosenttia. Investoinnit, lähinnä asuntoihin, lisääntyivät peräti 12,2 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 joulukuussa 207 000, mikä oli 34 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 9,2 prosenttia. Työttömiä miehiä oli 113 000 ja naisia 94 000 henkeä. Miesten työttömyysaste oli 8,2 ja naisten 7,5 prosenttia. Työllisiä oli vuoden 2016 joulukuussa 2 421 000 (virhemarginaali ±33 000). Työllisiä miehiä oli 31 000 ja naisia 3 000 enemmän kuin vuoden 2015 joulukuussa. 2 Työllisyysaste eli työllisten osuus 15 64-vuotiaista on noussut työttömyysasteen laskiessa. Joulukuussa työllisyysaste oli 68,3 prosenttia, missä kasvua edellisvuodesta 1,4 prosenttiyksikköä. Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden joulukuusta 2,0 prosenttiyksikköä 69,7 prosenttiin ja naisten työllisyysaste 0,6 prosenttiyksikköä 66,8 prosenttiin. Nuoria 15 24-vuotiaita oli joulukuussa yhteensä 634 000. Heistä työvoimaan kuului 291 000 henkilöä, joista työllisiä oli 248 000 ja työttömiä 43 000. Nuorten työttömyysaste oli joulukuussa 14,7 prosenttia, mikä oli 4,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömien osuus samanikäisestä väestöstä oli 6,7 prosenttia. Työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 2016 joulukuussa 1 481 000 henkeä eli saman verran kuin vuotta aiemmin. Työvoiman ulkopuolella olevista oli ns. piilotyöttömiä 166 000, mikä oli 12 000 enemmän vuoden 2015 joulukuuhun verrattuna. Kuntatalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2016 tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden etenevän positiiviseen suuntaan. Talouden tasapainottamistoimet ovat tuottaneet tulosta ja kuntatalous lähenee nykyisen hallituskauden kuntatalouden tasapainottamistavoitetta. Samalla kuitenkin tulopohjaan on tulossa muutoksia, mikä vaatiii tarkkaa taloudenpitoa kuntataloudessa jo vuoden 2017 aikana. Kuntien ja kuntayhtymien tulot lisääntyivät 2016 erityisesti kasvaneiden vationosuuksien kautta. Valtionosuudet kasvoivat kustannustenjaon tarkistuksen ja veroperustemuutosten vaikutusten kompensoinnin johdosta keskimäärin 7,0 % eli yhteenlaskettuna lähes 600 miljoonaa euroa. Kuntien verotulot kasvoivat maltillisesti koko maan tasolla yhteensä 1,4 % eli 300 miljoonaa euroa. Manner-Suomen kunnat saivat verotuloja asukasta kohden 4 025 euroa ja valtionosuuksia 1 608 euroa. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2016 lopussa 16,0 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edellisvuodesta 0,5 mil- 2 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. joulukuu 2016. Helsinki: Tilastokeskus 24.1.2017.

10 jardia euroa eli 3,4 prosenttia. Kasvu oli edellisvuotta hitaampaa, jolloin se kasvoi 0,8 miljardia euroa eli 5,6 prosenttia. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2 938 euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna 2 841 euroa. Kuntayhtymien lainakanta oli vuoden 2016 päättyessä yhteensä 3,1 miljardia euroa, joka oli 3,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Vuonna 2016 kaikkiaan 18 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuoden 2015 toteumatietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 13 kunnalla. Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate vahvistui kuitenkin vuoden 2016 tilinpäätösarvioiden mukaan 26,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuosikate oli Manner-Suomessa asukasta kohden 440 euroa. Kaikista 297 kunnasta 111 arvioi tilikauden tuloksen olevan negatiivinen vuonna 2016. Tilastokeskuksen tilastossa liikelaitokset on 2016 alkaen yhdistetty peruskuntien ja - kuntayhtymien tietoihin. Tämän johdosta vuoden 2015 tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia viime vuonna julkaistuihin tilastotietoihin. 3 4 Hausjärven kunnan väestö- ja työllisyyskehitys Hausjärven kunnan väestömäärä joulukuun 2016 lopussa oli Tilastokeskuksen mukaan 8 638 asukasta. Näin ollen asukasluku oli edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 88 asukasta pienempi. Kuntien välinen muuttoliike aiheutti Hausjärvelle nettomääräisesti 71 asukkaan vähennyksen jonka lisäksi syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita. Nettomaahanmuutto oli 2 henkilöä. Hausjärven kunnan asukasluku väheni vuoden aikana 1,05 %, kun koko Kanta-Hämeen osalta vähennys oli 0,51%. Hausjärven työttömyysluvut olivat vuoden 2016 osalta Kanta-Hämeen parhaita. Työttömien määrä oli Ely-keskuksen julkaiseman joulukuun 2016 työllisyyskatsauksen mukaan joulukuun 2016 lopussa 329 henkilöä. Tämä oli 29 henkilöä eli 8 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Hausjärvellä 7,6 % kun vastaava luku Hämeessä oli 14,1 % ja koko maassa 13,6 %. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli vuoden lopussa 41 henkilöä ja määrä on lisääntynyt vuoden aikana 7 %. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä oli vuoden lopussa 70 ja määrä on vähentynyt vuoden aikana 10 %. Hausjärven kunnan työttömien aktivointiaste on vuoden 2016 osalta ollut erittäin hyvä eli keskimäärin 61,1 %. Kunnan työmarkkinatuen kuntaosuutta on maksettu vuodelta 2016 noin 95 000 (2015: 272 500 ). Kappaleessa käytetyt lähteet: 3 Tilinpäätösarviot 2016: Kuntataloudella hyvät eväät vastata heikkenevään tulopohjaan. Kuntaliitto 8.2.2017 4 Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain [verkkojulkaisu]. 4. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus 8.2.2017.

11 1.6 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Vuodelle 2016 kirjatut verotuotot 32 433 483 euroa olivat 299 517 euroa talousarviota pienemmät. Verotulojen kasvu vuodesta 2015 oli kuitenkin 0,8 % eli yhteensä 254 422 euroa. Valtionosuuksia kirjautui tilikaudelle 2016 yhteensä 13 464 009 euroa. Tämä on 922 203 euroa (7,4 %) suurempi kuin vuonna 2015. Rahoitustuotot ja -kulut laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Nettokulut olivat 104 805 euroa (-21,0 %) edellisvuotta pienemmät. Talousarviossa oli varauduttu 75 028 euroa suurempaan nettokuluun. Suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin tilikaudelle yhteensä 2 052 151 euroa. Tämä on 271 349 euroa vähemmän kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Tämä johtuu pääosin investointien siirtymisestä tulevalle vuodelle. Tilinpäätökseen tehdyt arvonalentumiset (22 998 euroa) olivat 266 411 euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin ei tehty kirjauksia päättyneellä tilikaudella. Käyttötalousosa toteutui keskeisimmiltä osiltaan odotettua parempana. Toimintatuotot toteutuivat 111 341 euroa (1,8 %) talousarviota ja 1,3 % edellisvuotta suurempina. Toimintakulut olivat 1 956 515 euroa pienemmät kuin talousarviossa odotettiin. Vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna toimintakulut olivat kuitenkin 213.080 euroa (0,4 %) suuremmat. Henkilöstökulut olivat 311 973 euroa edellisvuotta suuremmat mutta 627 744 euroa talousarviota pienemmät. Henkilöstökuluja pienentää lomapalkkavarauksen pienentyminen 80 328 eurolla. Tähän vaikutti kilpailykykysopimuksen mukainen leikkaus lomarahoihin. Palveluiden ostot olivat 168 620 euroa edellisvuotta pienemmät ja samalla 1 035 781 euroa pienemmät kuin talousarviossa. Palveluiden ostoihin on kirjattu vähennykseksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sekä Riihimäen Terveyskeskus kuntayhtymän positiivisista tuloksista Hausjärven kunnalle kuuluva osuus, joka pienentää taseessa olevaa pakollista varausta kuntayhtymien alijäämien kattamiseksi. Vuosikate 4 203 665 euroa oli 1 160 346 euroa (38,1 %) parempi kuin vuonna 2015. Vuosikate oli 202,6 % poistoista, kun talousarviossa tavoite oli 95,5 %. Tasapainon mukainen tavoiteprosentti on suurempi kuin 100. Tilikauden ylijäämä on 2 128 516 euroa, joka on 2 060 616 euroa parempi kuin alkuperäisen talousarvion tulos. Palveluiden ostojen vähennykseksi kirjattu pakollisten varausten purku parantaa tilikauden tulosta tilikaudella yhteensä 578 435 euroa. Investointimenojen yhteismäärä oli 1 412 616 euroa ja investointitulojen yhteismäärä 147 300 euroa. Investointimenot jäivät arvioidusta yhteensä 2 217 384 euroa pienemmiksi. Suurelta osin investointeja siirtyi seuraavalle vuodelle. Suurimpia yksittäisiä investointeja vuonna 2016 olivat Kuu-

12 lojan alue, Hikiän Vehkalukon alue ja teiden päällystäminen. Investointituloista valtaosa kertyi osakkeiden ja osuuksien sekä maa-alueiden myynnistä. 1.7 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kanta-Hämeessä on päätetty 8.12.2015, että maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhdessä maakunnallisesti vuoden 2019 alusta riippumatta valtakunnallisesta etenemisestä. Uudistuksen valmistelua maakunnassa johtaa Sote III- hankkeen ohjausryhmä, johon kuuluvat kaikkien kuntien ja kaupunkien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat, kuntajohtajat sekä maakunnan liiton ja sairaanhoitopiirin johto. Kanta-Hämeen sote- uudistuksen valmistelu käynnistyi jo vuonna 2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksellä. Maakunnallisten työpajojen ja seminaarien tuloksena Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen arvoiksi on päätetty asukaslähtöisyys, yhteistyöhakuisuus, tietoon perustuminen, läpinäkyvyys ja luottamus. Valmistelun painopisteinä ovat erityisesti osallisuus sekä prosessien ja palvelurakenteen asukaslähtöinen suunnittelu. Samoin valmistellaan yhteiseen organisoitumiseen liittyviä kysymyksiä. Yleinen taloustilanne Suomessa vaikuttaa kunnan verotulojen kehittymiseen. Verotulot ja valtionosuudet ovat kunnan toiminnan kannalta keskeiset erät. Kuntaliiton 12.2.2016 julkaiseman veroennusteen perusteella kuntien kunnallisverotulot kasvaisivat 1,2 2,8 prosenttia vuositasolla. Hausjärven verotulot kasvoivat 0,8 % vuonna 2016. Valtionosuuksien odotetaan vuonna 2017 pysyvän Hausjärven kunnassa vuoden 2016 tasolla. Kunnan velkamäärä ei kasvanut vuonna 2016 mutta käteisen rahan määrä väheni lainojen suunnitelman mukaisten lyhennysten johdosta. Lainakanta on pienentynyt 4 907 146 eurolla. Tulevat investoinnit merkitsevät lainamäärän kasvua tulevina vuosina. Korot ovat olleet matalalla ja kunnan lainojen suojausasten on korkea mutta korkojen mahdolliseen nousuun ja lainakannan kasvuun on varauduttava. Kunnan keskimääräisiin korkokustannuksiin vaikuttaa merkittävästi se, mihin korkotasoon uusia lainoja joudutaan kiinnittämään. Rahoitusmarkkinoilla pitkät korot ovat kääntyneet nousuun mutta ennusteet näyttävät korkotason kehittyvän edelleen hyvin maltilisesti ja saavuttavan 2 % n. 10 vuoden kuluttua. Korkotason pysyminen matalana lähivuosina parantaa kunnan mahdollisuuksia saavuttaa talouden tasapaino. Tulevaisuudessa tarvitaan tarkkaa taloudenpitoa ja tulevien muutosten ennakointia. Kunnalla on hyvät perustat ja mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessakin. Kunnan arvio tulevasta kehityksestä perustuu oletukselle, että toimintamenojen kasvu pysyy maltillisena, rahoitusmarkkinat säilyvät vakaina ja sekä työllisyyden että talouden kehitys jatkuvat positiivisena. Hausjärven kunnan strategia päivitetään vuoden 2017 aikana, siinä valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.

13 1.8 Kunnan henkilöstö Vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaiset palkat ja palkkiot ovat 12 755 175 euroa eli 2,3 % edellisvuotta suuremmat mutta 3,2 % talousarviota pienemmät. Kokonaisuudessaan henkilöstökulut olivat 16 598 305 euroa eli nousua edellisvuodesta oli 2 %. Seuraava taulukko kuvaa kunnan henkilöstömäärää tilinpäätöspäivänä 31.12.2016 ja muutosta edellisvuoden vastaavaan tilanteeseen. Kunnan henkilöstö 31.12.2016 henkilöstöryhmittäin ja toimialoittain: 31.12.2015 31.12.2016 Muutos 2015-2016 vakin. määräaik. vakin. määräaik. vakin. määräaik. Keskushallinto 40 1 40 3 0,0 % 200,0 % Perusturvatoimi 94 27 102 29 7,8 % 7,4 % Sivistystoimi 103 41 105 42 1,9 % 2,4 % - varhaiskasvatus 36 3 37 6 2,7 % 100,0 % Tekninen toimi 22 3 22 1 0,0 % -66,7 % Yhteensä 295 75 306 81 3,6 % 8,0 % 370 387 Työllistetyt 23 24 4,4 % Yhteensä sis. työllistetyt 393 411 4,6 % Vakinaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt vuoden aikana 11 työntekijällä. Vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä perustettiin 6 uutta vakanssia, joista 5 perusturvatoimeen ja yksi sivistystoimeen. Henkilöstön lisäyksiin perusturvatoimessa vaikutti lisäksi Hausjärven vammaissäätiöltä kunnalle siirtyneet toimintakeskus Vaahtera ja sen 3 vakinaista työntekijää. Vuodesta 2016 on laadittu erillinen henkilöstökertomus, jossa henkilöstöä ja henkilöstökustannuksia koskevia tietoja on kuvattu yksityiskohtaisesti.

14 1.9 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista asioista Tavoitteiden toteuttamisen kannalta merkityksellisimmät riskit ovat toimialojen arvion perusteella avainhenkilö- ja resurssiriski. Kunnan pienen organisaation haavoittuvuus korostuu erityisesti tehtävissä, joita tekee vain yksi henkilö. Tällaisia tehtäviä on useita jokaisella toimialalla. Avainhenkilöja resurssiriskejä on pyritty hallitsemaan erityisesti hyvän esimiestyön keinoin: viestinnällä, tehtävänkuvamäärittelyillä, koulutuksella ja tarvittaessa korvausrekrytoinneilla. Resurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös osana vuosittaista toiminta- ja taloussuunnittelua: talousarviovalmistelussa suunnitellaan ja yhteismitallistetaan tehtävät ja tavoitteet käytettävissä oleviin voimavaroihin. Lisäksi erityisesti sijaisten saatavuuteen liittyvää riskiä on pyritty pienentämään siten, että kunta on vuodesta 2013 alkaen hankkinut sijaistyövoimaa ostopalveluna Seuturekry Oy:ltä. Toiminnallisiin riskeihin liittyy myös hankintoihin liittyvät riskit. Kunta ostaa palveluja mutta hankintoihin liittyvää kilpailutus- sekä sopimusten laadinta- ja valvontaosaamisresurssia on rajoitetusti. Riskiä on pyritty pienentämään siten, että kunta käyttää mahdollisimman paljon KL-Kuntahankinnat Oy:n ja KuntaPro Oy:n kilpailuttamia puitesopimuksia. Jälkimmäiseltä kunta voi myös ostaa erilaisia hankintojen asiantuntijapalveluita. Kunnassa on paljon tietojärjestelmiä, jotka sisältävät luottamuksellisia tietoja. Tämä riski on ollut olemassa ennenkin ja sitä hallinnoidaan yhdessä RHL-Data Oy:n kanssa. Sosiaalisen median mukanaan tuoman riskin osalta kunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden tulee käyttää sosiaalista mediaa niin, ettei luottamuksellisia tietoja välity julkiseen jakeluun. Taloudellisista riskeistä merkittävimmät kohdistuvat verotulojen ja valtionosuuksien kehitykseen sekä korkotason nousuun. Näiden riskien osalta keskeistä on yleisen taloudellisen tilanteen ja rahamarkkinoiden tilanteen kehittyminen ja kehityksen seuraaminen. Suomeen ja suomalaisten julkisten palveluiden rahoitukseen vaikuttaa yleismaailmallinen kehitys, kuten euroalueen talouskasvu, Venäjään kohdistuvat talouspakotteet ja jatkuva konflikti Syyriassa, mikä on lisännyt turvapaikanhakijoiden määrää Euroopassa valtavasti. Kaikkien riskien olemassaoloon kunta ei voi vaikuttaa, mutta kylläkin siihen, miten suuri vaikutus riskien konkretisoitumisella on kunnan toimintaan ja talouteen. Myös terveydenhuollon kuntayhtymien talouden kehitys muodostaa kunnalle riskin, jota on pyrittävä hallitsemaan aktiivisella omistajuudella. Lisäksi kunnan konserniyhteisöjen omaisuuserien arvostuksiin liittyy riskejä, jotka edellyttävät aktiivista seurantaa ja tarvittaessa toimia riskien pienentämiseksi.

15 2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoitus on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä ja viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulee toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Kunnanhallitus ohjaa ja valvoo kunnan toimintaa. Kunnanjohtajalla on kokonaisvalvontavastuu ja edelleen toimialajohtajilla on vastuu toiminnan riskien ja tietoriskien tunnistamisesta, ennaltaehkäisemisestä ja hallitsemisesta. Myös tulosyksiköiden johtajat ja suuremmista toimintakokonaisuuksista vastaavat esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan toteutumisesta henkilöriskien, omaisuuden vahinkoriskien ja tietoriskien tunnistamiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Valvontaympäristö Kunnan hallinnon ja talouden valvonnassa ulkoinen ja sisäinen tarkastus muodostivat yhteisen valvontajärjestelmän tilikaudella 2016. Toimivasta johdosta riippumattomat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja järjestivät ulkoisen valvonnan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastasi kunnanhallitus. Kunnalla ei ole erillistä sisäistä tarkastajaa, joten sisäinen tarkastus jakautuu esimiesten ja toimielinten sisäiseen tarkkailuun, seurantaan ja ohjaamiseen. Näiden toimien tarkoituksena on ollut varmistua lakien, asetusten, muiden määräysten, viranomaisohjeiden sekä kunnan toimintojen järjestämiseen liittyvien ohjeiden ja suunnitelmien noudattamisesta. Kunnan strategia, organisaatio sekä toimintaa ohjaavat säännöt ovat hallintosääntö, tarkastussääntö, valtuuston työjärjestys, omistajapolitiikka ja konserniohje. Sääntöjen ylläpito- ja päivittämistarvetta tarkastellaan jatkuvasti ja tavoite on, että säännöstö olisi jatkuvasti tarkoituksenmukainen kulloisessakin toimintaympäristössä. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt hallintosäännön muutoksen 7.2.2017, jossa mm. päivitettiin hallintosääntö uuden kuntalain mukaiseksi. Valvontaa ja seurantaa edistää työyksikköjen pienuus sekä erilaiset kokoukset ja keskustelut: johtoryhmän kokous, toimialapalaverit, työpaikkakokoukset, yhteiset koulutustilaisuudet ja kehityskeskustelut. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Tiedossa ei ole poikkeamia kunnan säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa.

16 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteet on asetettu talousarviossa ja ne on laadittu hallintokuntien toimesta. Talousarvion tuloja menojako vastaa organisaatiorakennetta ja jokaiselle määrärahalle voidaan osoittaa siitä vastaava toimielin tai tilivelvollinen viranhaltija. Kunnanhallitus ja lautakunnat määräävät kukin toimialallaan vuosittain laskujen hyväksyjät. Kunnanhallitukselle raportoidaan toiminnasta ja taloudesta pääosin kuukausittain. Raportit on saatettu myös kunnanvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Vuonna 2016 tehtiin yksi osavuosikatsaus ensimmäisestä puolesta vuodesta. Toimintojen tuloksellisuuden tavoitteiden asettaminen huomioi strategiset päämäärät, keskeiset menestystekijät, mittarit ja tavoitetasot: - taloudesta ja vetovoimasta - henkilöstöstä ja henkilöstön uudistumisesta - asiakkaasta ja kuntalaisesta sekä - palveluiden järjestämisestä ja tuotantotavoista. Tuloarvioiden ja määrärahojen käytön osalta on harjoitettu säännöllistä raportointia. Kunnanhallitukselle on esitetty kuukausittain rahamääräiset toteutumat verotulokertymineen. Myös toimialat seuraavat talousarvion toteutumista raporteista kuukausittain. Riskienhallinnan järjestäminen Henkilöstökoulutuksella on pyritty varmistamaan osaamisen riittävyys ja pyritty vähentämään avainhenkilöriskien syntymistä. Varautumisen ja valmiussuunnittelun kannalta keskeisiä henkilöitä osallistuu vuosittain varautumiskoulutuksiin ja maanpuolustuskursseille. Kunnan vakuutusturva on kilpailutettu vuonna 2013. Tällöin analysoitiin kunnan riskejä erilaisissa toiminnoissa ja vakuutusturva mitoitettiin riskien mukaisesti. Lisäksi riskienhallintaa vahvistettiin siten, että kunta ryhtyi käyttämään vakuutusmeklarin palveluja. Silti voidaan sanoa, että riskienhallinnan järjestäminen ei ole perustunut kaikilta osin riittävän ajantasaisiin, kattaviin ja järjestelmällisiin menettelyihin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnanhallituksen tiedossa ei ole, että omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olisi toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai että olisi jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Käyttöomaisuus- ja irtaimistokirjanpidon ylläpito ja tarkistaminen on suoritettu sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti.

17 Sopimustoiminta Tilinpäätöshetkellä ei ole tiedossa sopimusriitoja. Kunnan tiedossa ei ole muita sellaisia sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia, joista aiheutuisi taloudellista vahinkoa.

18 3 Kokonaistalouden tarkastelu 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tuloslaskelma sisältää vain ulkoiset kulut ja tuotot. Tilinpäätös sisältää Hausjärven kunnan lisäksi taseyksikkönä käsitellyn Hausjärven vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksen. Kokonaisuutena tilinpäätös on 2 128 516,11 euroa ylijäämäinen. Vesihuoltolaitoksen tulos on 26 038,05 euroa ylijäämäinen. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ilman sisäisiä eriä) 2016 Muutos, Muutos, % 2015 Muutos, % 2014 Toimintatuotot 6 445 141 79 761 1,3 % 6 365 380 5,2 % 6 048 135 Valmistus omaan käyttöön 45 089 12 235 37,2 % 32 854 92,4 % 17 080 Toimintakulut -47 790 185-213 080 0,4 % -47 577 106-0,7 % -47 910 672 Toimintakate -41 299 955-121 083 0,3 % -41 178 872-1,6 % -41 845 458 Verotulot 32 433 483 254 422 0,8 % 32 179 061 1,3 % 31 780 725 Valtionosuudet 13 464 009 922 203 7,4 % 12 541 806-4,2 % 13 098 308 Rahoitustuotot ja -kulut -393 872 104 805-21,0 % -498 676-3,3 % -515 936 Vuosikate 4 203 665 1 160 346 38,1 % 3 043 319 20,9 % 2 517 640 Poistot ja arvonalentumiset -2 075 149 311 381-13,0 % -2 386 530 8,8 % -2 194 067 Satunnaiset erät 0 0 #JAKO/0! 0-100,0 % -86 546 Tilikauden tulos 2 128 516 1 471 728 224,1 % 656 789 177,1 % 237 027 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 128 516 1 471 728 224,1 % 656 789 177,1 % 237 027 Tuloslaskelman tunnusluvut TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2016 2015 2014 2013 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 13,5 13,4 12,6 12,6 Vuosikate/poistot % 202,6 127,5 114,7 84,4 Vuosikate, / asukas 486,6 348,8 285,4 211,8 Asukasmäärä 8 638 8 726 8 822 8 808

tuhatta euroa Prosenttia 19 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainanlyhennyksiin tai sijoituksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on kunnan tulorahoitus riittävä ja sillä pystytään kattamaan vähintään vuosittaiset korvausinvestoinnit. Vuosikate/poistot, % 250,0 237,1 200,0 186,2 202,6 150,0 100,0 105,3 156,4 139,7 84,4 114,7 127,5 50,0 57,0 33,7 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 6 000,0 5 500,0 5 000,0 4 500,0 4 000,0 3 500,0 3 000,0 2 500,0 2 000,0 1 500,0 1 000,0 500,0 0,0 Vuosikate, poistot ja investointien omahankintameno 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosikate Suunn. muk. poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno

20 Hausjärven kunnan vuosikate/poistot -tunnusluku on kehittynyt positiiviseen suuntaan vuoden 2012 tilinpäätöksen notkahduksen jälkeen. Vuosina 2014 2016 vuosikate on ylittänyt vuosittaiset poistot ja arvonalentumiset. Vuosina 2015 ja 2016 investointien määrä on ollut edellisvuosia pienempi ja vuosikate on ylittänyt investointien omahankintamenot. Tilikausien 2015 2016 tulorahoitus on ollut näin selkeästi ylijäämäinen.

21 3.2 Toiminnan rahoitus rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA 2016 2015 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 797 610,39 3 043 319,01 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -311 042,50 1 418 310,46 *TOIMINNAN RAHAVIRTA 3 486 567,89 4 461 629,47 Investointien rahavirta Investointimenot -1 412 616,15-727 075,14 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 147 300,45 512 069,40 *INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -1 265 315,70-215 005,74 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 221 252,19 4 246 623,73 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys 13 600,00 13 600,00 *ANTOLAINOJEN MUUTOKSET 13 600,00 13 600,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 6 800 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 707 146,00-5 637 146,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 800 000,00 0,00 *LAINAKANNAN MUUTOKSET -4 907 146,00 1 162 854,00 Oman pääoman muutokset -1 652 733,52 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 63 312,41-82 841,82 Vaihto-omaisuuden muutos 13 432,68-14 875,94 Saamisten muutos -408 063,74 65 944,91 Korottomien velkojen muutos -59 414,73-93 794,21 *MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET -390 733,38-125 567,06 Rahoituksen rahavirta -5 284 279,38-601 846,58 Rahavarat 31.12. 3 316 171,97 6 379 199,16 Rahavarat 1.1. 6 379 199,16 2 734 422,01 Rahavarojen muutos -3 063 027,19 3 644 777,15

22 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2016 2015 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta -1 942 671-5 157 466 Investointien tulorahoitus, % 268,8 418,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 53,4 47,9 Lainanhoitokate 0,7 0,6 Kassasta maksut / vuosi, 1.000 55 272 54 428 Kassan riittävyys, päivää 21,9 42,8 Asukasmäärä 8 638 8 726 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymää seurataan 5 vuoden ajanjaksoissa. Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja invest. rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 x vuosikate / investointien omahankintameno. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x vuosikate / (investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus -tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate = (vuosikate+korkokulut) / (korkokulut+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys = 365 x rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja se ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Toiminnan rahavirta on riittänyt hyvin kattamaan investointimenot vuosina 2016 ja 2015. Tilikauden aikana on lisäksi maksettu suunnitelman mukaisesti maksettu pois pitkäaikaisia velkoja mutta ei suunnitelmista poiketen nostettu uutta lainaa. Tämä näkyy kassan riittävyys tunnusluvun alenemisena.

2003 2004 2005 2006 2007 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tuhatta euroa 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tuhatta euroa euroa/asukas 23 Kunnassa, jossa talous on tasapainossa, toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saa muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Hausjärven kunnan investointien vähentyminen 2015 2016 on kääntänyt toiminnan ja investointien rahavirran positiiviseksi mutta pitkän aikavälin kertymä on edelleen negatiivinen. 5 000,0 4 000,0 3 000,0 2 000,0 1 000,0 0,0-1 000,0-2 000,0-3 000,0-4 000,0-5 000,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 1999-2016 600 400 200 0-200 -400-600 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta /as Lin. (Toiminnan ja investointien rahavirta) 0,0-2 000,0 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5-vuodelta vuosien 2003-2016 aikana -1 942,7-4 000,0-6 000,0-8 000,0-10 000,0-12 000,0-4 911,5-5 392,9-6 385,6-9 052,4-10 204,5-11 647,4-10 571,0-11 119,9-7 313,9-4 096,1-7 054,5-7 746,8-9 077,2-5 157,5-14 000,0

24 Vuosikatteen paranemisen myötä myös pääomamenojen tulorahoitusprosentti parani edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2014 Pääomamenojen tulosrahoitusprosentti oli 26,4 %. Lainanlyhennykset ovat pysyneet samalla tasolla, koska uutta pitkäaikaista lainaa ei tilikaudella otettu. Kunnan lainanhoitokate on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Vuonna 2016 lainanhoitokate parani hieman edellisestä vuodesta mutta oli edelleen heikko. Tämä merkitsee sitä, että kunta joutuu jatkossakin ottamaan lisälainaa uusinvestointeihin, realisoimaan kunnan omaisuutta ja vähentämään rahavaroja vieraan pääoman hoitamiseksi. Kunnan maksuvalmius heikentyi vuonna 2016, kun rahavaroja käytettiin lainojen maksuun. Kuntaliiton suosituksen mukaan kassan riittävyyden tavoitearvona voidaan pitää 14-30 päivän kassan riittävyyttä. Hausjärven kassan riittävyys on tämän raja-arvon yläpuolella.

25 3.3 Tase ja sen tunnusluvut Taseen tarkoitus on kuvata kunnan taloudellista asemaa tilinpäätöshetkellä. Hausjärven kunnan tase sisältää kunnan ja sen taseyksikkönä toimivan vesihuoltolaitoksen taseen. VASTAAVAA 2016 2015 euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT 44 303 552,98 44 988 324,32 Aineettomat hyödykkeet 2 148 641,52 2 292 729,14 Aineettomat oikeudet 16 774,75 21 819,78 Muut pitkävaik. menot 2 131 866,77 2 270 909,36 Aineelliset hyödykkeet 33 235 319,19 33 745 411,90 Maa- ja vesialueet 6 203 674,41 6 029 096,40 Rakennukset 18 613 412,67 19 101 191,89 Kiinteät rak. ja laitteet 7 929 698,81 8 025 893,88 Koneet ja kalusto 488 533,30 568 629,18 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 0,00 20 600,55 Sijoitukset 8 919 592,27 8 950 183,28 Muut osakkeet ja osuudet 8 778 592,27 8 795 583,28 Muut lainasaamiset 136 000,00 149 600,00 Muut saamiset 5 000,00 5 000,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 32 915,13 34 362,32 Valtion toimeksiannot 0,00 1 483,37 Lahjoitusrahast. er.katteet 32 915,13 32 878,95 VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 867 828,98 7 536 225,11 Vaihto-omaisuus 101 832,84 115 265,52 Aineet ja tarvikkeet 101 832,84 115 265,52 Saamiset 1 449 824,17 1 041 760,43 Pitkäaikaiset saamiset 75 009,64 75 009,64 Lainasaamiset 30 000,00 30 000,00 Myyntisaamiset 0,00 0,00 Pitkäaikaiset muut saamiset 45 009,64 45 009,64 Lyhytaikaiset saamiset 1 374 814,53 966 750,79 Myyntisaamiset 997 943,99 480 342,52 Muut saamiset 106 007,19 230 976,67 Siirtosaamiset 270 863,35 255 431,60 Rahat ja pankkisaamiset 3 316 171,97 6 379 199,16 VASTAAVAA YHTEENSÄ 49 204 297,09 52 558 911,75

26 VASTATTAVAA 2016 2015 euroa euroa OMA PÄÄOMA 19 779 207,35 17 650 688,24 Peruspääoma 14 523 831,54 14 523 831,54 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 3 126 859,70 4 122 804,69 Oikaisu edellisiin tilikausiin -1 652 733,52 Tilikauden alijäämä 2 128 516,11 656 788,53 PAKOLLISET VARAUKSET 1 074 298,26 1 652 736,52 Muut pakolliset varaukset 1 074 298,26 1 652 736,52 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 130 066,71 68 201,49 Valtion toimeksiannot 0,00 1 483,37 Lahjoitusrahastojen pääomat 43 721,73 43 654,54 Muut toimeksiantojen pääomat 86 344,98 23 063,58 VIERAS PÄÄOMA 28 220 724,77 33 187 285,50 Pitkäaikainen 18 276 972,00 23 509 118,00 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 18 276 972,00 23 509 118,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Lyhytaikainen 9 943 752,77 9 678 167,50 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 6 032 146,00 5 707 146,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Saadut ennakot 18 937,00 0,00 Ostovelat 1 566 428,81 1 506 839,07 Muut velat 300 494,09 294 548,02 Siirtovelat 2 025 746,87 2 169 634,41 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 49 204 297,09 52 558 911,75

27 Taseen tunnusluvut 2016 2015 Omavaraisuusaste, % 43,5 38,0 Rahoitusvarallisuus, /asukas -2 715,3-2 952,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 53,9 65,0 Kertynyt yli-/alijäämä, 1.000 5 255,4 3 126,9 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 608,4 358,3 Lainakanta 31.12., 1.000 24 309,1 29 216,3 Lainakanta 31.12./asukas 2 814,21 3 348,19 Lainasaamiset, 1.000 136 150 Asukasluku 8 638 8 726 1 Omavaraisuusaste, % = 100 x (oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma-saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden minimitavoitetasona voidaan 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. 2 Rahoitusvarallisuus, /asukas = (saamiset+rahoitusarvopaperit+rahat ja pankkisaamiset) (vieras pääoma saadut ennakot) / asukasmäärä. Tunnusluku kuvaa nopeasti rahaksi muutettavissa olevien erien riittävyyttä vieraan pääoman takaisinmaksuun. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusomaisuudella kattamatta. 3 Suhteellinen velkaantuneisuus =100*(vieras pääoma-saadut ennakot) / (käyttötulot) Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. 4 Lainakanta 31.12. = vieras pääoma - (saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) 5 Lainasaamiset 31.12. = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

28 Taseen loppusumma pienentyi noin 3,4 milj. euroa. Tämä johtui pääasiassa rahavarojen vähennyksestä ja pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä. Tämä näkyy taseen vastaavaa -puolella vieraan pääoman vähentymisenä. Tilikauden ylijäämäinen tulos tarkoittaa sitä, että oma pääoma suureni tältä osin. Koska samalla vieraan pääoman määrä vähentyi, kunnan omavaraisuusaste parani ja nousi 43,5 %:iin. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus -tunnusluku pienentyi. Näin ollen kunnan kyky selvitä omalla tulorahoituksella velan takaisinmaksusta parani hieman. Tunnusluku on Hausjärven kunnalla 53,9 %. Kunnan lainakanta piennetyi 4,9 miljoonaa euroa ja on nyt 2 814 euroa asukasta kohden. Lainakanta asukasta kohden laski alle Manner-Suomen kuntien keskiarvon, mikä oli 2 938 euroa / asukas. Taserakenne muuttui edullisempaan suuntaan vieraan pääoman osuuden vähentyessä. Investoinnit ovat olleet kaksi edellistä vuotta suhteellisen matalalla tasolla mutta tulevina vuosina talousarviossa on varauduttu kasvaviin investointeihin ja samalla uusien talousarviolainojen nostamiseen.

