WAU ry Toimintakertomus 2016

1 WAU ry Toimintakertomus 2016

2 Puheenjohtajan tervehdys 2016 oli WAU ry:n kahdeksas toimintavuosi. Liikunnallista toimintaa tapahtui seuraavilla paikkakunnilla: Espoo, Helsinki, Hollola, Juupajoki, Kangasala, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Korsnäs, Kruunupyy, Kuopio, Kärkölä, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Loimaa, Maalahti, Mikkeli, Mustasaari, Mäntsälä, Nastola, Orimattila, Orivesi, Oulu, Padasjoki, Parainen, Pedersöre, Pietarsaari, Porvoo, Raahe, Raasepori, Reisjärvi, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Sauvo, Savitaipale, Siilinjärvi, Sodankylä, Taipalsaari, Tampere, Tuusula, Uusikaarlepyy, Vantaa, Vihti, Vöyri ja Ylitornio. Kerhoissa liikkui säännöllisesti noin 7 000 lasta viikoittain. WAU jatkoi johtavana alakouluikäisten lasten liikuttajana koko Suomessa ja siten WAUn painoarvo yhteiskunnallisena vaikuttajana kasvaa koko ajan. Toiminnanjohtaja Rami Luomanpään johdolla liikuntakoordinaattorit ja tuntiohjaajat ansaitsevat Ison Kiitoksen: te olette mahdollistaneet varsinaisen kerhotoiminnan. Arjen toiminnassa teidän panoksenne näkyi jokaiselle osallistuvalle lapselle ja lasten vanhemmille! Katri Einamo on määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti jatkanut WAU-julkisuuskuvan rakentamista; siitä iso kiitos! Suuri kiitos myös WAU ry:n hallituksen jäsenille: näkemyksenne, suhteenne ja kokemuksenne olivat ratkaisevia. Tomas Holmberg masinoi jälleen hyvin menestyneen varainhankintatempauksen. WAU-jahti käytiin hyvässä hengessä ja saalistakin saatiin! Kiitokset myös tilintarkastaja Joakim Rehnille. WAU Advisory Board ja WAUhtitiimi ovat taas kerran auttaneet laajentamalla ja syventämällä yhteistyötä eri yhteistyökumppaneittemme kanssa. Kiitokset heille kaikille. WAU ry:n toiminnan taloudellinen perusta rakentui yhteistyöhön lähinnä kolmen tahon kanssa: Opetusministeriö, kunnat joissa toimintaa järjestetään ja Tantti Oy tukivat kukin taloudellisesti merkittävällä tavalla toimintaa. Lisäksi tukijoina toimivat Aluehallintovirastot, monet säätiöt ja useat yritykset. Kaikille WAU ry:n toimintaa tukeneille yhdessä ja erikseen suuret kiitokset. WAU ry suuntaa vuoteen 2017 luottavaisin mielin: edelleen suurimpina haasteina taivaanrannassa näkyvät kestävän rahoitusmallin rakentaminen ja sen avulla toiminnan laajentaminen koko Suomen kattavaksi. Iso uhka WAU ry:n toiminnan rahoituksessa on Opetushallituksen kerhorahojen leikkaus. Isoja mahdollisuuksia toiminnalle ovat puolestaan yhteistyö Olympiakomitean Lasten liike -ohjelman sekä hallituksen yhden kärkihankkeen, Liikkuva koulu -ohjelman ja -rahoituksen kanssa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lupautui WAUn toiminnan suojelijaksi keväällä 2015. Tästä tuesta on merkittävää hyötyä kaikkien yhteistyötahojen kanssa toimimisessa. WAU ry:n työn varsinaiset hedelmät tullaan korjaamaan vasta vuosien päästä. On kuitenkin hienoa nähdä miten iloisina ja reippaina osallistujat kerhoissa liikkuvat! Antti Kokkinen WAU ry, puheenjohtaja

