Maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen - erityistarkastelussa Pohjois-Pohjanmaan kunnat

Transkriptio

1 Maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen erityistarkastelussa PohjoisPohjanmaan kunnat POHJOISPOHJANMAAN LIITON ASIANTUNTIJAFOORUMI KUNNANJOHTAJILLE Finanssineuvos Jani Pitkäniemi, valtiovarainministeriö VMakatemia

2 Tehtävät ja rahoitus kunnilta maakunnille A) B) C) D) E) F) Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannukset poistuvat kuntien taloudesta v lähtien. (nettokustannukset arvio 17,7 mrd. euroa vuoden 2016 tasossa) Siirtyviä kustannuksia vastaava määrä tuloja kuntataloudesta siirretään maakuntien rahoitukseen (valtion rahoitus), jotta verotus ei kokonaistasolla kiristyisi. Kuntien valtionosuuksista siirretään sotea vastaava osa (5,9 mrd. euroa). Kuntien yhteisöveroa siirretään 0,5 mrd. euroa ja kunnallisveroa 11,3 mrd. euroa. Jokaisen kunnan tuloveroprosenttia alennetaan lailla %yksikköä. Kunnallisveron (60%) ja kuntien yhteisöveron tuoton (40%) pieneneminen alentavat verotuloihin perustuvan tasauksen tasausrajaa järjestelmä ei enää toimi. Kustannusten ja tulojen siirron (AE) monensuuntaiset vaikutukset aiheuttavat suuria kuntakohtaisia vaihteluita: osa hyötyy, osa menettää.

3 Tulojen siirto kunnilta maakunnille: reunaehtoja 1/2 Kokonaisveroasteen hallinta Maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen. Valtionverotuksen kiristyksen vastapainoksi kunnallisverotusta tulee alentaa, jotta verotus ei kiristy. Kunnallisveroprosentteja alennetaan voimaantulovuonna (2019). Korotuskatto kunnallisveroon siirtymäajaksi ( ) Kansalaisten yhdenvertaisuus verotuksen suhteen Hallitusohjelma: Työn verotus ei saisi kiristyä millään tulotasolla. Uudistuksen voimaantulo ei saisi johtaa kuntien tuloveroprosenttien hajonnan kasvuun ja siten verovelvollisten eriävään kohteluun. Perustuslakikysymys VMakatemia

4 Tulojen siirto kunnilta maakunnille: reunaehtoja 2/2 Kuntien rahoituksen riittävyys Miten yksittäinen kunta pärjää uudessa tilanteessa? Sopeutusmisvara? Rahoitusperiaate perustuslakikysymys Miten uudistusta edeltävää tilannetta ja kunnan uutta tilannetta tulisi suhteuttaa? Julkiset menot Lähtökohtana fiskaalinen neutraalisuus valtion ja kuntien välillä Uudistuksen ostaminen nykyisessä taloustilanteessa ei linjassa julkisen talouden säästötavoitteiden kanssa VMakatemia

5 Kuntatalouden tulorakenne muuttuu Nykyisin (vuonna 2016) Osuus verorahoituksesta Siirron jälkeen Osuus verorahoituksesta Kunnallisvero 18,9 mrd. e 61,4 % 7,7 mrd. e ~58 % Yhteisövero 1,3 mrd. e 4,2 % 0,8 mrd. e ~6 % Kiinteistövero 1,7 mrd. e 5,5 % 1,7 mrd. e ~13 % Verotulot YHT 21,9 mrd. e 71,1 % 10,2 mrd. e 77,3 % Peruspalvelujen valtionosuus 8,9 mrd. e 28,9 % 3,0 mrd. e 22,7 % Verorahoitus YHT 30,8 mrd. e 100 % 13,2 mrd. e 100 % Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde. Valtionosuuksien suhteellinen osuus alenee. Yhteisöveron suhteellinen osuus nousee, mutta sitä hillitään alentamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuottoon. Kiinteistöveron suhteellinen osuus nousee oleellisesti VMakatemia