29 3.4 Ulkoiset kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma on koottu vuoden 2016 tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja jossa taseyksikkö (vesihuoltolaitos) on yhdistetty rivi riviltä. Kokonaistulo- ja menokäsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Näin ollen tarkastelussa tuloihin luetaan myös lainanotto. 2016 2016 TULOT 1 000 +/- % MENOT 1 000 +/- % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 6 445,1 1,3 % Toimintakulut 47 790,2 0,4 % Verotulot 32 433,5 0,8 % -Valmistus omaan käyttöön -45,1 37,2 % Valtionosuudet 13 464,0 7,4 % Korkokulut 404,7-21,7 % Korkotuotot 5,2-22,5 % Muut rahoituskulut 2,6 13,6 % Muut rahoitustuotot 8,3-39,6 % Satunnaiset menot 0,0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät -Pakoll. varausten muutos -Pysyv. vast. hyödykk. luov.voitot -138,7-42,5 % 578,4 -Pysyv. vast. hyödykk. luov.tappiot 0,0-100,0 % Investoinnit Investoinnit -Pysyv. vast. hyödykk. luov.tulot 147,3-71,2 % Investointimenot 1 412,6 94,3 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 13,6 Antolainasaamisten lisäykset 0,0 % 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0-100,0 % Pitkäaik. lainojen vähennys 5 707,1 1,2 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 800,0 100,0 % Kokonaistulot yhteensä 53 178,4-8,6 % Kokonaismenot yhteensä 55 850,7-0,4 %

30 2016 Kokonaistulot 0,3 % 1,3 % 25,3 % 12,1 % Toimintatulot Verotulot Valtionosuudet 61,0 % Investoinnit Rahoitus- ja muut tulot 2016 Kokonaismenot 2,5 % 12,0 % Toimintamenotvalm.omaan käyttöön Investoinnit 85,5 % Rahoitus- ja muut menot

31 Kuntakonserni 4 Kuntakonsernin toiminta ja talous 4.1 Konsernirakenne ja toiminnan ohjaus Kuntalain 68 a :n perusteella kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Tilikaudelta 2016 laadittu konsernitilinpäätös on kuudes Hausjärven kunnan täydellinen konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Hausjärven kunnan konsernitilinpäätös sisältää seuraavat yhteisöt: Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty, kpl Ei yhdistelty, kpl Tytäryhteisöt Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 1 0 Muut osakeyhtiöt 1 0 Osakkuusyhteisöt Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 1 0 Muut osakeyhtiöt 1 0 Säätiöt 1 0 Yhdistykset 0 1 Kuntayhtymät 4 0 Yhteensä 11 1 Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt Kiinteistö Oy Ryttylän Kylätalo tytär Asunto Oy Hausjärven Pelikuja osakkuus Muut yhtiöt Hausjärven Talo Oy tytär RHL-Data Oy osakkuus Säätiöt Hausjärven Vammaissäätiö osakkuus Yhdistykset Fannyn Tupa ry ei yhdistellä Kuntayhtymät Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Eteva kuntayhtymä Hämeen liitto -kuntayhtymä

32 Kuntakonserni Hausjärvellä on laadittu omistajapolitiikka ja Hausjärvi -konsernin konserniohjeet, jotka on viimeksi päivitetty kunnanvaltuustossa 11.12.2012. Konserniohjeissa määritellään konserniohjauksen perusteet ja tavoitteet. Kunnanvaltuusto asettaa konsernin tavoitteet talousarviovalmistelun yhteydessä. Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto on Hausjärvi -konsernin toiminnan ylin toimielin. Kunnanvaltuusto hyväksyy konsernijohtamista koskevat yleiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Kunnanvaltuusto tarkistaa koko konsernin strategian vähintään kerran valtuustokaudessa ja asettaa strategiset vuositavoitteet vuosittain taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Kunnanvaltuusto asettaa taloussuunnitelmassa tytäryhteisölle ja toiminnallisesti merkittäville yhteisöille vuosittaiset tavoitteet. Kunnanvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan perusteet. Omistajapolitiikan tavoitteena on laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen kuntalaisille. Kunnanvaltuusto päättää pääomasijoituksista tytäryhteisöihin sekä myöntää tarvittavan takauksen pitkäaikaisen vieraan pääoman hankintaan. Kunnanvaltuusto valvoo kunkin tytäryhteisön toimintaa sen vuotuisen tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä liitetietojen kautta sekä pidättää itsellään oikeuden saada tarvittavia lisäselvityksiä niin harkitessaan. Tarkastuslautakunta arvioi kunnanvaltuuston puolesta arviointikertomuksessaan tytäryhteisöjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Yhtiökokousedustajien ja toimielinten jäsenten valinnasta määrätään hallintosäännössä. Kunnanhallitus Kunnanhallitus ohjaa Hausjärvi -konsernia. Hallitus vastaa Hausjärvi -konsernin toiminnan ja talouden koordinoinnista. Kunnanhallitus seuraa ja valvoo tytäryhteisöjen toimintaa ja tekee toimenpide-ehdotuksia yhteisön hallitukselle tarvittavista toimenpiteistä. Kunnanhallitus antaa konsernitilinpäätöksen yhteydessä tiedot kunnanvaltuustolle yhteisöjen toiminnasta ja taloudesta. Yhtiökokousedustajien ja toimielinten jäsenten valinnasta määrätään hallintosäännössä. Tilintarkastajia valittaessa on kiinnitettävä huomiota konsernia koskeviin tilintarkastuslain säännöksiin ja muutoinkin varmistuttava valvonnan kattavuudesta. Kunnanhallitus antaa tarvittaessa ohjeita edustajilleen tytäryhteisöjen yhtiökokouksissa. Kunnanhallitus kuulee tarvittaessa tytäryhteisön hallituksen puheenjohtajaa ja toimitusjohtajaa asiantuntijoina käsiteltäessä tytäryhteisön yhtiökokousasioita. Kunnanhallitus antaa ohjeet yhteisön hallituksessa oleville kunnan edustajille merkittävistä toiminnallisista ja taloudellisista linjaratkaisuista. Kunnanhallitus seuraa ja valvoo yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittavat toimenpide-ehdotukset.

33 Kuntakonserni Lautakunnat Lautakunnat toiminnan järjestämisestä vastaavina toimieliminä seuraavat toimialaansa kuuluvien tytäryhteisöjen toimintaa, puuttuvat epäkohtiin ja raportoivat tarvittaessa kunnanhallitukselle. Tarkastuslautakunnalla on oikeus saada tietoja ja selvityksiä kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta. Tarkastuslautakunta raportoi arviointikertomuksessaan tavoitteiden saavuttamisesta. Kunnanjohtaja sekä hallinto- ja talousjohtaja Kunnanjohtaja vastaa Hausjärvi -konsernin strategisesta johtamisesta. Kunnanjohtaja sekä hallinto- ja taloustalousjohtaja seuraavat ja valvovat tytäryhteisöjen toimintaa kunnanhallituksen hyväksymän työnjaon mukaisesti. Yhteisöt ovat velvollisia antamaan seurannan edellyttämät tiedot. Kunnanjohtaja sekä hallinto- ja talousjohtaja raportoivat seurannasta vuosittain kunnanhallitukselle päätetyn työnjaon mukaisesti ja tarvittaessa muulloinkin. Kunnanjohtajalla sekä hallinto- ja talousjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus valvomansa yhteisön hallituksessa hyväksytyn työnjaon mukaisesti. Hallinto- ja talousjohtajalla on oikeus antaa tytäryhteisöille talousarvion seurantaan ja konsernitilinpäätöksen laadintaan liittyviä aikataulua koskevia sitovia ohjeita ja muita ohjeita. Konsernin tytäryhteisö Konsernin tytäryhteisön hallitus tai vastaava toimielin ja toimitusjohtaja vastaavat asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta sekä siitä, että tytäryhteisössä toimitaan lainsäädännön ja konserniohjeiden mukaan.

34 Kuntakonserni 4.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymä on purettu vuoden 2016 aikana eikä se näin ollen ole mukana enää vuoden 2016 konsernitilinpäätöksessä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on aiemmin laatinut konsernitilinpäätöksen mutta nyt konsernissa tapahtuneiden myyntien johdosta sillä ei ole enää velvoitetta laatia konsernitilinpäätöstä. Täten Hausjärven kunnan konserniin on yhdistely ainoastaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tilinpäätös. Muita konsernia koskevia olennaisia tapahtumia ovat terveydenhuollon kuntayhtymien talouden tilanne ja kehitys: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle kertyi vuodelta 2016 ylijäämää 5,6 miljoonaa euroa (2,3 miljoonaa euroa vuodelta 2015). Sairaanhoitopiirin taseessa on katettavaa alijäämää vielä 17,6 miljoonaa euroa (23,2 miljoonaa euroa vuonna 2015). Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän vuoden 2016 tulos oli 1,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Myös vuonna 2015 kertyi ylijäämää 0,8 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän taseessa on katettavaa alijäämää vielä 1,3 miljoonaa euroa. Hausjärven kunnan osuus em. terveydenhuollon kuntayhtymien kertyneistä alijäämistä on noin 1,1 miljoonaa euroa, mikä on esitetty kunnan taseen pakollisissa varauksissa. 4.3 Arvio konsernin todennäköisestä kehityksestä Tulevat linjaukset sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteesta vaikuttavat pitkälti myös siihen, mikä on kuntakonserniin kuuluvien kuntayhtymien tulevaisuus, miten niiden omistus järjestetään ja miten ne pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin palvelujen kysynnän ja toiminnan resurssien osalta. Kuntayhtymissä on tehty suunnitelmia talouden tasapainottamiseksi.

35 Kuntakonserni 4.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniyhtiöiden hallituksiin ja yhtiökokouksiin kunnan edustajat on jäsenet valittu pääsääntöisesti kunnanhallituksen jäsenten, valtuuston puheenjohtajien, kunnanvaltuuston tai johtavien viranhaltijoiden keskuudesta. Tytäryhtiöiden osalta konsernivalvontaa tapahtuu myös tilintarkastuksen myötä. Tytäryhteisöissä ja Hausjärven Vammaissäätiössä tilintarkastuksen suorittaa sama tilintarkastaja. 4.5 Konserniyhteisöille ja muille tärkeille yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tarkastelussa on mukana myös muita kuin konserniin yhdisteltyjä yhteisöjä (ks. konsernin rakenne edellä). Kunta asettaa tavoitteita myös yhteisöille, joissa kunnalla on omistusta ja jotka suorittavat kunnan kannalta tärkeää palvelutehtävää. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Ensikäynnille pääsyn odotusaika Odotusaika ensikäynnille enintään 3 kk. Koko vuoden tietoja ei ollut saatavilla tilinpäätöksen tekohetkellä. Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Leikkausjonon pituus Leikkausta odottavien potilaiden määrän pitäminen valvontaviranomaisen hyväksymissä rajoissa. Koko vuoden tietoja ei ollut saatavilla tilinpäätöksen tekohetkellä. Talouden tasapainon säilyminen Talousarvion toteutuminen Sairaanhoitopiirin tulos on talousarvion mukainen ilman lisälaskutusta kunnilta. Alijäämän kattaminen etenee vähintään suunnitellun mukaisesti. Tavoite on toteutunut.

36 Kuntakonserni Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Talouden tasapainon säilyminen Hyvinvointikertomus: Kansan-sairauksien ennaltaehkäisy. Hammassairauksien ehkäisy. Hyvinvointikertomus: Mielen-terveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden toimivuus. Talousarvion toteutuminen Potku-hankkeessa kehittyjen toimintatapojen hyödyntäminen pitkäaikaissairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. Potilaan aktiivisuutta lisätään oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa. Uusi päihde- ja mielenterveyspalveluiden yksikkö aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta alkaen. Kuntayhtymän tulos on talousarvion mukainen ilman lisälaskutusta kunnilta. Alijäämän kattaminen etenee vähintään suunnitellun mukaisesti. Tavoite on toteutunut. Hoitajan vastaanotolla (pitkäaikaissairaudet, valmisteltu vastaanotto) tehdään yhdessä potilaan kanssa hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan potilaan mahdollisuudet oman sairautensa hoidossa sekä tuetaan ja kannustetaan siihen. Potilaita ohjataan Riihimäellä toimiviin elämäntaparyhmiin. Suun terveydenhuollon potilaat hoidetaan kokonaisvaltaisesti huomioiden potilaiden yleissairaudet. Ennaltaehkäisevät palvelut on järjestetty lähipalveluina. Hoitajan vastaanotolla (pitkäaikaissairaudet, valmisteltu vastaanotto) tehdään yhdessä potilaan kanssa hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan potilaan mahdollisuudet oman sairautensa hoidossa sekä tuetaan ja kannustetaan siihen. Potilaita ohjataan Riihimäellä toimiviin elämäntaparyhmiin. Suun terveydenhuollon potilaat hoidetaan kokonaisvaltaisesti huomioiden potilaiden yleissairaudet. Ennaltaehkäisevät palvelut on järjestetty lähipalveluina. Tavoite on toteutunut. Päihde- ja mielenterveyspalvelut yhdistyivät tammikuussa 2016, yhteistoiminta ja toiminnan kehittäminen käynnistyi maaliskuussa 2016 yksiköiden muuttaessa samoihin tiloihin Riihimäen pääterveysasemalle. Tavoite on toteutunut. Kuntayhtymän tilinpäätös on vuodelta 2016 ylijäämäinen. Jäsenkuntien kanssa sovittu alijäämän kattamisohjelma on toteutunut suunnitelman mukaisesti.

37 Kuntakonserni Kuntalaisten tarvitseman perusterveydenhuollon järjestäminen Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Riittävien ja laadukkaiden palvelujen turvaaminen. Hyvinvointikertomus: vanhuspalvelujen kehittäminen. Osastohoidon painottuminen lyhytaikaishoitoon. Potilas saa tarvitessaan arkisin välittömän yhteyden terveyskeskukseen. Hoitajavastaanotolle ei-kiireellisissä asioissa pääsee 1 vk:n kuluessa ja lääkäri-vastaanotolle 2-4 vk:n kuluessa yhteydenotosta. Kotisairaalatoiminnan aloittaminen vuoden 2016 aikana. Kotisairaalan potilasmäärät, hausjärveläisten osuus. Tavoite on toteutunut osittain. Tammi-huhtikuussa eikiireellisissä asioissa T3 (= kolmas vapaa aika) oli lääkärivastaanotolle keskimäärin 8 pv, sairaanhoitajalle pääsi saman päivän aikana. Vastaanoton ulkoistus purettiin 1.5.2016, jonka jälkeen T3 oli lääkärin vastaanotolle keskimäärin 18,5 pv ja sairaanhoitajan vastaanotolle 5,5 pv. Sairaanhoitajavastaanotolle lisättiin Hausjärvellä akuuttivastaanottoaikoja. Tavoite on toteutunut. Kotisairaalassa hoidettiin vuoden aikana 442 potilasta, käyntejä tehtiin 2670. Hausjärveläisten osuus käynneistä oli 23,8 %. Hausjärven Vammaissäätiö Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Kunnalliset palvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Talousarvion toteutuminen 1. Hausjärven Vammaissäätiön talous toteutuu talousarvion mukaisena eikä lisälaskutusta kunnalta tule. 2. Kehitysvammaisten päivätoiminta siirtyy kunnan omaksi toiminnaksi liikkeen luovutuksena 31.5.2016 mennessä. 3. Päätökset säätiön palveluntuotannon tulevaisuudesta tehdään vuoden 2016 aikana. 1. Tavoite on toteutunut. 2. Tavoite on toteutunut. 3. Tavoite on toteutunut. Hausjärven Talo Oy Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Kunnan elinkeinoohjelmaa tukeva toiminta Omistajan määräämän toiminnan toteutus päätösten mukaisesti Yritysten toimitilatarpeisiin vastaaminen oman toiminnan tai ohjaavan toiminnan kautta. Annetun projektin hankesuunnitelma valmistui keväällä.

38 Kuntakonserni Hyria koulutus Oy Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Hausjärveläiset opiskelijat Hyriassa Tavoite on saavutettu. Perustutkinnot 2015/55-2016/67 mattitutkinnot 2015/31-2016/25 Nuorten syrjäytymisen ehkäise-minen kunnan ja muiden toimi-joiden yhteistyönä Negatiivisen keskeyttämisen määrä (%) Nuorten ja aikuisten toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevien määrä pysyy vuoden 2015 tasolla tai lisääntyy. Negatiivinen keskeyttäminen pysyy vuoden 2015 tasolla tai alenee Am- Erikoisammattitutkinnot 2015/11-2016/8 Ei-tutkintotavoitteiset opiskelijat 2015/85-2016/111 Kaikki yhteensä 2015/ 182-2016 / 211. Tavoite on saavutettu. Negatiivinen keskeyttäminen 2015 / 6,9 % - 2016 / 4 % Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö (HRAKS) Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyönä Työpajatoiminta: asiakkaiden siirtyminen työhön tai koulutukseeen Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Työpajatoiminta: asiakkaiden siirtyminen työhön tai koulutukseeen 1. Peruskoulun päättäneet sekä lukion tai ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet nuoret saadaan ohjattua työhön tai koulutukseen. Työpajan kapasiteetti on täydessä käytössä. Yhteistyö erityisesti kunnan koulu- ja perusturvatoimen kanssa on ollut tiivistä. 2. Työpajatoiminnan vaikuttavuuden arviointia kehitetään. 1. Aikuisten työpajalta vähintään 50 % asiakkaista siirtyy työelämään tai koulutukseen. Työpajan kapasiteetti on täydessä käytössä. Yhteistyö kunnan perusturvatoimen kanssa toimii saumattomasti. 2. Työpajatoiminnan vaikuttavuuden arviointia kehitetään. 1. Toisen asteen koulutuspaikka on pystytty osoittamaan. Toisen asteen keskeyttäneistä ei ole saatavissa kattavaa tietoa. Työpajan kapasiteetti on ollut täydessä käytössä; nuoret 2309 toimintapäivää (tavoite 1656) ja aikuiset 2221 toimintapäivää (tavoite 2310). 2. Tavoite on toteutunut. Työpajatoiminnan vaikuttavuuden arviointia on kehitetty hyödyntämällä mm. valtakunnallista Sovari-mittaria. 1. Tavoite on saavutettu; työelämään tai koulutukseen asiakkaista siirtyi 52 %. Yhteistyö Hraks:n ja kunnan perusturvatoimen kanssa toimi saumattomasti. 2. Tavoite on toteutunut. Työpajatoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnettiin mm. asiakaskyselyjä.

39 Kuntakonserni YritysVoimala Oy Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Yritysten tarvitsemien perusneuvontapalvelujen tuottaminen Neuvontapalveluja saaneiden asiakkaiden lukumäärä Asiakkaiden lukumäärä vähintään 550 / vuosi, joista hausjärveläisiä noin 10 %. Tavoite osin toteutunut. Yritysvoimalalla on ollut vuoden aikana 557 asiakasta, joista hausjärveläisiä 30 eli 5,4 %. Yritysten tarvitsemien perusneuvontapalvelujen tuottaminen Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyskyselyn mukainen tulos on yli 8,0. Tavoite on toteutunut. Asiakastyytyväisyys vuonna 2016 on ollut 4.2 (asteikolla 1-5, muutettuna 1-10 asteikolle olisi 8,4). RHL-Data Oy Kunnalliset palvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Kunnalliset palvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ICTkokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen edellyttämät perustiedot tietovarannoista ja tietojärjestelmistä kootaan ja esitetään kokonaisarkkitehtuurin edellyttämällä tavalla ja käsitellään kunnan kanssa. ICT-ratkaisujen käytettävyys, toimintavarmuus ja seudullisuus Kokonaisarkkitehtuurin edellyttämällä tavalla seudullisesti kootut perustiedot esitetään kokonaisarkkitehtuurin edellyttämällä tavalla (tapauskohtaisesti) tietojärjestelmien ja ICTinfrastruktuurin kehittämisen suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. ICT-ratkaisujen valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota käytettävyyteen ja toimintavarmuuteen sekä ylläpitoon ja siihen, että ratkaisu tukee joustavasti palvelurakenteen ja mahdollisen kuntarakenteen muuttumista. Tavoite toteutunut. Keskeisten järjestelmien perustiedot on koottu seudullista yhteistyötä varten ja täydennetty yksityiskohdilla mm. kuntarakenne- ja SOTErakenneselvitysten yhteydessä. Tietoja käytetään ja täydennetään uusien järjestelmien hankinnan yhteydessä, jotta varmistetaan kokonaisarkkitehtuurin edellyttämä mahdollisimman laaja järjestelmäintegraatio. Tavoite toteutunut. Hankintoihin kuuluvassa vaatimusmäärittelyssä esitetään yksityiskohdat käytettävyydelle ja toimintavarmuudelle ja otetaan huomioon käytön laajeneminen seudulliseksi, ellei se sitä jo lähtötilanteessa ole. Sopimuksiin kirjataan mahdollisuus siirtää sopimus uuden toimijan käyttöön, jos palvelutai kuntarakenteen muuttuminen sitä edellyttää.

40 Kuntakonserni Kunnalliset palvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Kunnalliset palvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Kunnalliset palvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Yhtiön ja kunnan väliset seurantapalaverit Palvelujen tuotteistaminen ja kustannuslaskenta Selvitys yhteistyön tulevaisuudesta taloushallinnossa, kirjanpidossa, palkanlaskennassa ja ICT:ssä. Jokaisella palvelualueella (henkilöstöhallinto-, taloushallinto- sekä tietohallintoja ICT-palvelut) pidetään useita seurantapalavereja vuoden aikana. Palavereissa käsitellään palveluiden laatua, virheiden ennaltaehkäisyä, prosessien kehittämistä ja yhtiön ja kunnan välisen työnjaon kehittämistä. Yhtiö tuotteistaa omat palvelunsa hinnoittelun yksinkertaistamiseksi, vertailuhintojen saamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi. Selvitys tehty vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoite on toteutunut. RHL- Data Oy:n omistajien välisessä osakassopimuksessa määrätään kahdesta toiminnan kehittämistä ohjaavasta neuvottelukunnasta, tietohallinnon neuvottelukunnasta ja talousja hekilöstöhallinnon neuvottelukunnasta. Ensin mainittu kokoontui vuonna 2016 viisi ja jälkimmäinen neljä kertaa. Lisäksi pidetiin lukuisia asiakaskohtaisia palvelualueiden seurantapalavereita. Tavoite on toteutunut osittain. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluille on määritelty suoritteet vuoden 2015 aikana ja ensimmäinen budjetointi on tehty suoritepohjaisena vuodelle 2016. ICTpalveluiden osalta on koottu vuoden 2016 aikana yksityiskohtainen tieto kaikista palvelupyynnöistä ja toimeksiannoista. Tietohallinnon neuvottelukunnan ohjauksessa pyritään kootun aineiston pohjalta määrittelemään hinnoiteltavat suoritteet myös ICTtoiminnalle. Tavoite ei ole toteutunut. Yhteistyön tulevaisuuden keskeisinä perusteina pidetään SO- TE-ratkaisun yksityiskohtia ja niiden viipyessä ei varsinaisia selvityksiä ole tehty. Sen sijaan omia ja esim. Oma Häme -hankkeen pyytämiä laskemia selvityksen pohjaksi on tehty eri näkökulmista ja yhteistyön tulevaisuudesta on keskusteltu eri foorumeilla.

41 Kuntakonserni 4.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA 2016 2015 Toimintatuotot 22 651 522 21 887 872 Toimintakulut -63 211 528-62 020 912 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 2 148 62 155 TOIMINTAKATE -40 557 859-40 070 884 Verotulot 32 433 483 32 179 061 Valtionosuudet 13 475 575 12 541 806 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 11 332 13 424 Muut rahoitustuotot 38 049 38 765 Korkokulut -431 029-562 337 Muut rahoituskulut -5 943-3 449 Rahoitustuotot ja -kulut -387 591-513 596 VUOSIKATE 4 963 608 4 136 386 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 776 530-2 774 772 Arvonalentumiset -4 800-73 469 Poistot ja arvonalentumiset -2 781 330-2 848 240 Satunnaiset erät 178 168 TILIKAUDEN TULOS 2 182 456 1 288 313 Tilinpäätössiirrot 26 133-2 625 Tilikauden verot -6 365-14 303 Laskennalliset verot 62 Vähemmistöosuus -6 252 2 098 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 195 972 1 273 546 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2016 2015 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 35,8 35,3 Vuosikate/poistot % 178,5 145,2 Vuosikate, / asukas 575 474 Asukasmäärä 8 638 8 726

42 Kuntakonserni Kuntakonsernin tilikauden ylijäämä on 67 456 euroa kunnan tilikauden ylijäämää suurempi. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän tilikauden positiiviset tulokset on huomioitu jo Hausjärven kunnan tilinpäätöksessä pakollisten varausten ja palveluiden oston vähennyksenä. Täten ne eivät ole lisäämässä enää konsernin tulosta konsernitilinpäätöksessä verrattuna kunnan omaan tilinpäätökseen.

43 Kuntakonserni Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2016 2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 963 608 4 136 386 Satunnaiset erät 178 168 Tilikauden verot -6 365-14 303 Tulorahoituksen korjauserät -109 188-292 881 4 848 232 3 829 370 Investointien rahavirta Investointimenot -2 120 539-2 067 828 Rahoitusosuudet investointimenoihin 118 489 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 241 089 1 523 854-1 760 961-543 974 Toiminnan ja investointien rahavirta 3 087 271 3 285 396 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -83-1 825 Antolainasaamisten vähennykset 17 260 17 343 17 178 15 518 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos 1 130 954 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 477 780 7 233 389 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 260 646-6 102 434 Lyhytaikaisten lainojen muutos 597 433-661 636 597 433 469 318-5 185 433 469 318 Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset 0-4 605 Muutokset vähemmistön osuudessa -40 484 0-45 089 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 64 742-89 712 Vaihto-omaisuuden muutos 16 653-14 138 Saamisten muutos -479 746 39 195 Korottomien velkojen muutos -181 705 191 051-580 056 126 396 Rahoituksen rahavirta -5 748 311 566 143 Rahoituksen rahavirta -5 748 311 566 143 Rahavarojen muutos -2 661 040 3 851 539

44 Kuntakonserni RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2016 2015 Investointien tulorahoitus, % 248 200 Pääomamenojen tulorahoitus, % 60 51 Lainanhoitokate 1 1 Kassasta maksut / vuosi, 1.000 72 030 70 757 Kassan riittävyys, päivää 23 37 Asukasmäärä 8 638 8 726

45 Kuntakonserni Konsernin tase ja sen tunnusluvut TASE 2016 2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 161 965,00 191 719,45 Muut pitkävaikutteiset menot 2 141 421,39 2 278 436,84 Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 338,22 380,10 Aineettomat hyödykkeet 2 303 724,61 2 470 536,39 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 6 397 422,69 6 235 684,72 Rakennukset 25 538 578,65 26 349 343,03 Kiinteät rakenteet ja laitteet 7 979 508,68 8 084 545,01 Koneet ja kalusto 1 070 890,56 1 164 563,44 Muut aineelliset hyödykkeet 800,29 800,29 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 328 837,87 425 528,51 Aineelliset hyödykkeet 41 316 038,74 42 260 465,00 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet 500 839,59 504 940,84 Muut osakkeet ja osuudet sekä osakkeiden arvonkorotukset 3 215 034,78 3 205 834,22 Muut lainasaamiset 176 262,51 193 522,68 Muut saamiset 13 460,14 13 377,42 Sijoitukset 3 905 597,02 3 917 675,16 PYSYVÄT VASTAAVAT 47 525 360,37 48 648 676,55 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 21 780,35 26 578,89 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 32 915,13 32 878,95 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 54 695,48 59 457,84 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 224 034,13 240 583,62 Muu vaihto-omaisuus 1 042,60 1 146,25 Vaihto-omaisuus 225 076,73 241 729,87 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset

46 Kuntakonserni Lainasaamiset 30 000,00 30 000,00 Myyntisaamiset muilta Myyntisaamiset 0,00 Muut saamiset 60 273,81 1 261,86 Pitkäaikaiset saamiset 90 273,81 31 261,86 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 380 363,42 816 529,75 Muut saamiset 283 454,40 390 399,16 Siirtosaamiset 305 845,61 342 561,87 Lyhytaikaiset saamiset 1 969 663,43 1 549 490,78 Saamiset 2 059 937,24 1 580 752,64 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 381,88 381,88 Rahoitusarvopaperit 381,88 381,88 Rahat ja pankkisaamiset 4 506 681,62 7 167 722,11 VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 792 077,47 8 990 586,50 VASTAAVAA 54 372 133,32 57 698 720,89

47 Kuntakonserni VASTATTAVAA 2016 2015 OMA PÄÄOMA 20 238 266,93 18 243 904,10 Peruspääoma 14 523 831,53 14 523 831,53 Säätiöiden ja yhdistysten peruspääoma 25 228,19 25 228,19 Arvonkorotusrahasto 3 160,22 3 160,21 Muut omat rahastot -5 641,23 14 235,33 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 3 495 716,33 2 403 903,11 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 195 971,89 1 273 545,73 VÄHEMMISTÖOSUUDET 108 299,19 179 900,38 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 Poistoero 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET 393 667,34 335 228,55 Eläkevaraukset 0,00 Muut pakolliset varaukset 393 667,34 335 228,55 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 159 025,38 99 045,66 Valtion toimeksiannot 22 822,51 26 578,89 Lahjoitusrahastojen pääomat 49 857,89 49 403,19 Muut toimeksiantojen pääomat 86 344,98 23 063,58 KONSERNIRESERVI 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma 20 331 267,53 25 722 772,34 Joukkovelkakirjalainat 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19 878 418,20 25 225 492,36 Pääomalainat 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 452 849,33 497 279,98 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 Saadut ennakot 0,00 Ostovelat 0,00 Korottomat velat kunnalta 0,00 Muut velat 0,00 Siirtovelat 0,00 Lyhytaikainen vieras pääoma 13 141 606,95 13 117 869,86 Joukkovelkakirjalainat 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 583 116,93 6 370 530,75 Pääomalainat 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 44 430,68 50 944,71 Lainat muilta luotonantajilta 0,00

48 Kuntakonserni Saadut ennakot 54 242,67 45 760,20 Ostovelat 2 497 419,90 2 312 870,17 Korottomat velat kunnalta 0,00 Muut velat 491 308,72 596 615,05 Siirtovelat 3 471 088,05 3 741 148,98 Laskennalliset verovelat VIERAS PÄÄOMA 33 472 874,48 38 840 642,20 VASTATTAVAA 54 372 133,32 57 698 720,89

49 Kuntakonserni Konsernitaseen tunnusluvut 2016 2015 Omavaraisuusaste, % 37,5 32,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 48,7 58,2 Kertynyt yli-/alijäämä, 1.000 5 691,7 3 677,4 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 658,9 421,4 Lainakanta 31.12., 1.000 26 959 32 144 Lainakanta 31.12., /asukas 3 121 3 684 Lainasaamiset, 1.000 176 194 Asukasluku 8 638 8 726 Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Kuntakonsernin omavaraisuus ei näin ollen ole riittävä ja näin ollen kuntakonsernin velkarasitetta voidaan pitää merkittävänä.

50 5 Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Vuoden 2016 tulos on ylijäämäinen 2 128 516,11 euroa. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että ylijäämä siirretään taseeseen edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. Taseessa on siirron jälkeen ylijäämää 5 255 372,81euroa. Näin ollen voidaan todeta, että kuntalain 65 :n mukainen alijäämän kattamisvelvollisuus ei koske Hausjärven kuntaa vuoden 2016 tilinpäätöksen perusteella.

51 II TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU 1 Valtuustoon nähden sitovien strategisten tavoitteiden toteutuminen Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyönä 1. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä 1. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (vuosikeskiarvo) on pienempi kuin 2015. Sosiaali- ja terveyshuollon palvelurakenneuudistukseen valmistautuminen ja osallistuminen Kunnalliset palvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Ostopalveluita, palveluseteliä yms. käytetään valtuuston päätösten mukaisesti täydentämään ja /tai korvaamaan omaa palvelutuotantoa. Tasapainoinen ja hallittu väestönkasvu 2. Alle 25-vuotiaiden toimeentulotukea saavien määrä 3. Peruskoulun päättäneiden tilanne Päätöksenteko kunnalta edellytetyistä toimenpiteistä ja kunnan osallistumisesta 1. Palvelusetelin käyttöönotto. 2. Kuntien välisiä yhteistyömuotoja koskeva päätöksenteko Nettoväestömäärän muutos 31.12.2015 verrattuna Talouden tasapainottaminen 1. 2. Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 2. Alle 25-vuotiaiden toimeentulotukea saavien määrä vähenee vuoden 2015 vastaavaan verrattuna. 3. Vuonna 2016 peruskoulunsa päättäneistä jokainen on vuoden lopussa jatkokoulutuksessa, työssä tai aktivointitoimenpiteiden piirissä. Valtuusto hyväksyy vuoden 2016 aikana kunnan kannanotot sote uudistusta koskeviin valtakunnallisiin linjauksiin ja esityksiin. Valtuusto hyväksyy keväällä 2016 kunnan kannan ja osallistumisen Kanta- Hämeessä toteutettaviin uudelleenjärjestelyihin. 1. Palvelusetelin käyttö laajennetaan perusturvatoimen palveluihin (tilapäinen kotihoito, säännöllinen kotihoito ja tilapäinen lapsiperheiden kotipalvelu) seudullisen ja kuntakohtaisen valmistelun perusteella vuoden 2016 aikana. 2. Valtuusto päättää vuoden 2016 aikana kunnan osallistumisesta seudulliseen tai maakunnalliseen ruokapalveluiden yhteistyöhankkeeseen. Tyydyttävä taso: asukasmäärä kasvaa Hyvä taso: asukasmäärä kasvaa 0,5-1,0 % 1. Tulos on vähintään talousarvion mukainen ja investoinnit toteutuvat enintään talousarvion mukaisina. 2. Vuoden 2016 aikana kunnanhallitus valmistelee valtuuston päätettäväksi linjaukset, joilla kuntalain edellyttämä talouden tasapaino saavutetaan. Kunnanhallitus asettaa valmistelua varten luottamushenkilöistä koostuvan taloustyöryhmän. 1. Tavoite on toteutunut. Työttömien määrä oli 32 (vuonna 2015 35). 2. Tavoite on toteutunut. Määrä oli 38 (vuonna 2015 57). 3. Tavoite on saavutettu. Valtuusto on hyväksynyt valtakunnallisen/ maakunnallisen aikataulun mukaisesti soteuudistusta koskevat kannanotot. 1. Tavoite on toteutunut. 2. Tavoite on toteutunut. Tavoite ei ole toteutunut. Asukasmäärä on laskenut -1 %. Asukasmäärä 31.12. oli 8638. 1. Tavoite on toteutunut tavoitetta paremmin. 2. Tavoite on toteutunut osittain. Työ jatkuu johtopäätösten ja linjausten asettamisella vuonna 2017.

52 Kaavoituksen eteneminen suunnitelmallisesti Elinkeino-ohjelman mukaisten toimenpiteiden toimeenpano Kuntastrategia päivitetään Monnin asemakaavoitus Uusien yritysten sijoittuminen kuntaan ja nykyisten vahvistuminen. Päivitetty kuntastrategia Monnin osa-aluetta koskeva asemakaavatyö etenee hyväksymisvaiheeseen. Yhteisöveroa kuntaan maksaneiden yritysten lukumäärä vuonna 2016 on suurempi kuin vastaava luku vuonna 2015. Valtuusto hyväksyy päivitetyn kuntastrategian vuonna 2016 Tavoite on toteutunut. Kaava hyväksytty ja lainvoimainen. Tontit hinnoiteltu ja myynnissä. Alueella on käynnistynyt kunnallistekniikan rakentaminen 2017. Yrityksistä, joiden verotuskunta on Hausjärvi, verotettavaa tuloa vuodelta 2015 oli 96:lla yrityksellä. Verovuodelta 2014 vastaava luku oli 103. Vuoden 2016 aikana maksettiin 10,3 % vähemmän yhteisöveroa kuin vuonna 2015. Tavoite ei toteutunut. Kuntastrategiaa ei päivitetä vaan tehdään kokonaan uusi strategia vuoden 2017 aikana.