3 Sisällysluettelo Puheenjohtajan tervehdys... 2 Tiivistelmä / Sammanfattning / Summary... 5 WAU ry:n toiminta-ajatus... 10 Taustaa ja tutkimuksia... 10 Liikuntasuositukset... 11 Tutkimuksia liikuntatottumuksista ja hyvinvoinnista... 11 Testauksista... 14 Liikuntaharrastusten ja sairauspoissaolojen ym. kustannukset... 15 Ylipaino... 17 Syrjäytyminen... 20 Toimenpiteet ja päätelmät... 20 Toiminnan päämäärät... 21 Terveyserojen kasvun ja syrjäytymisen riskien ehkäiseminen sekä ylipainoisten määrän vähentäminen... 21 Yhdenvertaisuuden edistäminen tarjoamalla jokaiselle lapselle mahdollisuus osallistua laadukkaaseen sosiaaliseen harrastukseen... 22 WAU ry:n tavoitteet... 22 WAU ry:n toimintamuodot... 22 Historia... 23 WAU! -kerhot... 25 Sisältö... 25 Kerhoihin ilmoittautuminen ja tiedottaminen... 26 Kerhotoiminnan haasteet... 27 WAU! -kerhotoiminta kevät 2016... 27 WAU! -kerhotoiminta syksy 2016... 30 WAU! -kerhotoiminnan yhteenveto 2016... 32 WAU ry:n toiminta koulujen loma-aikoina... 33 WAU ry:n loma-ajan toiminta vuonna 2016... 34 Loma-ajan toiminnan haasteet... 35 Välituntitoiminta... 36 WAUhtia välkille -projekti... 38 Hankkeet... 38

4 Kaikilla on oikeus harrastukseen... 38 Liito (seppo.io)... 39 Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla FC Slimmit... 40 Oma valinta Nuoret terveellisten elämäntapojen edistäjinä... 41 Osallistava ja liikunnallinen teatteri... 41 WAU! -Efekti... 42 Vaikuttamistyö... 43 Vaikuttaminen vuonna 2016... 43 Toiminnan arvioiminen... 45 WAU ry:n organisaatio... 47 Keskus-WAU... 48 Paikallis-WAU... 50 Ohjaustoiminta... 52 Henkilöstön koulutus- ja kehitystoiminta... 52 Henkilöstöön liittyvät haasteet... 53 WAU ry:n talous 2016... 53 Varainhankinta... 53 Yritysrahoitus ja pro bono -työ... 54 Säätiöt... 55 Yritysten liikuntapalvelut... 56 Aikuisten liikuntapalvelut... 56 Koulutustoiminta... 56 Tilinpäätös... 57 Taloudelliset haasteet... 58 Yhteenveto WAU ry:n toiminnasta 2016... 59 Lähteet ja viittaukset... 61 Liitteet... 62 Tuloslaskelma... 62 Tase... 62 Muut lisätiedot... 62 Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset... 62 Tilintarkastuskertomus... 62

5 Tiivistelmä / Sammanfattning / Summary WAU ry on valtakunnallinen järjestö, joka edistää lasten ja nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. WAU ry tähtää positiivisen asenteen, terveellisten elämäntapojen ja hyvien mallien kantautumiseen yli sukupolvien. Vaikka kohderyhmänä ovat erityisesti lapset, pyritään hyvinvointia levittämään välillisesti jokaiseen kasvu- ja elämänvaiheeseen. WAU ry:n päämääränä on - kaikkien Suomessa olevien lasten ja nuorten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi - terveyserojen kasvun, ylipainoisten määrän ja syrjäytymisen riskien pienentäminen - olla valtakunnalliseksi laajentuva, tunnettu toimija. WAU ry:n pääasiallisena toimintamuotona ovat maksuttomat, liikunnalliset matalan kynnyksen WAU! -kerhot. Yhdistys järjestää myös maksutonta välituntitoimintaa sekä lomaajan toimintaa, toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja tarjoaa rahoituksensa turvaamiseksi yrityksille ja yksityisille henkilöille suunnattuja liikuntapalveluita. WAU! -kerhoja järjestetään pääasiassa alakouluikäisille lapsille heidän omilla kouluillaan. Vuonna 2016 toimi enimmillään säännöllisesti 431 WAU! kerhoa 304 koululla 47 kunnassa: Espoossa, Helsingissä, Hollolassa, Juupajoella, Kangasalla, Kauniaisissa, Keravalla, Kirkkonummella, Korsnäsissä, Kruunupyyssä, Kuopiossa, Kärkölässä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Lohjalla, Loimaalla, Maalahdella, Mikkelissä, Mustasaaressa, Mäntsälässä, Nastolassa, Orimattilassa, Orivedellä, Oulussa, Padasjoella, Paraisilla, Pedersöressä, Pietarsaaressa, Porvoossa, Raahessa, Raaseporissa, Reisjärvellä, Riihimäellä, Rovaniemellä, Salossa, Sauvossa, Savitaipaleella, Siilinjärvellä, Sodankylässä, Taipalsaarella, Tampereella, Tuusulassa, Uudessakaarlepyyssä, Vantaalla, Vihdissä, Vöyrillä ja Ylitorniolla. Toimintansa aikana WAU ry on järjestänyt 46 202 maksutonta kerhokertaa, joissa on lisätty lasten liikettä yhteensä 508 598 tunnin verran (tilanne 31.1.2017). Vuonna 2016 osallistujakertojen määrä oli 141 995 ja toteutuneita kerhokertoja oli 11 707. Toimintaa järjestettiin suomen- ja ruotsinkielisenä. Koululaisten loma-aikoina WAU ry järjesti leirejä 17 paikkakunnalla, ja näille 42 leirille osallistui yhteensä 1 057 lasta. Ohjattujen välituntien osallistujakertoja saatiin vuonna 2016 yhteensä 41 361. Viikoittain WAU! -kerhotoimintaan osallistui noin 7 000 lasta syksyllä 2016 ja välitunti- sekä loma-ajan toimintamme myötä tavoitimme vuodessa noin 10 000 lasta. Vuoden 2017 aikana tavoittelemme maltillista kasvua. Toiminnan laajeneminen ja tunnettavuuden lisääminen luovat meille entistä paremman pohjan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