6 Kuntien siirtyvät kustannukset ja tulot eivät täsmää Edellyttää voimakkaita ja pitkäkestoisia tasaustoimia kuntien taloudellisten edellytysten turvaamiseksi. Neutralisointi joidenkin kuntien osalta on vaikeaa vielä seuraavassakin uudistuksessa. Nykyiset tehtävät vs. rahoitus ( /as.) Jäljelle jäävät tehtävät vs. rahoitus ( /as) Sininen viiva kuvaa palkkiriviä jokaisen kunnan nykyisistä tasapainotiloista (vuosikate poistot, /as), järjestettynä alijäämäisimmästä ylijäämäisimpään (vasemmalta oikealle). Pallokuvio kuvaa kunkin kunnan osalta menojen ja tulojen siirrosta sekä kunnallisveron alenemisesta aiheutuvasta verotuloihin perustuvan tasausjärjestelmän muutoksesta seuraavaa tasapainotilan muutosta suhteessa uudistusta edeltävään tilanteeseen (siniseen viivaan) VMakatemia

7 Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus VMakatemia

8 Valtionosuusuudistuksen pääperiaatteet Tehtävänä on turvata rahoitus kunnille jääviin tehtäviin Perinteisen valtionosuusjärjestelmän rinnalle tarvitaan tasauselementtejä, joilla kohtuullistetaan uudistuksen suuria vaikutuksia Valtionosuuskriteerien merkitys säilytetään Vaikka tasauselementit ovat pysyviä, käyttötulot ja kustannukset sekä muut kunnan talouteen vaikuttavat tekijät muuttuvat vuosittain normaaliin tapaan Esim. jos kunnan oppilasmäärät tai vieraskielisten määrä nousee, valtionosuus lisääntyy Tältä osin järjestelmä toimii kuin ennenkin Tällä uudistuksella aloitetaan pitempiaikainen valtionosuusuudistusten sarja Uudistaminen jatkuu jo tällä vaalikaudella. Pitkällä aikavälillä pyritään pääsemään ylimääräisistä muutostasauksista vapaaseen rahoitusmalliin, joka pohjautuu uuden järjestelmän empiirisiin kokemuksiin Etunimi Sukunimi

9 Mitä valtionosuusuudistuksessa käytännössä tehdään? Lähtökohtana edelleen ns. yhden putken valtionosuus. Valtionosuuksien volyymi pienenee. Kriteerit muuttuvat hieman, mutta perusta edelleen ikärakenteessa. Uusi hytekriteeri. Verotuloihin perustuvan tasausjärjestelmän tasausrajoja muutetaan ja kattavuutta lisätään. Järjestelmään sisällytetään sotesiirron muutosrajoitin ja järjestelmämuutoksen tasaus. Siirtymäkauden muutos rajataan +/ 100 euroon asukasta kohti.

10 ja sama matemaattisesti Nykyisin: VOS = (X + Y) + Z X = LASKENNALLISET MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET (ml. lisäosat) Y = VEROTULOIHIN PERUSTUVA TASAUS Z = Mm. EDELLISTEN VOSUUDISTUSTEN TASAUKSET + VEROTULOKOMPENSAATIOT Uudistuksen jälkeen: VOS = [A + (X + Y)] + B A = SOTESIIRROSTA AIHEUTUVIEN MUUTOSTEN RAJOITIN 60% (siirtyvät kustannukset siirtyvät tulot nykyisen tuloerojen tasauksen automaattimuutokset ) X = LASKENNALLISET MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET (sairastavuus poistettu, ikäluokissa paino 015 vuotiaissa, pieniä muutoksia muissa kriteereissä, HYTEkriteeri lisäosissa) Y = VEROTULOIHIN PERUSTUVA TASAUS (tasausleikkuria alennettu 30%+ln 15% ja tasauslisäprosenttia nostettu 80% 90%) B = JÄRJESTELMÄMUUTOKSEN TASAUS (MAX +/ 100 e/as) KAIKILLE KUNNILLE Hakasulkeissa oleva osa kuvaa uutta rahoitusmallia VMakatemia