53 2 Käyttötalousosan toteutuminen Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Valtuusto päättää talousarvion määrärahojen lukumäärästä ja euromääräisestä tasosta. Kunnan toiminta perustuu toimialoihin ja palvelukeskuksiin, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia tasoja. Toinen palvelukeskuksista sisältää myös ympäristölautakunnan. Käyttötalousosan sitovat toiminnalliset tavoitteet on esitetty taulukossa kunkin toimielimen yleisen osan yhteydessä. Aiempaan poiketen valtuustotason sitovien tavoitteiden lisäksi on asetettu myös lautakuntiin nähden sitovia tavoitteita. Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet on esitetty valtuustoa koskevassa talousarvion osassa. Konserniyhteisöjä koskevat toiminnalliset tavoitteet on esitetty erikseen talousarviokirjan lopussa. Sitova tavoite sitoo kunnanhallitusta, lautakuntia, palvelukeskuksia ja viranhaltijoita samalla tavoin kuin määräraha. Sitovat tavoitteet ovat tavalla tai toisella mitattavissa. Yhden määrärahan puitteissa voi olla yksi tai useampia sitovia toiminnallisia tavoitteita, mutta kahdella tai useammalla määrärahalla ei voi olla yhteisiä sitovia toiminnallisia tavoitteita. Tilinpäätökseen liittyvässä toimintakertomuksessa verrataan toteutunutta toimintaa valtuuston hyväksymiin sitoviin tavoitteisiin. Tulos- ja vastuualueita koskevissa osissa on esitetty erilaisia tavoitteita, painopisteitä ja tunnuslukuja. Ne ovat luonteeltaan operatiivisia, eikä niillä ole sitovuutta toimielimiin nähden. Käyttötalousosan ja investointiosan sitovuus on seuraava: 1. Käyttötalousosan määrärahojen käytöstä ja tuloarvioiden toteutumisesta päättää toimielintasolla valtuusto. Määrärahojen käytöstä ja tuloarvioiden toteutumisesta tulosaluetasolla päättää asianomainen toimielin ottaen huomioon valtuuston talousarvion hyväksymät mahdolliset sitovat meno- tai tuloperusteet, joilla poiketaan sitovuuden yleissäännöstä. 2. Valtuusto päättää investointien määrärahojen käytöstä ja tuloarvioiden toteutumisesta hankeryhmittäin lukuun ottamatta rakennusinvestointeja, jotka ovat sitovia hanketasolla. Valtuuston hankeryhmittäin päättämistä osista hanketasolla päättää tekninen lautakunta. 3. Valtuusto hyväksyy sitovasti myös seuraavat tuloslaskelmaosan määrärahat: korkomenot, muut rahoitusmenot ja satunnaiset kulut sekä rahoitusosasta antolainojen lisäykset, pitkäaikaisten lainojen vähennykset ja lyhytaikaisten lainojen vähennykset. Valtuusto hyväksyy sitovasti seuraavat tuloslaskelmaosan tuloarviot: verotulot, valtionosuudet, korkotulot, muut rahoitustulot ja satunnaiset tulot sekä rahoitusosasta antolainojen vähennykset, pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja lyhytaikaisten lainojen lisäykset. Valtuusto hyväksyy talousarviossa sitovasti rahoitusosasta myös satunnaiset erät ja toimintapääoman muutoksen. 4. Investointiosan irtaimen määrärahan siirrosta käyttötalousosaan päättää kunnanhallitus. 5. Toimielimet eivät saa päättää käyttösuunnitelmissaan sisäisten erien käytöstä. 6. Kunnanhallitus voi tarvittaessa täsmentää näitä määräyksiä talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa.

Tammi-joulukuu 2016 10 Kunnanvaltuusto TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 54 Koko kuntaa ja kuntakonsernia koskevat valtuustotason tavoitteet on esitetty ohessa. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Kunnanvaltuusto tekee vuoden 2016 aikana päätökset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneselvityksen pohjalta. Kunnanvaltuusto pitää vuoden aikana 7 9 kokousta ja niiden lisäksi 2 erillistä seminaaripäivää. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -58,5 0,0-58,5-56,8 1,8 97,0 % Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Netto -58,5 0,0-58,5-56,8 1,8 97,0 % OLEELLISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA Kunnan vuoden 2017 talousarviota valmisteltiin tavanomaisen käytännön mukaan huhtikuusta alkaen. Valtuusto hyväksyi tilinpäätöksen 26.4.2016 ja samalla valittiin Hausjärven kunnanjohtajaksi 1.1.2017 alkaen valtiotieteiden maisteri Pekka Määttänen. Valtuusto hyväksyi Hausjärven Vammaissäätiön palvelutuotannon siirtämisen kunnalle. Kesäkuun alusta siirtyi Päivätoimintakeskus Vaahteran palvelutoiminta. Jelppilän Asumispalvelut hyväksyttiin siirrettäväksi 1.1.2017 alkaen. Valtuusto kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Lisäksi pidettiin kaksipäiväinen valtuustoseminaari, jossa käsiteltiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kuntaan. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Tarkastelujaksolla kunnanvaltuuston menot toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti.

Tammi-joulukuu 2016 20 Keskusvaalilautakunta TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 55 Tulosalue vaalit sisältää kunnallisvaalien, eduskuntavaalien, presidentinvaalien, europarlamenttivaalien ja kansanäänestysten järjestämisen. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Suunnitelmakaudella pidetään kunnallisvaalit 9.4.2017. Toiminnallinen tavoite: Vaalien ja mahdollisen kansanäänestyksen onnistunut järjestäminen. Keskusvaalilautakunnalla on käytettävissään seuraavat valtuuston päättämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviovuoden luvut ovat sitovia ja suunnitelmavuosien luvut ohjeellisia. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -0,5 0,0-0,5 0,0 0,5 7,6 % Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Netto -0,5 0,0-0,5 0,0 0,5 7,6 % OLEELLISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA Tarkastelujaksolla ei ollut vaaleja tai kansanäänestyksiä, joten keskusvaalilautakunta ei työskennellyt. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Keskusvaalilautakunnalla ei ollut mainittavia menoja tai tuloja tarkastelujaksolla.

Tammi-joulukuu 2016 30 Tarkastuslautakunta TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 56 Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäjänä kunnan tarkastuslautakunta vastaa tarkastuksen resursseista. Tarkastusviranomaisena tarkastuslautakunta vastaa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arvioinnista ja toisaalta kontrolloi sitä, että kunnan tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja yhdessä tuottavat sellaisia tarkastusarviointeja ja -raportteja, että ne tukevat hallinnon ja talouden asianmukaista hoitamista mutta toisaalta varmistavat riittävällä tavalla niiden oikeellisuutta ja tuloksellisuutta. Toiminnalliset tavoitteet: Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja suorittavat vuoden 2016 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2015 talouden ja hallinnon arvioinnin ja tarkastuksen sekä antavat työstään valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen. Ulkoista tilintarkastusta suoritetaan tarkastuslautakunnan hyväksymän tarkastussuunnitelman ja ohjelman mukaisesti. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -27,1 0,0-27,1-17,5 9,6 64,7 % Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Netto -27,1 0,0-27,1-17,5 9,6 64,7 % OLEELLISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA Kunnan tilintarkastajana toimi PwC Julkistarkastus Oy, JHTT-yhteisö. Tarkastuslautakunta kokoontui tarkastelujaksolla viisi kertaa. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Tarkastuslautakunnan menot toteutuivat tarkastelujaksolla talousarviota vähäisempinä.

Tammi-joulukuu 2016 41 Kunnanhallitus TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 57 Kunnanhallituksen vastuulla ovat seuraavat tulosalueet: kunnanhallitus ja ylin johto ja kuntien yhteistoiminta. Kunnanhallitus vastaa lisäksi Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskuksen sekä Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskuksen tuloarvioista ja määrärahoista sekä palvelukeskuksille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Kunnanhallitus vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennetta koskevan selvityksen valmsitelutyöstä. Kunnanhallitus vastaa myös kuntastrategiaa täydentävän henkilöstöstrategian sekä konserniohjeen, omistajapolitiikan ja hallintosäännön uudistamisesta vuoden 2015 kuntalain mukaisesti. Kunnanhallituksen vastuulla on koko kunnan talouden seuranta ja ohjeistus siten, että vuoden 2016 tulos muodostuu vähintään talousarvion mukaiseksi. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -394,0 0,0-394,0-482,6-88,6 122,5 % Tulot 307,3 0,0 307,3 144,1-163,2 46,9 % Netto -86,7 0,0-86,7-338,5-251,8 390,5 % OLEELLISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA Sosiaali ja terveydenhuollon uudistusta koskeva maakunnallinen valmistelutyö eteni maakunnallisen aikataulun mukaisesti. Kunnanhallitus asetti tammikuussa taloustyöryhmän, joka työskenteli kevään aikana. Taloustyöryhmän työtä hyödynnetään uuden kuntastrategian laadinnassa. Kunnanhallitus kokoontui tarkastelujakson aikana 17 kertaa. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Kunnanhallituksen menot ylittivät selvästi talousarviossa varatut määrärahat erityisesti henkilöstökulujen osalta. Tulojen kertymä jäi selvästi talousarviosta, tämän syynä on asuintonttien ja kiinteistöjen myyntien vähäisyys alkuvuonna.

Tammi-joulukuu 2016 41 Kunnanhallitus Tilinpäätös 58 KUNNANHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVIEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Kuntalaisten ja palveluiden käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia kehitetään Kehittämishankkeet Hankintojen optimointi ja sopimusriskien hallinta Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja työkyvyn ylläpito Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja työkyvyn ylläpito Hankinta-ohjeen päivitys Henkilöstöstrategia: Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrä Henkilöstökysely 1. Käyttäjädemokratiaa vahvistetaan erityisesti perusturvatoimessa. 2. Nuorisovaltuuston toiminta ja mm. osallistuminen valtuuston ja lautakuntien kokouksiin alkaa ja vakiinnutetaan. 3. Kansalaisen asiointitili otetaan vuonna 2016 käyttöön varhaiskasvatuksen ja koulutoimen hakemusasioissa. Hankintaohje päivitetään ja hankintojen valvontaa tehostetaan. Tyydyttävä taso: Määrä vuoden 2015 tasolla Hyvä taso: Määrä vähenee vuoden 2015 tasosta 5 %:lla. Vuonna 2015 toteutetun henkilöstökyselyn tulokset käsitellään ja toimenpiteet muotoillaan ja toteutetaan vuodesta 2016 alkaen. 1. Tavoite on toteutunut (vanhustenhuolto, kuntouttava työtoiminta, palveluseteli-info, maahanmuuttajainfo). 2. Tavoite on toteutunut. Nuorisovaltuuston edustajien osallistuminen valtuuston ja lautakuntien kokouksiin alkoi keväällä 2016. 3. Tavoite ei ole toteunut. Tavoite ei ole toteutunut. Tavoite ei ole toteutunut. Sairauspoissaolojen määrä on noussut 17,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Työtapaturmia sattui 16 (2015:13). Tavoite on toteutunut. Henkilöstökyselyn tulosten pohjalta laadittiin työyksikkökohtaiset kehittämissuunitelmat, jotka on käsitelty kehittämistoimikunnassa. Talouden tasapainon säilyminen Kunnan asuintonttien kysyntä kasvaa Toimintamenojen kasvu vuodesta 2015 Myytyjen tai vuokrattujen tonttien määrä Toimintamenojen kasvu on enintään talousarvion mukainen, ylitysuhkiin reagoidaan välittömästi. Kunta myy tai antaa vuokralle vähintään 10 asuintonttia/vuosi. Tavoite on toteutunut tavoitetta paremmin. Tavoite ei ole toteunut. Tontteja on myyty 4 kpl. Loppuvuonna tonttien kysyntä ja myynti on kasvanut selvästi edelliseen vuoteen verrattuna.

Tammi-joulukuu 2016 430 Kunnanhallitus ja ylin johto TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 59 Tulosalue Kunnanhallitus ja ylin johto sisältää seuraavat toiminnot: kokoukset, toimikunnat, edustus ja huomionosoitukset, kunnanjohtaja sekä luottamushenkilökoulutus. Vastuuhenkilö on kunnanjohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Kunnanhallituksen ja ylimmän johdon keskeiset tehtävät valtuuston hyväksymän strategian toteuttamisessa: Kunnanhallituksella ja kunnanjohtajalla on kokonaisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän valtakunnalliseen uudistukseen liittyvästä kunta-, seutu- ja maakuntakohtaisesta valmistelusta. Tavoitteena pidetään, että valtuusto voi tehdä tähän liittyvät päätöksensä vuoden 2016 aikana. Kunnan talouden seuranta ja ohjeistus niin, että vuoden 2016 tulos muodostuu vähintään talousarvion mukaiseksi. Kunnallisten palvelujen palveluverkon ja palvelujen tuotantotapojen uudistaminen vastaamaan tulevia palvelutarpeita siten, että kunnalliset palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Kuntalaisille järjestetään yksi tiedotus- ja keskustelutilaisuus kunnan asioista vuoden aikana. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -369,0 0,0-369,0-455,2-86,2 123,4 % Tulot 307,3 0,0 307,3 144,1-163,2 46,9 % Netto -61,7 0,0-61,7-311,1-249,4 504,3 % TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tulosalueen toiminta toteutui suunnitellusti. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tulot eivät toteutuneet talousarvion mukaisesti, vaikka loppuvuodesta asuintontten myynti ja kysyntä elpyi. Henkilöstömenot ylittyivät kunnanjohtajavaihdoksen johdosta.

Tammi-joulukuu 2016 440 Kuntien yhteistoiminta TEHTÄVÄN KUVAUS Vastuuhenkilö on kunnanjohtaja. Tilinpäätös 60 KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Hausjärven kunta osallistuu HHT-kasvukäytäväsopimuksen mukaiseen kehittämiseen, Vanajavesikeskuksen toimintaan, maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen kolmanteen vaiheeseen sekä talousalueyhteistyöhön. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -25,0 0,0-25,0-27,4-2,4 109,6 % Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Netto -25,0 0,0-25,0-27,4-2,4 109,6 % TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Kuntien yhteistoiminta toteutui suunnitellun mukaisesti tarkastelujaksolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen maakunnallinen valmistelu oli tärkeä ja aikaavievä osa-alue yhteistoiminnassa. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tulosalueen menot toteutuivat tarkastelujaksolla käytännössä normaaliin tapaan.

Tammi-joulukuu 2016 45 Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 61 Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus sisältää seuraavat vastuualueet: 1) keskitetty henkilöstöhallinto, 2) hallinnon sisäiset palvelut ja 3) ruoka- ja siivouspalvelut. Vastuuhenkilö on hallinto- ja talousjohtaja. Hallinto- ja talousjohtajan vakanssi on ollut täyttämättä maaliskuusta lukien ja keskeiset tehtävät on jaettu kunnanjohtajan ja taloussuunnittelijan kesken. Lisäksi 1.6. lukien palvelukeskukseen perustettiin määräaikainen henkilöstöpäällikön vakanssi. Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskuksella on käytettävissään seuraavat valtuuston päättämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviovuoden luvut ovat sitovia ja suunnitelmavuosien luvut ohjeellisia. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -3 591,9 0,0-3 591,9-2 576,9 1 015,0 71,7 % Tulot 2 159,3 0,0 2 159,3 2 131,8-27,5 98,7 % Netto -1 432,6 0,0-1 432,6-445,1 987,5 31,1 % OLEELLISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA Johtavien viranhaltijoiden vaihdokset ja hallinto- ja talouspäällikön vakanssin avoinna olo ovat vaikuttaneet hallinnon sisäisten palveluiden osalta toimintaan ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Hallinto- ja talousjohtajan nimike muutettiin hallinto- ja talouspäälliköksi ja virkaan valittiin KTM Päivi Tähtinen 4.1.2017 alkaen. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Sekä menot että tulot toteutuivat palvelukeskuksen osalta talousarviota pienempinä. Eläkemenoperusteiset maksut on joulukuussa siirretty toimialojen kuluiksi.

Tammi-joulukuu 2016 450 Keskitetty henkilöstöhallinto TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 62 Keskitetty henkilöstöhallinto sisältää seuraavat toiminnot: 1) henkilöstöhallinto, 2) henkilöstöedut ja 3) työsuojelu ja yhteistoiminta. Palkanlaskentapalvelut hankitaan RHL-Data Oy:ltä. Vastuuhenkilönä on toiminut maaliskuuhun saakka hallintosäännön mukaisesti hallinto- ja talousjohtaja sekä 1.6.2016 lukien muuttuneisiin tehtäväjärjestelyihin liittyen henkilöstöpäällikkö. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA 1. Vahvistetaan työsuojelun toiminnallista perustaa ja kokonaisvaltaista työskentelyä uudentyyppisen työsuojelun toimintaohjelman avulla. Selkeytetään eri toimijoiden vastuita työturvallisuuden edistämisessä. 2. Henkilöstöstretegia otetaan käyttöön. Päivitetty asiakirja noudattaa 2013 syksyllä vahvistetun uuden kuntastrategian mukaisia painopisteitä ja linjauksia. 3. Päivitetään yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka tavoitteita tuetaan tarvittaessa koulutuksella. 4. Järjestetään syksyllä 2015 henkilöstökysely, jossa selvitetään mm. kokemuksia kunnasta työpaikkana ja työpaikan kehittämisestä. Tulosten perusteella laaditaan kehittämisasiakirja, johon kootaan tarvittavia lyhyt ja pitkäkestoisia toimenpiteitä toimiala ja yksikkökohtaista jatkotyöskentelyä varten. 5. Vahvistetaan säännöllisten kehityskeskustelujen roolia kunnan työnantajapolitiikassa. Tavoitteena on, että kaikki toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevat käyvät esimiehensä kanssa kehityskeskustelun vuosittain. 6. Pyritään ehkäisemään sairauspoissaoloja ja erityisesti niiden pitkittymistä. Toiminta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. Myös työtapaturmien vähentämiseen kiinnitetään huomiota. 7. Työterveyshuollon toimintaa kehitetään ottaen huomioon kustannuskehityksen. Tiivistetään tilaajarengastyyppistä yhteistyötä kunnan käyttämän työterveyshuollon palveluntuottajan muiden asiakkaiden (Riihimäen kaupunki ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä) kanssa, ja työterveyshuollon palveluista 1.1.2016 lukien järjestetään uusi yhteinen tarjouskilpailu. 8. Jatketaan toimenpiteitä palkan tehtävä ja henkilökohtaisten osien määräytymisperusteiden sekeyttämiseksi.päämääränä on edistää henkilöstön yhdenvertaisuutta ja luottamusta työnantajapolitiikan johdonmukaisuuteen sekä toisaalta luoda edellytyksiä yhteismitalliseen palkkarakenteeseen tulevia seudullisia uudistuksia silmällä pitäen. Työskentely perustuu seudulliseen yhteistyöhön.

Tammi-joulukuu 2016 450 Keskitetty henkilöstöhallinto Tilinpäätös 63 9. Valmistaudutaan kunnallisten palveluiden ja toimintojen järjestämismalleihin ja kuntara kenteeseen mahdollisesti tulossa oleviin muutoksiin henkilöstöhallinnon ja henkilöstöpoli tiikan näkökulmasta. Tulostavoitteet: Työsuojelun toimintaohjelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma vahvistetaan kunnan toimielimissä. Sairauspoissaoloja ja erityisesti niiden pitkittymistä ehkäiseviä toimenpiteitä kehitetään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Vaikutetaan työterveyshuollon uuden palveluntuottajan hankintaa koskevaan tarjouskilpailuun ja sovitaan sen voittajan kanssa palveluista vuodelle 2016 siten, että palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset vastaavat kunnan ajankohtaista taloustilannetta. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -1 308,6 0,0-1 308,6-386,5 922,1 29,5 % Tulot 105,5 0,0 105,5 102,8-2,7 97,4 % Netto -1 203,1 0,0-1 203,1-283,8 919,3 23,6 % TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Henkilöstökyselyn pohjalta kaikki työyksiköt ovat laatineet kehittämissuunnitelmansa, jotka on käsitelty kehittämistoimikunnassa. Työsuojelun toimintaohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu ja hyväksytty kunnanhallituksessa. Työterveyshuoltopalvelut on hankittu 5/2016 lukien Työsyke Oy:sta, jonka omistajana kunta on. Työterveyshuollon kanssa on laadittu varhaisen tuen toimintamalli työkykyongelmissa ja koulutettu esimiehiä mallin käyttöön sekä työterveyshuoltohenkilöstön että Kevan edustajan toimesta. Sairauspoissaolot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 17,5 % (939 kalenteripäivää). Nousu selittyy pääosin pitkillä, yli puoli vuotta kestäneillä sairauspoissaoloilla. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tulosalueen menoihin on budjetoitu keskitettyjä työnantajan eläkemaksuja, jotka on vuoden lopuksi siirretty toimialojen kustannuksiksi.

Tammi-joulukuu 2016 455 Hallinnon sisäiset palvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 64 Hallinnon sisäiset palvelut sisältää seuraavat toiminnot: 1) hallinto, 2) kopiointi ja postitus, 3) tieto- ja viestintätekniikka, 4) toimistotarvikevarasto ja 5) kansainvälinen toiminta. Toimistotarvikevarasto toimii kirjanpidollisesti varsinaisena varastona (tasetilillä). Atk-tuki ja eräitä muita tieto- ja viestintätekniikan palveluita hankitaan RHL-Data Oy:ltä. Puhelunvälitys ostetaan ulkopuoliselta toimijalta yhdessä Riihimäen kaupungin, Lopen kunnan ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa. Vastuuhenkilö on hallinto- ja talousjohtaja. Hallinto- ja talousjohtajan irtisanouduttua maaliskuussa on vastuualueen keskeiset tehtävät jaettu kunnanjohtajan ja taloussuunnittelijan kesken. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA 1. Hallinnon ja sisäisten palveluiden toimintamalleja ja työskentelytapoja kehitetään silmälläpitäen varsinkin mahdollisuuksia sähköisten ja mobiilien ratkaisujen laajamittaisempaan hyödyntämiseen. Kansalaisen asiointili otetaan käyttöön. Se tarjoaa tietoturvallisen kanavan päätösten ja tiedoksiantojen sähköiseen toimittamiseen kansalaisille ja kaksisuuntaisen viestintään kansalaisten kanssa. 2. Olemassa olevien atk ohjelmien hyödyntämistä tehostetaan, ja niitä koskevaan kehitystyöhön osallistutaan ensisijaisesti RHL Data Oy:n puitteissa. Keskeisiä foorumeita ovat henkilöstöhallinnon Populus tiimi ja vastaava tieto ja viestintätekniikan työryhmä. 3. Kunnan arkistonmuodostuksen ja sitä koskevien suunnitelmien kehittämistä jatketaan arkistolaitoksen antamien sähköisen arkistonmuodostuksen eams määritysten mukaisesti. 4. Vuodenvaihteessa 2016 käyttöön otettujen uusien kunnan www sivujen sisällöntuotantoa jatketaan perustana asiakkaan ja kuntalaisen helpon ja riittävän tiedonsaannin näkökulma. 5. Kansainvälisessä toiminnassa jatketaan ystävyyskuntasuhteen ylläpitämistä virolaisen Väike Maarjan kunnan ja japanilaisen Naien kunnan kanssa. Kunnan taloudellisen tilanteen vuoksi kansainväliseen toimintaan ei kuitenkaan varata juuri lainkaan määrärahoja, joten mainittavaa ystävyyskuntatoimintaa ei käytännössä harjoiteta. Tulostavoitteet: Arkistonmuodostusta ja sitä koskevia suunnitelmia kehitetään.

Tammi-joulukuu 2016 455 Hallinnon sisäiset palvelut TALOUSLUVUT Tilinpäätös 65 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -447,1 0,0-447,1-389,6 57,5 87,1 % Tulot 44,5 0,0 44,5 9,4-35,1 21,1 % Netto -402,6 0,0-402,6-380,2 22,4 94,4 % TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Palvelualueen perustoiminnot ovat toteutuneet suunnitellusti mutta kehitystyöhön ei henkilöstövaihdoksiin liittyen ole ollut resursseja. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tulosalueen menot toteutuivat talousarvion mukaisesti, mutta tuloja ei juurikaan ole kirjautunut. Syynä tähän on kunnan sisäisten kopiointikulujen kirjaamiskäytäntö.

Tammi-joulukuu 2016 466 Ruoka ja siivouspalvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 66 Ruoka- ja siivouspalvelut sisältää kunnan eri toimipisteisiin järjestettävät ruoka- ja siivouspalvelut. Vastuuhenkilö on ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA 1) Kustannuslaskennan kehittäminen. Kustannuslaskennan perustana hyödynnetään tarkoituksenmukaista ruoka- ja siivouspalveluiden toiminnan tuotteistusta. Jatkuvasti kehittyvä kustannuslaskenta mahdollistaa muun muassa toiminnan panos-tuotossuhteen aiempaa realistisemman vertailun ulkopuolisiin toimijoihin ja tukee pyrkimyksiä työn tuottavuuden parantamiseen. 2) Muutokset kohteissa. Koulujen, varhaiskasvatuksen ja vanhustenhuollon ruoka- ja siivouspalveluiden muutoksia suunnitellaan ja toteutetaan osana eri kohteiden saneeraus- ja rakennushankkeita ja toiminnallisia muutoksia. 3) Asiakaspalvelun ja toiminnan laadunvarmistus. Jatketaan palautejärjestelmän kehittämistä, jotta ruoka- ja siivouspalveluiden käyttäjät voivat onnistuneesti välittää kokemuksia ja toiveita yksikön johdolle ja jotta johto on tietoinen käyttäjien tarpeista. Vahvistetaan yksikön toiminnallista yhtenäisyyttä. 4) Seudullisen ja alueellisen yhteistyön mahdollisuuksien kartoittaminen ja yhteistyön selvittäminen. Tulostavoitteet: Ruoka- ja siivouspalvelujen kustannuslaskennan kehittäminen ja työn tuottavuuden parantaminen. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -1 836,2 0,0-1 836,2-1 800,8 35,4 98,1 % Tulot 2 009,3 0,0 2 009,3 2 019,6 10,3 100,5 % Netto 173,1 0,0 173,1 218,9 45,8 126,4 % TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Kunnanvaltuuston 15.12.2015 tekemän päätöksen mukaisesti tilikauden aikana selvitettiin ruokapalveluyhteistyötä alueellisesti. Ruokapalvelujen taloudellista ja toiminnallista yhteistyötä vertailtiin keskenään Tekme Oy:ltä saadun tarjouksen, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntien ruokapalvelujen kehittämisestä tehdyn konsulttiselvityksen sekä kunnan oman toiminnan talouslukujen perusteella. Lisäksi mukana vertailussa oli myös Hyvinkään ravitsemispalvelut Oy:ltä saatu tarjous. Syyskaudella ruokapalvelujen organisoinnin selvittelyä jatkettiin ottamalla vertailuun mukaan edellisten lisäksi Kangasalan malli. Järjestelmä perustuu palvelukeittiöverkostoon, jolloin pääruoka hankintaan markkinoilta valmiina ja palvelukeittiöissä valmistetaan salaatit sekä kypsennetään energialisäkkeet. Vertailun mukaan malli on edullisin toteuttaa.

Tammi-joulukuu 2016 466 Ruoka ja siivouspalvelut Tilinpäätös 67 Ruoka- ja siivouspalvelujen tuotteistaminen sekä asiakaspalvelun ja toiminnan laadunvarmistuksen kehittäminen on yksikön kokonaiskehittämisen osana meneillään. Yksikkö toteutti Oitin koulun toiveruokapäivän syksyllä 2016. Muiden koulujen toiveruokia nautitaan keväällä 2017. Yksikön toiminnallisen yhtenäisyyden kehittämiseksi on kesäkuun loppuun mennessä koko henkilökunnalle järjestetty kaksi kokousta ja kaksi ammattitaitoa päivittävää koulutusta puhdistusaineista ja siivousvälineistä. Koko henkilökunnalla oli mahdollisuus vierailla ruokapalvelualan Gastromessuilla Helsingissä maaliskuussa. Lisäksi yksikkö kokoontui TYHY-iltapäivään kesäkuussa Mäntsälän Saaren kartanoon. Yksikkö on vakiinnuttanut neljä vuosittaista koko henkilökunnan tapaamista kokoustyöpajoina käyttöönsä. Työpajoissa mm. kehitetään välineitä työyhteisön viihtyvyyden ja toimivuuden parantamiseksi. Syksyn aikana tehtiin päätös siirtää Perusturvan laitoshuoltopalvelut Ruoka- ja siivouspalveluihin. Vuoden alusta 2017 Lehtimajoilta siirtyi yksikköön 1,5 vakanssia, Dementiakoti Lasihelmestä 2 vakanssia ja asumispalveluyksikkö Jelppilästä siivouksen osuus eli 40 prosenttia yhdistelmätyöntekijän vakanssista. Oitin koulun, Lehtimajojen, Monnin koulun ja Ryttylän koulukeskuksen siivoustyönmitoitukset tarkistettiin syksyllä 2016. Lisäksi Dementiakoti Lasihelmeen ja asumispalveluyksikkö Jelppilään teetettiin täysimittainen mitoitus. Mitoituksen perusteella Lehtimajoilta voitiin vapauttaa puolikas vakanssi Oitin koulun kasvavaa tarvetta varten. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tulosalueen tuloista on toteutunut 100 prosenttia ja menoista 98 prosenttia tuloskauden 2016 aikana. Budjetoimatonta tuloa saatiin 3521 euroa koulumaitotukena. Menot alittivat budjetoidun: Elintarvikkeisiin kului runsaat 56 000 euroa vähemmän rahaa edullisen hankintasopimuksen vuoksi. Palvelujen ostot alittivat arvioidun runsaalla 22 500 eurolla: Alitus koostuu monesta eri menokohdasta mutta suurin on koneiden ja kaluston huolto, johon rahaa kului 8900 euroa arvioitua vähemmän. Käyttötalouden menoihin on kirjattu myös investointimenoihin varatut 15.000 euron irtaimistohankinnat, joiden ostohinnat alittivat käyttöomaisuuskirjauksen alarajan.

Tammi-joulukuu 2016 48 Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 68 Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus sisältää seuraavat tulosalueet: hallintopalvelut sisältäen talouden suunnittelun ja seurannan, elinkeinojen kehittäminen ja ympäristölautakunta. Vastuuhenkilöt ovat olleet kunnanjohtaja ja hallinto- ja talousjohtaja. Maaliskuusta alkaen vastuualueita jaettiin kunnanjohtajan ja taloussuunnittelijan kesken. Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskuksen tehtävä on edistää ja kehittää kunnassa asumista ja yrittämistä. Tätä tehtävää palvelukeskus toteuttaa ympäristöä ja kunnan erityispiirteitä kunnioittaen, yhdessä eri toimijoiden kanssa paikallisesti ja seudullisesti. Lisäksi palvelukeskuksen tehtäviin kuuluu taloushallinto ja hankintojen koordinointi. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -1 834,6 0,0-1 834,6-1 641,7 192,9 89,5 % Tulot 394,0 0,0 394,0 408,4 14,4 103,7 % Netto -1 440,6 0,0-1 440,6-1 233,3 207,3 85,6 % OLEELLISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA Palvelukeskuksessa on vuoden alkupuoliskolla tapahtunut henkilöstövaihdoksia. Hallinto- ja talousjohtajan irtisanouduttua Elinkeinot ja kehittäminen palveluyksikön tehtäväalueita jaettiin kunnanjohtajan ja taloussuunnittelijan kesken. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Palvelukeskuksen menot jäivät talousarviota pienemmiksi ja tulot kertyivät sitä suurempina. Talouden toteumaa voidaan pitää hyvänä.

Tammi-joulukuu 2016 480 Hallintopalvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 69 Elkeet-palvelukeskuksen hallintopalvelut-tulosalue sisältää talouden suunnittelun ja seurannan. Hallintopalvelut myös vastaa kirjanpidon järjestämisestä, rahoituksen riittävyydestä ja kassavarojen sijoittamisesta ja rahoitusriskien hallinnasta. Hallintopalvelut myös koordinoi kunnan hankintoja. Hallintopalveluissa vastuuhenkilö on ollut hallinto- ja talousjohtaja. Hallinto- ja talousjohtajan tehtävät jaettiin maaliskuussa kunnanjohtajan ja taloussuunnittelijan kesken. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Elinkeinot ja kehittäminen palvelukeskuksen johdossa tapahtui muutoksia, joista kerrotaan tarkemmin Palkeet-palvelukeskuksen kohdalla. Kunnan taloushallintopalvelut ostetaan RHL Data Oy:ltä. Yhteistyö on alusta saakka toiminut hyvin. Olemassa olevien tietojärjestelmien ja toimintaprosessien kehitystyötä jatketaan yhteistyössä vastaamaan käyttäjäystävällistä ja tehokasta tiedonhallintaa. Manuaalisia työvaiheita pyritään karsimaan ja tekemään työ yhden tallennuksen periaatteella. RHL Data Oy:n kanssa järjestetään vakiintuneen käytännön mukaisesti kaksi seurantapalaveria, joissa käsitellään palvelukeskuksen palvelun ja taloushallinnon järjestelmien laatua sekä ja organisaatiorajat ylittävien toimintojen sujuvuutta. Tulevalla tilikaudella palvelukeskuksen erityinen tavoite on jatkaa tuotteistus ja kustannuslaskentatyötä ja kehittää edelleen palvelujen kustannusten läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Yhdessä palvelukeskuksen kanssa tehdään toimenpiteitä, joilla tähdätään siihen, että aikaa myöten kaikki kunnan ostolaskut ovat verkkolaskuja. Taloudellisen tilanteen seuraaminen ja siihen nopeasti reagoiminen edellyttävät laadukkaita seuranta ja ennustemenetelmiä. Nykyisiä välineitä hyödynnetään tehokkaasti ja kehitetään uusia ennustemenetelmiä. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -454,5 0,0-454,5-431,9 22,6 95,0 % Tulot 6,8 0,0 6,8 4,5-2,3 66,3 % Netto -447,7 0,0-447,7-427,4 20,3 95,5 %

Tammi-joulukuu 2016 480 Hallintopalvelut Tilinpäätös 70 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Taloushallinnon seuranta toteutui tavoitteen mukaisesti. Seuraavan vuoden talousarvion laadinta aloitettiin aikataulun mukaisesti. Taloushallinto tuki perustetun taloustyöryhmän työtä. Taloustyöryhmä kokoontui vuoden aikana yhteensä seitsemän kertaa ajalla 25.1.-18.4.2016. Taloustyöryhmän työskentelyn tuloksia hyödynnetään uuden kuntastrategian laadinnassa. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tulosalueen menot jäivät talousarviota pienemmiksi johtuen ostopalvelukustannusten jäämisestä arvioitua pienemmiksi.