6 Vuonna 2016 työstimme Kaikilla on oikeus harrastukseen-, Liito-, FC Slimmit-, Oma valinta-, Osallistava ja liikunnallinen teatteri- ja WAU! -Efekti -hankkeita. Kaikilla on oikeus harrastukseen -hanke tähtää 10 12 -vuotiaiden laaja-alaiseen aktivoimiseen ohjattuun matalan kynnyksen harrastustoimintaan, jonka sisältö määräytyy alueellisen järjestötoiminnan mukaan ja osallistamalla lapset suunnitteluun. Liito-hanke (Liiku, tutki ja oivalla!) on valtakunnallinen kehittämishanke, joka yhdistää liikkuvan oppimisen, opetuksen digitalisaation ja avoimet oppimisympäristöt. FC Slimmit on hanke, joka pyrkii tarjoamaan maahanmuuttajamiehille jalkapallojoukkueen kautta sosiaalisen ja integroivan, syrjäytymistä ehkäisevän, innostavan ja työllistymistä edistävän harrastustoiminnan. Oma valinta - hankkeen tavoitteena on nuorten terveellisten elämäntapojen edistäminen kouluarjessa sekä uusien toimintamallien kehittäminen nuorten kanssa toimimiseen. Osallistava ja liikunnallinen teatteri -hankkeen päätavoitteena on lisätä nuorten osaamista ja osallisuutta yhteiskunnassa esittävän taiteen (teatteri ja sirkus) sekä liikunnan menetelmin. WAU! - Efektin tarkoituksena on tuoda aktiivisten vanhempien hyviä käytäntöjä ja malleja Suomen kaikkien lapsiperheiden saataville sekä edistää lapsiperheiden omaehtoista liikuntaa levittämällä tietoutta olemassa olevista käytännöistä ja paikoista. Vaikuttamistyötä tehtiin kerhotoimintaan kuuluvilla kampanjoilla, vanhemmille ja muille sidosryhmille lähetettävillä kuukausitiedotteilla, tapahtumiin ja seminaareihin osallistumalla sekä mediassa näkymisellä. Sosiaalisessa mediassa toimimiseen panostettiin edelleen vahvasti. Toiminnan rahoittamiseksi jatkettiin myös jo aiempina vuosina hyväksi havaittua palvelutuotantoa, joka sisältää yrityksille ja aikuisille suunnattuja liikuntapalvelupaketteja, joista saatava tuotto käytetään WAU! -kerhojen toiminnan mahdollistamiseen. Lisäksi käynnistettiin maksulliset, koulujen henkilöstölle suunnatut päivän liikunnallistamiseen liittyvät koulutukset. Paikallisrahoituksen turvaamiseksi jatkettiin 200-klubia, joka mahdollistaa pienten ja keskisuurten yritysten, vanhempainyhdistysten ym. tahojen tuen kohdistamisen juuri heitä lähellä olevaan WAU! -kerhoon. *** WAU r.f. är en landsomfattande organisation som arbetar för att främja barn och ungdomars hälsa och sociala välbefinnande. WAU r.f. jobbar för en positiv attityd, hälsosamma levnadsvanor och goda förebilder som bär över flera generationer. Även om målgruppen är barn försöker vi sprida välmående i alla skeden i livet. WAU r.f:s huvudmålsättning är - alla barn och ungas hälsa och sociala välmående i Finland - förhindra ökningen av hälsoskillnader, minska antalet överviktiga och minska risken för marginalisering - vara en känd landsomfattande aktör WAU r.f:s huvudsakliga verksamhetsform utgörs av avgiftsfria motionsrika WAU! -klubbar med låg tröskel för deltagande. Organisationen ordnar även avgiftsfri rastverksamhet samt