11 Sotesiirron muutosrajoitin rajoittaa suoraan uudistuksesta johtuvia vaikutuksia Valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijäksi esitetään toistaiseksi pysyvää muutosrajoitinta, jolla rajoitetaan kunnille aiheutuvia automaattisia vaikutuksia. Muutosrajoitin määritellään uudistuksen voimaantulovuoden poikkileikkaustilanteessa ei muutu jälkikäteen. Saadaan luotua toimivampi mallirakenne, jossa järjestelmämuutos tai siirtymätasaukset eivät dominoi. Sotesiirron muutosrajoittimeksi ehdotetaan 60 % siirtyvien kustannusten ja tulojen erotuksesta (ml. vaikutukset, jotka johtuvat verotulojen tasausrajan alenemisesta). Sekä hyötyjä että menetyksiä rajoitettaisiin symmetrisesti ehdotetut muuttujat perustuvat kokonaisarviointiin kaikkien kuntien taloudellisen aseman turvaamiseksi. Kannustemielessä perusteltua, että ei rajoiteta kaikkea muutosta. Muutosrajoitin kunta valtiosuhteessa neutraali kyse on kuntien välisestä tasauksesta VMakatemia

12 Sotesiirron muutosrajoitin lisää/vähentää valtionosuuksia Kunta X: Suuret sotemenot, ns. voskunta: kustannuksia siirtyy enemmän kuin tuloja Kunnallisvero Y V E K I V E VOS, ml. VEROTULOIHIN PERUSTUVA TASAUS Kunnallisvero Y V E K I V E VOS SOTEmuutos rajoitin () Sotekustannus Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset Kunta X siirron jälkeen: kunnallisveron suhteellinen osuus noussut, valtionosuuksien pienentynyt (punainen alue kuvaa valtionosuuksista vähennettävää määrää) Kunta Y: Pienet sotemenot, ns. verotulokunta: tuloja siirtyy enemmän kuin kustannuksia Kunnallisvero YVE K I V E V O S Kunnallisvero Y V E K I V E V O S SOTEmuutosrajoitin (+) Sotekustannus Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset Kunta Y siirron jälkeen: kunnallisveron suhteellinen osuus pienentynyt, valtionosuuksien noussut (punainen alue kuvaa valtionosuuksiin lisättävää määrää)

13 Kuntakohtaisia muutoksia tasataan pitkään Uuteen rahoitusmalliin siirrytään järjestelmämuutoksen tasauksen kautta Kuntien palveluiden rahoitus turvataan voimaantulovuonna laskennallisesti täysimääräisesti uudistusta edeltävän tilanteen (v. 2018) tasoisena. Voimaantulovuoden (2019) järjestelmämuutostasaus lasketaan vuoden 2018 arvioidun tasapainotilanteen ja uuden rahoitusmallin mukaisen tilanteen erotuksena. Kunnan talouden v tasapaino riippuu valtionosuuksien ja järjestelmämuutoksen tasausten lisäksi kuntien muiden tulojen ja menojen kehityksestä kunnan todellinen tasapaino v voi olla parempi tai huonompi kuin arvioitu tasapaino, johon järjestelmämuutoksen tasaus perustuu. Edelleen rahoitus turvataan jatkossa 4 vuoden siirtymäajalla (+/ 25 euroa / as vuodessa), minkä jälkeenkin rahoituksen enimmäismuutos suhteessa nykytilaan rajoitetaan +/ 100 euroon asukasta kohden VMakatemia

14 Järjestelmämuutoksen tasauksen toteutus Muutos max. +25 /as. vuodessa Uudistusta edeltävä tasapaino Uusi tasapaino 2016/ Uudistusta edeltävä tasapaino Tehtävien siirrosta aiheutuvat muutokset Tehtävien siirrosta aiheutuvat muutokset VOSjärjestelmän muutokset VOSjärjestelmän muutokset Uusi tasapaino Siirtymä uuteen tasapainoon Siirtymä uuteen tasapainoon Muutos max. 25 /as. vuodessa Osa kunnista saavuttaa uuden rahoitusmallin tasapainon, osalle jää pysyvä järjestelmämuutostasaus, joka ratkaistaan seuraavassa valtionosuusuudistuksessa.