Tammi-joulukuu 2016 482 Elinkeinojen kehittäminen TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 71 Elinkeinojen kehittämiseen kuuluvat seuraavat toiminnot: elinkeinojen kehittäminen, markkinointi, EU- ja muut tuet, maataloustoimi, asuntotoimi, joukkoliikenne, seutulippu, työllistäminen ja siviilipalvelus. Vastuuhenkilöt ovat kunnanjohtaja ja hallinto- ja talousjohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Suurimmat muutokset palvelukeskukseen vuonna 2016 kohdistuvat muutokset koskevat joukkoliikennettä Joukkoliikenteen järjestäminen ja rahoitus on muuttunut vuodesta 2014 alkaen ja uusia käytäntöjä tulee sovellettavaksi myöskin vuonna 2016. EU:n palvelusopimusasetuksen 1379/2007 (PSA) ja joukkoliikennelain (2009) siirtymäaika päättyy vaiheittain 30.6.2014-2.12.2019. Lakimuutosten tarkoituksena on markkinoiden avaaminen ja vapaa kilpailu. Vuonna 2014 on solmittu ensimmäinen ELY-Kunta -sopimus, jossa on määritellään mm. joukkoliikenteen tarjontaan liittyviä asioita, käytettävää lippujärjestelmä ja kunnan rahoitusosuutta ELYn ostamaan liikenteeseen. Kunta-ELY-sopimuksen mukaista yhteistyötä ELY-keskuksen kanssa jatketaan ja henkilöliikennetyöryhmän työssä ollaan mukana. Raideliikenteessä maaliskuussa 2016 tapahtuviin muutoksiin pyritään vaikuttamaan niin, että palvelutason alentaminen vaikuttaa mahdollisimman vähän työssäkäynti-, koululais-, opiskelija- ja asiointiliikenteeseen. Joukkoliikenteen uudistunut toimintaympäristö merkitsee sitä, että jatkossa kunnan rahoitusosuus avoimesta joukkoliikenteestä tulee kasvamaan, mikäli nykyinen joukkoliikennetarjonta halutaan ylläpitää. Samalla tulee välttämättömäksi tarkastella kunnan eri kuljetustarpeita yhtenä kokonaisuutena ja suunnitella ja hankkia näitä kuljetuspalveluja yhdessä ja yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Hausjärven kunta on solminut Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) kanssa lippuyhteistyösopimuksen, joka astui voimaan 1.1.2014 alkaen. Sopimuksen mukaan hausjärveläiset voivat ostaa HSL:n matkakortin ja ladata sille henkilökohtaisen kauslipun, jonka hinta on sama kuin HSL-alueen asukkaille. Toistaiseksi hausjärveläiset ovat käyttäneet etua rajoitetusti ja edun viestintää ja hyödyntämistä markkinoinnissa jatketaan vuonna 2016. Vuonna 2015 päivitetyn elinkeino-ohjelman toimenpiteitä jatketaan vuonna 2016. Samoin jatketaan vuonna 2015 hyväksytyn yritysvaikutusten arviointiohjelman edellyttämiä arviointeja päätöksenteon yhteydessä. Hyvin toimivaa yhteistyötä jatketaan yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Yrittäjien palveluita tuotetaan erityisesti Yritysvoimala Oy:n kautta, mutta myös kunnassa voimavarojen mukaisesti. Kunta voi rahoittaa tapauskohtaisella harkinnallaan hausjärveläisen yrityksen First Round Oy:ltä hankkimia yrityshautomopalveluita. Markkinoinnin pääkohteina ovat uudet asukkaat ja yrittäjät. Markkinointia tehdään myös seutuyhteistyönä yhdessä Riihimäen ja Lopen kanssa. Kunta on mukana maaseudun palveluyritysten kehittämis- ja verkottumishankkeessa. Maataloustoimen palvelut on tuottanut vuoden 2012 alusta lähtien Maaseutupalveluyksikkö Häme, joka toimii isäntäkuntamallisesti osana Janakkalan kunnan organisaatiota. Yksikön palvelutuotannon toimivuutta tarkastellaan seurantakokouksessa vuosittain. Tavoite on, että palvelutaso säilyy vähintään nykyisellä tasol-

Tammi-joulukuu 2016 482 Elinkeinojen kehittäminen Tilinpäätös 72 la, palveluita ohjataan yhä enemmän sähköisiin palveluihin ja luonnollinen poistuma hyödynnetään kustannuskurissa. Toistaiseksi lähipalvelut tarjotaan vuoden 2014 tapaan. Työllistämistä tehdään määrärahojen puitteissa. Työllistämistoimet sovitetaan yhteen perusturvan alaisuudessa toimivan työpajatoiminnan kanssa. Kunnan oman työllistämisen täydentäjäksi voidaan erillisillä päätöksillä valmistella erilaisia työllistämiskeinoja. Tällaisia ovat esimerkiksi yksittäisille yrityksille kohdistettu kuntalisätyyppinen työllistämiskannustin ja Hämeen Kylät ry:n Tarmokas -hanke, jossa yhdistys mahdollistaa sen, että kyläyhdistykset tai vastaavat voivat työllistää työttömiä työnhakijoita. Kunnan kautta järjestettävien vuokra-asuntojen täyttöaste pyritään pitämään selvästi yli 90 %:ssa. Kuntaasunnot Oy:n kanssa järjestetään vakiintuneen käytännön mukaan tilaisuus, jossa yhtiön edustajat ja kunnan viranhaltijat keskustelevat asuntotoimen kehittämisestä. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -897,2 0,0-897,2-814,1 83,1 90,7 % Tulot 214,1 0,0 214,1 230,1 16,0 107,5 % Netto -683,1 0,0-683,1-584,0 99,1 85,5 % TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Yritystonttien markkinointi on alkuvuonna ollut vähäistä mutta loppuvuodesta markkinointi on tehostunut. Hausjärven kunnassa on kevään aikana ollut myytävänä tontteja yli 50 kpl. Kunnassa on tehty tarkastelukaudella markkinointitoimia, jotta tontit löytäisivät omistajansa. Kunta käynnisti viiden kuukauden ajaksi (1.8.-31.12.2016) erityisen myyntikampanjan, jonka aikana Oitin Manassenpellon omakotitontteja oli mahdollista ostaa 6000 eurolla. Tontteja markkinoitiin kunnan eri tapahtumissa. Asuntotoimen tehtäväkenttään kuuluu vuokraustoiminnan lisäksi myös kunnan omien vuokra-asuntojen isännöinti. Kunta oli vahvasti mukana alueen toimijoiden yhteistyössä, minkä lopputuloksena VR:n toteuttamat raideliikenteen yhteyksien vähennykset välillä Lahti-Helsinki saatiin palautettua joulukuun 2016 alusta ennalleen ainakin vuoden 2017 loppuun. Maataloustoimen palvelut on järjestetty isäntäkuntamallilla siten, että isäntäkuntana toimii Janakkalan kunta. Maataloustoimen palvelut toteutuivat tavoitteen mukaisesti. Työllistämistoimia on tehty määrärahojen puitteissa. Nuorten kesätyötukea myönnettiin kahdeksalle yritykselle 11 nuoren palkkaamiseen. Hausjärven kunnan työttömyysprosentit ovat olleen Hämeen pienimpiä. Työmarkkinatuen kuntaosuudet ovat aktiivisten työllistämistoimien johdosta laskeneet voimakkaasti. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI

Tammi-joulukuu 2016 482 Elinkeinojen kehittäminen Tilinpäätös 73 Tulosalueen menot jäivät talousarviota pienemmiksi johtuen henkilöstömenojen ja ostopalvelukustannusten jäämisestä arvioitua pienemmiksi. Markkinointisihteerin vakanssia ei täytetty sen jäätyä avoimeksi vuoden alusta.

Tammi-joulukuu 2016 490 Ympäristölautakunta TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 74 Ympäristölautakuntaan kuuluvat toiminnot kaavoitus ja maankäytön suunnittelu, ympäristöasiat, rakennusvalvonta ja hallinto. Vastuuhenkilö on kaavoituspäällikkö. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Osayleiskaavoituksessa tavoitteena on Hikiä - kirkonkylän kaavan laatiminen 2016-2017. Kaavoitusohjelman mukaisten asemakaavojen, asemakaavamuutosten sekä osayleiskaavan laatiminen. Suunnitelmallinen maanhankinta ja kaavoitus Kaavoitus ja maankäyttö Hausjärven kaavoitustöitä laaditaan kunnanhallituksen linjaaman kaavoitusohjelman mukaisesti. Keskeisistä kaavoitustöistä on laadittu vuosille 2015-2017 kaavoitusohjelma, jonka kunnanhallitus on hyväksynyt. Kasvualueiden maanhankinnassa on onnistuttu Monnissa ja Ryttylässä, mutta lisäalueita tarvitaan lähitulevaisuuden kasvualueilta. Maanhankintaneuvotteluissa keskitytään v. 2016 taajamien tulevaisuuden kasvusuunnille sijoittuville alueille Monniin. Lisäksi tavoitellaan Kantatie 54 ja Kappalaisentien varresta maanhankintaa osayleiskaavoituksessa esitettävälle maankäytölle. Taajamien kehittäminen vaatii jatkuvaa raakamaan hankintaa tulevia kaavoitustarpeita varten. Kaavoituksen tavoite on kaavoitusohjelman mukaisesti Hikiä-Kirkonkylän osayleiskaavan laadinta vuosina 2016-2017. Asemakaavoituksessa on käynnissä useamman kaava-alueen muutostyöt. Uusien pientaloalueiden asemakaavoitustyöt keskittyvät Monniin. Kohteina ovat kunnan omistaman Monninkaarteen sekä yksityisten maanomistajien kohdealueiden pientaloalueiden kaavoitustyöt. Yksityisten maanomistajien maiden kaavoitukset toteutetaan maankäyttösopimusperiaatteella. Asemakaavamuutoksia laaditaan lisäksi Oitin, Ryttylän ja Hikiän keskusta-alueille. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan toiminta painottuu lakisääteisiin tehtäviin. Merkittävä osuus työn kuvaan on rakentamiseen painottuva neuvonta- ja selvitystyö. Rakennusluvitus painottuu suhdanteiden mukaisesti. Vuonna 2016 uudispientalorakentamisen arvioidaan lisääntyvän maltillisesti vuoden 2015 tasosta. Toimenpideluvat lisääntyvät lähinnä jätevesijärjestelmien luvitusten takia. Uudistuvat säädökset edellyttävät koulutusta sekä lisäävät neuvontatyön määrää. Vuonna 2016 rakennusvalvonnassa työskentelee uusi rakennustarkastaja (100%), joka korvaa osaaikaeläkkeellä (60 % työaikaan) olleen ja 1.4.2016 eläkkeelle siirtyvän rakennustarkastajan. Hausjärven kunta ostaa lisäksi Lopelta 50 %:n osuutta yhteisestä rakennustarkastajan virasta. Ympäristötoimi Ympäristön toiminta on lakisääteistä luvitusta, neuvontaa ja valvontatyötä. Maa-ainesottoasioissa työ painottuu luvitukseen ja ottoalueiden toiminnan valvontaan. Ympäristöluvitusten määrä riippuu yritystoimin-

Tammi-joulukuu 2016 490 Ympäristölautakunta Tilinpäätös 75 nan luvanvaraisuudesta. Ympäristötoimessa neuvonta on erittäin merkittävä osa työmäärästä. Työlistalla on kunnan ympäristötoimen valvontasuunnitelma. TOIMINNALLISET TAVOITTEET Ympäristölautakunnan alaiseen toimintaan on asetettu sitovia tavoitteita. Osa tavoitteista on valtuustoon nähden sitovia ja osa tavoitteista on kunnanhallitukseen nähden sitovia. Nämä tavoitteet on esitetty kunnanvaltuustoa ja kunnanhallitusta koskevassa talousarvion osassa. Ympäristölautakuntaan nähden ei ole asetettu sitovia tavoitteita. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -482,9 0,0-482,9-395,7 87,2 81,9 % Tulot 173,1 0,0 173,1 173,8 0,7 100,4 % Netto -309,8 0,0-309,8-221,9 87,9 71,6 % TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Kaavatontit - uudet pientalotontit, joilla 10 20 12 kpl AO 60 kunnallistekniikka - tonttivaranto, AO-asuintontit kunnallistekniikassa 45 jäljellä 41 jäljellä - tonttivaranto, AP/AR-asuintontit kunnallistekniikassa 8 jäljellä 8 jäljellä - tonttivaranto, yritystontit kunnallistekniikassa 34 jäljellä 34 jäljellä Rakennusvalvonta, luvitus - yhden asunnon talot (uudet) 11 15 4 26,7 - rivitalot (uudet) 6 1 - muut luvat 123 100 104 104,0 Tonttivaranto käsittää kunnallistekniikassa olevat, nopeasti myytävissä olevat tontit. Näihin lukuihin lisätään uudet pientalotontit, joille rakennettu kyseisenä vuonna kunnallistekniikka. Lainvoimaisia asemakaavatontteja on enemmän kuin ylläolevassa taulukossa on esitetty. Uudet pientalotontit kuvaavat niitä asemakaavoitettuja rakennuspaikkoja joille vuosittain toteutetaan kunnallistekniikka. PAINOPISTEALUEIDEN, MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI: Kaavoitus ja maankäyttö

Tammi-joulukuu 2016 490 Ympäristölautakunta Tilinpäätös 76 Kaavoja on laadittu kunnanhallituksen hyväksymän kaavoitusohjelma 2015-2017 mukaisesti seuraavasti: Monnin osayleiskaava hyväksyttiin vuoden 2016 ensimmäisessä valtuustoon kokouksessa ja kaava sai lainvoiman 17.3.2016. Monnin Pihonkaarteen asemakaava valmistui keväällä ja hyväksyttiin valtuustossa 26.4.2016 ja kaava sai lainvoiman 2.6.2016. Asemakaavassa muodostui yhteensä 23 tonttia. Asemakaavatontit hinnoiteltiin ja kunnallistekniikan suunnittelu alueelle aloitettiin. Hikiän Vehkalukon pientaloalueen asemakaava joka hyväksyttiin vuoden 2015 lopussa, sai lainvoiman 15.1.2016. Asemakaavassa muodostui yhteensä 24 tonttia. Vehkalukontien ja Suppakujan varren 12 tonttia hinnoiteltiin ja kyseisen osa-alueen kunnallistekniikka valmistui. Oitissa valmistui keväällä yritysalueen asemakaavamuutos, joka hyväksyttiin 17.2. 2016 ja sai lainvoiman 24.3.2016. Oitin, Hikiän ja Ryttylän keskustan osa-alueiden asemakaavamuutostöitä jatkettiin. Oitin keskustan luoteisosan Keskustien ja Kaaritien pohjoisosan asemakaavaehdotus valmistui. Maanhankinnassa onnistuttiin tavoitteiden mukaisesti Monnissa, mistä hankittiin päiväkodin lounaispuolelta maa-aluetta tulevia kaavoitustarpeita varten. Kaavoituskatsaus 2016 laadittiin. Poikkeamisluvituksessa tehtiin 3 päätöstä. Lausuntoja kaavavalituksista, naapurikuntien kaavahankeista ja maakuntakaavoituksesta valmisteltiin 5 kpl. Keväällä valmistuneiden uusien pientaloasemakaavojen johdosta Monnin, Ryttylän ja Hikiän taajamissa on asemakaavoitettua pientalotonttivarantoa kahden vuoden tarpeisiin kunnan strategian mukaisesti ja Oitissa tonttitarjontaa yli viideksi vuodeksi. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnassa keskityttiin uusien rakennuslupien myöntämiseen, neuvonta- ja selvitystyöhön mahdollisten rakennushankkeiden osalta. Lisäksi tehtiin keskeneräisten rakennuslupahankkeiden loppuunsaattamista. Rakennusluvitus painottuu suhdanteiden mukaisesti. Vuonna 2016 uudispientalorakentamisessa ei ollut kasvua edellisvuodesta mutta kunnan tonttikauppa on elpymässä, joka ennustaa vuodelle 2017 kasvua. Sähköisen asioinnin mahdollisuutta selvitettiin kuntien välisenä yhteistyönä ja yhteistilauksena, jolla päästiin karsimaan järjestelmään liittyviä kustannuksia. Valmisteltiin sähköiseen asiointiin siirtymistä osana kunnan rakennusvalvonnan tarjoamaa palvelua vuodelle 2017. Pertti Kähönen aloitti rakennustarkastajan virassa 14.3.2016 alkaen, aiemman rakennustarkastajan siirryttyä eläkkeelle 1.4.2016. Lopen kunnan toinen rakennustarkastaja, jonka 50 % viran osuutta kunta ostaa Lopelta, irtisanoutui virastaan loppuvuodesta 2016. Uuden rakennustarkastajan rekrytointi aloitettiin välittömästi ja uusi tarkastaja valitaan vuoden 2017 alussa.

Tammi-joulukuu 2016 490 Ympäristölautakunta Tilinpäätös 77 Rakennusvalvonnassa käsiteltiin tarkastelujaksolla yhden asunnon uudisrakentamislupia 4 kpl. Rakennus- ja toimenpidelupia myönnettiin yhteensä 108 kpl. Suunnittelutarveratkaisuja tehtiin 6 kpl. Ilmoituksia käsiteltiin 45 kpl ja jatkoaika ym päätöksiä tehtiin 223 kpl. Ympäristötoimi Ympäristötoimen tehtävät painottuivat lupien käsittelyyn, valvontatehtäviin ja neuvontaan. Minna Ahlqvist aloitti ympäristösihteeri virassa 29.3.2016, kun aiempi siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Ennen viran täyttämistä ympäristöasioita hoidettiin akuuttien asioiden osalta ostopalvelulla naapurikunnan ympäristösihteeriltä. Maa-aineslupahakemuksia käsiteltiin yksi ja ympäristölupia yksi. Muita tehtäviä olivat mm. viranhaltijapäätökset (4 kpl) ja annetut lausunnot (6 kpl). TALOUDELLISEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI: Ympäristölautakunnan talouden nettototeutuma kaavoituksen ja maankäytön, ympäristön, rakennusvalvonnan ja ympäristölautakunnan hallinnon osalta toteutui talousarvioita paremmin. Ympäristön ja rakennusvalvonnan tulot toteutuivat talousarvioita paremmin johtuen luvituksen määrän kasvusta. Talousarvioita pienempinä toteutuneet menot paransivat vielä lisää nettototeutumaa. Merkittävin säästö saavutettiin asiantuntijapalveluiden ostossa johtuen kaavoituksessa konsulttitöiden painottumisesta seuraavalle vuodelle ja ympäristötoimessa seudullisten yhteistyöhankkeiden vähäisyydestä ja rakennusvalvonnan ohjelmistopäivitysten osittaisesta ajoittumisesta tuleville vuosille. Sisäistä valvontaa on suoritettu kuukausittain ja osavuosittain. Ympäristölautakunnan kokouksissa on käsitelty talouden toteutumaa säännöllisesti kuluja ja tuloja tarkastellen.

Tammi-joulukuu 2016 51 Perusturvalautakunta TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 78 Perusturvalautakunnan vastuulla ovat seuraavat tulosalueet: hallinto, sosiaalityö, vammaispalvelut, vanhustenhuolto ja terveyspalvelut. Perusturvalautakunnan strategia: Tuemme kuntalaisia erilaisissa elämänvaiheissa ennaltaehkäisevästi, asiakaslähtöisesti ja palveluhenkisesti järjestämällä lakisääteiset sosiaalipalvelut, käyttämällä vaihtoehtoisia palvelujen järjestämistapoja sekä tukemalla omaehtoista vastuunottoa siten, että perusturvallisuus säilyy. Perusturvalautakunnan eri tehtäväalueilla pyritään vastaamaan hyvinvointikertomuksesta nouseviin haasteisiin: ikääntyvän väestön palvelurakenne, nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäiseminen, vanhemmuuden tukeminen, ehkäisevän työn kehittäminen ja avohuollon palveluihin resurssoiminen sekä tiivis yhteistyö. Perusturvalautakunnan valtuustotason sitovia tavoitteita ovat: nuorten syrjäytymiskehityksen katkaiseminen, pitkäaikaistyöttömien aktivointi, lastensuojelutarpeen selvittäminen lain edellyttämissä määräajoissa ja toimiva palvelurakenne vanhustenhuollon palveluissa. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -28 463,0 0,0-28 463,0-27 795,1 667,9 97,7 % Tulot 2 471,5 0,0 2 471,5 2 707,6 236,1 109,6 % Netto -25 991,5 0,0-25 991,5-25 087,5 904,1 96,5 % OLEELLISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA Lapsiperheiden kotipalvelu siirtyi hallinnollisesti kotihoidon alaisuudesta sosiaalityön alaisuuteen. Lounatuulen perhetyö vakinaistettiin 1.1.2016. Aktivointihankkeen sosiaaliohjaaja vakinaistettiin 1.1.2016. Hoivaosasto, nykyinen Helmikoti, muuttui laitoshoidosta tehostetun asumispalvelun yksiköksi 1.1.2016. Vanhusten ryhmäkodin toiminta loppui syyskuussa 2016. Asumispalveluvastaava aloitti työnsä maaliskuussa 2016. NHG:n tekemän kalliiden asiakkaiden selvityksen tulosten pohjalta toteutettiin kotihoidon asiakkaiden riskimittarianalyysi toisessa kotihoidon tiimissä. Kokemusten perusteella päädyttiin siihen, että riskimittarianalyysiä ei oteta kotihoidossa laajemmin käyttöön. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän virka täytettiin vuoden määräaikaisella työntekijällä. Toisen lastensuojelun sosiaalityötekijän virka päätettiin jättää määräaikaisesti täyttämättä, koska hakuprosessin tuloksena

Tammi-joulukuu 2016 51 Perusturvalautakunta Tilinpäätös 79 virkaa ei hakenut sosiaalityöntekijän kelpoisuutta täyttäviä hakijoita. Kunnanvaltuuston päätöksellä perustettiin määräaikainen vastaavan sosiaaliohjaajan virka. Oma Hämeen työryhmien jäsenet osallistuivat kokouksiin ja materiaalin tuottamiseen aktiivisesti. Vaahteran päivätoiminta siirtyi kunnalle liikkeenluovutuksena 1.6.2016. Jelppilän asumispalvelujen siirtoa kunnalle valmisteltiin toteutettavaksi 1.1.2017. Paavolantien asuinryhmän oli mukana Valtiovarainministeriön kuntakokeilussa maaliskuusta 2015 alkaen 31.12.2016 asti. Toiminta jatkuu edelleen kuntakokeilun päättymisen jälkeen. Perusturvalautakunta hyväksyi palvelusetelien käyttöönoton lyhytaikaisessa lapsiperheiden kotipalvelussa, lyhytaikaisessa kotipalvelussa ja säännöllisessä kotipalvelussa sekä palvelutalon palveluasumisessa. Perusturvalautakunta teki kesäkuussa 2016 päätöksen psykiatrisen sairaanhoitajan tai toimintaterapeutin palkkaamisesta yläkouluun perintövaroin lukuvuodeksi 2016-2017. Psykiatrinen sairaanhoitaja aloitti työnsä 1.11.2016. Perusturvalautakunta teki kesäkuussa 2016 päätöksen 0,5 työntekijän palkkamaisesta kotona-asuvien iäkkäiden henkilöiden liikuntaa edistävien työmuotojen kehittämiseen. Perusturvalautakunta irtisanoi kesäkuussa 2016 voimassa olevan ostopalvelusopimuksen Fannyn Tupa ry:n kanssa 1.1.2017 alkaen. Perusturvalautakunta hyväksyi joulukuussa 2016 palvelutalon palvelusetelin käyttöönotettavaksi 1.1.2017 alkaen. Päihdepalvelut siirtyivät kunnalta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymälle 1.1.2016 päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistyessä. Toukokuun alusta alkaen lääkärien vastaanottotoiminta siirtyi Riihimäelle. Hausjärven lähiasemalla Oitissa tarjottiin toukokuun alusta alkaen sairaanhoitajan neuvontaa ja kiireetöntä ajanvarausvastaanottoa sekä kahtena päivänä viikossa ajanvarauksella laboratoriopalveluja. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Perusturvalautakunnan toimintakate toteutui 96,5 %. Toimintatuotot toteutuivat 109,6 % ja toimintakulut 97,7 %.

Tammi-joulukuu 2016 51 Perusturvalautakunta Tilinpäätös 80 PERUSTURVALAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVIEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön rekrytointi ja palveluksessa pitäminen Hyvinvointikertomus: Lasten ja nuorten hyvinvointi. Nuorten syrjäytymiskehityksen katkaiseminen. Hyvinvointikertomus: Lasten ja nuorten hyvinvointi. Varhaisen tuen vahvistaminen ja ehkäisevän lastensuojelutyön kehittäminen. Hyvinvointikertomus: Vanhusten kotona asumisen tukeminen. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. yli 300 päivää työttömänä olleiden henkilöiden aktivointi Lastensuojelutarpeen selvittäminen lain edellyttämissä määräajoissa. Toimiva palvelurakenne vanhustenhuollon palveluissa. Siirtoviivemaksut. Toimiva palvelurakenne vanhustenhuollon palveluissa. Asumispalvelun tarpeen selvittäminen ja palvelun tarjoaminen lakisääteisessä ajassa. Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys. Uusien työmuotojen kehittäminen HRAKS:n työpajan kanssa. Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen perheväkivallan puheeksi ottamisessa asiakastilanteissa. Toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön kotihoidossa vuoden 2016 aikana. Hyvä taso: 76 hlöä/kk Tyydyttävä taso: 90 hlöä/kk Hyvä taso: yli 98 % ilmoituksista otettu käsittelyyn 7 arkipäivän kuluttua ilmoituksesta Tyydyttävä taso: 90-98 % ilmoituksista otettu käsittelyyn 7 arkipäivän kuluttua ilmoituksesta Hyvä taso: Ei siirtoviivemaksuja. Tyydyttävä taso: Siirtoviivemaksuja on enintään 10 pv. Hyvä taso: Asumispalvelun tarve selvitetään enintään 3 kk palveluntarpeen esiintulemisesta ja palvelu pysytään tarjoamaan enintään 3 kk:n kuukauden sisällä päätöksen tekemisestä. Avoinna olevat toistaiseksi voimassa olevat palvelussuhteet täytetään pätevillä henkilöillä. Tavoite on toteutunut. Etsivä nuorisotyö yhteistyössä perusturvan kanssa on järjestänyt sopimuksetonta valmennusta SohVa ryhmän muodossa 1 pv/vk. Yhteistyötä on tiivistetty aloittamalla yhteiset aktivointitiimitapaamiset 1 kert/kk. Tavoite on toteutunut. Työntekijöiden osaamista on vahvistettu perheväkivallaan puheeksi ottamisessa asiakastilanteissa MARAKmenetelmän läpikäymisen avulla. Tavoitetta ei ole saavutettu. Tavoite on saavutettu tavoitetta paremmin; 27 hlöä/kk. Hyvä taso on saavutettu. Tyydyttävää tasoa ei saavutettu: siirtoviivemaksuja kertyi 13. Hyvää tasoa ei saavutettu. Asumispalvelua ei pystytty tarjoamaan 2/26 hakijasta 3 kk:n sisällä päätöksen tekemisestä. Tavoite ei toteutunut. Sosiaalityöntekijöiden virkoja ei pystytty täyttämään kelpoisuusehdot täyttävillä työntekijöillä.

Tammi-joulukuu 2016 510 Hallintopalvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 81 Hallinnon tulosalue sisältää seuraavat toiminnot: perusturvalautakunta ja sosiaalitoimisto. Vastuuhenkilö on perusturvajohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Palvelujen järjestäminen ammattitaitoisen henkilöstön avulla toimialalle myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen toimivuuden/kattavuuden varmistaminen/suunnittelu ja sote-rakenneuudistuksessa aktiivisesti vaikuttaminen. TAVOITTEET JA KEINOT Lasten ja nuorten hyvinvointia tukevat toimenpiteet, lapsiperheiden ehkäisevät tukitoimet ja vanhusten kotona asumisen tukeminen Tiivis käytännön yhteistyö seutukunnallisesti ja eri hallintokuntien kesken. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys. TOIMINNALLISET MUUTOKSET Hoivaosaston muuttaminen laitoshoidosta tehostetun asumispalvelun yksiköksi. Päihdepalvelujen siirtyminen kunnalta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymälle 1.1.2016 päihde ja mielenterveyspalvelujen yhdistyessä. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -267,9 0,0-267,9-304,3-36,4 113,6 % Tulot 0,0 0,0 0,0 10,9 10,9 0,0 % Netto -267,9 0,0-267,9-293,4-25,5 109,5 % TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Tehokkuus/taloudellisuus Sos.palvelut netto /asukas 1 129 1 402 1 134 80,9 Terveyspalvelut netto /asukas 1 725 1 725 1 770 102,6 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Lapsiperheiden kotipalvelu siirtyi hallinnollisesti kotihoidon alaisuudesta sosiaalityön alaisuuteen. Lounatuulen perhetyö vakinaistettiin 1.1.2016.

Tammi-joulukuu 2016 510 Hallintopalvelut Tilinpäätös 82 Aktivointihankkeen sosiaaliohjaaja vakinaistettiin 1.1.2016. Vanhusten ryhmäkodin toiminta loppui syyskuussa 2016. Hoivaosasto, nykyinen Helmikoti, muuttui laitoshoidosta tehostetun asumispalvelun yksiköksi 1.1.2016. Päihdepalvelut siirtyivät kunnalta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymälle 1.1.2016 päihde ja mielenterveyspalvelujen yhdistyessä. Asumispalveluvastaava aloitti työnsä maaliskuussa 2016. NHG:n tekemän kalliiden asiakkaiden selvityksen tulosten pohjalta toteutettiin kotihoidon asiakkaiden riskimittarianalyysi toisessa kotihoidon tiimissä. Kokemusten perusteella päädyttiin siihen, että riskimittarianalyysiä ei oteta kotihoidossa laajemmin käyttöön. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän virka täytettiin vuoden määräaikaisella työntekijällä. Toisen lastensuojelun sosiaalityötekijän virka päätettiin jättää määräaikaisesti täyttämättä, koska hakuprosessin tuloksena virkaa ei hakenut sosiaalityöntekijän kelpoisuutta täyttäviä hakijoita. Kunnanvaltuuston päätöksellä perustettiin määräaikainen vastaavan sosiaaliohjaajan virka. Oma Hämeen työryhmien jäsenet osallistuivat kokouksiin ja materiaalin tuottamiseen aktiivisesti. Vaahteran päivätoiminta siirtyi kunnalle liikkeenluovutuksena 1.6.2016. Perusturvalautakunta hyväksyi palvelusetelien käyttöönoton lyhytaikaisessa lapsiperheiden kotipalvelussa, lyhytaikaisessa kotipalvelussa ja säännöllisessä kotipalvelussa sekä palvelutalon palveluasumisessa. Perusturvalautakunta teki kesäkuussa 2016 päätöksen psykiatrisen sairaanhoitajan tai toimintaterapeutin palkkaamisesta yläkouluun perintövaroin lukuvuodeksi 2016-2017. Psykiatrinen sairaanhoitaja aloitti työnsä 1.11.2016. Perusturvalautakunta teki kesäkuussa 2016 päätöksen 0,5 työntekijän palkkamaisesta kotona-asuvien iäkkäiden henkilöiden liikuntaa edistävien työmuotojen kehittämiseen. Perusturvalautakunta irtisanoi kesäkuussa 2016 voimassa olevan ostopalvelusopimuksen Fannyn Tupa ry:n kanssa 1.1.2017 alkaen. Perusturvalautakunta hyväksyi joulukuussa 2016 palvelutalon palvelusetelin käyttöönotettavaksi 1.1.2017 alkaen. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Hallinnon tulosalueen toimintakate toteutui 109,5 %.

Tammi-joulukuu 2016 520 Sosiaalityö TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 83 Sosiaalityö sisältää seuraavat tulosyksiköt: sosiaalityön henkilöstö, lastensuojelun avustukset, lasten ja nuorten sijaishuolto, muut lasten ja perheiden palvelut, päihdehuolto, toimeentulotuki, työpajat ja työvoiman palvelukeskus. Vastuuhenkilö on sosiaali- ja perhetyöntekijöiden työn sisältöön liittyvissä asioissa johtava sosiaalityöntekijä. Muilta osin vastuuhenkilö on perusturvajohtaja, joka vastaa erityisesti ostopalvelujen käytöstä. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Lakisääteisten sosiaalityön palvelujen järjestäminen laadukkaasti ja kustannustietoisesti. Varhaisen tuen tukimuotojen kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Yli 300 päivää työttömänä olleiden henkilöiden aktivointi. STRATEGISET TAVOITETASOT Lastensuojelutarpeen selvitykset saadaan tehtyä lakisääteisessä määräajassa. hyvä taso: 98-100 % ilmoituksista on otettu käsittelyyn 7 arkipäivän kuluessa ilmoituksesta tyydyttävä taso: 90-97 % ilmoituksista on otettu käsittelyyn 7 arkipäivän kuluessa ilmoituksesta Varhaisen tuen vahvistaminen ja ehkäisevän lastensuojelutyön kehittäminen. työntekijöiden osaamisen vahvistaminen perheväkivallan puheeksi ottamisessa asiakastilanteissa. yli 300 päivää työttömänä olleiden määrä. hyvä taso: 76 henkilöä/kk (kuukausien keskiarvon mukaan) tyydyttävä taso: 90 henkilöä/kk (kuukausien keskiarvon mukaan) Nuorisotyöttömyyden kasvun pysäyttäminen. hyvä taso: alle 25-vuotiaiden työttömien määrä alenee vuodesta 2015 TAVOITTEET JA KEINOT Nuorten palvelujen suunnittelu, kehittäminen ja olemassa olevien palvelujen hyödyntäminen seudullisen toiminnan ja hankkeiden kautta: Ankkuritoiminta, Nuppi, nuorten parissa työskentelevien työntekijöiden yhteistyöryhmä. Työpajatoiminnan paikallinen kehittäminen yhteistyössä toiminnasta vastaavan Hyvinkään- Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön kanssa. Nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäiseminen nuorten aktivointia tukevien työmenetelmien laajentamisen ja tiiviin yhteistyön avulla. Eläkeselvittelyjen jatkaminen yhteistyössä HRAKS:n työpajojen, palvelukeskuksen, Attendon ja terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa. Vanhemmuuden tukeminen ja ehkäisevän työn vakiinnuttaminen Lounatuulen perhetyön, kotipalvelun perhetyön, sosiaalityön, neuvoloiden ja muiden yhteistyötahojen tiiviillä yhteistyöllä.

Tammi-joulukuu 2016 520 Sosiaalityö Tilinpäätös 84 TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -3 063,3 0,0-3 063,3-2 628,6 434,7 85,8 % Tulot 302,0 0,0 302,0 349,1 47,1 115,6 % Netto -2 761,3 0,0-2 761,3-2 279,5 481,8 82,6 % TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitukset 204 185 115 62,2 Lastensuojelun asiakkaat/v. 170 126 158 125,4 SHL:n mukaisen perhepalvelun asiakkaat 70 51 72,9 LsL:n mukaisen perhetyön asiakkaat 68 37 54,4 Sijoitetut lapset vuoden aikana 30 21 23 109,5 Sijoitetut lapset 31.12. 21 20 18 90,0 Jälkihuollon piirissä olevat nuoret/v. 3 9 10 111,1 Kasvatus- ja perheneuvolan suoritteet 927 1 070 994 92,9 Aikuissosiaalityö Alle 25-v. lkm toimeentulotuessa 57 45 38 84,4 Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat 221 225 260 115,6 yli 300 pv työttömänä olleiden määrä/kk (ka) 67 80 27 33,8 A-klinikan suoritteet 673 700 1 423 203,3 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukitoimia selkeytettiin ja räätälöitiin tarpeen mukaan. Huomiota kiinnitettiin erityisesti lastensuojelulain mukaisten tukitoimien ja sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen selkeyttämiseen. Lapsiperheiden kotipalvelu siirtyi hallinnollisesti kotihoidon alaisuudesta sosiaalityön alaisuuteen. Lastensuojelutarpeen selvitysten osalta saavutettiin hyvä taso. Lounatuulen perhetyö vakinaistettiin 1.1.2016. Työntekijöiden osaamista on vahvistettu perheväkivallan puheeksi ottamisessa asiakastilanteissa MARAKmenetelmän läpikäymisen avulla.

Tammi-joulukuu 2016 520 Sosiaalityö Tilinpäätös 85 Aktivointihankkeen sosiaaliohjaaja vakinaistettiin 1.1.2016. Aktivoinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota kuntouttavan työtoiminnan toimintamuotojen (monipuoliset työtoimintapaikat, ryhmätoiminnan kehittäminen, ohjaus) kehittämiseen. Yli 300 päivää työttömänä olleiden henkilöiden määrässä saavutettiin hyvä taso; 27 henkilöä/kk. Eläkeselvittelyjä jatkettiin yhteistyössä sosiaalityön, HRAKS:n työpajan ja Attendon kanssa. Nuorisotyöttömyyden kasvun pysäyttämisessä asetettua tavoitetta ei saavutettu. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 32 henkilöä/kk. Vuonna 2015 määrä oli 35 henkilöä/kk. Toimialojen yhteistyönä valmisteltiin kiintiöpakolaisten vastaanottoon liittyviä asioita. Yhteistyössä SPR:n kanssa järjestettiin ystävätoiminnan ja Tulijan tukena kurssi vapaaehtoisille syyskuussa 2016. Perusturvalautakunta hyväksyi palvelusetelien käyttöönoton lyhytaikaisessa lapsiperheiden kotipalvelussa. Perusturvalautakunta teki kesäkuussa 2016 päätöksen psykiatrisen sairaanhoitajan tai toimintaterapeutin palkkaamisesta yläkouluun perintövaroin lukuvuodeksi 2016-2017. Psykiatrinen sairaanhoitaja aloitti työnsä 1.11.2016. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Toimintakate sosiaalityön osalta toteutui 82,6 %. Huomattavasti arvioitua alhaisempana toteutui työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattu määräraha.