7 lägerverksamhet under skollov, är med och påverkar i samhället och erbjuder motionstjänster till privatpersoner och företag som ett led i finansieringen av verksamheten. WAU! -klubbar ordnas i huvudsak till barn i lågstadieåldern vid deras egna skolor. Under 2016 hölls som mest 431 regelbundna WAU! -klubbar vid 304 skolor på 47 orter: Borgå, Brahestad, Esbo, Grankulla, Helsingfors, Hollola, Jakobstad, Juupajoki, Kangasala, Kervo, Kyrkslätt, Korsholm, Korsnäs, Kronoby, Kuopio, Kärkölä, Lahtis, Lojo, Loimaa, Mäntsälä, Nastola,Nykarleby, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pargas, Pedersöre, Raseborg, Reisjärvi, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Sauvo, Savitaipale, Siilinjärvi, Sodankylä, Taipalsaari, Tammerfors, Tusby, Uleåborg, Vanda, Vichtis, Villmanstrand, Vörå och Övertorneå. Sedan WAU grundades har organisationen ordnat 46 202 avgiftsfria klubbtillfällen, i vilka barnens rörelse har ökats med sammanlagt 508 598 timmar (31.1.2017). År 2015 var det sammanlagda antalet deltagare 141 995 och förverkligade klubbtillfällen var 11 707. Verksamheten ordnades på finska och svenska. Under skolelevernas lov ordnade WAU r.f. läger på 17 orter och i dessa 42 läger deltog sammanlagt 1 057 barn. Deltagare i den ledda rastverksamheten uppgick år 2016 till 41 361. Under hösten 2016 rörde ungefär 7 000 barn på sig varje vecka i klubbverksamheten. Genom rast- och lovverksamheten nådde vi under året ungefär 10 000 barn. Under 2017 är målsättningen en måttlig utvidgning av verksamheten. Att utvidga verksamheten och bli en mer känd aktör ger oss bättre möjligheter att påverka i samhället. Under år 2016 arbetades det med följande projekt: Kaikilla on oikeus harrastukseen, Liito, FC Slimmit, Oma valinta, Osallistava ja liikunnallinen teatteri och WAU! -Efekti. Kaikilla on oikeus harrastukseen -projektet riktade sig till 10-12 -åringar och syftade till att kunna erbjuda dem ett brett spektrum med motionshobbyverksamhet med låg tröskel för deltagande där innehållet avgjordes av vilka lokala föreningar som deltog. Dessutom fick barnen möjlighet att delta i planeringen. Liito-projektet (Liiku, tutki ja oivalla!) är ett landsomfattande utvecklingsprojekt som kombinerar aktiv inlärning, digitalt lärande och öppna inlärningsmiljöer. FC Slimmit är ett projekt som syftar till att erbjuda hobbyverksamhet för invandrare i form av ett fotbollslag och genom det ge möjligheter till sociala kontakter, integration, förhindrande av marginalisering samt att främja jobbsökning. Oma valinta - projektets mål är att främja ungas hälsosamma levnadsvanor i skolvardagen samt utveckla nya verksamhetsmodeller hur man kan fungera med unga. Osallistava ja liikunnallinen teatteri -projektets huvudsakliga målsättning är att öka ungas genom att använda sig av scenkonst (teater och cirkus) samt idrott. Tanken med WAU! -Efekti är att presentera konkreta tips och modeller för en aktiv vardag till alla barnfamiljer i Finland och öka barnfamiljernas spontana motionerande genom att sprida information om olika platser där man kan motionera samt ge konkreta idéer vad man kan hitta på med familjen. Påverkansarbete gjordes genom kampanjer i klubbverksamheten, månadsmeddelande som sänds till föräldrar och andra intressentgrupper, deltagande i evenemang och seminarier samt synlighet i media. Det skedde också en fortsatt satsning på synlighet i sociala medier.

