Luomutilojen tukikoulutus 30.3.2017 Tuki- ja luomuehtojen yhteensovittaminen luomutilalla Luomuviljelyn kannattavuudesta Kerääjäkasveista Kaija Hinkkanen, ProAgria Etelä-Suomi
Kylvöalaennuste 2017
tavanomainen luomu leipävehnä 147-160 /tn 353-360 /tn rehuvehnä 130-142 /tn 275-340 /tn mallasohra 150 /tn 375 /tn rehuohra 97-130 /tn 260-280 /tn suurimokaura 132-150 /tn 260-350 /tn rehukaura 104-135 /tn 240-285 /tn ruis 153-166 /tn 270-280 /tn rypsi ja rapsi 376-398 /tn 680 /tn härkäpapu 180-190 /tn 320-340 /tn
Luomutilan valintoja 30.3.2017 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa Kierron ulkopuolisten nurmien hoitotoimenpiteet (suojavyöhykkeet, lhpnurmet) Kerääjäkasvit mahdollisimman tarkoituksenmukaisella pinta-alalla huomioi kuitenkin rikkakasvintorjunnan tarpeet! Kasvipeitteisyys-% mahdollisimman ylös Hyödynnä tuotantosidonnaiset tuet ja niiden viljelykiertovaikutukset (valkuais- ja öljykasvit, ruis) Hyödynnä lannan vastaanottomahdollisuudet ja lietteen sijoittamismahdollisuudet kuivikelanta: ka-pit. vaatimus 20%, levitysmäärä min. 15 m3/ha vuodessa liete, virtsa: levitysmäärä min. 20 m3/ha vuodessa Ei viherryttämistä luomuyksikössä - tuki/ha muuttuu vuosittain toteutettujen toimenpiteiden pinta-alojen mukaan.
Vilja palkovilja vilja+ns apilanurmi 1 apilanurmi 2 Tukivalinnat Ympäristökorvaus ha / ha / tila Ravinnetoimenpide 92,00 54,00 4 968,00 Ympäristöhoitonurmet Luonnonhoitopeltonurmet 5,00 120,00 600,00 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - min. 60 % 92,00 36,00 3 312,00 Peltoluonnon monimuotoisuus 900,00 Monimuotoisuuspellot, riista- ja maisemakasvit 3,00 300,00 900,00 Ympäristökorvaus yhteensä 100,00 97,80 9 780,00 Perustuki 100,00 121,50 12 150,00 Viherryttämistuki 100,00 74,50 7 450,00 Luonnonhaittakorvaus 100,00 217,00 21 700,00 Peltokasvipalkkio 20,00 1 150,00 Valkuaiskasvit(sis öljykasvit) 10,00 65,00 650,00 Ruis 10,00 50,00 500,00 Luonnonmukaisen tuotannon tuki 16 000,00 Nuoren viljelijän tuki 100,00 45,00 4 500,00 Tuet ja korvaukset yhteensä, pelto 727,30 72 730,00 Tuet ja korvaukset yhteensä 72 730,00 Ympäristökorvaus yhteensä 100,00 97,80 9 780,00 Tuet ja korvaukset yhteensä ilman ympäristökorvausta 62 950,00
Viljelykierron suunnittelu Mahdolliset lisälohkot Ajankohtaista 30.3.2017 Rinnakkaisviljely, siirtymävaihekasvit Viljelysuunnitelma Lajit ja lajikkeet Markkinoiden vaikutus valintoihin Rikkakasvien torjunnan suunnittelu Lannoituksen tarkentaminen Siemenhankinnat Tarvittavat luvat Luomusuunnitelmien päivitys
Viljelykierto keskeiset vaatimukset viljakasveja enintään kolmena vuonna peräkkäin palkoviljoja enintään kolmena vuonna peräkkäin saman kasvisuvun yksivuotisia erikoiskasveja enintään kahtena vuonna peräkkäin sadon käyttäminen lohkon lannoitukseen mahdollista enintään kolmena vuonna peräkkäin palkokasveja kullakin lohkolla vähintää 30 % kierrosta palkokasvien osuutta voidaan vain erityistapauksissa korvata muilla kasvukuntoa parantavilla kasveilla, mutta puuttuvaa palkokasvien osuutta voi korvata luomulannalla.