Tammi-joulukuu 2016 540 Vammaispalvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 86 Vammaispalveluihin kuuluvat tulosyksiköt kehitysvammahuolto ja muu vammaishuolto. Vastuuhenkilö on vammaispalvelusta vastaava sosiaalityöntekijä ja ostopalvelujen osalta perusturvajohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Vammaishuollon palvelujen järjestäminen sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. TAVOITTEET JA KEINOT Vammaispalvelun asiakkaiden palvelusuunnitelmien tekeminen ja päivittäminen lain vaatimissa puitteissa. Vammaisten asumispalvelujen kehittäminen. Valmistellaan Jelppilän asumispalvelujen ja Vaahteran päivätoiminnan siirtoa kunnalle yhteistyössä Vammaissäätiön henkilöstön sekä Hausjärven kehitysvammaisten tukiyhdistyksen kanssa. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -2 838,3 0,0-2 838,3-2 756,1 82,2 97,1 % Tulot 121,3 0,0 121,3 122,3 1,0 100,9 % Netto -2 717,0 0,0-2 717,0-2 633,8 83,2 96,9 % TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Asumispalvelupäivät 14 426 15 300 15 004 98,1 Vammaispalvelun asiakkaat /v. 105 196 125 63,8 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakkaat/vuosi 98 115 129 112,2 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Paavolantien asuinryhmän oli mukana Valtiovarainministeriön kuntakokeilussa maaliskuusta 2015 alkaen 31.12.2016 asti. Toiminta jatkuu edelleen kuntakokeilun päättymisen jälkeen. Vammaispalvelun asiakkaiden palvelusuunnitelmien tekeminen ja päivittäminen toteutui uusien asiakkaiden kohdalla. Jelppilän asumispalvelujen siirtoa kunnalle valmisteltiin toteutettavaksi 1.1.2017.

Tammi-joulukuu 2016 540 Vammaispalvelut Tilinpäätös 87 Vaahteran päivätoiminta siirtyi kunnalle 1.6.2016 liikkeenluovutuksena. Vaahteran päivätoiminnan ja Paavolantien asuinryhmän esimiehenä on toiminut asumispalveluvastaava 1.6.2016 alkaen. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Vammaispalvelujen toimintakate toteutui 96,9 %.

Tammi-joulukuu 2016 550 Vanhustenhuolto TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 88 Tulosalue käsittää tulosyksiköt kotipalvelu, omaishoidontuki, tukipalvelut, vanhusten päivätoiminta, ikäpiste, asumispalvelut ja muut asumispalvelut/ostopalvelut. Vastuuhenkilö on kotihoidon, tukipalvelujen ja päivätoiminnan osalta kotipalvelunohjaaja. Ikäpisteen ja asumispalvelujen vastuuhenkilö on osastonhoitaja. Ostopalveluista vastaa perusturvajohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Vanhusten kotona asumisen tukeminen. Vanhuspalvelulain toteuttaminen. Vanhustenhuollon palvelurakenteen kokonaisuuden toimivuus. STRATEGISET TAVOITETASOT Siirtoviivemaksut hyvä taso: ei siirtoviivemaksuja. tyydyttävä taso: siirtoviivemaksuja on enintään 10 päivää/v. Asumispalvelun tarjoaminen lakisääteisessä ajassa hyvä taso: asumispalvelu voidaan tarjota 3 kuukauden kuluessa asumispalvelupäätöksen tekemisestä - Vanhusten kotona asumisen tukeminen. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Hyvä taso: toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana TAVOITTEET JA KEINOT Vanhustenhuollon palvelurakenteen toimivuutta parannetaan pitkäaikaishoivapaikkojen lisäämisen, joustavan ja tiiviin yhteistyön avulla terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa. Kotihoidon mobiilin käyttöönotto. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit. Ikäpisteen toiminnan selkeyttäminen. Hoivaosaston muuttaminen tehostetun asumispalvelun yksiköksi 1.1.2016 alkaen. Palvelusetelin käyttöön ottaminen. KUKUTUKU kuule, kuuntele, tule kuulluksi hankkeen toteuttaminen 1.9.2015 30.4.2017.

Tammi-joulukuu 2016 550 Vanhustenhuolto TALOUSLUVUT Tilinpäätös 89 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -6 568,9 0,0-6 568,9-6 817,0-248,1 103,8 % Tulot 2 048,2 0,0 2 048,2 2 225,3 177,1 108,6 % Netto -4 520,7 0,0-4 520,7-4 591,7-71,0 101,6 % TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Kotipalvelun asiakkaat 141 150 131 87,3 Kotipalvelun käyntikerrat (kaikki) 37 020 36 500 36 205 99,2 Tukipalvelujen asiakkaat 130 120 129 107,5 Asumispalvelupäivät 27 525 35 800 33 825 94,5 Laitoshoitopäivät 7 300 2 200 2 136 97,1 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Hoivaosasto, nykyinen Helmikoti, muuttui tehostetun asumispalvelun yksiköksi 1.1.2016. NHG:n tekemän kalliiden asiakkaiden selvityksen tulosten pohjalta toteutettiin kotihoidon asiakkaiden riskimittarinanalyysi toisessa kotihoidon tiimeistä. Kokemusten perusteella päädyttiin siihen, että riskimittarianalyysiä ei oteta kotihoidossa laajemmin käyttöön. Vanhusten ryhmäkodin toiminta loppui syyskuussa 2016. Vanhustenhuollon kehittämishankkeeseen, KUKUTUKU kuule kuuntele tule kuulluksi hankkeeseen saatiin Työsuojelurahaston myönteinen päätös kesäkuussa 2015. Hanke käynnistyi syksyllä 2015. Hankkeessa on mukana Koivumäen asumispalveluyksikkö, Hoivayksikkö ja kotihoito. Hankkeeseen kuului yksiköiden kehittämistyöpajojen lisäksi yksikkökohtaista työskentelyä työyhteisökehittäjän tukemana. Siirtoviivemaksuja kertyi vuoden aikana 13. Asumispalvelu pystyttiin tarjoamaan 24/26 hakijasta 3 kuukauden kuluessa asumispalvelupäätöksen tekemisestä. Hyko-synttärit järjestettiin Hausjärvellä 2 kertaa vuoden 2016 aikana. Syntymäpäivät kohdistettiin vuoden aikana 79-80 vuotta sekä 74-75 vuotta täyttäville henkilöille, jotka eivät olleet säännöllisten asumis-, kotitai tukipalveluiden piirissä. HYKO-synttäreille osallistui toukokuussa 45/112 henkilöä ja joulukuussa 33/88. Perusturvalautakunta hyväksyi palvelusetelien käyttöönoton lyhytaikaisessa kotipalvelussa, säännöllisessä kotipalvelussa ja palvelutalon palveluasumisessa. Loppuvuodesta 2016 osastonhoitajan virka muutettiin vanhuspalveluvastaavan viraksi. Perusturvalautakunta teki kesäkuussa 2016 päätöksen 0,5 työntekijän palkkaamisesta kotona-asuvien iäkkäiden henkilöiden liikuntaa edistävien työmuotojen kehittämiseen.

Tammi-joulukuu 2016 550 Vanhustenhuolto Tilinpäätös 90 Perusturvalautakunta irtisanoi kesäkuussa 2016 voimassa olevan ostopalvelusopimuksen Fannyn Tupa ry:n kanssa 1.1.2017 alkaen. Perusturvalautakunta hyväksyi palvelutalon palvelusetelin joulukuussa 2016. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tulosalueen toimintakatteen toteuma oli 101,6 %. Toimintakulujen toteuma oli arvioitua suurempaa asiakaspalvelujen ostojen ja erityisesti asiantuntijapalvelujen osalta.

Tammi-joulukuu 2016 570 Terveyspalvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 91 Terveyspalvelut sisältää Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän. TOIMINNALLISET MUUTOKSET Päihdepalvelujen siirtyminen kunnalta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymälle 1.1.2016 päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistyessä. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -15 724,6 0,0-15 724,6-15 289,0 435,6 97,2 % Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Netto -15 724,6 0,0-15 724,6-15 289,0 435,6 97,2 % TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Päihdepalvelut siirtyivät kunnalta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymälle 1.1.2016 päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistyessä. Toukokuun alusta alkaen lääkärien vastaanottotoiminta siirtyi Riihimäelle. Hausjärven lähiasemalla Oitissa tarjottiin toukokuun alusta alkaen sairaanhoitajan neuvontaa ja kiireetöntä ajanvarausvastaanottoa sekä kahtena päivänä viikossa ajanvarauksella laboratoriopalveluja. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Terveyspalvelujen toimintakate oli 97,2 %.

Tammi-joulukuu 2016 61 Sivistyslautakunta TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 92 Sivistyslautakunnan vastuulla ovat seuraavat tulosalueet: hallintopalvelut, varhaiskasvatus, peruskoulut, toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja museotoimi, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjastotoimi sekä kansalaisopisto. Sivistyslautakunnan toiminta-ajatus: sivistyslautakunta vastaa toimialaansa kuuluvien palvelujen ajanmukaisesta, kustannus- ja arvotietoisesta järjestämisestä hausjärveläisille käytössä olevien voimavarojen mukaan. Sivistyslautakunta pyrkii koko toimialaansa ohjatessaan ottamaan huomioon Hausjärven kunnan hyvinvointikertomusluonnoksen valmistelussa esiin tulleita asioita seuraavasti: Koulujen henkilöstön, oppilashuollon henkilöstön ja kouluterveydenhuollon henkilöstön yhteistyön tiivistäminen. Tämä on jatkoa lautakunnan 2013 hieman vastaavalle tavoitteelle. Tarkoituksena on selkeyttää eri toimijoiden tehtäviä ja palveluja siten, että lapsi ja nuori osataan ohjata tarvittavien palveluiden piiriin. Eri toimijoiden nivelvaiheyhteistyö varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Esiopetuksesta - perusopetuksen alkuopetukseen. Esiopetus järjestetään kouluissa, joissa toiminnasta vastaa rehtori. Tällä hetkellä esiopetuksen oppilaiden terveydenhoito järjestetään neuvoloissa. Lapsi tulee kouluterveydenhuollon piiriin ensi luokkalaisena. Lasta koskeva tiedonkulku huoltajien, neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja koulun välillä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle. Tämä nivelvaihe on ollut erityisen kehittämisen kohteena. Siirtyminen uuteen kouluun, luokanopettajajärjestelmästä aineenopettajajärjestelmään, uudet oppiaineet ovat iso askel, jossa tarvitaan tukea. Perusopetuksen päättöluokan opintojen ohjaus ja toiselle asteelle sijoittumisen seuranta ja ns. jälkiohjaus. Hyria Oy on määrätietoisesti kehittänyt yhteistyötä ja kontakteja kuntien perusopetuksen opintojen ohjaajiin. Yhteisvalinnan seurantaa ja jälkiohjausta on parannettu. Paikallisia toimintoja on edelleen kehitettävä siten, että nuorten sijoittumista ja opintojen keskeyttämisiä seurataan. Yhteistyötä työpajatoiminnan kanssa tulee lisätä. Riittävien voimavarojen osoittaminen lakisääteisiin varhaiskasvatuksen ja opetustoimen toimintoihin. Kunnanhallituksen kehittämiskohteisiin kuuluu myös lapsiperheisiin suunnatut tukitoimet, joilla pyritään ehkäisemään raskaita lastensuojelutoimia. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen riittävät voimavarat ovat yksi tärkeä tekijä, joiden avulla perheiden tilanteiden kriisiytymistä voidaan osaltaan hallita. Tätä tapahtuu jo nyt, mutta valitettavasti näkyviin tulevat vain ne tapaukset, jotka kriisiytyvät, eivät ne, joissa koulutoimen, oppilashuollon ja perhetyön voimin kriisiytyminen on pystytty estämään.

Tammi-joulukuu 2016 61 Sivistyslautakunta Tilinpäätös 93 Päihdevalistus Hausjärven kunta on savuton kunta. Tämän tulee näkyä mm. siten, että tupakointiin kunnan tiloissa puututaan. Päihdevalistus tulee sisältyä kaikkien koulujen työsuunnitelmiin. Yhteistyötä alueellisiin toimijoihin, kuten Nuppi, Ankkuri ja Neuvola.fi tulee lisätä. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -14 914,4 0,0-14 914,4-14 929,3-14,9 100,1 % Tulot 1 048,7 0,0 1 048,7 1 031,2-17,5 98,3 % Netto -13 865,7 0,0-13 865,7-13 898,1-32,4 100,2 % Sivistyslautakunnan koko toiminnan arviointi sisältyy hallinnon tulosalueen arviointiin

Tammi-joulukuu 2016 61 Sivistyslautakunta Tilinpäätös 94 SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVIEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Hausjärvellä kuntalaiset Tavoite on voivat hyvin toteutunut. Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Hyvinvointikertomus: Lasten ja nuorten hyvinvointi. Varhaiskasvatus-, opetus-, oppilashuolto- ja terveydenhuoltohenkilöstön yhteistyö Hyvinvointikertomus: Lasten ja nuorten hyvinvointi. Liikuntakerhojen määrä Hyvinvointikertomus: Lasten ja nuorten hyvinvointi. Päihdevalistus yhteistyössä sidosryhmien kanssa (vanhempaintoimikunnat, urheiluseurat, ) Jatko-opiskeluun päässeet Hausjärveltä päättötodistuksen saaneista (%). Lukio-opetuksen säilyminen kunnassa. Opetussuunnitelman valmistelu Koulutilojen saneerauksiin ja tilantarpeisiin varautuminen Kansalaisopiston palveluiden tarjoaminen kuntalaisille Kuntakohtaisen ja seudullisen oppilas ja opiskelijater-veydenhuollon järjestäminen hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Hausjärven kunnan esi- ja perus-opetuksen oppilashuoltosuunnitelmien soveltaminen käytäntöön osaksi koulun arkea. Liikunta- ja nuorisotoimi: 650 liikuntakerhotuntia Koulut: 340 kerhotuntia. Jokaisella koululla on järjestetty vähintään yksi tilaisuus. Tavoite on toteutunut. Tavoite on toteutunut. Tyydyttävä taso 95 %, hyvä taso 98 %. Tavoite on toteutunut tavoitetta paremmin. Hausjärven perusopetuksen päättötodistuksen saa-neista, lukioon hakeutuvista nuorista, 45 % hakee oman kunnan lukioon. Hausjärven, Lopen ja Riihimä-en seutulukiohankkeen toteuttaminen vuonna 2016 ja jatkotoimista päättäminen. Osallistutaan seudullisen kuntien yhteiseen opetussuunnitelmatyöhön. Suunnitelmien valmistuminen ja käyttöönotto syyslukukauden alussa 2016. Oitin koulun hankesuunnitelma valmis vuoden 2016 aikana. Kansalaisopiston toiminnan järjestäminen 1.1.2017 alkaen. Tarvittavat suunnitelmat ja yhteistyö naapurikuntien kanssa selvitetty ja toiminnan jatkosta päätetty. Tavoite on toteutunut tavoitetta paremmin; 64 %. Tavoite on toteutunut. Tavoite ei ole toteutunut. Tavoite on toteutunut.

Tammi-joulukuu 2016 610 Hallintopalvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 95 Hallintopalveluihin kuuluvat luottamushenkilöhallinto ja lautakunnan hallintopalvelut. Vastuuhenkilö on sivistystoimenjohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Toimialan palvelujen suunnittelu ja kehittäminen. Koulurakentamisen ja peruskorjausten suunnittelu ja valmistelu yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Sivistyslautakunnan kokousten järjestely, asioiden valmistelu ja päätösten täytäntöönpano Henkilöstön koulutus. Koulukuljetusten järjestely. Koulujen opetussuunnitelmatyö. TAVOITTEET JA KEINOT Yhteistyö kuntalaisten, luottamushenkilöstön ja palkatun henkilöstön välillä palveluja tuotettaessa. Palautteen kerääminen toiminnasta ja muutostarpeiden ennakointi. Henkilöstökokoukset, rehtorikokoukset, Moniammatillinen yhteistyö koulutuksessa, oppilashuollossa ja tukipalveluissa. Toimintaympäristön muutosten (esimerkiksi lainsäädäntö) vaikutusten ennakointi omassa toiminnassa. Koulutoimessa suunnittelijan tehtävä 8 tuntia / viikko koulun työaikana. Opetussuunnitelmatyön valmistelu. Opetusministeriön ja Opetushallituksen hankerahoituksen hyödyntäminen oman toiminnan tukena. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -395,8 0,0-395,8-396,3-0,5 100,1 % Tulot 83,9 0,0 83,9 45,0-38,9 53,6 % Netto -311,9 0,0-311,9-351,3-39,4 112,6 %

Tammi-joulukuu 2016 610 Hallintopalvelut TUNNUSLUVUT Tilinpäätös 96 TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Sivlan kokoukset 10 11 10 90,9 Sivlan kokousten asiat 99 200 100 50,0 Sivistystoimenjohtajan päätökset 331 300 368 122,7 Varhaiskasvatuspäällikön päätökset 1326 1400 1390 99,3 Osastosihteerin päätökset 19 35 23 65,7 Koulujen rehtoreiden päätökset 1 543 1 200 1 511 125,9 Rehtorikokoukset 8 10 8 80,0 Kustannukset, / asukas 34 35 37 105,7 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Toiminta on toteutunut suunnitellusti. Kuntakohtaista opetussuunnitelman 2016 valmistelutyötä on tehty opettajaryhmissä. Valmistelu painottui erityisesti kevätlukukauteen. Esiopetuksen opetussuunnitelma hyväksyttiin sivistyslautakunnassa 16.5.2016 ja perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat 13.6.2016. Valtion erityisavustusta esi- ja perusopetuksen tasa-arvon edistämiseen haettiin toukokuussa. Haku oli koulukohtainen, johon myönnettiin rahaa 70 % kustannuksista. 30 % pitää olla omarahoitusosuutena. Oitin koululle myönnettiin 17 000 suuren opetusryhmän samanaikaisopettajan palkkaukseen. Sivla 22.8.2016 Kansalaisopisto sai valtionavustusta opintoseteliavustuksena 2 500 käytettäväksi erityisryhmien opiskelun tukemiseen. Varhaiskasvatuslain uudistuksen aiheuttamista muutoksista Hausjärven kunnan toiminnassa päätettiin 11.4.2016 kokouksessa. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvo ja sääntökirja uudistettiin lautakunnassa 11.4.2016. VR:n tekemät muutokset rautatieliikenteeseen lahden radan osalta aiheuttivat muutostarpeita koulukuljetuksiin, jotka pystyttiin oman koululaitoksen osalta toteuttamaan liikennöitsijän ja kunnan yhteistyöllä. Toisen asteen opiskelijoiden osalta ELY-keskuksen liikenteen ostot turvasivat liikkumisen toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin Riihimäki-Hyvinkää suuntaan. Yksi liikennöitsijä irtisanoi voimassa olevan kuljetussopimuksen yksipuolisesti kesäkuun lopussa. Irtisanottu toiminta pyrittiin järjestämään nopeasti siten, että uudet reitit ja toimijat voisivat aloittaa kuljetukset koulujen alkaessa. Lautakunta päätti 18.7.2016 liikenteen ostosta ylimääräisessä kokouksessaan. Toiminta käynnistyi kokonaisuutena kohtuullisen hyvin, mutta yksittäisten reittien osalla toiminnassa on ollut huomattavia vaikeuksia syyslukukaudella 2016. Oitin koulun hankesuunnitelman valmistelu yhdessä teknisen toimialan kanssa ei ehtinyt edetä valmiiksi asti. Koulu on kerännyt tietoja tarveselvityksen pohjaksi. Kansalaisopiston toiminnan yhteistyömahdollisuudet selvitettiin seutukunnalla. Toimintaa päätettiin jatkaa entisen hallintorakenteen pohjalta. Nuorisovaltuusto aloitti toimintansa.

Tammi-joulukuu 2016 610 Hallintopalvelut Tilinpäätös 97 MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Nettokustannukset ylittyvät n. 39 400 eurolla. Hallintopalvelujen osalta ylitystä on aiheutunut erilliskorvauksissa, josta on korvattu opettajien opetussuunnitelmatyöstä aiheutuneita kustannuksia (n. 1 500 ). Merkittävä ylitystä aiheuttava tekijä ovat toimialalle kirjatut eläkemenoperusteiset varhe-maksut. (n. 18 000 ) Hallintopalvelujen tulosalueelle kuulu myös hanketoiminta, joka tarkoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien valtionavustusten käyttöön perustuvaa toimintaa. Tällaisia ovat tällä toimintakaudella olleet opetusryhmien pienentämiseen ja tasa-arvon edistämiseen tarkoitetut hankkeet: resurssiopettajahanke ja koulunkäyntiavustajahanke. Talousarvion 2016 arvio kertyvistä valtionaputuloista ei ole toteunut arvioidun mukaisesti ja tuloarvio on alittunut n. 30 000 eurolla.

Tammi-joulukuu 2016 620 Varhaiskasvatus TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 98 Varhaiskasvatukseen kuuluvat tulosyksiköt: päiväkotihoito: Hikiän, Oitin, Ryttylän ja Kirkonkylän päiväkodit sekä Monnin, Eskon ja Oitin koulun esiopetuksen päivähoito perhepäivähoito lasten hoidon tuet: palveluseteli, yksityisen hoidon tuki ja lasten kotihoidon tuki erityispäivähoito Vastuuhenkilö on varhaiskasvatuspäällikkö, joka toimii varhaiskasvatuksen alueen esimiehenä. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Lapsen elinikäiseen oppimiseen sisältyvien nivelvaiheiden huomioiminen ja uusien käytäntöjen luominen tilanteisiin TAVOITTEET JA KEINOT Lapsen päivähoidon aloitus- ja esiopetukseen siirtymisvaiheisiin luodaan hyvät käytännöt yhteistyökumppaneiden (perheet ja koulu) kanssa Toiminnallinen muutos: Erityislastentarhaopettajapalveluiden lisääminen tarvetta vastavaksi. Työpanos ostetaan Riihimäen varhaiskasvatuksesta. Varaudutaan mahdollisesti valtakunnallisesti voimaan tulevan tuntiperusteisen päivähoitomaksun edellyttämiin sovellushankintoihin. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -4 329,2 0,0-4 329,2-4 242,7 86,5 98,0 % Tulot 454,1 0,0 454,1 448,1-6,0 98,7 % Netto -3 875,1 0,0-3 875,1-3 794,6 80,5 97,9 %

Tammi-joulukuu 2016 620 Varhaiskasvatus TUNNUSLUVUT Tilinpäätös 99 TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Henkilöstö 53 56 54 96,4 Kunnallinen päivähoito / lapset 31.12. 252 270 299 110,7 Kotihoidon tuki / lapset 31.12. 175 170 145 85,3 Palveluseteli / lapset 31.12. 169 170 151 88,8 Yksityisen hoidon tuki / lapset 31.12. 1 2 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Yksityistä hoitoa tuetaan palvelusetelillä. Palvelusetelillä hoidettiin vuonna 2016 keskimäärin 152 lasta kuukausittain. Palvelusetelin käyttö on ollut talousarvioon arvioidun mukaista (170) vähäisempää. Palvelusetelin maksamisen edellyttämät toimintakertomukset vuodelta 2016 on saatu kaikilta yrityksiltä. Palvelusetelin uusi sääntökirja ajalle 1.8.2016-31.7.2018 hyväksyttiin sivistyslautakunnassa huhtikuussa. Lautakunta päätti pitää palvelusetelin arvot nykyisen suuruisina. Monnin kaksi yksityistä ryhmäperhepäiväkotia lopetti toimintansa 31.12.2016 ja näiden tilalle syntyi saman yrittäjän yksityinen päiväkoti, joka toimii kunnan omistamassa kiinteistössä. Sivistyslautakunta päätti 2016 ottaa käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mukaisen 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden niille lapsille, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Tällaisia lapsia oli 31.12.206 hoidossa 15, joista 3 oli alle 3-vuotiasta. Vuorohoidossa lapsia oli 19, joista 9 tarvitsi hoitoa myös öisin ja viikonloppuisin. Hausjärvellä noudatetaan yli 3-vuotiaden ryhmissä uutta asetuksen sallimaa suhdelukua, jolloin yhtä koulutettua aikuista kohti voi olla 8 lasta entisen 7 sijaan. Hausjärvellä lapsiryhmiä täytettäessä huomioidaan erityistä tukea tarvitsevat lapset suhdelukua pienentävänä, tällaisia lapsia oli hoidossa 31.12.2016 22. Kunnallisessa päivähoidossa lapsia hoidettiin keskimäärin 257 kuukausittain kun talousarviossa varauduttiin keskimäärin 270 lapsen hoitamiseen. Hoidossa olevien lasten määrä lisääntyi loppuvuonna, niin että 31.12.2016 kunnallisessa hoidossa oli 299 lasta. Monnissa hoitopaikkojen kysyntä oli edelleenkin vähäistä. Päiväkotien henkilöstömäärää sopeutetaan koko ajan lasten määrään jättämällä mm avoimia työsuhteita ja sijaisuuksia täyttämättä, mikäli hoidettavia lapsia on vähemmän. Kotihoidontuella hoidettiin vuonna 2016 keskimäärin 182 lasta, kun talousarviossa varauduttiin edelllisen vuoden toteuman perusteella vain 170 lapseen, luku on suuri verrattuna pieneen syntyvyyteen sekä 2014-2016. Erityislastentarhanopettajan pyritään rekrytoimaan elokuusta 2017. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Vuonna 2016 varhaiskasvatuksen toimintatuotot toteutuivat 98,7 %, toimintakulut 98 % ja tilikauden tulos on poistojen jälkeen 98,4 %. Avustukset toteutuivat 98,5 % : yksityisen hoidon menot toteutuivat 93,6 % ja kotihoidontukimenot 110,6 %.

Tammi-joulukuu 2016 630 Peruskoulut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 100 Peruskoulutukseen kuuluvat tulosyksikköinä esiopetus, peruskoulut, koululaisten iltapäivätoiminta sekä koulun tukitoiminnot. Vastuuhenkilö on kunkin koulun toiminnasta vastaava rehtori. Muun toiminnan osalta vastuuhenkilö on sivistystoimenjohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Nivelvaiheyhteistyön kehittäminen Oppilashuollon toimijoiden ja palveluiden kehittäminen Opetussuunnitelmatyön aloittaminen (Uudet opetussuunnitelmat käytössä 1.8.2016) Koulujen kerhotyön kehittäminen Päihdevalistus TAVOITTEET JA KEINOT Nivelvaiheisiin keskittyvien yhteistyökokoukset Henkilöstön jatkuva koulutus painopisteenä opetussuunnitelmatyö Hyvä yhteistyö kotien ja koulun välillä. Koulukohtainen yhteistyö eri toimijoiden välillä päihdevalituksen käytännön järjestelyissä Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksen kaikilla tasoilla. Opetussuunnitelmaa 2016 valmistellaan yhteistyössä seutukunnan toimijoiden kanssa TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -8 528,0 0,0-8 528,0-8 629,3-101,3 101,2 % Tulot 350,1 0,0 350,1 371,5 21,4 106,1 % Netto -8 177,9 0,0-8 177,9-8 257,8-79,9 101,0 %

Tammi-joulukuu 2016 630 Peruskoulut TUNNUSLUVUT Tilinpäätös 101 TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Esiopetusoppilaat 114 117 118 100,9 1-6 -luokkalaiset 666 690 661 95,8 7-9-luokkalaiset 252 248 248 100,0 Eskon koulu, erityisopetus 35 30 27 90,0 Yhteensä 1 067 1 085 1 054 97,1 Aamu ja iltapäivätoimintapisteet 5 5 5 100,0 Esiopetusoppilas /vuosi 4 694 4 900 4 900 100,0 Perusopetusoppilas /vuosi 6 910 7 000 7 300 104,3 Kuljetusoppilaat 0-6 (sis. Eskon erit.opetus) 267 268 271 101,1 Kuljetusoppilaat 7-9 163 159 154 96,9 Kuljetusmenot yhteensä 689 700 640 000 721 801 112,8 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Toiminta on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Oppilasmäärät ovat toteutuneet pienempänä kuin oli tilastotietojen valossa ennakoitu. Toiminnassa on otettu huomioon valtion erityisavustukset ryhmäkokojen pienentämiseksi. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyö on valmistunut. Koulut ovat joutuneet uusimaan oppikirjoja ja muuta opetusvälineistöä uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi, mikä näkyy myös käyttösuunnitelmien toteutumisessa. Oppilashuolto on toteutunut laadittujen suunnitelmien mukaisesti ja uudet toimintatavat on otettu käytäntöön osaksi koulun arkea. Tukiopetustunnit tarkastelujaksolla 1-6 luokat 598 tuntia ( 2015 / 607 tuntia) 7-9 luokat 199 tuntia ( 2015 / 278 tuntia) Kerhotunnit tarkastelujaksolla: 1-6 luokat 145 tuntia (2015 / 193 tuntia) 7-9 luokat 198 tuntia (2015 / 201 tuntia) Kouluissa on ollut koulunkäyntiavustajia seuraavasti: Avustajien määrään on laskettu myös päivähoidon avustajat Eskossa, Monnissa ja Oitissa. Avustajat, jotka on otettu jonkun yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän tueksi määräajaksi on kirjattu 31.12.2016 tilanteen mukaisesti. Esko /yleisopetus ja erityisopetus Monnin koulu Oitin koulu 9,5 avustajaa (sisältää myös ip-ohjaajan) 4 avustajaa 7 avustajaa (sisältää myös ip-ohjaajan)

Tammi-joulukuu 2016 630 Peruskoulut Ryttylän koulu Yläaste 3 avustajaa 2 avustajaa Tilinpäätös 102 Kevään 2016 yhteishaun tulokset saapuivat 17.6.2016. Ysiluokkalaisia 72. Kaikki tekivät yhteishaun, vain yksi oppilas ei saanut päättötodistusta ja kertaa 9.luokan. Yhdellä ehdot, jotka hyväksytysti suoritettuaan sai paikan ammatillisessa koulutuksessa. Yksi yhdeksäsluokkalainen ei saanut suoraan opiskelupaikkaa, vaan jäi aluksi varasijalle. Hausjärven lukioon valittujen tilanne 16.6.2016 oli 22 oppilasta, joista 4 opiskelijaa tuli Kärkölän yläasteelta. Hausjärven 9-luokkalaisten yhteishaun tulokset: Lukiot Hausjärven lukio 18 Helsingin luonnontiedelukio 1 Helsingin medialukio, medialinja 1 Hyvinkään yhteiskoulun lukio 1 Keravan lukio 1 Kokkolan suomalainen lukio 1 Lahden lyseo 1 Lahden yhteiskoulun lukio 1 Riihimäen lukio 1 Sibelius lukio 1 Tiirismaan lukio 1 Yhteensä lukioon päässeet 28 Ammattiopistot Hyria/ Hotelli-, ravintola- ja catering -ala 4 Hyria/Liiketalous 5 Hyria/ Autoala 1 Hyria/ Rakennusala 3 Hyria/ Kone- ja metalliala 8 Hyria/ Sähkö- ja automaatiotekn. 1 Hyria/ Parturi-Kampaaja 6 Hyria/ Logistiikka, kuljetusala 5 Hyria/Media-assistentti 2 Hyria/Turvallisuusvalvoja 2 Tavastia Hämeenlinna/Lähihoitaja 1 Salpaus/ Tieto-ja tietoliikennetekniikka 1 Salpaus/ Lähihoitaja 1 Salpaus/ Hevostalous 1 Stadin ammattiopisto/ Hotelli-, ravintola- ja cateringala 1 Ypäjän hevosopisto/ Hevostalous 1 Yhteensä ammatilliseen päässeet 43 Sivistyslautakunta hyväksyi 16.5.2016 esiopetuksen opetussuunnitelman ja 13.6.2016 perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöön otettaviksi 1.8.2016 alkaen. Esiopetus ja vuosiluokat 1 6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen ja arviointiin elokuussa 2016. Vuosiluokat 7 9

Tammi-joulukuu 2016 630 Peruskoulut Tilinpäätös 103 siirtyvät vaiheittain uuden tuntijaon ja opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja arviointiin siten, että kaikki vuosiluokat noudattavat uutta opetussuunnitelmaa 1.8.2019 alkaen. Henkilöstömuutokset: - Eskon koulun erityisluokan opettajan määräaikainen tehtävä lukuvuodeksi 2016-2017. - koulunkäyntiavustajien tehtävät: Eskon koulu, Oitin koulu, Yläaste Henkilöstölisäyksissä on edellytetty, että toimintayksikön tulee kattaa ylimääräiset kustannukset oman toiminnan säästöillä. TALOUDEN TOTEUTUMAN ARVIOINTI Talous on toteutunut suunnitellusti. Tulot ovat kertyneet yli arvioidun n. 21 000 euroa. Syynä ovat olleet ylittyneet kotikuntakorvaustulot ja Mäntsälän kunnan korvaukset koulukuljetusten järjestelyistä Hausjärvellä toissijaista koulua käyvistä mäntsäläläisistä oppilaista. Menot ovat ylittyneet n. 100 000 eurolla. Syinä tähän ovat osin henkilöstölisäykset: Eskon kouluun on lukuvuodeksi 2016-2017 palkattu määräaikainen erityisluokanopettaja oppilasmäärän niin vaatiessa. Eskon kouluun, yläasteelle ja Oitin ala-asteelle on palkattu määräaikaiset avustajat. Päätöksissä yksiköt on velvoitettu kattamaan aiheutuvat lisäkustannukset ensisijaisesti oman käyttösuunnitelmansa sisältä. Muita perusteita menojen ylityksiin ovat mm. seuraavat seikat: - Lastensuojeluperusteilla vieraisiin kuntiin sijoitettujen lapsien koulunkäyntikulut ja sairaalakoulujen kulut näyttävät olevan kasvussa. Kotikuntakorvausmenot ja niihin liittyvät kuljetusmenot ovat ylittyneet n. 40 000 euroa - Oppikirjojen hankintojen ylitys on n. 14 000 euroa - Koulukuljetusten ylitys on n. 82 000 euroa - Varhemaksujen osuus perusopetuksen osalta on n. 21 000 (Ei varausta talousarviossa) - Perusopetuksen koulujen poistot ovat n. 94 000 euroa (Ei varausta talousarviossa)

Tammi-joulukuu 2016 670 Toisen asteen koulutus TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 104 Toisen asteen koulutus sisältää toiminnot Hausjärven lukio ja musiikkikoulut. Vastuuhenkilö on lukion osalta koulun rehtori, muun koulutuksen osalta sivistystoimenjohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Hausjärven lukion toiminnan vahvistaminen Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen seutukunnan muiden lukioiden ja Hyrian kanssa. TAVOITTEET JA KEINOT Oman lukion markkinoiminen perusopetuksen oppilaille Hyvä yhteistyö kotien ja koulun välillä Henkilöstön jatkuva koulutus painopisteenä opetussuunnitelmatyö Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -683,7 0,0-683,7-690,6-6,9 101,0 % Tulot 0,0 0,0 0,0 0,3 0,3 0,0 % Netto -683,7 0,0-683,7-690,3-6,6 101,0 % TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Opiskelijat 61 69 69 100,0 Suoritetut yo-tutkinnot 11 21 19 90,5 Musiikinopiskelijat musiikkiopistossa 37 38 38 100,0 Lukion oppilas /vuosi 11 289 9 100 9 562 105,1 Musiikkiopistolainen /vuosi 1 160 1 200 1 059 88,3 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Toiminta on toteutunut suunnitellusti. Päättötodistuksen saaneista perusopetuksen oppilaista, jotka hakivat lukioon, 64 % haki Hausjärven lukioon. Koulu on panostanut digitalisaation ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Seutukunnan lukiot tekevät yhteistyötä erillisinä itsenäisinä yksikköinä. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Talous toteutuu suunnitellusti. Menojen ylitys on vain n. 7 000 euroa. Tämä johtuu siitä, että musiikkiopistojen kustannukset ovat laskeneet. Lukion menot ovat ylittyneet vajaalla 12 000 eurolla. Henkilöstökulut

Tammi-joulukuu 2016 670 Toisen asteen koulutus Tilinpäätös 105 ovat ylittyneet n. 6 700 euroa palvelujen ostot n. 6 500 euroa. Poistot, joihin ei talousarviossa ole varauduttu, ovat n. 9 500 euroa. Lukion sähköisten ylioppilaskirjoitusten ja opetuksen yleisen digitalisaation vuoksi on tehty tarpeellisia hankintoja, joiden yhteydessä on tarvittu ict-palveluja aiempaa enemmän.