8 För att finansiera verksamheten fortsatte produktion av tjänster, som innehåller motionstjänster riktade till företag och vuxna. Vinsten från dessa tjänster används för att möjliggöra WAU! -klubbverksamheten. Dessutom introducerades avgiftsbelagda skolningar för skolpersonalen om hur man kan öka aktiviteten under skoldagen. I ett led att trygga den lokala finansiering fortsatte vi med 200-klubben som gör det möjligt för små och medelstora företag, föräldraföreningar m.fl. att styra sitt understöd till den WAU! -klubb som finns närmast dem. *** WAU ry is a national association for the advancement of health and social well-being of children and youngsters. WAU ry s aim is to ensure that positive attitudes, healthy life styles and good examples will continue over generations. Although the focus group is mainly children, the target is to spread well-being throughout all stages of growth and life. The objective of WAU ry is: - The health and social well-being of all children and youngsters in Finland - Minimizing the risks of health inequality, obesity and social exclusion - Being a national, well-known association in the field. The main method of operation of WAU ry are WAU! Clubs that are free of charge, offer physical activities, and are easy to join. In addition, the association arranges free recess activities and camps during school holidays, takes part in social influencing work and, in order to secure financing, also offers physical activity services to individuals and companies. WAU! Clubs are offered mainly to primary school children at their own schools. During 2016, there were 431 regularly meeting WAU! Clubs at 304 schools in 47 different towns: Espoo, Helsinki, Hollola, Juupajoki, Kangasala, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Korsnäs, Kruunupyy, Kuopio, Kärkölä, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Loimaa, Maalahti, Mikkeli, Mustasaari, Mäntsälä, Nastola, Orimattila, Orivesi, Oulu, Padasjoki, Parainen, Pedersöre, Pietarsaari, Porvoo, Raahe, Raasepori, Reisjärvi, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Sauvo, Savitaipale, Siilinjärvi, Sodankylä, Taipalsaari, Tampere, Tuusula, Uusikaarlepyy, Vantaa, Vihti, Vöyri and Ylitornio. While in operation, WAU ry has arranged 46,202 free club sessions, which have made children move for 508,598 hours (status January 31 st, 2017). In 2016, there were altogether 141,995 times of participation and 11,707 arranged club sessions. Activities were arranged in both Finnish and Swedish. During school holidays WAU ry arranged camps in 17 towns, and altogether 1,057 children participated in these 42 camps. Altogether approximately 7,000 children participated weekly in WAU! Clubs during the autumn of 2016, and with our recess activities and holiday camps we reached about 10,000 children during the year. In 2017, we are aiming at moderate growth. Growing our

9 operations and increasing awareness of our work will create an even better basis for social influencing. In 2016, we were working on the following projects: Kaikilla on oikeus harrastukseen, Liito, FC Slimmit, Oma valinta, Osallistava ja liikunnallinen teatteri and WAU! Efekti. The Kaikilla on oikeus harrastukseen (Everyone has the right for a hobby) project aims at a wide range of low threshold, guided hobby activities for 10-12-year-olds, the contents of which are determined by the local associations and by involving children in the planning. The Liito (Glide - move, research and be inspired!) project is a national development project that combines physically active learning, digitalized learning and open learning environments. The FC Slimmit project has set up a football team for immigrant men, aiming to provide an inspiring social hobby to help them integrate into the society and enhance their chances to find employment. The goal of the Oma valinta (Own choice) project is to enhance a healthy lifestyle for youngsters during their school days and develop new ways of working with them. The main target of the Osallistava ja liikunnallinen teatteri (Participatory and physically active theater) project is to increase the skills and participation of youngsters in the society through performing arts (theater and circus) and physical activity. The target for the WAU! -Efekti project is to bring the good practices and examples of active parents to all families in Finland, and advance voluntary physical activities of families by sharing information on existing practices and suitable places for exercising. Influencing work was done through arranging campaigns for club activities, sending out monthly newsletters to parents and other stakeholders, participating in events and seminars, and being visible in media. A heavy emphasis continued to be placed on being active in social media. In order to finance the operations, the proven practice of arranging physical activity packages for companies was continued. The revenue from these is used to arrange WAU! Clubs. In addition, new paid training sessions have been started for school staff to learn how to make school days more active. In order to ensure local financing, the 200 Club was continued in order to allow small and medium sized businesses, parents associations, etc., to focus their support towards the WAU! Club closest to them.