15 Kunnan talous voimaantulon jälkeen: lähtötilanteen merkitys keskeinen Väestön ikääntymisestä ja sairastavuudesta johtuvat kuntatalouden paineet pienenevät olennaisesti Talouden ennakoitavuus ja pitkäjänteinen suunnittelu helpottuvat, kestävyysvajeen ratkaisupaineet siirtyvät soten osalta maakunnille Kunnallisveroprosenttien efektiivinen tuotto paranee Yksittäisen kunnan asemaa uudistuksen jälkeen ei voi hallituksen esityksen laadintavaiheessa arvioida täysin yksiselitteisesti Toimintaympäristö muuttuu uudistuksesta huolimatta: talouskasvu, työllisyys, muuttoliike ja ikärakenteen muutos, valtion kuntapolitiikka ja kunnan oma päätöksentekokyky edelleen fundamentteja Budjetit puoliintuvat tase (ml velka ennallaan) tulkinta? Verotulojen ja valtionosuuksien suhteet muuttuvat joissakin kunnissa tulkinta? Kunnan talouden tilanne tänään määrittää tilannetta myös tulevaisuudessa Julkisen talouden suunnitelma, kuntatalousohjelma ja VM virkatyönään seuraavat kuntataloutta sekä kokonaisuutena että yksittäisen kunnan näkökulmasta > tarvittavat toimenpiteet

16 mrd. Mitä soten siirto tarkoittaa kunnan taloudelle? Kunnilta poistuu se osa kustannuksista, mikä on kasvanut 3,5% ja kasvaisi jatkossa vielä nopeammin (kunnittaiset vaihtelut toki suuria) tarve ylläpitää kunnallisverotulojen nopeaa kasvua matalan BKTkasvun oloissa vähenee paineet verotuksen kiristymiseen pienemmät Jäljelle jäävissä palveluissa väestötekijöistä johtuva kasvupaine keskimäärin miltei nolla (tässäkin eroja) investointitarpeissa kuitenkin suuria eroja Valtionosuusjärjestelmän yleiskatteellisuus ja sen tuoma liikkumavara pienenevät > valtionosuus aiempaa korvamerkitympää Verotulojen ja valtionosuuksien suhteiden muutos saattaa aiheuttaa suhteellisia muutoksia riippuen myös siitä, kasvavatko verotulot vai valtionosuudet nopeammin Koulutuspalvelut Sote VMakatemia

17 Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat Hallituksen esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM) Laskelmat päivittyvät jatkossa nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat osittain arviotietoihin Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvät tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien. Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella

18 PohjoisPohjanmaan kuntien talouden tasapainotilan muutos PohjoisPohjanmaan kuntien uusi tasapaino siirtymäkautena ja sen jälkeen Nykyinen UUSI MUUTOS Tasapainon MUUTOS siirtymäkautena: LOPULLINEN LOPULLINEN tasapaino tasapaino nykytilaan (muutos nykytilaan) MUUTOS UUSI (pl. siirt.tas) (pl. siirt. tas.) nykyiseen TASAPAINO /as v v v v v > v > /as /as /as /as /as /as Koko maa 59,6 65,4 6 5,9 4,1 7,2 7,3 7,4 67,0 Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Ii Kalajoki Kempele Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Vaala Siikalatva Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Ylivieska Nykyinen UUSI UUSI TASAPAINO siirtymäkautena ja sen jälkeen: 5. v > tasapaino tasapaino 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 5. v. > tasapainon (pl. siirt.tas) tasapaino tasapaino tasapaino tasapaino tasapaino MUUTOS /as nykyiseen /as /as /as /as /as /as Koko maa 59,6 65,4 65,4 63,7 66,8 66,8 67,0 7,4 Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Ii Kalajoki Kempele Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Vaala Siikalatva Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Ylivieska VMakatemia