Kysymys: Mikä on palkovilja? Palkovilja on palkokasvi, josta tarkoitus ottaa tuleentunutta satoa (esimerkiksi rehuherne, härkäpapu) ja käyttää sitä rehuksi, elintarvikkeeksi tai siemeneksi. Käsitettä palkovilja käytetään siis erotukseksi esim. nurmipalkokasveista, viherlannoitukseen tai rehuntuotantoon käytettävistä kasveista (virnat). Sen, onko kylvetty palkokasvi palkoviljaa, ratkaisee lopulta, millaisena sitä korjataan (vihantana/tuleentuneena). jos sinilupiinista otetaan siemensatoa, se on palkovilja.
Kierron palkokasvivaatimus ja täsmennys 2017 Palkokasveja on oltava vähintään 30 prosenttia viljelykierrosta kullakin lohkolla. Herne, härkäpapu tai aluskasvit eivät kuitenkaan voi olla kierron ainoita palkokasveja. Esimerkki: Herne ja härkäpapu lasketaan viisivuotisissa viljelykierrossa kokonaisiksi palkokasvivuosiksi. Lisäksi yhtenä vuonna on viljan alle kylvetty aluskasvi (persianapila), eli palkokasvien osuus kierrossa on yhteensä 46 %. Kierto ei kuitenkaan täytä Eviran tulkinnan mukaista palkokasvivaatimusta. Kiertoa voi täydentää esimerkiksi lisäämällä siihen vähintään yksi vuosi typensidontaominaisuuksiltaan tehokkaampaa palkokasvia, kuten nurmea tai viherlannoitusta.
liete 25-30 m 3 / ha Esikasvivaikutus ja lannoitus 5 vuotisessa kierrossa N 5. Vuosi Vilja 0 esim. liete 20 m 3 / ha viljan jälkeen esim. kuivikelanta 30 tn/ ha herneen jälkeen N Herneen esikasvivaikutus 20-40 kg N/ha 5. Vuosi Herne/ härkäpapu 1 N 1. vuosi Vilja + nurmisiemen 0,3 N 2. Vuosi Apilanurmi I Biol. typensidonta 1 N Petri Leinonen, 1999 Viherlannoituksen vaikutus toisena vuonna 10-20 kg N/ha 4. vuosi Vilja Mikä on kierron palkokasvipitoisuus? 0 N Viherlannoitusvaikutus 50-70 kg N/ha 3. vuosi Apilanurmi II 1 N Biol. typensidonta ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Aluskasvi luomutilan viljelykierrossa Kierto ei ole tuotantoehtojen mukainen N 1. vuosi Vilja + aluskasvi 0,3 N Esikasvivaikutus 20-40 kg N/ha? -typensidonta? täydennyslannoitus 4. vuosi Vilja + aluskasvi 0,3 0,3 2. vuosi Vilja + aluskasvi Mikä on kierron palkokasvipitoisuus? 1 N N 3. vuosi Härkäpapu Petri Leinonen, 1999 täydennyslannoitus täydennyslannoitus Esikasvivaikutus 30-40 kg N/ha? ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Onko tuotantoehtojen mukainen kierto? Herne herne herne vilja vilja vilja+nurmensiemen nurmi. - kyllä on (evira) - mitä ongelmia? Mihin luomuasetuksen kohtaan sadonkorjuuvelvoite nurmilta vähintään joka 4. vuosi perustuu? - Sadonkorjuuvelvollisuus perustuu Eviran tulkintaan. - Voisiko latausvaikutukseltaan vähäinen nurmikasvusto olla kierron ulkopuolinen nurmi? - Ulkopuoliseksi nurmeksi jättäminen vaatii perustelut