Tammi-joulukuu 2016 701 Kulttuuri- ja museotoiminta TEHTÄVÄN KUVAUS Vastuuhenkilö on sivistystoimenjohtaja. Tilinpäätös 106 KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Avustukset kulttuuriyhdistyksille ja yksityisille on siirretty sivistystoimen hallintoon. Yhteistyön lisääminen kansalaisjärjestöjen kanssa Toimiva kotiseutumuseo Systemaattisen luettelointityön jatkaminen TAVOITTEET JA KEINOT Yhteistyö kunnan eri yhdistysten ja seurojen kanssa Kotiseutumuseotoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen yhdessä museon vuokraajan, Hausjärvi- Seuran kanssa. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -7,4 0,0-7,4-6,4 1,0 86,7 % Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Netto -7,4 0,0-7,4-6,4 1,0 86,4 % Toiminta ja talous ovat toteutuneet suunnitellusti. Vuoden 2016 kulttuuripalkinto myönnettiin Eläkeliiton Hausjärven yhdistys ry:lle ja Ryttylän Eläkkeensaajat ry:lle.

Tammi-joulukuu 2016 731 Liikunta- ja nuorisotoimi TEHTÄVÄN KUVAUS LIIKUNTATOIMI Tilinpäätös 107 Tämä tulosalue sisältää seuraavat osa-alueet: liikuntatoimi Vastuuhenkilö: liikuntasihteeri KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Laadukkaiden liikuntapalvelujen ympärivuotinen tarjoaminen Yhteistyö muiden liikuntaa järjestävien tahojen kanssa TAVOITTEET JA KEINOT Aktiivisten harrastusmahdollisuuksien ylläpitäminen ja luominen Monipuolinen, ohjattu toiminta Eri ryhmien huomioiminen (lapset, nuoret, työikäiset, ikäihmiset, erityisryhmät) NUORISOTOIMI Tämä tulosalue sisältää seuraavat osa-alueet: nuorisotoimi Vastuuhenkilö: liikuntasihteeri KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Nuorisotilatoimintojen ylläpitäminen ja kehittäminen Nuorten harrastusmahdollisuuksien ylläpitäminen Nuorten aktivoiminen osallistumaan ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen TAVOITTEET JA KEINOT Ohjattuja nuorisoiltoja kahtena - kolmena iltana viikossa Yhteistyö koulujen kanssa nuorisovaltuuston toiminnan tukeminen Seudullisen yhteistyön jatkaminen TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -348,5 0,0-348,5-326,7 21,8 93,7 % Tulot 70,0 0,0 70,0 77,1 7,1 110,1 % Netto -278,5 0,0-278,5-249,6 28,9 89,6 %

Tammi-joulukuu 2016 731 Liikunta- ja nuorisotoimi TUNNUSLUVUT Tilinpäätös 108 TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Liikuntatapahtumat 164 210 173 82,4 Liikuntakerhot 445 600 560 93,3 Osallistujat 11 340 15 000 10 018 66,8 Nuorisoillat 398 400 416 104,0 Kävijät 4 176 5 500 5 006 91,0 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Toimintaa järjestettiin suunnitellusti mutta huonosta ja vähälumisesta talvesta johtuen osa talven hiihtotapahtumista ja kouluista jouduttiin perumaan kokonaan. Kylmä alkukesä vähensi liikuntakerhojen ja tapahtumien osallistujamääriä. Nuorisopuolella avointa iltatoimintaa lisättiin, muuta toimintaa järjestettiin suunnitellusti. Nuorisovaltuusto aloitti toimintansa. Kävijämäärät ja osallistumiset tapahtumiin kasvoivat syksyllä. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Kuntosalien käyttöaste ja tulot putosivat uuden laskutusjärjetelmän takia mutta tuloja kertyi kuitenkin hieman yli arvioidun. Nuorisopuolella Valkjärven vuokratulot sen sijaan lisääntyivät. Menot liikunta- ja nuorisopuolella ovat jääneet alle raamin.

Tammi-joulukuu 2016 750 Kirjastotoimi Tilinpäätös 109 TEHTÄVÄN KUVAUS Pääkirjasto ja kirjastoauto Vastuuhenkilö on kirjastonjohtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Sivistys- ja virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen kuntalaisille Elinikäisen oppimisen tukeminen Ikäihmisten palvelujen kehittäminen Kirjastopalvelujen riittävä saavutettavuus TAVOITTEET JA KEINOT Ammattitaitoinen, motivoitunut ja määrällisesti riittävä henkilöstö Ajanmukainen ja monipuolinen kysyntää vastaava aineistokokoelma Ajanmukainen ja vuorovaikutteinen kirjastojärjestelmä Kaikkien verkostojen ja yhteyksien hyödyntäminen tietopalvelussa Seudullinen ja valtakunnallinen yhteistyö Sitovat tulostavoitteet: Kirjastopalvelujen tarjoaminen kuntalaisille Kirjaston ja koulujen yhteistyö Taloussuunnitelmassa huomioon: Pallas-kirjastojärjestelmää ei ole päivitetty moneen vuoteen, kirjastolla oli siis selkeä tarve uusia kirjastojärjestelmä. Uuden järjestelmän yhteishankinta on Ratamokirjastojen osalta siirtynyt jo useana vuonna tulevaisuuteen mutta kesäkuussa 2016 tehtiin päätös kilpailuttaa Ratamokirjastojen kirjastojärjestelmän hankinta. Kilpailutus julkistettiin joulukuussa 2016 ja ratkaisu tehdään helmikuussa 2017. Järjestelmän vaihdos tapahtuu vuoden 2017 aikana. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -375,4 0,0-375,4-396,9-21,5 105,7 % Tulot 5,6 0,0 5,6 6,4 0,8 113,6 % Netto -369,8 0,0-369,8-390,6-20,8 105,6 %

Tammi-joulukuu 2016 750 Kirjastotoimi TUNNUSLUVUT 6/2016 12/2016 Konkreettiset luvut Lainoja 53 131 98 805 Käyntejä 19 491 37 052 Aineistomenot 37 824 66 724 Henkilöstömenot 103 481 218 439 Toimintakulut 205 095 405 326 Tilinpäätös 110 TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Suoritetavoitteet Lainoja/asukas (kaikki) 6 Lainoja/asukas (Hausjärven) 11 13 11 84,6 Käyntejä/asukas (kaikki) 4 Käyntejä/asukas (Hausjärven) 4 8 4 50,0 Tehokkuus/taloudellisuus 1 lainan hinta, /laina 4 3 4 133,3 1 käynnin hinta, /käynti 11 6 11 183,3 Aineistomenot, /asukas 7 8 8 100,0 Henkilöstömenot, /asukas 25 22 25 113,6 Toimintakulut, /asukas 47 44 47 106,8 TOIMINTATAVOITTEIDEN SEKÄ MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Kirjaston palvelutasoa on ylläpidetty tarjoamalla palveluja pääkirjastossa ja kirjastoautossa. Kirjastoauto on käynyt Hausjärven kouluilla ja haja-asutusalueella. Kirjastossa on kaikkiaan 5 vakituista työntekijää. Aukioloajat ovat muuttuneet edellisestä vuodesta siten, että kirjasto on ollut kolmea kesäkuukautta lukuun ottamatta avoinna lauantaisin klo 10-14. Hausjärven kirjaston kokonaislainaus on edelliseen, vuoteen 2015 verrattuna selkeästi noussut. Vuoden 2016 kokonaislainaus oli 98805 (vuoden 2015 saman ajanjakson lainaus 92880). Lainaus on lisääntynyt sekä pääkirjastossa että kirjastoautossa. Selkeästi eniten nousua on tapahtunut tietokirjojen lainoissa, niitä myös hankittiin vuoden aikana aiempaa enemmän. Tämä on ilahduttava havainto, etenkin kun lainamäärät yleisissä kirjastoissa ovat valtakunnan tasolla olleet kauan laskussa. Kävijöiden määrä on edelliseen vuoteen verrattuna sen sijaan hieman laskenut. Vuonna 2016 se oli 37052 ja vuonna 2015 kävijöiden määrä oli kaikkiaan 37197. Kokonaisuudessaan kävijöiden määrän vähentyminen on hyvin pientä. Tiivistettynä voisi sanoa, että vuonna 2016 hieman harvemmin käyvät asiakkaat lainasivat selkeästi enemmän kuin aiemmin.

Tammi-joulukuu 2016 750 Kirjastotoimi Tilinpäätös 111 Kirjastotoimi on pysynyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sille asetetussa talousarviossa. Tiliraportista näkyy, että kokonaisnettobudjetti oli tarkasteluvuonna 405 326. Kirjastotoimelle myönnetyn talousarvion ylitys johtuu suurimmaksi osaksi eläkemenoperusteisesta Kuel- maksusta (talousarvion kohta 4122) sekä yhteisvastuullisesta varhemaksusta, kirjastoauton yllättävistä korjauskuluista ja kirjaston uuden kopiokoneen hankkimisesta vanhan rikkouduttua.

Tammi-joulukuu 2016 760 Kansalaisopisto TEHTÄVÄN KUVAUS Vastuuhenkilö on kansalaisopiston rehtori. Tilinpäätös 112 Kansalaisopisto; valtionosuuteen oikeuttava opetus, hankkeet, maksupalvelukoulutus Strategia: Hausjärven kansalaisopisto on monipalveluopisto, jonka tehtävänä on järjestää laadukasta ja laaja-alaista opetusta aikuisille elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti eri puolilla kuntaa ja erilaisille kohderyhmille. Opisto järjestää myös lasten opetusta kuvataiteessa ja musiikissa. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Alueellisen yhteistyön selvittäminen edelleen. Selvitystyö lopuillaan, ei hallinnollisia muutoksia. Opetusmenetelmien kehittäminen. Nettikurssiyhteistyötä laajennettu. Yhteiskunnan ja työelämän muutosten huomioiminen toiminnassa. Kielten opetuksen alueellista yhteistyötä kehitetään edelleen. TAVOITTEET JA KEINOT Laatujärjestelmän käyttöönotto. Jatkohankkeen yhteydessä tuntiopettajan työtyytyväisyyskysely. Henkilöstön koulutus. Tuntiopettajien koulutus alueen seminaarina 13.5.2016 Hyvinkäällä. Opetusta eri puolilla kuntaa. Opetuspaikkoja Ryttylässä, Eskon koulussa ja Oitissa. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -246,4 0,0-246,4-240,4 6,0 97,5 % Tulot 85,0 0,0 85,0 82,9-2,1 97,6 % Netto -161,4 0,0-161,4-157,4 4,0 97,5 % TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TOT 2016 Tot-% nettomenot/opetustunti 71 60 73 121,6 nettomenot/opiskelija 248 207 235 113,5 nettomenot/asukas 21 18,2 18,2 100,0 tuntimäärä 2651 2700 2152 79,7 opiskelijat (kurssilaiset) 766 (1396) 780 669 (1181) 85,8 kurssit 98 55 78 141,8

Tammi-joulukuu 2016 760 Kansalaisopisto TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tilinpäätös 113 Vuoden 2016 aikana tutkittiin Lopen kunnanjohtaja Karoliina Frankin ehdotuksesta vielä kerran, voisivatko Riihimäen, Hausjärven ja Lopen opistot yhdistyä alueopistoksi, mutta suunnitelmat kariutuivat. Hausjärven kansalaisopisto jatkaa siis itsenäisenä kansalaisopistona. Vuonna 2016 Hausjärven kansalaisopistossa annettiin 2152 tuntia opetusta, mikä oli 499 tuntia vähemmän kuin vuonna 2015. Opiskelijoita kursseilla oli 669 eli 97 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Syksyllä 2015 Hausjärven kansalaisopisto tarjosi opiskelijoille 60 kurssia (mukana myös lyhytkurssit, jotka kestävät päivästä muutamaan viikonloppuun). Näistä kursseista toteutui lopulta 45. Keväällä 2016 käynnissä oli 39 kurssia. Syksyllä 2016 kansalaisopiston tarjonnassa oli 51 kurssia, joista 39 toimi vuoden 2016 puolella. Eniten osallistujia keräsivät erilaiset liikuntakurssit. Kädentaitokurssit olivat myös suosittuja, mutta niissä opiskelijamäärät oli käytännön syistä pidettävä pieninä. Tietotekniikkakurssit keräsivät laajasta tarjonnasta huolimatta vain niukasti osallistujia tai peruuntuivat. Kansalaisopiston opetusta järjestettiin Ryttylässä, Eskon koulussa, Oitissa ja kirkonkylässä. Hausjärven kansalaisopisto tarjosi opinto-ohjelmassaan myös yhteistyökursseja, joiden opetus tapahtui muualla kuin Hausjärvellä. Erityisesti kielten opiskeluun tämä toi lisää vaihtoehtoja. Laatujärjestelmän käyttöönottoa opiston arjessa jatkettiin. Tuntiopettajille tehtiin työtyytyväisyyskysely, jonka perusteella parannettavaa oli lähinnä opetusmateriaaleissa ja taukotiloissa. Vuoden 2016 aikana kansalaisopiston opistosihteeri ja rehtori jäivät eläkkeelle. Uudeksi rehtoriksi valittiin joulukuussa Maija Metsola. Toimistosihteerin valinta oli määrä tehdä tammikuussa 2017. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Peruttujen kurssien suhteellisen suuren määrän vuoksi vuoden 2016 talousarvio ja toteutuma poikkeavat toisistaan. Sekä kansalaisopiston menot että tulot jäivät budjetoidusta. Kurssimäärä ei kuitenkaan ollut niin pieni kuin talousarviossa uumoiltiin. Ero johtuu siitä, että talousarviota laadittaessa pohjana oli käytetty vain puolen vuoden lukuja eikä laskettu yhteen syksy- ja kevätlukukautta. Tunnuslukujen osalta vuoden 2015 luvut on korjattu tähän tilinpäätökseen vastaamaan todellista tilannetta. Opiskelijamääräsarakkeessa on nyt ilmoitettu myös kurssilaisten määrä. Tällä tarkoitetaan kursseilla opiskelevia yhteensä: sama henkilö saattaa olla laskettuna summaan useamman kerran, jos hän on opiskellut useammalla kuin yhdellä kurssilla.

Tammi-joulukuu 2016 81 Tekninen lautakunta TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 114 Teknisellä lautakunnalla on vastuullaan seuraavat tulosalueet: hallintopalvelut, yhdyskuntatekniset palvellut, vesihuoltolaitos ja tilapalvelu Teknisen lautakunnan strategia: Tekniset palvelut joustavasti ja tehokkaasti. Toimia kuntalaisiin päin avoimesti ja antaa kuntalaisille mahdollisuus tuoda esille teknisen toiminnassa esiintyviä epäkohtia. Ennakoida tulevat tarpeet mahdollisuuksien mukaan. TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -5 184,3 0,0-5 184,3-4 895,6 288,7 94,4 % Tulot 4 675,5 0,0 4 675,5 4 627,4-48,1 99,0 % Netto -508,8 0,0-508,8-268,3 240,5 52,7 % OLEELLISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA Yleisesti ottaen vuosi on ollut edelleen nykyisen normitalvien mukaisesti keskitasoa lauhempi. Toimintaa on pyöritetty kevennetyllä työnjohdolla jakaen vastuuta, tehtävistä on selviydytty kunnialla. Teknisen toimialan vuosi on ollut kiireinen valmisteltaessa tulevia hankkeita. Teknisen toimialan toimintaa kuvaa jälleen kerran rakentaminen. Vuoden aikana rakennettiin Kuulojan alueelle vesihuolto palvelemaan alueelle kaavoitetua teollista rakentamista. Hanke saatiin toteutettua kiireestä huolimatta hyvin. Lisäksi ollaan suunniteltu Monnin Pihon asuntoalueen kunnallistekniikan rakentamista ja hanke tuli myös kilpailutettua vuoden 2016 aikana. Myös kunnan ensimmäinen kunnallistekniikan saneerausurakka saatiin suunniteltua ja kilpailutettua. Ryttylässä on suunniteltu vedenottamon laadun parantamista ja veden määrän kasvattamista lisäkaivon avulla, hanke todettiin kuitenkin kustannustehokkuudeltaan kannattamattomaksi. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Teknisen toimialan tulos on 240 000 talousarviota parempi. Teknisen toimen tulot jäivät alle talousarvion 50 000, vaikka puunmyyntitulot ylittivät talosarvion 45 000 ja vesimaksujen perusmaksut ylittivät talousarvion 40 000. Suurin alitus tuli muiden suoritteiden myyntituloista, joista jäi puuttumaan 80 000. Menojen osalta merkittävimmät alitukset tulivat kiinteistöjen lämmityksestä 155 000 ja sähkömaksuista 60 000. Tulosta voidaan pitää hyvänä, koska toimialan suunnitelmien mukaiset velvoitteet ja hankkeet tulivat toteutettua hyvin. Merkittävimpänä puutteena jäi toteutumatta Oitin koulun siirtotilojen hankinta.

Tammi-joulukuu 2016 81 Tekninen lautakunta Tilinpäätös 115 TEKNISEEN LAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVIEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Strateginen vuositavoite Mittari Tavoitetaso Toteuma Talouden tasapainon Kiinteistö- ja tilaohjelma säilyminen Koulu- ja päiväkotitilat käsittävä ohjelma on valmisteltu vuoden aikana. Kunnan merkittävimpien kiinteistöjen Pitkän tähtäimen ylläpitosuunnitelman luonnos on valmistunut ja esitelty teknisessä lautakunnassa. Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Varma ja laadukas infrastruktuuri: vesi, viemäri ja tiestö Järjestetyn vesihuollon piiriin kuuluminen. Toimintahäiriöt ja katkokset: Tyydyttävä taso: enintään 6/vuosi Hyvä taso: enintään 3/vuosi Tyydyttävä taso: Vesi- ja viemärilaitoksen liittymisprosentti kasvaa yli 0,7 % / vuosi ja vesiosuuskunnille järjestetään 1 neuvontatilaisuus/vuosi Kunnan verkostolla ei ole ollut toimintahäiriöitä, kuitenkin nykyiset talvet ovat kunnossapidon kannalta haasteellisia liukkauden takia. Tavoitteessa on saavutettu hyvä taso. Vesi ja viemäriverkostoihin on tullut kuusi uutta liittyjää 0,38 %. Liittymisprosentti jää reilusti alle tavoitteen. Ei saavutettu edes tyydyttävää tasoa. Hausjärvellä kuntalaiset voivat hyvin Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Hyvinvointikertomus: Liikenneturvallisuuden parantaminen. Liikenneturvallisuustyöryhmässä esiinnousseiden parannustoimenpiteiden toteuttaminen. Yksityisteiden toimintaedellytysten parantaminen Hyvä taso: Vesi- ja viemärilaitoksen liittymisprosentti kasvaa yli 1,0 % / vuosi Kolme parannustoimenpidettä toteutetaan vuoden aikana. Tyydyttävä taso: Kunta järjestää yhteistoiminta ja neuvontatilaisuuksia yksityistiekunnille, 1 tilaisuutta vuodessa Kunta on toteuttanut yhden liikenteen parantamistoimenpiteen vuoden aikana. Vuonna rakennettiin Monniin koululiikennettä palveleva kevyenliikenteenväylä. Tavoitetta ei saavutettu. Yksityisteille ei ole ehditty järjestää neuvontatilaisuuksia. Tavoitetta ei saavutettu. Hyvä taso: Kunta järjestää yhteistoiminta ja neuvontatilaisuuksia yksityistiekunnille, 2 tilaisuutta vuodessa. Lisäksi tiekuntien kesken saadaan järjestettyä tiekuntia palvelevaa yhteistoimintaa.

Tammi-joulukuu 2016 810 Hallintopalvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 116 Hallintopalvelut sisältävät hallintopalvelut, myytävät palvelut, suunnittelun, vesiosuuskunnat, jätehuollon, varastotoiminnan sekä palo- ja pelastus-suojelutoimen. Vastuuhenkilö on tekninen johtaja. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA toimialalle kuuluva päätöksen teko oman palvelutuotannon laadun, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden tehostaminen TAVOITTEET JA KEINOT asioiden nopea ja joustava käsittely prosessien kartoittaminen toimintojen tuotteistaminen Tulostavoitteet: Tärkeimpien toimintojen prosessoinnin ja tuotteistamisen käynnistäminen Jalkautuminen kuntalaisten pariin itsenäisesti tai muiden hallintokuntien kanssa TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -952,0 0,0-952,0-930,6 21,4 97,8 % Tulot 87,9 0,0 87,9 82,3-5,6 93,6 % Netto -864,1 0,0-864,1-848,3 15,8 98,2 % TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Teknisen hallinnon osalta kuvaavaa on, että henkilöstöpuutteiden takia työtehtäviä on jouduttu jakamaan ja paljon operatiivisia asioita on siirtynyt hallinnon tehtäviksi. Tilanteeseen on luvassa riittävä muutos, kun uusi maan- ja vesirakennusmestarin vakanssi varattiin vuoden 2017 talousarvioon. Teknisen toimialan hallinnon tehtäviin on kuluvan vuoden aikana kuulunut hankkeiden suunnittelua ja valmistelua mittaviin hankkeisiin. Suurimmat hankkeet ovat olleet kunnallistekniikan rakentamisen puolelta, mutta myös Oitin koulun hankesuunnitteluun valmistautuminen, Oitin ala-asteen ja Ryttylän koulukeskuksen rakennusaikaisten siirtotilojen hankinnan valmistelu sekä Ryttylän aluelämpölaitoksen rakennuttamisen valmistelua. Jätehuollon kierrätysjätteiden keräyksen osalta pakkausjätteen RINKI Oy on saamassa toimintansa järjestykseen ja keräyspisteet käyttöön. Vesiosuuskuntien osalta on tehty sopimus Erkylän vesiosuuskunnan liittymisestä kunnan vesilaitokseen.

Tammi-joulukuu 2016 810 Hallintopalvelut Tilinpäätös 117 MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Teknisen hallinnon tilinpäätös on pysynyt talousarviossa.

Tammi-joulukuu 2016 830 Yhdyskuntatekniset palvelut TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 118 Yhdyskuntatekniset palvelut sisältävät liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, liikunta-alueet, kone- ja kuljetuspalvelut, maa- ja metsätilat sekä mittaustoiminnan. Vastuuhenkilö on talonrakennusmestari ja aluemestari. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Kaavateiden kunnossapito ja perusparannus. Liikenneturvallisuuden parantaminen yhdessä Ely-keskuksen kanssa. Kuntakuvan parantaminen. Laadukas ympäristö. Houkuttelevat asuinalueet. Metsäomaisuudesta huolehtiminen. TAVOITTEET JA KEINOT Henkilöstön koulutus. Asianmukainen ja tehokas kalusto. Nopea reagointi kuntalaispalautteisiin. Ajan tasalla oleva metsätaloussuunnitelma. Toimiva yhteistyöverkosto. Tulostavoitteet: Kaavateiden perusparannus. Leikkikenttien ja uimaloiden turvallisuuden ylläpitäminen. Suunnitelmallisuuteen perustuva kunnan maa- ja metsäomaisuudesta huolehtiminen. Työkoneiden toimintakunnon säilyttäminen Toimivan yhteistyöverkoston ylläpitäminen TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -1 124,3 0,0-1 124,3-1 049,5 74,8 93,4 % Tulot 471,7 0,0 471,7 449,0-22,7 95,2 % Netto -652,6 0,0-652,6-600,6 52,0 92,0 %

Tammi-joulukuu 2016 830 Yhdyskuntatekniset palvelut TUNNUSLUVUT Tilinpäätös 119 TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Kunnossapito /km 5 293 5 965 5 577 93,5 Valaistus /valopiste 48,27 52,00 47,46 91,3 Liuk.onnettomuudet/v 1 0 1 Taimikoiden hoito ja ensiharvennukset ha 20 6 6 100,0 Yksityistieavustukset keskimäärin /km 327 360 347 96,4 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Infrapalvelut ylläpitävät kunnan katuverkostoa, puistoja, leikkikenttiä, uimarantoja ja kunnan metsäomaisuutta. Kunnan oman katuverkon kunnossapito on hyvin hoidettu, valitettavasti vuodesta toiseen Elykeskuksen tieverkko kuntamme taajamia halkovilla teillä on hoidettu osin ala-arvoisesti. Kunta pyrkii omilla palautteillaan ja yhteistyöneuvotteluiden avulla nostamaan ongelmaa esille, mutta talvihoidosta on jouduttu huomauttamaan aluevalvojaa useita kertoja myös 2016 aikana. Liikenneturvallisuustyöryhmä on kokoontunut muutaman kerran vuoden 2016 aikana. Liikenneturvallisuustyöryhmä pyrkii nostamaan alueellisia liikenteen ongelmakohtia esille. Tärkeimpinä liikenneryhminä esille nousevat kevytliikenne ja koululaisliikenne. Leikkipaikkojen tarkastukset ja korjaukset tehtiin suunnitelmien mukaisesti ja metsiä hakattiin metsäsuunnitelman mukisesti. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Infratoiminnan tulos on 50 000 parempi kuin talousarviossa. Suurimmat säästöt syntyvät talvikunnossapidosta. Teiden talvihoito nykyisin on pääsääntöisesti liukkauden torjuntaa kun aiemmin pääpaino oli lumen poistossa.

Tammi-joulukuu 2016 855 Vesihuoltolaitos TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 120 Vesihuoltolaitokseen kuuluvat vesilaitos ja viemärilaitos. Vastuuhenkilö on 2016 ollut talonrakennusmestari. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Talousveden edullinen hankinta ja tehokas jakelu. Laitosten ja verkostojen toimintakyvyn ylläpitäminen tarvittavin peruskorjauksin. Oman palvelutuotannon kehittäminen Yhteistyön kehittäminen Lopen, Riihimäen ja Hyvinkään kanssa TAVOITTEET JA KEINOT Toimintavarmuuden kehittäminen automatiikan avulla. Verkostojen kartoitus ja kuntotietojen tarkastelu Verkoston peruskorjaussuunnitelma Sadevesiverkoston suunnittelun käynnistäminen Ryttylän osalta Vesilaitoksen toiminnan tiedottamisen kehittäminen Tulostavoitteet: Laatuvaatimukset täyttävän talousveden toimittaminen asiakkaille. Verkostojen perusparannus Uusien alueiden kunnallistekniikan rakentaminen TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -896,7 0,0-896,7-857,2 39,5 95,6 % Tulot 1 304,7 0,0 1 304,7 1 321,7 17,0 101,3 % Netto 408,0 0,0 408,0 464,4 56,4 113,8 %

Tammi-joulukuu 2016 Tilinpäätös 121 855 Vesihuoltolaitos TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Käyttökulut/laskutettu vesim³ (ei sis. pokuluja) 0,98 1,08 1,09 100,9 Käyttökulut/laskutettu jätevesim³ 2,11 2,40 2,23 92,9 (ei sis.po-kuluja) Vesijohtoverkosto km (sis, siirtolinjat) 114,6 115,1 118,3 102,8 Jätevesiverkosto km (sis. siirtolinjat) 93,7 94,4 97,4 103,2 Hulevesiverkosto 14,6 16,2 15,3 94,4 TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Hausjärven kunnan vesilaitos toimii kunnan muiden teknisten toimien yhteydessä omana taseyksikkönä. Laitoksen töitä hoidetaan osana teknisen toimen työtä. Toiminnoista on vuoden 2016 vastannut 3 henkilöä suoraan vesilaitoksen alla ja työnjohdolliset tehtävät on nyt kolmen vuoden ajan hoidettu muiden vastuualueiden henkilöiden toimesta. Työnjohdollinen vastuu on pääosin ollut talonrakennusmestarilla ja toiminnasta kokonaisvastuussa olevana tekninen johtaja on joutunut ottamaan isomman vastuun vesilaitoksen operatiivisesta toiminnasta. Vesilaitoksen toimintaa on myös työllistänyt mittavat hankinnat ja investoinnit, joita useita on jouduttu tekemään alkuperäistä tiiviimmällä aikataululla ja siten valmistelutyölle ei aina ole jäänyt tarvittavaa aikaa. Aikataulun muutokset ovat etupäässä aiheutuneet muuttuneista rakentamisen ja kaavoitusten toteuttamistilanteista. Investointeja on kuvattu investointikertomuksen yhteydessä, mutta kulunut vuosi kuten myös tuleva vuosi on sisältänyt muutamia mittavia investointeja: Kuulojan vesihuoltohanke, Hikiän Vehkalukon kaava-alueen ensimmäisen vaiheen totettaminen, Monnin Pihonkaarteen kaavaalueen rakentaminen ja Ryttylän Korvenahon vanhan asuntoalueen kunnallistekniikan kokonaissaneeraus. Monnin ja Ryttylän hankkeet on kilpailutettu ja hankittu mutta töiden aloitus siirtyi urakoitsijan esityksestä vuodelle 2017. Arkista toimintaa on pystytty hoitamaan häiriöttä normaaliin tapaan. Normaalit arkipäivän tehtävät ja poikkeustilanteet ovat hoituneen nykyisin henkilöresurssein. Vuoden alkupuolella rakennettu Kuulojan teollisuusalueen vesihuolto ja Ekokemin alueen laajentuminen Hausjärven puolella on vaatinut vesilaitosta myös varautumaan vesihuollossa aivan uudenlaiseen, ehkä mittavaankin muutokseen. Vuoden aikana on jo useaan otteeseen todettu vanhojen jätevesien kapasiteettivarausten olevan alimitoitettu uuteen tilanteeseen tulevaisuudessa se aiheuttaa neuvotteluja jäteveden käsittelijän eli Riihimäen veden kanssa. Vesihuollossa Hausjärven kunta on ostanut omiin tarpeisiinsa osuuden Hyvinkään veden kaupunkia palvelevasta siirtojohdosta, siltä osin kun se palvelee Hausjärven Monnin taajamaa. Hyvinkään pohjavesilaitoksella tehtävät muutostyöt ensi vuonna vaativat sopimuksen läpikäymistä ja samalla muutos saatiin hyvässä yhteistyössä sovittua Hyvinkään veden kanssa.

Tammi-joulukuu 2016 855 Vesihuoltolaitos Tilinpäätös 122 Varautuminen kasvavan vedenkulutukseen Ryttylän kaivojen vaikutusalueella (Kuulojan alue) vaatii kuntaa ryhtymään toimenpiteisiin vesimäärien kasvattamiseksi Ryttylän kaivoilta. Asiasta on tehty esiselvitys vuoden 2016 aikana. Vuoden aikana laitokseen liittyi ainoastaan kuusi uutta liittyjää, mukana myös kuulojan alueelta vesilaitoksen merkittävä uusi asiakas Riihimäen Biotehdas Oy. Liittyjämäärä on kokonaisuudessaan ennätyksellisen pieni. Vesihuoltolaitoksella varsinaisia poikkeustilanteita ja katkoksia ei ollut vuoden 2016 aikana. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Taloudellisesti vesihuoltolaitoksen vuosi on mennyt hyvin. Vaikka osa laskutuksesta jouduttiin siirtämään tulevalle vuodelle oli tulos talousarviosta hieman parempi. Perusmaksujen korotukset toivat tarvittavat lisätulot joita toiminta tarvitseen tehdäkseen vesilaitoksen tuloksesta vesilain mukaisesti kannattavan. Kannattavuudella tarkoitetaan lähinnä toteutuneiden kulujen kattamista ja varautumista tuleviin hankintoihin ja menoihin. Investointeja käsitellään omassa osiossaan, mutta laitoksen kannalta kasvaneiden menojen huomioon ottaminen on tärkeää. Samoin tulee huomioida tulevat hankkeet, Ryttylän uudet asuntoalueet ja Monnin jatkotarpeet. Ekokemin osalta tilanne on tällä hetkellä hyvä uuden yhdysputken rakentamisen ansiosta ja nyt aluetta voidaan kehittää kunnan oman tarpeen mukaisesti.

Tammi-joulukuu 2016 870 Tilapalvelu TEHTÄVÄN KUVAUS Tilinpäätös 123 Tilapalvelu käsittää kiinteistöjen ylläpidon sekä vuokra-asunnot. Vastuuhenkilö on talonrakennusmestari. KESKEISET PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Kiinteistöjen arvon säilyttäminen ja teknisen kunnon ylläpitäminen kokonaistaloudellisesti. TAVOITTEET JA KEINOT Kiinteistöjen kuntokartoitus ja peruskunnostustarpeiden kartoittaminen Kunnan kiinteistöjen käytön kartoittaminen Tarpeettomien kiinteistöjen ja tilojen jatkojalostus Kiinteistökatselmusten tehostaminen. Henkilöstön ammattitaidon lisääminen. Energian kulutuksien seurantajärjestelmien kehittäminen ja käyttöönottaminen Tulostavoitteet: Nykyisellään tarpeettomien rakennusten käyttötarkoituksen muutos tai myyminen. Tarpeettomien vuokralla olevien kiinteistöjen ja asuntojen myyminen. Tilapalvelun poikkeusolojen valmiustason selvittäminen ja suunnitelman laatiminen TALOUSLUVUT 1000 euroa Ta Ta Ta 2016 Toteuma Poikkeama Tot% 2016 muutos + muutos 2016 2016 Menot -2 211,3 0,0-2 211,3-2 058,3 153,0 93,1 % Tulot 2 811,2 0,0 2 811,2 2 774,5-36,7 98,7 % Netto 599,9 0,0 599,9 716,2 116,3 119,4 % TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 Tot 2016 Tot-% Ylläpito /m³ 11,29 13,05 11,580 88,7 Sähkö /v 272 571 332 800 281 878 84,7 Vesi ja jätevesi /v 60 857 61 700 60 945 98,8 Lämpö /m³/v 3,14 4,22 3,25 77,0

Tammi-joulukuu 2016 870 Tilapalvelu TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tilinpäätös 124 Tilapalvelut ovat hoitaneet heidän vastuullaan olevat tehtävät hyvin. Tärkeässä osassa tilapalveluiden toiminnassa ovat työllistetyt, jotka täydentävät kevyttä organisaatiota siten, että pystymme palvelemaan lähes kaikkia käyttäjiä hyvin. Tilapalvelu on pyrkinyt toteuttamaan käyttäjiensä tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla, huomioiden olemassa olevat resurssit ja talousarvion. Alkuvuoden aikana on käyty yhteistyöneuvottelut varhaiskasvatuksen kanssa ja esille nousseet epäkohdat on korjattu parhaimmalla toteuttamiskelpoisella tavalla. Kokonaisuudessaan yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa on parantunut ja yhteistoiminnalle voidaan antaa arvosana hyvä. Oitin koulun viereisellä tontilla oleva päiväkotirakennus on purettu kesän aikana korjauskelvottomana. Alustavasti sen tilalle on suunniteltu koulun tulevia siirtotiloja. Tekninen toimi on purkanut myös Hikiän vanhan terveystalon Eskon koulun lähistöltä. Purkamisen jäljiltä on syntynyt vapaata tilaa. Myös koulun liikennejärjestelyjä on paranneltu avaamalla koulun pihalta liikenneyhteys Paloasemantielle. Muita tehtyjä töitä alkuvuoden aikana on ollut Ryttylän asuntolan yhden asunnon muuttaminen neuvolatilaksi ja toisen asunnon muuttaminen koulun pienryhmätilaksi, yläasteen automaatiotekniikan nykyaikaistamista ja voimistelusalin pintarakenteiden korjauksia sekä väliverhon uusiminen. Kirjaston kosteudenpoistojäähdytys on asennettu toimintakuntoon. Valtuustosaliin on asennettu automaattinen ilmastoinnin ohjaus. Hikiän päiväkoti on saanut uuden aidan ja päiväkodin piha-alueita kulkualueiden osalta on aidan rakentamisen yhteydessä paranneltu. Kirkonkylän asuntolan ja Oitin Paavolan rakennuksen peltikatot on uusittu. Lehtimajojen pihavalot on uusittu LED -valaisimiksi ja tehty valaisinpylväiden huoltokäsittely. Kunnassa toimiva sisäilmatyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja käsitellyt sisäilmahaittailmoituksia, suuressa osassa esitetyissä ongelmista on selvitty pienillä korjaustoimilla, etupäässä ilmastointien toiminnan tarkastuksilla. Oitin koulun osalta sisäilmatyöryhmä on suositellut vähentämään koulun muutaman luokkatilan säännöllistä käyttöä sisäilmaoireiden vuoksi ja siirtämään opetusta siirtokelpoisiin väistötiloihin. Yleisesti ottaen sisäilmatyöryhmä on todennut kunnantilojen olevan tyydyttävässä kunnossa vaikka oirehtimista esiintyykin satunnaisesti eri tiloissa. Tilapalvelun tärkeänä saavutuksena voidaan pitää kiinteistöjen pitkäntähtäimen korjausuunnitelmaluonnoksen valmistumista, suunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2017 alkupuolella. MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Tilapalvelu teki talousarviota paremman tuloksen. Menojen osalta säästöjä saavutettiin kiinteistöjen lämmitys- ja sähkökuluissa. Sähköä kului 50 000 vähemmän kuin oli talousarviossa varattu, lämmityksen osalta säästöä syntyi 155 000. Syynä oli taasen vaihteeksi normaalia lämpimämpi vuosi. Talousarvion lähtökohtana on ollut normaali talvi. Kunnan kiinteistöjen sähkönkulutus ja energiansäästö asioihin on kiinnitetty huomiota uusimalla valaistuksia Led tekniikalle ja uudistamalla kiinteistöjen automaatiotekniikkaa.