19 Kunnallisveroprosentin muutos PohjoisPohjanmaan kunnissa (Kaikkien kuntien kunnallisveroprosenttia alennetaan 12,31 %yks.) Nykyinen UUSI Kunnalliskunnan kunnan vero%:n vero% vero% tuotto Koko maa 19,87 7, Alavieska 21,5 9, Haapajärvi 22 9, Haapavesi 22 9, Hailuoto 20 7, Ii 21,25 8, Kalajoki 20 7, Kempele 20,5 8, Kuusamo 20 7, Kärsämäki 21,5 9, Liminka 20,5 8, Lumijoki 20,75 8, Merijärvi 21,5 9, Muhos 20,5 8, Nivala 21,5 9, Oulainen 21,75 9, Oulu 20 7, Pudasjärvi 20,5 8, Pyhäjoki 20,25 7, Pyhäjärvi 19,75 7, Pyhäntä 19,75 7, Raahe 21 8, Reisjärvi 22 9, Sievi 21,75 9, Siikajoki 22 9, Vaala 21,5 9, Siikalatva 22,25 9, Taivalkoski 20,5 8, Tyrnävä 20,5 8, Utajärvi 20,5 8, Ylivieska 21,5 9, Muutoksen laskennallinen korotuspaine PohjoisPohjanmaan kuntien tuloveroprosenttiin Muutoksen laskennallinen korotuspaine/laskuvara kunnan tuloveroprosenttiin, %yksikköä LOPULLINEN lask. paine (pysyvä) v v v v v > %yks. %yks. %yks. %yks. %yks. Koko maa 0,02 0,01 0,03 0,03 0,03 Alavieska 0,04 0,19 0,38 0,50 0,50 Haapajärvi 0,04 0,18 0,37 0,55 0,73 Haapavesi 0,04 0,19 0,37 0,56 0,74 Hailuoto 0,04 0,15 0,30 0,45 0,46 Ii 0,04 0,18 0,35 0,53 0,63 Kalajoki 0,04 0,17 0,35 0,52 0,69 Kempele 0,03 0,14 0,17 0,17 0,17 Kuusamo 0,04 0,17 0,27 0,27 0,27 Kärsämäki 0,05 0,21 0,42 0,63 0,83 Liminka 0,04 0,17 0,34 0,51 0,69 Lumijoki 0,05 0,19 0,36 0,36 0,36 Merijärvi 0,05 0,22 0,44 0,66 0,89 Muhos 0,04 0,17 0,35 0,52 0,69 Nivala 0,04 0,19 0,38 0,50 0,50 Oulainen 0,04 0,12 0,12 0,12 0,12 Oulu 0,03 0,12 0,12 0,12 0,12 Pudasjärvi 0,05 0,08 0,08 0,08 0,08 Pyhäjoki 0,04 0,17 0,33 0,50 0,66 Pyhäjärvi 0,04 0,17 0,34 0,51 0,58 Pyhäntä 0,04 0,18 0,37 0,55 0,74 Raahe 0,03 0,15 0,29 0,44 0,55 Reisjärvi 0,04 0,18 0,18 0,18 0,18 Sievi 0,05 0,20 0,40 0,61 0,81 Siikajoki 0,04 0,18 0,36 0,54 0,69 Vaala 0,04 0,18 0,36 0,55 0,73 Siikalatva 0,05 0,20 0,39 0,59 0,78 Taivalkoski 0,05 0,19 0,35 0,35 0,35 Tyrnävä 0,05 0,19 0,39 0,58 0,77 Utajärvi 0,05 0,19 0,39 0,58 0,64 Ylivieska 0,04 0,16 0,25 0,25 0,25

20 Asiantuntijoita VM:ssä Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Puh vm.fi alueuudistus.fi Finanssineuvos Markku Nissinen, puh (kuntatalousvaikutukset) Lainsäädäntöneuvos MinnaMarja Jokinen, puh (valtionosuuslaki, omaisuusjärjestelyt) Neuvotteleva virkamies Ville Salonen, puh (kuntatalousvaikutukset) Erityisasiantuntija Miikka Vähänen, puh (kuntatalousvaikutukset) VMakatemia