Peräkkäisyyden arviointi sekakasvustossa Eviran tulkinta: Kasvilaji, joka on pääkomponenttina sekakasvustossa, otetaan huomioon peräkkäisyyslaskennassa, jos sen kylvösiemenmäärä painolla mitaten on puolet tai enemmän sekakasvustoksi kylvetyn siemenen kokonaismäärästä. Jos yhdenkään komponentin osuus ei yllä 50 prosenttiin, ei sekakasvustoa huomioida peräkkäisyyslaskennassa lainkaan. Esimerkkejä: Rehuksi tarkoitetun seosviljan kylvösiemen koostuu vilja-(180 kg/ha) ja palkovilja-(100 kg/ha) komponenteista. Peräkkäisyyttä arvioitaessa sekakasvusto on siis viljavuosi. Kahdesta lajista koostuvan sekakasvuston molempia lajeja (kaura ja herne) on täsmälleen puolet seoksesta. Peräkkäisyyttä arvioitaessa sekakasvusto on sekä viljavuosi että palkokasvivuosi. Heikkokortinen herne (200 kg/ha) kasvatetaan seoskasvustona kauraa (50 kg/ha) tukikasvina käyttäen. Peräkkäisyyttä arvioitaessa sekakasvusto on palkokasvivuosi. Rehuksi tarkoitetussa kasvustossa kylvösiemen koostuu vilja-(98 kg/ha), palkovilja-(98 kg/ha) ja rypsi-(4 kg/ha) komponenteista. Tällaista sekakasvustoa ei huomioida peräkkäisyyslaskennassa lainkaan.
Peltoluonnon monimuotoisuus, Kerääjäkasvit Kerääjäkasvien tehtävänä on kerätä varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä tai maasta vapautuvia ravinteita, etenkin mineraalityppeä, ja estää siten ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ja pohjaveteen. Kasvusto myös suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voidaan kylvää - viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä - viimeistään orastumisvaiheessa esimerkiksi rikkakasviäestyksen yhteydessä - varhaisvihannesten ja perunan jälkeen myös sadonkorjuunjälkeen viimeistään 15.8. Kerääjäkasvi on: - Italianraiheinä tai muu heinä, apila tai muu nurmipalkokasvi - Yksivuotisilla puutarhakasveilla ja varhaisperunalla myös öljyretikka, muokkausretiisi tai hunajakukka tai vilja Kylvö: - Tasaisesti koko kasvulohkolle tavoitteena peittävä kasvusto Päättäminen: - Kasvuston voi muokata tai kyntää syksyllä aikaisintaan 1. lokakuuta. Ympäristökorvaus maksetaan maks. 25% korvauskelpoisesta peltoalasta, 100 /ha.
Puhdas apilakasvusto vai apilan + heinän seos?
Yhteenveto Yhdellä koelohkolla typen määrä maassa oli luonnostaan tai lannoituksen seurauksena suurempi kuin kahdella muulla tilalla. Tilasta ja maan typen yleistasosta riippumatta italianraiheinä vähensi oleellisesti nitraattitypen määrää maassa, mutta lajikkeella, siemenmäärällä tai kylvötavalla ei todettu olevan tähän vaikutusta. italianraiheinä kevätviljan aluskasvina vähensi typen huuhtoutumisen riskiä ja todennäköisesti myös huuhtoutumista huomattavasti. n. 5 kg/ha siemenmäärä riitti kesän 2016 oloissa hyvään typen huuhtoutumisen estoon, eikä siemenmäärän lisääminen tuonut ainakaan tässä mielessä lisähyötyä. lajikkeella ei ollut typen huuhtoutumisen kannalta merkitystä, kun lajikkeina olivat Barmultra ja Turgo. kylvötapa ei ratkaise, kunhan se tuottaa riittävän hyvän kasvuston. On hyvä muistaa, että tulokset ovat yhden kesän oloista kolmesta eri tavoin toteutetusta kokeesta. Italianraiheinän tehon osalta tulokset olivat kuitenkin varsin vakuuttavat.