125 3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Tuloslaskelma (sisältää ulkoiset ja sisäiset erät, luvut euroa) Alkup. TA 2016 Muutettu TA 2016 Toteuma 2016 TAmuutos Poikkeama Toteuma, % Tilinpäätös 2015 Muutos, Muutos, % Toimintatuotot 11 056 300 0 0 11 050 459-5 841 99,9 % 10 830 726 219 733 2,0 % Myyntituotot 4 244 900 4 210 837-34 063 99,2 % 4 039 875 170 961 4,2 % Maksutuotot 2 506 200 2 610 891 104 691 104,2 % 2 505 100 105 791 4,2 % Tuet ja avustukset 618 800 662 075 43 275 107,0 % 696 947-34 873-5,0 % Muut toimintatuotot 3 686 400 3 566 657-119 743 96,8 % 3 588 804-22 147-0,6 % Valmistus omaan käyttöön 0 45 089 45 089 #JAKO/0! 32 854 12 235 37,2 % Toimintakulut -54 469 300 0 0-52 395 503 2 073 797 96,2 % -52 042 452-353 051 0,7 % Henkilöstökulut -17 214 800 0 0-16 587 056 627 744 96,4 % -16 275 083-311 973 1,9 % Palkat ja palkkiot -13 180 100-12 755 174 424 926 96,8 % -12 473 283-281 891 2,3 % Henkilösivukulut -4 034 700 0 0-3 831 882 202 818 95,0 % -3 801 800-30 082 0,8 % Eläkekulut -3 246 600-3 078 315 168 285 94,8 % -3 118 791 40 477-1,3 % Muut henkilösivukulut -788 100-753 568 34 532 95,6 % -683 009-70 559 10,3 % Palvelujen ostot -28 450 600-27 298 404 1 152 196 96,0 % -27 358 681 60 277-0,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 748 400-2 492 240 256 160 90,7 % -2 392 854-99 387 4,2 % Avustukset -3 282 500-3 216 227 66 273 98,0 % -3 258 808 42 581-1,3 % Muut toimintakulut -2 773 000-2 801 574-28 574 0 101,0 % -2 757 026-44 549 1,6 % Toimintakate -43 413 000 0 0-41 299 955 2 113 045 95,1 % -41 178 872-121 083 0,3 % Verotulot 32 733 000 32 433 483-299 517 99,1 % 32 179 061 254 422 0,8 % Valtionosuudet 13 367 800 13 464 009 96 209 100,7 % 12 541 806 922 203 7,4 % Rahoitustuotot ja -kulut -468 900 0 0-393 872 75 028 84,0 % -498 676 104 805-21,0 % Korkotuotot 34 700 29 757-4 943 85,8 % 33 901-4 144-12,2 % Muut rahoitustuotot 3 400 18 297 14 897 538,1 % 23 737-5 441-22,9 % Korkokulut -506 700-429 287 77 413 84,7 % -543 993 114 706-21,1 % Muut rahoituskulut -300-12 638-12 338 4212,6 % -12 321-316 2,6 % Vuosikate 2 218 900 0 0 4 203 665 1 984 765 189,4 % 3 043 319 1 160 346 38,1 % Poistot ja arvonalentumiset -2 323 500 0 0-2 075 149 248 351 89,3 % -2 386 530 311 381-13,0 % Suunnitelman muk. poistot -2 323 500-2 052 151-2 052 151 88,3 % -2 086 370 34 219-1,6 % Kertaluonteiset poistot 0 0-10 751 10 751-100,0 % Arvonalentumiset 0-22 998-22 998-289 409 266 411-92,1 % Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0,0 % 0 0 0,0 % Satunnaiset tuotot 0 0 0,0 % 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0,0 % 0 0 0,0 % Tilikauden tulos -104 600 0 0 2 128 516 2 128 516-2034,9 % 656 789 1 471 728 224,1 % Varausten ja rahastojen muutos 172 400 Varausten lisäys 172 400 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 67 800 0 0 2 128 516 2 128 516 3139,4 % 656 789 1 471 728 224,1 %

126 Verotulojen erittely Hausjärven kunnan tulo- ja kiinteistöveroprosentit vuonna 2016 olivat: Kunnan tulovero: tuloveroprosentti 21,50 % Kiinteistövero: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,25 % vakituiset asuinrakennukset 0,45 % muut asuinrakennukset 1,05 % rakentamaton rakennuspaikka 4,00 % voimalaitosrakennukset 3,00 % yleishyödylliset yhteisöt 0,00 % Verotulot toteutuivat seuraavasti: 2016 Muutos, Muutos% 2015 Muutos% 2015-16 2015-16 2013-14 Kunnallisvero 29 737 553,26 478 122,31 1,6 29 259 430,95 0,7 Kiinteistövero 1 575 143,62-94 620,39-5,7 1 669 764,01 8,0 Osuus yhteisöveron tuotosta 1 120 786,06-129 079,83-10,3 1 249 865,89 6,0 Yhteensä 32 433 482,94 254 422,09 0,8 32 179 060,85 1,3 / asukas 3 754,74 29,45 1,8 3 687,72 2,4 Tulovero% 21,50 21,00 Valtionosuuksien erittely Kunnan saamat valtionosuudet supistuivat edelleen. Erityisen merkittävä oli muutos verotulojen tasauksessa. Erittely valtionosuuksista: 2016 Muutos, Muutos% 2015 Muutos% 2015-16 2015-16 2013-14 Peruspalvelujen vos 12 239 860 746 891,08 6,5 11 492 969-18,9 Verotulotasaus 2 745 708 125 591,88 4,8 2 620 116 196,0 Järjestelmämuutoksen tasaus 0 17 550,00-100,0-17 550-166,7 Opetus- ja kultt.toimen vos -1 521 559 32 170,00-2,1-1 553 729-22,0 Yhteensä 13 464 009 922 202,96 7,4 12 541 806-4,2 / asukas 1 558,70 121,40 8,4 1 437,29-3,2 Asukasmäärä 8 638 8 726 Asukasmäärän muutos -88-96 Asukasmäärän muutos, % -1,0 % -1,1 %

127 4 Investointiosan toteutuminen Talousarvion investointiosan toteutumisvertailu (luvut 1 000 euroa) KIINTEÄ OMAISUUS Kiinteistöjen hankinta ja myynti TA2016 TA2016 + muutokset TAmuutos Toteutunut 2016 Poikkeama Tot-% Myynnit 150,0 150,0-150,0 0,0 % Rahoitusosuudet 0,0 0,0 Menot 0,0 0,0 Netto 150,0 0,0 150,0 0,0-150,0 0,0 % Maa-alueiden hankinta ja myynti Myynnit 270,0 270,0 79,3-190,8 29,4 % Rahoitusosuudet 0,0 0,0 Menot - 100,0-100,0-180,5-80,5 180,5 % Netto 170,0 0,0 170,0-101,2-271,2-59,6 % KIINTEÄ OMAISUUS Myynnit 420,0 0,0 420,0 79,3-340,8 18,9 % Rahoitusosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot - 100,0 0,0-100,0-180,5-80,5 180,5 % Netto 320,0 0,0 320,0-101,2-421,2-31,6 % IRTAIN OMAISUUS ATK-laitteet ja ohjelmat Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 25,0-25,0 25,0 0,0 % Netto - 25,0 0,0-25,0 0,0 25,0 0,0 % Ruoka- ja siivouspalvelun irtain Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 15,0-15,0 15,0 0,0 % Netto - 15,0 0,0-15,0 0,0 15,0 0,0 % Sosiaalitoimen irtaimisto Myynnit Rahoitusosuudet

128 Koulujen irtain Menot - 45,0-45,0 45,0 0,0 % Netto - 45,0 0,0-45,0 0,0 45,0 0,0 % Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 10,0-10,0 10,0 0,0 % Netto - 10,0 0,0-10,0 0,0 10,0 0,0 % Koulujen atk- ja tvt-laitteet Myynnit Rahoitusosuudet 0,0 0,0 Menot - 50,0-50,0-56,7-6,7 113,5 % Netto - 50,0 0,0-50,0-56,7-6,7 113,5 % Auto kotipalveluun Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0 Netto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kotipalv.mob.lait. Ja optim.jär. Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 27,0-27,0 27,0 0,0 % Netto - 27,0 0,0-27,0 0,0 27,0 0,0 % Potilaskutsujärjestelmä Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 50,0-50,0-14,9 35,1 29,7 % Netto - 50,0 0,0-50,0-14,9 35,1 29,7 % Kirjastojärjestelmän uusiminen Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 15,0-15,0 15,0 0,0 % Netto - 15,0 0,0-15,0 0,0 15,0 0,0 % Pakettiauto, tekninen toimi Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 25,0-25,0-25,6-0,6 102,6 % Netto 0,0-25,0-25,0-25,6-0,6 102,6 %

129 Pienoistraktori, tekniseen toimi IRTAIN OMAISUUS Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 40,0-40,0-40,0 0,0 100,0 % Netto - 40,0 0,0-40,0-40,0 0,0 100,0 % Myynnit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitusosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot - 277,0-25,0-302,0-137,2 165,4 45,4 % Netto - 277,0-25,0-302,0-137,2 165,4 45,4 % AINEETON KÄYTTÖOMAISUUS Osakkeet ja osuudet Myynnit 250,0 68,1 182,0 Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-8,7 8,7 Netto 250,0 0,0 0,0 59,3 59,3 AINEETON KÄYTTÖOMAISUUS Myynnit 250,0 0,0 250,0 68,1 182,0 27,2 % Rahoitusosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot 0,0 0,0 0,0-8,7 8,7 Netto 250,0 0,0 250,0 59,3 59,3 23,7 % TALONRAKENNUS Oitin koulun saneeraus ja laajennus Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 200,0-200,0 200,0 0,0 % Netto - 200,0 0,0-200,0 0,0 200,0 0,0 % Urheilukentän puku- ja huoltotilat, Hikiä Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 50,0-50,0-18,8 31,2 37,5 % Netto - 50,0 0,0-50,0-18,8 31,2 37,5 % Kunnanviraston valtuustosiiven IV-korjaus Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0-19,0-19,0 Netto 0,0 0,0 0,0-19,0-19,0

130 Oitin ylä-asteen autom.saneeraus Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0-45,3-45,3 Netto 0,0 0,0 0,0-45,3-45,3 Paavolan peltikate ja rak.vahvistaminen Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-37,0-37,0 Netto 0,0 0,0 0,0-37,0-37,0 Kirkonkylän koulun asuntolan peltikate Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-34,1-34,1 Netto 0,0 0,0 0,0-34,1-34,1 Kunnantalon valaistuksen uusiminen led tekn. Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-30,7-30,7 Netto 0,0 0,0 0,0-30,7-30,7 Hikiän päiväkodin aidan uusiminen Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-13,5-13,5 Netto 0,0 0,0 0,0-13,5-13,5 Kirjaston jäähdytys/kosteuden hallinta Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-12,3-12,3 Netto 0,0 0,0 0,0-12,3-12,3 Lehtimajojen pihavalot Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-23,0-23,0 Netto 0,0 0,0 0,0-23,0-23,0 Kiinteistöjen peruskorjaukset Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 340,0 0,0 Netto - 340,0 0,0 0,0 0,0 0,0

131 Lukion automatiikan ja valaistuksen uusiminen Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-36,2-36,2 Netto 0,0 0,0 0,0-36,2-36,2 Kirjaston sadevesiviemäröinnin ja valaistuksen Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0-16,2-16,2 Netto 0,0 0,0 0,0-16,2-16,2 TALONRAKENNUS Myynnit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitusosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot - 590,0 0,0-590,0-286,0 304,0 48,5 % Netto - 590,0 0,0-590,0-286,0 304,0 48,5 % KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN Puistot, leikkipaikat ja liik. Myynnit Rahoitusosuudet Menot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Netto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kaavatiet ja kevyenliikenteen väylät Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 150,0 100,0-50,0-33,9 16,1 67,9 % Netto - 150,0 100,0-50,0-33,9 16,1 67,9 % Valaistus Myynnit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitusosuudet Menot - 80,0 0,0-80,0-58,2 21,8 72,7 % Netto - 80,0 0,0-80,0-58,2 21,8 72,7 % Päällystäminen Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 120,0 0,0-120,0-105,6 14,4 88,0 % Netto - 120,0 0,0-120,0-105,6 14,4 88,0 %

132 Hikiä Andersinin pelto Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 37,3-37,3-37,3 0,0 100,0 % Netto 0,0-37,3-37,3-37,3 0,0 100,0 % Oitin /Ryttylän yritysalue Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 100,0-100,0-62,5 37,5 62,5 % Netto - 100,0 0,0-100,0-62,5 37,5 62,5 % Monnin Pihonpelto Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 200,0-200,0-24,3 175,7 12,2 % Netto - 200,0 0,0-200,0-24,3 175,7 12,2 % Kuuloja Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 50,0-50,0-3,9 46,1 7,8 % Netto 0,0-50,0-50,0-3,9 46,1 7,8 % Ryttylän Korpiahon alue Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 550,0-550,0-19,2 530,8 3,5 % Netto 0,0-550,0-550,0-19,2 530,8 3,5 % Hikiän Vehkalukko Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 50,0-50,0-65,0-15,0 130,0 % Netto 0,0-50,0-50,0-65,0-15,0 130,0 % KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN Myynnit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitusosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot - 650,0-587,3-1 237,3-410,0 827,4 33,1 % Netto - 650,0-587,3-1 237,3-410,0 827,4 33,1 %

133 VESI- JA VIEMÄRILAITOS Johtolinjat Verkostojen saneeraus Viemärikaivojen saneeraus Riihimäen jätevedenpuhd. saneeraus Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 110,0 79,4-30,6-34,3-3,7 112,0 % Netto - 110,0 79,4-30,6-34,3-3,7 112,0 % Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 75,0 75,0 0,0 0,0 Netto - 75,0 75,0 0,0 0,0 0,0 Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 23,0 23,0 0,0 0,0 Netto - 23,0 23,0 0,0 0,0 0,0 Myynnit Rahoitusosuudet 0,0 0,0 Menot 0,0 0,0 Netto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Oitin /Ryttylän yritysalue Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 50,0-50,0 50,0 0,0 % Netto - 50,0 0,0-50,0 0,0 50,0 0,0 % Hikiä Andersinin pelto Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 2,4-2,4-2,4 0,0 100,0 % Netto 0,0-2,4-2,4-2,4 0,0 100,0 % Monnin Pihonpelto ja Aurinkolaakso Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 250,0-250,0-26,0 224,0 10,4 % Netto - 250,0 0,0-250,0-26,0 224,0 10,4 %

134 Hikiä, Vehkalukko Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 100,0 50,0-50,0-28,0 22,0 56,0 % Netto - 100,0 50,0-50,0-28,0 22,0 56,0 % Hikiän tekopohjavesilaitoksen saneeraus Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 30,0-30,0 30,0 0,0 % Netto - 30,0 0,0-30,0 0,0 30,0 0,0 % Kuuloja Myynnit 0,0 Rahoitusosuudet 300,0 300,0-300,0 0,0 % Menot - 700,0 87,3-612,7-274,0 338,7 44,7 % Netto - 400,0 87,3-312,7-274,0 38,7 87,6 % Ryttylän Korpiahon alue Myynnit Rahoitusosuudet Menot - 375,0-375,0-25,6 349,4 6,8 % Netto 0,0-375,0-375,0-25,6 349,4 6,8 % VESI- JA VIEMÄRILAITOS INVESTOINNIT YHTEENSÄ Myynnit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitusosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot - 1 338,0-62,7-1 400,7-390,2 270,3 27,9 % Netto - 1 038,0-62,7-1 100,7-390,2 270,3 35,5 % Myynnit 670,0 0,0 670,0 147,3-522,7 22,0 % Rahoitusosuudet 300,0 0,0 300,0 0,0-300,0 0,0 % Menot - 2 955,0-675,0-3 630,0-1 412,6 2 217,4 38,9 % Netto - 1 985,0-675,0-2 660,0-1 265,3 1 394,7 47,6 %

135 Keskeiset investointihankkeet ja niiden toteutuminen Kehittävät investoinnit (Maan hankinta ja kunnallistekniikka uusille alueille) Investoinneissa näkyi selvästi suunniteltu välivuosi, vuoden aikana rakennettiin ainoastaan vesihuoltoa Retulantien alueelle ja Andersinin pellon kunnallistekniikan rakentamisen aloittaminen jo 1980 luvulla tehdyn maankäyttösopimuksen mukaisesti. Oitissa kesksuteltiin Maxitin kanssa murskattujen harkkojen sijoituksesta Oitin teollisuusalueella olevien katujen ja alueella sijaitsevan rautatieaseman paikoitusalueen pohjaksi. Katualueet saatiin rakennettua vuoden aikana ja paikoitusalueen osaltakin työt saatiin hyvään alkuun loppuvuodesta. Puistoalueiden osalta rakennettiin Ryttylään valtuustoaloitteen temppulaani, laajennettiin Ryttylän Frisbee golfrataa täysimittaiseksi 18 korin radaksi ja Manassen pellon alueiden viheristutukset. Talonrakennus Vuoden aikana ei toteutettu yhtään uutta talonrakennus uusinvestointia. Peruskorjausinvestoinnit kohdistuivat kunnanviraston vesikaton peruskorjaukseen, Paavolan kiinteistön peruskunnostukseen alakoulun opetus käyttöön, Kirkonkylän museon vesikatteen ja rakenteiden peruskorjauksilla, kiinteistöautomatiikan uusintaan kirjastolla, Kunnanviraston vanhan keittiön purkaminen ja ottaminen käyttöön tarpeellisina varastotiloina. Vesihuoltolaitos Riihimäen jäteveden puhdistamo valmistui suunnitellusti vuoden 2014 loppuun menneessä. Vuoden 2015 aikana ei toteutettu yhtään peruskorjaushanketta Hausjärvellä, sen sijaan suunniteltiin Ryttylän Korvenahon isoa saneeraushanketta. Uudisrakennushankeena toteutettiin Hikiän Retulantien II toiminta-alueen rakentamishanke ja Andersinin pellon vesihuolto saatiin lähes valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Loppuvuodesta tuli selväksi,että Ekokem yritysalueen lähistölle rakentuvalle kierrätys kylään tarvitsee rakentaa kunnallistekniikkaa Hausjärven vesihuoltolaitoksen toiminta-alueelle. Työtä alettiin suunnittelemaan kiireellä loppuvuodesta ja toteutus tullaan toteuttamaan ennen tehtään käyttöönottoa. Uusi isohko liittyjä vaatii Hausjärveä parantamaan nykyistä jätehuoltoverkostoaan huomattavasti alkuperäistä tavoiteaikataulua nopeammin ja samalla poistamaan verkostosta sinnekuulumattomia hulevesiä. Ylläpitoinvestoinnit Peruskunnostusten osalta pidettiin taasen välivuotta, mutta paljon keskustelua herättänyt Savelantie sai vuoden aikana katuvalot. Valaistus oli sinälläänkin erikoinen, että valaistus oli ensimmäinen LED tekniikalla toteutettu kunnallistekniikan valaistushanke. Useiden vuosien ajan ollaan uudet asuntoalueet suunniteltu LED tekniikalla, mutta toteutukseen niistä ei vielä ole ehtinyt yksikään. Perusturvaan ja tekniselle hankittiin uudet autot suunnitelmien mukaan.

136 TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA OLENNAISET POIKKEAMAT Teknisen toimen investointien osalta investoinnit toteutuivat 60 %. Merkittävimmät tekemättä jääneet investoinnit olivat vesihuollon saneerauksissa, jossa valmistauduttiin Ryttylän Korvenahon kunnallistekniikan saneeraukseen. Myös talonrakennuksen osalta jäi sovituista hankinnoista tekemättä lähinnä yläasteen ja kunnaviraston valtuustosiiven ilmastointisaneeraus. Samalla jäi tekemättä yläasteen sovittu automaatiosaneeraus. Loppuvuodesta tuo urakkasopimus purettiin ilmastointiurakoitsijan kanssa. Vuoden aikana tuli myös tarve tehdä investointeja, johon ei varsinaisesti ollut rahaa varattu. Ryttylään rakennettiin lyhyt pätkä kaavakatua, jotta kaavanmukaiselle tontille syntyisi ajoyhteys. Myös Kuulojan ja Ryttylän korvenahon alueen kunnallistekniikkan suunnittelusta syntyi kuluja.

137 5 Rahoituslaskelmaosan toteutuminen Rahoitusosa osoittaa varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirtojen vaikutuksen kunnan rahavarojen muutokseen tilikaudella. Rahoituslaskelman toteutumisvertailu on alla: Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälk. Toteutuma Poikkeama Tot-% TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 2 219 000,00 0,00 2 219 000,00 4 203 665,41-1 984 665,41 189,4 % TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -307 000,00 0,00-307 000,00-717 097,52 410 097,52 233,6 % 1 912 000,00 0,00 1 912 000,00 3 486 567,89-1 574 567,89 182,4 % INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -2 955 000,00-675 000,00-3 630 000,00-1 412 616,15-2 217 383,85 38,9 % RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN 300 000,00 0,00 300 000,00 0,00 300 000,00 0,0 % PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN 670 000,00 0,00 670 000,00 147 300,45 522 699,55 22,0 % -1 985 000,00-675 000,00-2 660 000,00-1 265 315,70-1 394 684,30 47,6 % TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -73 000,00-675 000,00-748 000,00 2 221 252,19-2 969 252,19-297,0 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 0,00 0,00 0,00 13 600,00-13 600,00 0,00 0,00 0,00 13 600,00-13 600,00 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 6 800 000,00 0,00 6 800 000,00 0,00 6 800 000,00 0,0 % PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -5 877 000,00 0,00-5 877 000,00-5 707 146,00-169 854,00 97,1 % LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 0,00 0,00 0,00 800 000,00-800 000,00 923 000,00 0,00 923 000,00-4 907 146,00 5 830 146,00-531,7 % MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANT.VAROJEN JA PO MUU 0,00 0,00 0,00 63 312,41-63 312,41 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 0,00 0,00 0,00 13 432,68-13 432,68 SAAMISTEN MUUTOS 0,00 0,00 0,00-408 063,74 408 063,74 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 0,00 0,00 0,00-59 414,73 59 414,73 0,00 0,00 0,00-390 733,38 390 733,38 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 923 000,00 0,00 923 000,00-5 284 279,38 6 207 279,38-572,5 % RAHAVAROJEN MUUTOS 850 000,00-675 000,00 175 000,00-3 063 027,19 3 238 027,19-1750,3 % RAHAVARAT 31. 12. 3 316 171,97 1. 1. 6 379 199,16-3 063 027,19

138 6 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta Kaikille tulosalueille on määritelty bruttositovuus. Tämä tarkoittaa, että tuloarviot ja määrärahat ovat erikseen sitovia. Toimintakate ei ole sitova erä. Sitovuus (N/B) TA 2016 TAmuutos TA2016 + muutos Tot. 2016 Poikkeama Toteuma/ TA2016 % Muutos, TP2015-> TP2016, % TP2015 TOIMINTATUOTOT Kunnanvaltuusto B 0 0 0 0 0 0 Keskusvaalilautakunta B 0 0 0 0 0-100,0 % 13 875 Tarkastuslautakunta B 0 0 0 0 0 0 Kunnanhallitus B 307 300 0 307 300 144 069-163 231 46,9 % -36,4 % 226 487 Hallinto- ja sisäiset palvelut B 2 159 300 0 2 159 300 2 131 786-27 514 98,7 % 4,7 % 2 036 184 Elinkeinot ja kehittäminen B 394 000 0 394 000 408 402 14 402 103,7 % -11,0 % 458 908 Perusturvalautakunta B 2 471 500 0 2 471 500 2 707 639 236 139 109,6 % 12,3 % 2 410 356 Sivistyslautakunta B 1 048 700 0 1 048 700 1 031 191-17 509 98,3 % -8,4 % 1 125 882 Tekninen lautakunta B 4 675 500 0 4 675 500 4 627 373-48 127 99,0 % 1,5 % 4 559 034 YHTEENSÄ B 11 056 300 0 11 056 300 11 050 460-5 840 99,9 % 2,0 % 10 830 726 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 45 089 45 089 37,2 % 32 854 TOIMINTAKULUT Kunnanvaltuusto B -58 500 0-58 500-56 750 1 750 97,0 % -8,1 % -61 727 Keskusvaalilautakunta B -500 0-500 -38 462 7,6 % -99,7 % -12 710 Tarkastuslautakunta B -27 100 0-27 100-17 524 9 576 64,7 % -19,6 % -21 806 Kunnanhallitus B -394 000 0-394 000-482 599-88 599 122,5 % 5,9 % -455 900 Hallinto- ja sisäiset palvelut B -3 591 900 0-3 591 900-2 576 872 1 015 028 71,7 % 1,4 % -2 541 054 Elinkeinot ja kehittäminen B -1 834 600 0-1 834 600-1 641 739 192 861 89,5 % -6,3 % -1 752 897 Perusturvalautakunta B -28 463 000 0-28 463 000-27 795 089 667 911 97,7 % -0,3 % -27 887 126 Sivistyslautakunta B -14 914 400 0-14 914 400-14 929 255-14 855 100,1 % 2,2 % -14 606 013 Tekninen lautakunta B -5 184 300 0-5 184 300-4 895 637 288 663 94,4 % 4,1 % -4 703 219 YHTEENSÄ B -54 468 300 0-54 468 300-52 395 503 2 072 797 96,2 % 0,7 % -52 042 452 TOIMINTAKATE Kunnanvaltuusto - -58 500 0-58 500-56 750 1 750 97,0 % -8,1 % -61 727 Keskusvaalilautakunta - -500 0-500 -38 462 7,6 % -103,3 % 1 165 Tarkastuslautakunta - -27 100 0-27 100-17 524 9 576 64,7 % -19,6 % -21 806 Kunnanhallitus - -86 700 0-86 700-338 530-251 830 390,5 % 47,6 % -229 413 Hallinto- ja sisäiset palvelut - -1 432 600 0-1 432 600-445 086 987 514 31,1 % -11,8 % -504 870 Elinkeinot ja kehittäminen - -1 440 600 0-1 440 600-1 233 337 207 263 85,6 % -4,7 % -1 293 989 Perusturvalautakunta - -25 991 500 0-25 991 500-25 087 450 904 050 96,5 % -1,5 % -25 476 770 Sivistyslautakunta - -13 865 700 0-13 865 700-13 898 064-32 364 100,2 % 3,1 % -13 480 131 Tekninen lautakunta - -508 800 0-508 800-223 175 285 625 43,9 % 100,5 % -111 331 YHTEENSÄ - -43 412 000 0-43 412 000-41 299 954 2 112 046 95,1 % 0,3 % -41 178 872

139 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1 Kunnan tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Kunnan tuloslaskelma (luvut euroa) 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Toimintatuotot 6 445 141,45 6 365 380,34 Myyntituotot 1 831 774,67 1 781 754,40 Maksutuotot 2 601 034,77 2 498 332,66 Tuet ja avustukset 662 074,66 696 947,47 Muut toimintatuotot 1 350 257,35 1 388 345,81 Valmistus omaan käyttöön 45 088,88 32 853,62 Valmistus omaan käyttöön 45 088,88 32 853,62 Toimintakulut -47 790 185,17-47 577 105,55 Henkilöstökulut -16 587 056,46-16 275 083,16 Palkat ja palkkiot -12 755 174,18-12 473 283,23 Henkilösivukulut -3 831 882,28-3 801 799,93 Eläkekulut -3 078 314,69-3 118 791,41 Muut henkilösivukulut -753 567,59-683 008,52 Palvelujen ostot -25 016 519,35-25 185 139,32 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 378 963,17-2 288 746,72 Avustukset -3 216 227,28-3 258 808,15 Muut toimintakulut -591 418,91-569 328,20 Toimintakate -41 299 954,84-41 178 871,59 Verotulot 32 433 482,94 32 179 060,85 Kunnan tulovero 29 737 553,26 29 259 430,95 Kiinteistövero 1 575 143,62 1 669 764,01 Osuus yhteisöveron tuotosta 1 120 786,06 1 249 865,89 Valtionosuudet 13 464 009,00 12 541 806,04 Peruspalvelujen valtionosuus 12 239 860,00 11 492 968,92 Verotulotasaus 2 745 708,00 2 620 116,12 Järjestelmämuutoksen tasaus. 0,00-17 550,00 Op. ja kult. toimen valtionosu -1 521 559,00-1 553 729,00 Rahoitustuotot ja -kulut -393 871,69-498 676,29 Korkotuotot 5 209,74 6 726,34 Muut rahoitustuotot 8 296,60 13 737,41 Korkokulut -404 740,25-516 818,72 Muut rahoituskulut -2 637,78-2 321,32

140 Vuosikate 4 203 665,41 3 043 319,01 Poistot ja arvonalentumiset -2 075 149,30-2 386 530,48 Suunnitelman muk. poistot -2 039 420,04-2 086 370,39 Kertaluonteiset poistot -12 731,45-10 751,46 Arvonalentumiset -22 997,81-289 408,63 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Tilikauden tulos 2 128 516,11 656 788,53 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 128 516,11 656 788,53

141 Kunnan rahoituslaskelma (luvut euroa) 2016 2015 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 797 610,39 3 043 319,01 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -311 042,50 1 418 310,46 *TOIMINNAN RAHAVIRTA 3 486 567,89 4 461 629,47 Investointien rahavirta Investointimenot -1 412 616,15-727 075,14 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 147 300,45 512 069,40 *INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -1 265 315,70-215 005,74 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 221 252,19 4 246 623,73 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys 13 600,00 13 600,00 *ANTOLAINOJEN MUUTOKSET 13 600,00 13 600,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 6 800 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 707 146,00-5 637 146,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 800 000,00 0,00 *LAINAKANNAN MUUTOKSET -4 907 146,00 1 162 854,00 Oman pääoman muutokset -1 652 733,52 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 63 312,41-82 841,82 Vaihto-omaisuuden muutos 13 432,68-14 875,94 Saamisten muutos -408 063,74 65 944,91 Korottomien velkojen muutos -59 414,73-93 794,21 *MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET -390 733,38-125 567,06 Rahoituksen rahavirta -5 284 279,38-601 846,58 Rahavarat 31.12. 3 316 171,97 6 379 199,16 Rahavarat 1.1. 6 379 199,16 2 734 422,01 Rahavarojen muutos -3 063 027,19 3 644 777,15

142 Kunnan tase (luvut euroa) VASTAAVAA 2016 2015 euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT 44 303 552,98 44 988 324,32 Aineettomat hyödykkeet 2 148 641,52 2 292 729,14 Aineettomat oikeudet 16 774,75 21 819,78 Muut pitkävaik. menot 2 131 866,77 2 270 909,36 Aineelliset hyödykkeet 33 235 319,19 33 745 411,90 Maa- ja vesialueet 6 203 674,41 6 029 096,40 Rakennukset 18 613 412,67 19 101 191,89 Kiinteät rak. ja laitteet 7 929 698,81 8 025 893,88 Koneet ja kalusto 488 533,30 568 629,18 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 0,00 20 600,55 Sijoitukset 8 919 592,27 8 950 183,28 Muut osakkeet ja osuudet 8 778 592,27 8 795 583,28 Muut lainasaamiset 136 000,00 149 600,00 Muut saamiset 5 000,00 5 000,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 32 915,13 34 362,32 Valtion toimeksiannot 0,00 1 483,37 Lahjoitusrahast. er.katteet 32 915,13 32 878,95 VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 867 828,98 7 536 225,11 Vaihto-omaisuus 101 832,84 115 265,52 Aineet ja tarvikkeet 101 832,84 115 265,52 Saamiset 1 449 824,17 1 041 760,43 Pitkäaikaiset saamiset 75 009,64 75 009,64 Lainasaamiset 30 000,00 30 000,00 Myyntisaamiset 0,00 0,00 Pitkäaikaiset muut saamiset 45 009,64 45 009,64 Lyhytaikaiset saamiset 1 374 814,53 966 750,79 Myyntisaamiset 997 943,99 480 342,52 Muut saamiset 106 007,19 230 976,67 Siirtosaamiset 270 863,35 255 431,60 Rahat ja pankkisaamiset 3 316 171,97 6 379 199,16

143 VASTAAVAA YHTEENSÄ 49 204 297,09 52 558 911,75 VASTATTAVAA 2016 2015 euroa euroa OMA PÄÄOMA 19 779 207,35 17 650 688,24 Peruspääoma 14 523 831,54 14 523 831,54 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 3 126 859,70 4 122 804,69 Oikaisu edellisiin tilikausiin -1 652 733,52 Tilikauden alijäämä 2 128 516,11 656 788,53 PAKOLLISET VARAUKSET 1 074 298,26 165 273,52 Muut pakolliset varaukset 1 074 298,26 1 652 736,52 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 130 066,71 68 201,49 Valtion toimeksiannot 0,00 1 483,37 Lahjoitusrahastojen pääomat 43 721,73 43 654,54 Muut toimeksiantojen pääomat 86 344,98 23 063,58 VIERAS PÄÄOMA 28 220 724,77 33 187 285,50 Pitkäaikainen 18 276 972,00 23 509 118,00 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 18 276 972,00 23 509 118,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Lyhytaikainen 9 943 752,77 9 678 167,50 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 6 032 146,00 5 707 146,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Saadut ennakot 18 937,00 0,00 Ostovelat 1 566 428,81 1 506 839,07 Muut velat 300 494,09 294 548,02 Siirtovelat 2 025 746,87 2 169 634,41 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 49 204 297,09 52 558 911,75

144 2 Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma (luvut euroa) TULOSLASKELMA 2016 2015 LIIKEVAIHTO 1 318 978,57 1 206 985,74 Valmistus omaan käyttöön LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 2 675,00 2 000,00 MATERIAALIT JA PALVELUT -674 463,60-608 329,73 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -122 685,68-121 902,81 PALVELUJEN OSTOT -551 777,92-486 426,92 HENKILÖSTÖKULUT -160 836,12-165 325,02 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -404 754,21-400 400,61 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT -21 918,23-22 307,54 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) YHTEENSÄ 59 681,41 12 622,84 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -33 643,36-36 345,97 YLIJÄÄMÄ(ALIJÄ)ENN.SATUNN.ERIÄ YHTEENSÄ 26 038,05-23 723,13 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 26 038,05-23 723,13

145 Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma (luvut euroa) RAHOITUSLASKELMA 2016 2015 TOIMINNAN RAHAVIRTA LIIKEYLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 59 681,41 12 622,84 POISTOT JA ARVONALENTUMISET 404 754,21 400 400,61 RAHOITUSTUOTOT- JA KULUT -33 643,36-36 345,97 430 792,26 376 677,48 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -390 226,97-108 475,02 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN -390 226,97-108 475,02 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 40 565,29 268 202,46 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS KUNNALLE/KY:LLE 289 958,58 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS KUNNALLE/KY:LLE PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS MUILTA -93 492,42-528 003,45 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET -88 714,80 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET SAAMISTEN MUUTOS MUILTA -264 416,22 254 481,28 KOROT. VELKOJEN MUUTOS MUILTA 27 384,77 94 034,51 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -40 565,29-268 202,46 RAHAVAROJEN MUUTOS 0,00 0,00 RAHAVARAT 31. 12. 0,00 1. 1. 0,00

