Uuden kunnan talous Pentti Meklin emeritusprofessori Tampereen yliopisto Pentti Meklin 1
I Kunnan talous Soten siirrossa 1.1.2019 II Välivaiheen talous 2019-2023 ja siitä eteenpäin Tulot ja menot Varat ja velat Pentti Meklin 2
3
4
5
6
Ia. Perusrakenne - v. 2015 VOS-järjestelmän perusrakenne säilyy - pääosa valtionosuuksista määräytyy 0-15-vuotiaiden perusteella (6 ) + väestön yleiset ominaisuuksien /aluetekijöiden laskennalliset kustannukset - Uusi kriteeri: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, korvaa työpaikkaomavaraisuuden 7
- Peruslogiikka ei muutu - Kuitenkin kiinteistöverosta 50 % luetaan tasaukseen, - Tasausraja on 100 % - Tasauslisäprosentti nousee 80 > 90 prosenttiin - Tasausvähennysprosentti kiinteä 15 % < (30 %+log.) - > tasausvähennystä maksaville jää pysyvästi enemmän rahaa - > tasauslisää saavien tasauslisä kasvaa 8
Kunnille pysyvästi valtionosuuden lisäystä tai vähennystä kustannusten ja tulojen erotuksesta - Jos tulot > kustannukset, lisäystä 60 % - jos kustannukset> tulot, vähennystä 60 % Otetaan huomioon siirron vaikutukset verotuloihin perustuvaan vo-tasaukseen. 9
10
Tavoitteena säilyttää kuntien talouden tila vuonna 2024 samalla tasolla kuin 2018 lopun tasolla. Kaksi asiaa, kiinnitetään uudistusta edeltävälle tasolle 1. Talouden tasapainoa (talouden tila) tarkastellaan vuoden 2018 vuosikatteen ja poistojen erotuksena. 2. tasapainotilan muutos on erotus, vähentämällä + Uuden lain mukainen tasapainotila 2018 - - tasapainotila nykyisten säädösten mukaan 2018 = tasapainotilan muutos Pentti Meklin 11
- Uudistuksesta aiheutuva kunnan tasapainotilan muutos on pysyvästi enintään +/- 100 euroa/asukas, mikä ei ylitä yhdenkään kunnan yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa vastaavaa määrää. - Voimaantulovuonna muutos on 0. - muuttuu +/- 25 euroa/asukas/vuosi - vuonna 2023 enintään +/- 100 euroa/asukas Pentti Meklin 12
- Joissakin kunnissa tasauselementit ovat suuremmat kuin VOS-järjestelmän peruskriteerin osuus - Enemmistöllä kunnista (202) pysyvien elementtien osuus on alle viidennes koko valtionosuuden määrästä - Tasauselementtien tulo on varmaa tuloa kunnalle toisin kuin kunnallisvero ja yhteisövero - Tasauselementit vaikuttavat lähtötasoon, mutta ei tuleviin muutoksiin. Valtionosuusjärjestelmä on uudistettava! 13
Pentti Meklin 14
Pentti Meklin 15
Jäljelle jäävät tehtävät n. 43 % nykyisistä - opetus- ja kulttuuri - Yhdyskuntapalvelut - Muut tehtävät - Hallinto Tulevaisuuden kunnan tehtävät - Kunnan elinvoiman luominen ja ylläpitäminen - Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen 16
+ Erityisesti väestön ikääntymisestä johtuva sote-menojen kasvupaine siirtyy maakunnille, * Erikoissairaanhoidon kustannusten vaikea hallittavuus pienissä kunnissa Jäljelle jäävät suhteellisen vakaasti ja ennustettavasti kehittyvät tehtävät * opetus ja kulttuuri * yhdyskuntarakenne * elinkeinopolitiikka * hallinto 17
+ kiinteistöveron osuus verorahoituksesta kasvaa + yhteisöveron määrä pienenee, vaikka osuus kasvaa + myös kunnallisveron osuus pienenee + valtionosuuksiin sisältyvä tasauselementtien tulo on varmaa tuloa kunnalle vrt. kunnallisvero ja yhteisövero + tasausvähennystä maksaville jää pysyvästi enemmän rahaa + tasauslisää saavien kuntien tasaus on 90 % entisen 80 %:n asemesta. Tulot riippuvat yleisestä talouskehityksestä ja VOSjärjestemän sisällöstä 18
- Minkä prosentin mukaan kunnalle todella kertyy kunnallisveroa? nimellinen efektiivinen - 2016 19,87 14,92 % - 2017 19,91 14,53 % - 2018 14,54 %? - 2019 7,5? 5,78 %? Mitä verotuloista tehtäville vähennyksille tehdään? Pentti Meklin 19
- Talouden tasainottaminen tehtävä puolta pienemmistä menoista: varhaiskasvatus, esi- ja peruskoulut sekä yhdyskuntarakenne ja elinkeinopolitiikka, hallinto - Investoinnit toteutettava pienemmillä tuloilla, mutta sote-investoinnit jäävät pois - Lainat hoidettava pienemmillä tuloilla Tosiasiassa maksetaan vuosikatteella - Kuntien mahdollisuudet vaikuttaa sote-palveluihin ja elinvoimaansa heikkenevät maakunta päättää negatiivinen kierre 20
- Kunnille jää yhteiskustannuksia Soten erilliskustannukset siirtyvät maakunnille, mutta yhteiskustannukset jäävät kunnille. - keskushallinto - tukipalvelut - Suhteellinen velkaantuminen kasvaa! - Omavaraisuus heikkenee! - Konsernivelka pienenee (sote-kuntayhtymien osuus) - Kuntien kiinteistöjen tulevaisuus, vaille käyttöä 21
22
23
Mitä elinvoima tarkasti ottaen on? Onko olemassa nollapistettä, joka jakaisi kunnat elinvoimaisiksi ja elinvoimattomiksi? Onko elinvoimassa asteita, ovatko toiset elinvoimaiset kunnat elinvoimaisempia kuin toiset esimerkiksi asteikolla 0-10? Onko elinvoima nollasummapeliä? Kun toinen kunta saa lisätyksi elinvoimaansa, heikkeneekö elinvoima toisessa kunnassa? Mikä elinvoimassa on kuntaorganisaation ja kunnan paikallisyhteisönä suhde? Väestöltään taantuville kunnille sote-uudistus on elinvoimakysymys Pentti Meklin 24