Viherteho 2016-2019 Koejäsenet 1. Viherlannoituskasvuston vapaa kasvu, muokkaus heinäkuun lopussa (kyntö) 2. Vapaa kasvu lokakuun alun muokkaukseen asti 3. Viherlannoituksen alla heinä (italianraiheinä), joka jatkaa kasvua murskauksen ja kevytmuokkauksen jälkeen heinäkuun lopusta 4. Viherlann. murskaus ja kevytmuokkaus (lautasmuokkain) heinäkuun lopussa + uusi muokkaus ja kerääjäkasvin kylvö elokuun alussa 5. Viherlann. kyntö heinäkuun lopussa. Muokkaus, kun kynnös kuivahtanut + öljyretikan kylvö ja kyntö myöhään syksyllä 6. Kuten 5, mutta öljyretikka muokataan maahan vasta keväällä ennen kevätviljan kylvöä 7. Kevätvilja, joka kynnetään syksyllä normaaliin aikaan eikä kerääjäkasvia käytetä (verranne) Viherlannoituksen myöhäisenkin muokkauksen haaste: huuhtoutuminen vähenee muutaman 10 kg/ha, mutta ravinteet eivät siirry seuraavalle kasville!
Valmistaudu luomutarkastukseen Katso edellinen tarkastuskertomus + korjaa mahdolliset puutteet Asiakirjat saataville 102B päivitetty luomusuunnitelma Kuvaa rinnakkaisviljely (erillään pito ja merkitseminen) Kuvaa tavarantoimittajien asiakirjaselvitysten tarkastustapa Kuvaa alihankinta Kuvaa kierron ulkopuoliset nurmet ja niiden kasvukunnon ylläpito varastokirjanpito taseineen siemenet: tositteet + vakuustodistukset luvat tuotteiden saateasiakirjat, vaatimuksenmukaisuusvakuutukset jne. sopimukset; lanta-, vuokra- ja alihankinta vast.otetun lannan laajaperäisyysselvitys Kirjanpito saataville!
Tuotantoehdot = vähimmäisvaatimukset Löytyy netistä: http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet_ja_ohjeet/luomu/ Tulkintoihin tarkennuksia: Tuotteen markkinointi luomuna: Tuotteen markkinointi mahdollista luomuna, jos siirtymävaihe on alkanut 24 kk ennen luomutuotteena markkinoitavan kasvin kylvöä SV2-syksyllä kylvetty ruis, syysrypsi eivät täytä ehtoa. Siirtymävaiheen lyhentäminen: LHP- tai viherkesantona olleet lohkot voivat saada siirtymävaiheen lyhennyksen (ELYyn hakemus, lomake 9d) Kun voidaan osoittaa, ettei 3 edellisenä vuonna ole käytetty kiellettyjä tuotantopanoksia.
Luomutuotteiden kaupassa käytettävät asiakirjat Asiakirjaselvitys = Luomutodistus Saateasiakirja = Viljapassi (vaatimuksenmukaisuusvakuus) sisältää: toimijan nimi ja osoite, tuotteen nimi ja viittaus luonnonmukaiseen tuotantotapaan (siirtymävaihetuote/ luomu-tuote), valvovan viranomaisen tunnusnumero ja tarvittaessa erätunnus, joka mahdollistaa erän yhdistämisen kirjanpitoon. Valvovan viranomaisen tunnus Hämeessä: FI EKO - 104
Tukihaku Merkitse luomutuotannon vaihe kaikille tukihakemuksissa oleville lohkoille, myös esim. luonnon- ja metsälaitumille Käytä koodia 5 (viljelysuunnitelman mukaan luonnonmukaiseen viljelyyn siirrettävä, mutta toistaiseksi tavanomaisesti viljelty kasvulohko) vain peltolohkoille, jotka viljelysuunnitelman mukaan siirretään luonnonmukaiseen viljelyyn vuonna 2018, tai myöhemmin, mutta jotka ovat tukivuonna 2017 tavanomaisesti viljeltyjä. Käytä koodia 9 (pysyvästi tavanomaisessa viljelyssä) vain sellaisilla pelto-lohkoilla, joiden osalta et ole suunnitellut luomuun siirtymistä.