146 Vesihuoltolaitoksen tase (luvut euroa) VASTAAVAA 2016 2015 PYSYVÄT VASTAAVAT AINEEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot 2 128 625,96 2 246 900,96 AINEELLISET HYÖDYKKEET 4 191 632,59 4 087 884,83 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 4 191 632,59 4 087 884,83 Johtoverkostot ja laitteet 2 168 400,70 1 993 706,32 Siirtoviemäri 2 002 003,68 2 067 643,24 Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 21 228,21 26 535,27 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 6 320 258,55 6 334 785,79 VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET 332 805,72 68 389,50 LYHYTAIKAISET SAAMISET 332 805,72 68 389,50 Myyntisaamiset tytäryhteisöiltä 64,64 Myyntisaamiset muilta 332 741,08 68 389,50 Arvonlisäveron ennakkopalautus Muut saamiset Muut siirtosaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ 332 805,72 68 389,50 6 653 064,27 6 403 175,29

147 VASTATTAVAA 2016 2015 OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA 200 000,00 200 000,00 Peruspääoma TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 26 038,05-23 723,13 Tulostilit EDELLISTEN TILIK. YLI/ALIJÄÄMÄ 1 066 536,23 1 178 974,16 Oikaisu edellisiin tilikausiin -88 714,80 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 292 574,28 1 266 536,23 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN 5 037 411,97 4 847 034,95 LAINAT KUNNALTA/KUNTAYHTYMÄLTÄ 5 037 411,97 4 847 034,95 Kunnilta ja kuntayhtymiltä LYHYTAIKAINEN 323 078,02 289 604,11 LAINAT KUNNALTA/KUNTAYHTYMÄLTÄ 99 581,56 93 492,42 Lyhennysos. julkisyhteisöiltä 99 581,56 93 492,42 OSTOVELAT 83 668,01 118 852,89 Ostovelat jäsenkuntayhtymille 540,00 2 350,00 Ostovelat muille 83 128,01 116 502,89 MUUT VELAT/LIITTYMISMAKSUT JA MUUT VELAT 106 598,92 45 403,88 Ennakonpidätysvelka 2 452,95 2 852,39 Sosiaaliturvamaksuvelka 204,01 216,59 Tilitettävä arvonlisävero 103 941,96 42 334,90 SIIRTOVELAT Muut siirtovelat muille 33 229,53 31 854,92 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ 5 360 489,99 5 136 639,06 6 653 064,27 6 403 175,29

148 3 Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Kuntakonsernin tuloslaskelma TULOSLASKELMA 2016 2015 Toimintatuotot 22 651 522 21 887 872 Toimintakulut -63 211 528-62 020 912 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 2 148 62 155 TOIMINTAKATE -40 557 859-40 070 884 Verotulot 32 433 483 32 179 061 Valtionosuudet 13 475 575 12 541 806 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 11 332 13 424 Muut rahoitustuotot 38 049 38 765 Korkokulut -431 029-562 337 Muut rahoituskulut -5 943-3 449 Rahoitustuotot ja -kulut -387 591-513 596 VUOSIKATE 4 963 608 4 136 386 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 776 530-2 774 772 Arvonalentumiset -4 800-73 469 Poistot ja arvonalentumiset -2 781 330-2 848 240 Satunnaiset erät 178 168 TILIKAUDEN TULOS 2 182 456 1 288 313 Tilinpäätössiirrot 26 133-2 625 Tilikauden verot -6 365-14 303 Laskennalliset verot 62 Vähemmistöosuus -6 252 2 098 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 195 972 1 273 546

149 Kuntakonsernin rahoituslaskelma 2016 2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 963 608 4 136 386 Satunnaiset erät 178 168 Tilikauden verot -6 365-14 303 Tulorahoituksen korjauserät -109 188-292 881 4 848 232 3 829 370 Investointien rahavirta Investointimenot -2 120 539-2 067 828 Rahoitusosuudet investointimenoihin 118 489 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 241 089 1 523 854-1 760 961-543 974 Toiminnan ja investointien rahavirta 3 087 271 3 285 396 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -83-1 825 Antolainasaamisten vähennykset 17 260 17 343 17 178 15 518 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos 1 130 954 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 477 780 7 233 389 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 260 646-6 102 434 Lyhytaikaisten lainojen muutos 597 433-661 636 597 433 469 318-5 185 433 469 318 Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset 0-4 605 Muutokset vähemmistön osuudessa -40 484 0-45 089 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 64 742-89 712 Vaihto-omaisuuden muutos 16 653-14 138 Saamisten muutos -479 746 39 195 Korottomien velkojen muutos -181 705 191 051-580 056 126 396 Rahoituksen rahavirta -5 748 311 566 143 Rahoituksen rahavirta -5 748 311 566 143 Rahavarojen muutos -2 661 040 3 851 539

150 Kuntakonsernin tase TASE 2016 2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 161 965,00 191 719,45 Muut pitkävaikutteiset menot 2 141 421,39 2 278 436,84 Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 338,22 380,10 Aineettomat hyödykkeet 2 303 724,61 2 470 536,39 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 6 397 422,69 6 235 684,72 Rakennukset 25 538 578,65 26 349 343,03 Kiinteät rakenteet ja laitteet 7 979 508,68 8 084 545,01 Koneet ja kalusto 1 070 890,56 1 164 563,44 Muut aineelliset hyödykkeet 800,29 800,29 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 328 837,87 425 528,51 Aineelliset hyödykkeet 41 316 038,74 42 260 465,00 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet 500 839,59 504 940,84 Muut osakkeet ja osuudet sekä osakkeiden arvonkorotukset 3 215 034,78 3 205 834,22 Muut lainasaamiset 176 262,51 193 522,68 Muut saamiset 13 460,14 13 377,42 Sijoitukset 3 905 597,02 3 917 675,16 PYSYVÄT VASTAAVAT 47 525 360,37 48 648 676,55 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 21 780,35 26 578,89 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 32 915,13 32 878,95 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 54 695,48 59 457,84 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 224 034,13 240 583,62 Muu vaihto-omaisuus 1 042,60 1 146,25 Vaihto-omaisuus 225 076,73 241 729,87

151 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 30 000,00 30 000,00 Myyntisaamiset muilta Myyntisaamiset 0,00 Muut saamiset 60 273,81 1 261,86 Pitkäaikaiset saamiset 90 273,81 31 261,86 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 380 363,42 816 529,75 Muut saamiset 283 454,40 390 399,16 Siirtosaamiset 305 845,61 342 561,87 Lyhytaikaiset saamiset 1 969 663,43 1 549 490,78 Saamiset 2 059 937,24 1 580 752,64 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 381,88 381,88 Rahoitusarvopaperit 381,88 381,88 Rahat ja pankkisaamiset 4 506 681,62 7 167 722,11 VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 792 077,47 8 990 586,50 VASTAAVAA 54 372 133,32 57 698 720,89

152 VASTATTAVAA 2016 2015 OMA PÄÄOMA 20 238 266,93 18 243 904,10 Peruspääoma 14 523 831,53 14 523 831,53 Säätiöiden ja yhdistysten peruspääoma 25 228,19 25 228,19 Arvonkorotusrahasto 3 160,22 3 160,21 Muut omat rahastot -5 641,23 14 235,33 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 3 495 716,33 2 403 903,11 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 195 971,89 1 273 545,73 VÄHEMMISTÖOSUUDET 108 299,19 179 900,38 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 Poistoero 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET 393 667,34 335 228,55 Eläkevaraukset 0,00 Muut pakolliset varaukset 393 667,34 335 228,55 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 159 025,38 99 045,66 Valtion toimeksiannot 22 822,51 26 578,89 Lahjoitusrahastojen pääomat 49 857,89 49 403,19 Muut toimeksiantojen pääomat 86 344,98 23 063,58 KONSERNIRESERVI 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma 20 331 267,53 25 722 772,34 Joukkovelkakirjalainat 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19 878 418,20 25 225 492,36 Pääomalainat 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 452 849,33 497 279,98 Lyhytaikainen vieras pääoma 13 141 606,95 13 117 869,86 Joukkovelkakirjalainat 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 583 116,93 6 370 530,75 Pääomalainat 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 44 430,68 50 944,71 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 Saadut ennakot 54 242,67 45 760,20 Ostovelat 2 497 419,90 2 312 870,17 Korottomat velat kunnalta 0,00 Muut velat 491 308,72 596 615,05 Siirtovelat 3 471 088,05 3 741 148,98 VIERAS PÄÄOMA 33 472 874,48 38 840 642,20 VASTATTAVAA 54 372 133,32 57 698 720,89

153 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

154 Liitetiedot 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1.1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelmassa määritellyt poistoajat ovat kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kuvatuissa ja Hausjärven kunnanvaltuuston määrittelemien poistoaikojen rajoissa. Mikäli on käytetty poistoaikojen alarajoja pidempiä poistoaikoja, on niiden käyttämiselle esitetty poistosuunnitelmasta päätettäessä teknistaloudelliset perustelut, joiden pohjalta on määritelty kohteen palvelutuotantokykyä vastaava pitoaika. Samoin myös vuoden aikana aktivoiduille investoinneille poistoajaksi on määritelty joko alarajan mukainen poistoaika tai perustellusta syystä pidempi, palvelutuotantokykyä vastaava pitoaika. Pysyvien vastaavien sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alhaisempaan arvoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on arvostettu taseeseen toteutuneiden hankintamenojen keskiarvon mukaisesti. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Johdannaissopimusten käsittely Johdannaissopimukset sisältävät talousarviolainojen suojaamistarkoituksessa solmittuja koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Kunta on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Koronvaihtosopimusten korot on jaksotettu tuloslaskelmassa. Kunta ei luovuta sopimusten vastapuolille vakuuksia. Sopimukset ovat voimassa 14.5.2018, 4.9.2019 ja 19.9.2021 asti.

155 Liitetiedot 1.2. Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Tilikaudella ei tehty oikaisuja edellisen tilikauden tietoihin. Vuonna 2015 edellisten tilikausien yli- /alijäämään on tehty oikaisuja: pakollisina varauksina on kirjattu kuntayhtymissä kertyneiden alijäämien osuudet. 1.3. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia olennaisia tuottoja ja kuluja ei ole. 1.4. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 1.4.1. Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhteisö Hausjärven kunta ja ne yhtiöt, joissa Hausjärven kunta suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 % kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä sekä kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Lisäksi konsernitilinpäätökseen sisältyy Hausjärven Vammaissäätiö, jonka sääntöjen mukaan kunnalla on oikeus nimittää enemmistö säätiön hallituksen jäsenistä. 1.4.2. Keskinäisen omaisuuden eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. 1.4.3. Sisäiset liiketapahtumat Sisäiset velat ja saamiset ja muut sisäiset liiketapahtumat on vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta eliminoitu. 1.4.4. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Vapaaehtoisista varauksista ja poistoeroista vähemmistöosuutta ei ole erotettu. 1.4.5. Suunnitelmapoistojen oikaisu Tytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu tarvittaessa suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu tytäryhteisöjen omia pääomia vastaan. 1.4.6. Kuntayhtymät Kuntayhtymien taseet ja niiden liitetiedot on yhdistelty lukuarvoiltaan omistusosuuden mukaan. 1.4.7. Poikkeavat tilikaudet Konserniyhteisöillä ei ollut poikkeavia tilikausia. 1.4.8. Konsernin rakenteessa tapahtuneet muutokset ja tietojen vertailukelpoisuus Konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia tilikaudella. Edellisen tilikauden tiedot ovat vertailukelpoisia.

156 Liitetiedot 2. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2.1. Toimintatuotot tehtäväalueittain, ilman sisäisiä eriä Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Yleishallinto 695 281,51 834 140,90 695 251,51 866 771,41 Perusturva- ja terveystoimi 18 928 530,79 17 932 152,82 2 697 897,85 2 408 216,59 Opetus- ja kulttuuritoimi 1 023 997,40 1 110 109,30 1 023 997,40 1 110 177,48 Yhdyskuntapalvelut 763 030,36 909 945,26 781 384,42 841 947,58 Taseyksikkönä käsitelty liikelaitos Liikevaihto 1 238 006,55 1 098 149,13 1 243 905,27 1 136 267,28 Muut varsinaiset toiminnan tuotot 2 675,00 3 375,00 2 675,00 2 000,00 Yhteensä 22 651 521,61 21 887 872,41 6 445 111,45 6 365 380,34 2.2. Verotulojen erittely Kunnan tulovero 29 737 553,26 29 259 430,95 29 737 553,26 29 259 430,95 Osuus yhteisöveron tuotosta 1 120 786,06 1 249 865,89 1 120 786,06 1 249 865,89 Kiinteistövero 1 575 143,62 1 669 764,01 1 575 143,62 1 669 764,01 Verotulot yhteensä 32 433 482,94 32 179 060,85 32 433 482,94 32 179 060,85 2.3. Valtionosuuksien erittely Peruspalvelujen valtionosuus 14 985 568,00 14 095 535,04 14 985 568,00 14 095 535,04 Verotulotasaus -2 745 708,00-2 620 116,12-2 745 708,00-2 620 116,12 Järjestelmämuutoksen tasaus 0,00 17 548,00 0,00 17 548,00 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus -1 509 992,95-1 553 729,00-1 521 559,00-1 553 729,00 Valtionosuudet yhteensä 13 475 575,05 12 541 806,04 13 464 009,00 12 541 806,04 2.4. Palvelujen ostojen erittely Asiakaspalvelujen ostot 19 324 436,63 19 688 664,48 Muiden palvelujen ostot 5 692 082,72 5 496 474,84 Kunnan palvelujen ostot yhteensä 25 016 519,35 25 185 139,32

157 Liitetiedot 2.5. Pakollisten varausten muutokset 2016 2015 Osuus kuntayhtymän alijäämästä 1.1 1 652 733,52 Lisäykset tilikaudella 1 652 733,52 Vähennykset tilikaudella -578 435,26 Osuus kuntayhtymän alijäämästä 1.1 1 074 298,26 1 652 733,52 Satunnaiset tulot ja kulut 2016 2015 2016 2015 Satunnaiset tulot Toimintatuottoihin sisältyvät myyntivoitot Tonttimyynti 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut satunnaiset tuotot 177,80 167,64 0,00 0,00 Yhteensä 177,80 167,64 0,00 0,00 Satunnaiset kulut Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00

158 Liitetiedot 2.6. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaisten poistojen laskennassa käytetyt poistomenetelmät ja poistoajat: Aineettomat oikeudet Tasapoisto 5-20 v. Muut pitkävaikutteiset menot ATK-ohjelmistot Tasapoisto 3 v. Muut Tasapoisto 2-5 v. tai 20 v. Rakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 30-50 v. - uudisrakennukset ja kantaviin rakenteisiin Tasapoisto 20-40 v. ulottuvat peruskorjaukset - kantaviin rakenteisiin kohdistumattomat Tasapoisto 5-30 v. peruskorjaukset Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20-30 v. Asuinrakennukset Tasapoisto 30-50 v. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot (ml. urheilualueet) Menojäännöspoisto 15 % Muut maa- ja vesirakenteet Menojäännöspoisto 10 % Vedenjakeluverkosto Menojäännöspoisto 10 % Viemäriverkko Menojäännöspoisto 10 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Menojäännöspoisto 20 % Siirtoviemäri-yhdysvesijohto Tasapoisto 40 v. Koneet ja kalusto Muut kuljetusvälineet Tasapoisto 4-7 v. Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5-10 v. Muut raskaat koneet Tasapoisto 10-15 v. Muut kevyet koneet Tasapoisto 5-10 v. Sairaala-, terveydenhuolto- yms. Laitteet Tasapoisto 5-15 v. Atk-laitteet Tasapoisto 3-5 v. Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3-5 v. Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi.

159 Liitetiedot 2.7. Pakollisten varausten muutos Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Potilasvahinkovastuuvaraus 1.1. 335 228,55 270 437,22 0,00 0,00 Varauksen muutos 58 438,79 64 791,33 Potilasvahinkovastuuvaraus 31.12. 393 667,34 335 228,55 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset 1.1 0,00 1 652 733,52 Varauksen muutos 0,00-578 435,26 1 652 733,52 Muut pakolliset varaukset 31.12. 0,00 1 074 298,26 1 652 733,52 Pakolliset varaukset yhteensä 393 667,34 335 228,55 1 074 298,26 1 652 733,52

160 Liitetiedot 2.8. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Myyntivoitot Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Tonttimyynti 73 514,52 137 996,48 73 335,01 137 996,48 Rakennusten myyntivoitot 789,38 22 914,34 0,00 22 914,34 Osakkeet 91 175,23 65 327,25 80 399,50 Muut myyntivoitot 0,00 138 554,74 0,00 0,00 Yhteensä 165 479,13 299 465,56 138 662,26 241 310,32 Myyntitappiot Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Maa-alueiden luovutus 0,00 7 764,23 0,00 6 887,26 Rakennusten myyntitappiot 0,00 0,00 0,00 Muut myyntitappiot 0,00 3 762,70 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 11 526,93 0,00 6 887,26

161 Liitetiedot 3. TASEEN LIITETIEDOT 3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 3.1.1. Arvonkorotukset Taseeseen ei ole aktivoitu arvonkorotuksia. 3.1.2. Aktivoidut korkomenot Taseeseen ei ole aktivoitu korkomenoja. 3.1.3. Tiedot pysyvistä vastaavista Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistoset Muut pitkäaikai- menot Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 21 819,78 2 270 909,36 2 292 729,14 Lisäykset tilikauden aikana 5 800,00 5 800,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 Tilikauden poisto 10 845,03 139 042,59 149 887,62 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 16 774,75 2 131 866,77 2 148 641,52 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 16 774,75 2 131 866,77 2 148 641,52 Olennaiset lisäpoistot 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 16 774,75 2 131 866,77 2 148 641,52

162 Liitetiedot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja kiinteistöjen liittymismaksut Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 6 029 096,40 19 101 191,89 8 025 893,88 568 629,18 20 600,55 33 745 411,90 Lisäykset tilikauden aikana 180 493,00 285 980,77 800 181,99 131 430,39 1 398 086,15 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana -5 914,99-5 914,99 Siirrot erien välillä 20 600,55-20 600,55 0,00 Tilikauden poisto 794 360,54 896 377,06 211 526,27 1 902 263,87 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 6 203 674,41 18 613 412,67 7 929 698,81 488 533,30 0,00 33 235 319,19 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 6 203 674,41 18 613 412,67 7 929 698,81 488 533,30 0,00 33 235 319,19 Olennaiset lisäpoistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 6 203 674,41 18 613 412,67 7 929 698,81 488 533,30 0,00 33 235 319,19 Pysyvien vastaavien sijoitukset Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet, Osakkeet, konserniyhtiötusyht. omis- Yhteisöt Hankintameno 1.1. 419 328,54 75 694,29 5 186 482,23 Muut osakkeet ja osuudet Kuntayhtymä-osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset, Saamiset, Saamiset, kuntayhty- muut konsermät yhteisöt ni- yhteisöt 3 114 078,22 0,00 0,00 154 600,00 Yhteensä 8 950 183,28 Lisäykset tilikauden aikana 8 730,00 8 730,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00-2 050,45 0,00-672,75 0,00 0,00-13 600,00-16 323,20 Siirrot erien välillä 0,00 Arvon alentumiset 22 997,81 22 997,81 Hankintameno 31.12. 419 328,54 73 643,84 5 163 484,42 3 122 135,47 0,00 0,00 141 000,00 8 919 592,27 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 419 328,54 73 643,84 5 163 484,42 3 122 135,47 0,00 0,00 141 000,00 8 919 592,27

163 Liitetiedot Omistukset muissa yhteisöissä Omistukset muissa yhteisöissä Kotipaikka Konsernin omistusosuus Konsernin osuus omasta pääomasta Konsernin osuus vieraasta pääomasta Konsernin osuus tilikauden voitosta/ tappiosta Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Ryttylän Kylätalo Hausjärvi 74,00 % 433 563,07 476,19 22 467,23 Hausjärven Talo Oy Hausjärvi 100,00 % 170 065,62 45 768,65 2 730,20 Hausjärven Vammaissäätiö Hausjärvi 100,00 % 106 770,95 597 162,13 20 417,21 Kuntayhtymät Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky Hämeenlinna 4,76 % 3 040 136,65 3 542 750,28 268 732,61 Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Riihimäki 17,51 % 880 088,17 968 871,57 322 810,93 Eteva ky Mäntsälä 0,39 % 60 879,05 201 129,65 5 443,33 Hämeen liitto -ky Hämeenlinna 4,52 % 73 365,53 33 085,76 897,83 Osakkuusyhteisöt Asunto Oy Hausjärven Pelikuja Hausjärvi 25,00 % 77 174,69 67 592,98-37,29 RHL-Data Oy Riihimäki 22,00 % 100 262,25 124 899,47 2 059,97

164 Liitetiedot 3.1.4. Saamisten erittely Saamisten erittely 2016 2015 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 711,04 0,00 1 207,17 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 43 747,78 0,00 43 747,78 0,00 Siirtosaamiset 0,00 54 355,54 0,00 6 139,60 Yhteensä 43 747,78 55 066,58 43 747,78 7 346,77 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0,00 3 983,50 0,00 2 611,77 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 5 442,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 9 425,50 0,00 2 611,77 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 YHTEENSÄ 43 747,78 64 492,08 43 747,78 9 958,54

165 Liitetiedot 3.1.5. Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Ely-keskus, työllistämistuet 19 613,60 18 434,19 19 613,60 18 434,19 Ely-keskus, kuntouttava työtoiminta 17 869,39 Kela/sv-korvaukset 7 802,01 6 583,82 7 595,87 4 386,82 Kela/työterveyshuollon korvaukset 132 573,34 201 700,94 74 882,12 162 596,96 Hyvinkään kaupunki/seudullinen perheoikeudellinen yksikkö 0,00 0,00 0,00 0,00 Hämeenlinnan kaupunki/kanta- Hämeen pelastuslaitos 0,00 0,00 15 483,95 25 476,35 Hausjärven Vammaissäätiö 0,00 0,00 54 355,54 6 139,60 Fannyn Tupa ry 0,00 0,00 0,00 14 724,79 Verohallinto 0,00 0,00 Tuet ja avustukset 9 506,61 16 897,95 0,00 0,00 Puunmyyntitulo 86 457,27 86 457,27 Muut 49 892,78 98 936,98 12 475,00 5 803,50 YHTEENSÄ 305 845,61 342 553,88 270 863,35 255 431,60

166 Liitetiedot 3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 3.2.1. Oma pääoma Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Peruspääoma 1.1. 14 523 831,53 14 523 831,53 14 523 831,54 14 523 831,54 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Peruspääoma 31.12. 14 523 831,53 14 523 831,53 14 523 831,54 14 523 831,54 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 1.1. 25 228,19 25 228,19 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 31.12. 25 228,19 25 228,19 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto 1.1. 3 160,21 3 160,21 0,00 0,00 Arvonkorotuksen lisäys Arvonkorotuksen vähennys 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto 31.12. 3 160,21 3 160,21 0,00 0,00 Muut omat rahastot 1.1. 14 235,33 13 929,38 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella 1 411,77 2 269,36 Vähennykset tilikaudella -21 288,33-1 963,41 Muut omat rahastot 31.12. -5 641,23 14 235,33 0,00 0,00 Edell. tilikausien yli/alijäämä 1.1. 3 677 448,83 2 403 903,11 3 126 859,70 4 122 804,69 Oikaisu edelliseen tilikauteen -181 732,50 0,00-1 652 733,52 Edell. tilikausien yli/alijäämä 31.12. 3 495 716,33 2 403 903,11 3 126 859,70 2 470 071,17 Tilikauden yli/alijäämä 2 195 971,89 1 273 545,72 2 128 516,11 656 788,53 Oma pääoma yhteensä 31.12. 20 238 266,92 18 243 904,09 19 779 207,35 17 650 691,24 3.2.2. Pitkäaikainen vieras pääoma Velat tai velkojen osat, jotka erääntyvät maksettavaksi myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua. Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Lainat rahoitus- ja vakuutus- 5 023 390,87 7 730 311,69 4 742 436,00 7 383 620,00 laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 250 000,00 250 000,00 0,00 0,00 Pitkäaikaiset velat yhteensä 5 273 390,87 7 980 311,69 4 742 436,00 7 383 620,00

167 Liitetiedot 3.2.3. Pakolliset varaukset Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Potilasvahinkovastuuvaraus 1.1. 335 228,55 270 437,22 0,00 0,00 Varauksen muutos 58 438,79 64 791,33 Potilasvahinkovastuuvaraus 31.12. 393 667,34 335 228,55 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset 1.1 0,00 1 652 733,52 Varauksen muutos 0,00-578 435,26 1 652 733,52 Muut pakolliset varaukset 31.12. 0,00 1 074 298,26 1 652 733,52 Pakolliset varaukset yhteensä 393 667,34 335 228,55 1 074 298,26 1 652 733,52 3.2.4. Velkojen erittely 2016 2015 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0,00 90 952,42 0,00 83 162,68 Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 29 883,05 33 168,76 Yhteensä 0,00 120 835,47 0,00 116 331,44 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0,00 6 967,45 0,00 14 947,92 Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 6 967,45 0,00 14 947,92 YHTEENSÄ 0,00 127 802,92 0,00 131 279,36

168 Liitetiedot 3.2.5. Erittely siirtoveloista Lyhytaikaiset siirtovelat: Lyhytaikaiset siirtovelat Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Menojäämät Siirtyvät korot 74 399,98 95 153,77 66 804,96 83 551,32 Lomapalkkajaksotus 2 664 741,55 2 868 638,93 1 547 435,66 1 654 430,61 Valtionosuusennakot 55 168,36 88 615,42 55 168,36 88 615,42 Palkat ja henkilösivukulut 96 266,34 90 110,56 0,00 0,00 Keva, työntekijä 0,00 0,00 61 838,52 56 984,05 Keva, työnantaja 340 183,81 352 499,10 171 107,72 158 597,75 Valtion Eläkerahasto, työntekijä 0,00 0,00 8 848,64 9 037,93 Valtion Eläkerahasto 0,00 0,00 25 876,92 30 989,09 Potilasvakuutuspooli 82 014,04 62 539,00 0,00 0,00 Vuokravakuudet 0,00 0,00 7 881,14 7 087,07 Kanta-Hämeen Shp, ensihoidon kuntamaksut ja siirtoviivemaksut 0,00 0,00 0,00 39 205,00 Hausjärven Vammaissäätiön henkilöstö 0,00 0,00 43 081,46 Riihimäen seudun tk:n ky 29 883,05 33 168,76 Muut siirtovelat 158 313,95 183 592,19 7 820,44 7 967,41 Siirtovelat yhteensä 3 471 088,03 3 741 148,97 2 025 746,87 2 169 634,41

169 Liitetiedot 3.2.6. Vakuudet ja vastuusitoumukset Leasing-vastuut (arvonlisäveroineen) Leasing-vastuut (sis.alv) Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 98 437,24 97 308,50 27 149,32 27 320,06 Myöhemmin maksettavat 112 067,86 133 231,78 22 589,64 21 800,01 Yhteensä 210 505,10 230 540,28 49 738,96 49 120,07 Vastuusitoumukset Vastuusitoumukset Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Takaukset tytäryhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma 88 028,27 0,00 0,00 0,00 Jäljellä oleva pääoma 41 358,10 0,00 0,00 0,00 Takaukset osakkuusyhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma 0,00 206 933,85 Jäljellä oleva pääoma 0,00 206 933,85 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 8 877 207,70 8 877 207,70 8 865 732,00 8 865 732,00 Jäljellä oleva pääoma 3 690 198,11 4 002 159,82 3 680 395,92 3 991 879,50 Kuntien takauskeskus Osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 42 091 042,00 42 037 846,88 42 091 042,00 42 037 846,88 Osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12. 0,00 0,00 0,00 0,00 Vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31 418,17 29 956,41 31 418,17 29 956,41

170 Liitetiedot Muut taloudelliset vastuut Muut taloudelliset vastuut Konserni Kunta 2016 2015 2016 2015 Korkojohdannaiset Käypä arvo -184 211,00-264 613,22 Kohde-etuuden arvo 4 569 020,31 5 928 101,47 4 473 027,00 5 747 370,00 Vuokravakuudet 60 150,84 76 003,46 43 531,83 41 888,00 Sopimuksiin sisältyvät palautusvastuut 73 839,90 69 300,50 0,00 0,00 Arvonlisäveron palautusvastuu 23 891,66 33 730,07 0,00 0,00 Valtionosuuden palautusvastuu 2 825 950,00 2 824 950,00 2 824 950,00 2 824 950,00

171 Liitetiedot 3.2.7. Kuntayhtymien alijäämiä koskevat liitetiedot Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 10.11.2015 lausunnon (113), jonka mukaan jäsenkunnan tulee kirjata kirjanpitoonsa osuus kuntayhtymään kertyneestä alijäämästä pakollisena varauksena, mikäli kuntayhtymän alijäämää ei todennäköisesti saada lähitulevaisuudessa katetuksi esimerkiksi kuntayhtymän päättämillä muilla toimenpiteillä. Kuntayhtymälle aikaisempien tilikausien aikana kertynyt olennainen alijäämä on kirjattu Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä erää oikaisemalla tilikaudella 2015. Tilikaudelle kohdistuvat osuudet alijäämästä kirjataan tulosvaikutteisesti. Kuntayhtymien alijäämät sekä niiden muutos tilikaudella on esitetty alla olevassa taulukossa. Alijäämät on esitetty pakollisissa varauksissa. Alijäämien muutos pienentää tuloslaskelmassa palvelujen ostoja kuntayhtymältä. 31.12.2016 muutos 1.1.2016 Kanta-Hämeen Shp:n ky 847 248,17-258 679,83 1 105 928,00 Riihimäen seudun tk:n ky 227 050,09-319 755,43 546 805,52 1 074 298,26-578 435,26 1 652 733,52 3.2.8. Vahingonkorvausvastuita koskevat liitetiedot Kunnan tiedossa ei ole sopimuksia, joista voisi realisoitua vahingonkorvausvastuita.

172 Liitetiedot 3.3. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot 3.3.1. Henkilöstöä koskevat liitetiedot Kunnan henkilöstömäärä 31.12.2015 31.12.2016 Muutos 2015-2016 vakin. määräaik. vakin. määräaik. vakin. määräaik. Keskushallinto 40 1 40 3 0,0 % 200,0 % Perusturvatoimi 96 26 102 29 6,3 % 11,5 % Sivistystoimi 105 41 105 42 0,0 % 2,4 % - varhaiskasvatus 36 3 37 6 2,8 % 100,0 % Tekninen toimi 22 3 22 1 0,0 % Yhteensä 299 74 306 81 2,3 % 9,5 % 373 387 3,8 % Työllistetyt 23 24 4,3 % Yhteensä sis. työllistetyt 396 411 3,8 % Henkilöstökulut Konserni Kunta euroa 2016 2015 2016 2015 Henkilöstökulut Tuloslaskelman mukaan 25 871 239,40 25 583 768,00 16 587 056,46 16 275 083,16 Aktivoitu aineellisiin hyödykkeisiin 0,00 9 290,87 0,00 9 290,87 Yhteensä 25 871 239,40 25 593 058,87 16 587 056,46 16 284 374,03

173 Liitetiedot 3.3.2. Tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Kunta Euroa, alv 0 2016 2015 BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Yhteensä 0,00 0,00 PwC Julkistarkastus Oy Tilintarkastuspalkkiot 10 993,91 13 481,45 Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 2 657,10 4 150,60 Yhteensä 13 651,01 17 632,05 Kaikki yhteensä 13 651,01 17 632,05 3.3.3. Tilitetyt luottamushenkilömaksut Kunta euroa 2016 2015 Keskustan Hausjärven kunnallisjärjestö 2 612,60 2 758,00 Kokoomuksen Hausjärven kunnallisjärjestö 1 183,15 1 603,08 Hausjärven SD 1 369,80 1 512,65 Ryttylän työväenyhdistys ry SD 474,23 624,75 Hausjärven Perussuomalaiset 766,40 957,33 Hausjärven kristilliset 50,40 64,90 Riihimäen Vihreät 70,00 129,00 Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä 6 526,58 7 649,71

174 Liitetiedot 4. VESIHUOLTOLAITOKSEN TASEYKSIKKÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.1. Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain 2016 2015 Liikevaihto 1 318 978,57 1 206 985,74 Valmistus omaan käyttöön Muut varsinaisen toiminnan tuotot 2 675,00 2 000,00 Toimintatuotot yhteensä 1 321 653,57 1 208 985,74 4.2. Taseen liitetiedot 4.2.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aineettomat hyödykkeet 2016 2015 Muut pitkävaikutteiset menot 01.01. 2 246 900,96 2 365 175,96 Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto 118 275,00 118 275,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 2 128 625,96 2 246 900,96 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 01.01 4 087 884,83 4 261 535,42 Lisäykset tilikauden aikana 390 226,97 108 475,02 Rahoitusosuudet Tilikauden poisto 286 479,21 282 125,61 Poistamaton hankintameno 31.12. 4 191 632,59 4 087 884,83

175 Liitetiedot 4.2.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma 2016 2015 Peruspääoma 1.1. 200 000,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 200 000,00 Vähennykset tilikaudella Peruspääoma 31.12. 200 000,00 200 000,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1 1 066 536,23 1 178 974,16 Oikaisu edellisiin tilikausiin 0,00-88 714,80 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12 1 066 536,23 1 090 259,36 Tilikauden yli-/alijäämä 26 038,05-23 723,13 Oma pääoma 31.12. 1 292 574,28 1 266 536,23 Pitkäaikainen vieras pääoma Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Kunnalta 4 667 993,56 4 468 359,35 Velkojen erittely Lyhytaikainen vieras pääoma Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 540,00 2 350,00 Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät Hyvinkään Vesi Lomapalkkajaksotus 26 461,19 29 430,79 Muut siirtovelat 6 768,34 2 424,13 Yhteensä 33 229,53 31 854,92

176 V LUETTELOT JA SELVITYKSET LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA Käytetyt kirjanpitokirjat: Päiväkirja, sähköinen Pääkirja, sähköinen Tasekirja, sidottu Nrosarja Tositelajin nimi Käytetyt tositenumerot Arkistointi 1 Alkusaldot 1001 1005 Paperitosite 2 Talousarvio 2001 2003 Paperitosite 3 Lisämääräraha 3001 3003 Paperitosite 10 Muistio, ulk. RD 10001 10166 Sähköinen 11 Muistio, ulk. sis. RD 14001 14028 Sähköinen 15 Muistio, ulk. Rondo 15001 15590 Sähköinen 20 Muistio, sis. RD 20001 20099 Sähköinen 25 Muistio, sis. Rondo 25001 25249 Sähköinen 32 Muistio, ulk. tilinpäätös 32001 32021 Sähköinen 33 Irtaimisto 33001 33313 Sähköinen 34 Käyttöomaisuus 34001 34102 Paperitosite 35 Sis.laskut ProeLask 35001 35116 Paperitosite 40 Sis.laskut Rondo 40001 40002 Sähköinen 50 Pankin tiliotteet 50001 50758 Paperitosite 70 Sosiaalityö 70001 70412 Paperitosite 80 Varasto 80001 80022 Paperitosite 100 MR Laskulaji 10 10000001 10000467 Sähköinen 102 Palkat 100001 100027 Paperitosite 180 MR Laskulaji 18 18000001 18000166 Sähköinen 200 MR Laskulaji 20 20000001 20000854 Sähköinen 220 MR Laskulaji 22 22000001 22000563 Sähköinen 240 MR Laskullaji 24 24000001 24000602 Sähköinen 270 MR Laskulaji 27 27000001 27000071 Sähköinen 360 MR Laskulaji 36 36000001 36000073 Sähköinen 420 MR Laskulaji 42 42000001 42000551 Sähköinen 450 MR Laskulaji 45 45000001 45006272 Sähköinen 511 Manuaalisuoritukset 5110001 5110606 Paperitosite 521 Viitesuoritukset 5210001 5210511 Paperitosite 531 Hyvityslaskujen kuittaus 5310001 5310122 Sähköinen 540 MR Laskulaji 54 54000001 54002046 Sähköinen 541 Tileistä poisto 5410001 5410420 Paperitosite 550 MR Laskulaji 55 55000001 55000173 Sähköinen 801 Ostolaskut 8000001 8010898 Sähköinen 820 MR Laskulaji 82 82000001 82001925 Sähköinen 830 MR Laskulaji 83 83000001 83001088 Sähköinen 899 Ostomaksut 8990001 8990450 Paperitosite 900 MR Laskulaji 90 90000001 90000128 Sähköinen 980 MR Laskulaji 98 98000001 90000002 Sähköinen Kirjanpitoaineisto säilytetään kirjanpitolain 2 luvun 10 :n mukaisesti