Tuotantoehdoissa uudistuksia lainsäädäntö ennallaan (kts. www.evira.fi/luomu) Perusteita tavanomaisen siemenen käyttölupahakemukselle, 9c: Eräkokoon liittyvä toimitusvaikeus luvan perusteena (19.2.2) Hankittavan kylvösiemenen poikkeuksellinen puhtausvaatimus luvan perusteena (19.2.3) Uuden lisäysaineiston tuotanto viljelijän omaa käyttöä varten luvan perusteena 19.5.1 Luvan hakeminen tavanomaista kylvösiementä sisältävän ylivuotisen siemenseoksen käyttöä varten (19.5)
Huomioitavia asioita Säilörehun säilöntään käytettävän aineen soveltuminen luomutuotantoon Rehuja myyvän kasvitilan myös huomioitava Rahtimyllärin kuuluttava luomuvalvontaa Alihankintasopimusta ei tarvita Eläintenhoitosuunnitelma, valvonnan painopiste 2017 + kananuorikoiden hankinta
Kananuorikot Nuorikoiden hankintaluvan myöntämisen edellytyksenä on luomutuottajan ja poikaskasvattajan välinen kirjallinen sopimus ja sitoumus noudattaa luomuehtoja. Poikasten kasvattajan ja luomutuottajan tulee sopia luomutuotannon vaatimusten täyttämisestä kasvatuserää koskevien muistiinpanojen, ruokinnan ja eläinlääkinnän osalta muistiinpanojen luovuttamisesta erän mukana vastaanottajalle sekä tarvittaessa luomutarkastuksen sallimisesta poikaskasvatustilalla, mikäli kasvatuksessa on parhaillaan luomutuotantoon tarkoitettuja nuorikoita.
ViljelyKasvu Luomu 2016 ProAgria Etelä-Suomi: Luomutiloja mukana laskennassa 19 kpl. Kasvivalinnat vaikuttavat tukitasoihin kasvipeitteisyysprosentin ja peltokasvipalkkion kautta. Määrällisesti heikompi sato kuin 2015. Huippusatoja ei saatu. Vaihteluvälit pienempiä. Tavanomaisia tiloja vertailussa 20 kpl.
Kasvien nettovoitot 2016 Nettovoitot 500 400 300 200 100 0 Syysruis Kevätvehnä Mallasohra Kaura Herne Härkäpapu Monimuot. Syysrypsi Säilörehu -100-200
Luomu/tavan. 2016 e/ha 1400 Luomu/tavanomainen vertailu 2016 1230 1200 1000 1099 1045 883 1024 800 687 704 726 600 400 200 488 412 558 198 342 196 146 156148 556 260 225 88 48 58 55 395 154 339337 56 212 0-35 -200-183 -400 2016 Luomu 2016 Tavan. Nettovoitto/-tappio v. 2016: +56-186
Tulevia tapahtumia (ELINA-hankkeet) 4.4 Hollolan Hirvi: Rikkakasvit hallintaan luomutilalla torjunnassa tutkimuksesta käytäntöön https://etelasuomi.proagria.fi/tapahtumat/rikkakasvithallintaan Luomuopintomatka Englantiin 2. 5.7. 2017 Muutama paikka jäljellä
Kiitos & Menestystä kasvukaudelle 2017