10 WAU ry:n toiminta-ajatus WAU ry on valtakunnallinen järjestö, joka edistää lasten ja nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. WAU ry tähtää positiivisen asenteen, terveellisten elämäntapojen ja hyvien mallien jatkumiseen yli sukupolvien. Vaikka kohderyhmänä ovat erityisesti lapset, pyritään hyvinvointia levittämään välillisesti jokaiseen kasvu- ja elämänvaiheeseen. Järjestö pienentää terveys- ja hyvinvointieroja järjestämällä matalan kynnyksen laadukasta ja liikunnallista kerho-, välitunti- ja loma-ajan toimintaa lapsille ja nuorille. Huomio kiinnitetään erityisesti lapsiin, jotka eivät syystä tai toisesta ole mukana missään sosiaalisessa harrastustoiminnassa, ja ovat sitä kautta syrjäytymisvaarassa. WAU ry:n visio on olla asiantuntija, mielipidevaikuttaja sekä yksi keskeisimmistä valtakunnallisista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjistä ja edelläkävijä uudenlaisen public-private -yhteistyön rakentamisessa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä. WAU ry:n missio on edistää lasten ja nuorten terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla. Taustaa ja tutkimuksia Terveys on jokapäiväisen elämän voimavara, ei elämän päämäärä. Terveys ei ole vain sairauden puutetta, vaan siinä painottuvat sosiaaliset ja yksilölliset voimavarat sekä toimintakyky. Jokaisella lapsella on tasa-arvoinen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen riippumatta siihen vaikuttavista sosiaalisista, taloudellisista, perhekohtaisista tai muista taustatekijöistä. Erilaiset elinolosuhteet ja kasvuympäristö vaikuttavat terveyserojen kasvuun lapsuudessa. Terveyserojen kaventamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen voidaan vaikuttaa myös säännöllisellä harrastustoiminnalla, joka vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja, sekä antaa keinoja ja voimavaroja koulunkäynnistä ja arjesta selviytymiseen.

11 Liikuntaharrastuksella voidaan edistää kaikkia edellä mainittuja asioita, ja lisäksi liikunnalla on selkeä positiivinen vaikutus asioiden oppimiseen. Liikunta edistää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä, ja on yksi tehokkaimmista tunnetuista keinoista kakkostyypin diabeteksen, ylipainon sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisijänä. Liikuntasuositukset Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2016 uudet lasten liikuntasuositukset: Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunnalla voidaan tukea lapsen fyysistä, kognitiivista, psyykkistä, emotionaalista ja sosiaalista kehittymistä. Näin ollen uusien suositusten mukaan alle 8- vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa, joka muodostuisi kevyestä liikunnasta ja reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Osa liikunnasta toteutuisi varhaiskasvatuksessa, osa kotona. Yli tunnin pituisia istumajaksoja tulisi välttää ja lyhyitäkin paikallaoloja tauottaa. Suosituksissa korostetaan myös riittävää lepoa ja unta sekä terveellistä ravintoa. Suositusten taustalla on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Ministeriön tiedotteessa todetaan seuraavaa: Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle. Se tukee lasten yleisiä oppimisen edellytyksiä vaikuttamalla myönteisesti tiedollisiin prosesseihin, kuten tarkkaavaisuuteen, vireystilaan ja muistamiseen. Fyysinen aktiivisuus kehittää motoriikkaa ja fyysistä toimintakykyä sekä ennaltaehkäisee elintasosairauksia. Fyysiset taidot kehittyvät monipuolisesti, kun lapsi pääsee leikkimään yhdessä muiden lasten kanssa erilaisissa ympäristöissä ja kaikkina vuodenaikoina. Vanhempien tuki, liikkumiseen kannustava ilmapiiri, liikuntavarusteiden ja -välineiden tarjoaminen lapsen käyttöön sekä lapsen liikuntatoiveiden kuunteleminen ovat tärkeitä osatekijöitä suositusten toteutumisessa. Kotoa saamansa mallin mukaan lapset oppivat, että liikkuminen kuuluu arjen rutiineihin. Lasten liikkumisen lisääminen kuuluu myös hallituksen kärkihankkeisiin. Tavoitteena on saada jokainen lapsi ja nuori liikkumaan tunnin verran päivässä. Tavoite toteutetaan laajentamalla Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi. WAU ry on ohjelman suurin järjestötuottaja. Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Tutkimuksia liikuntatottumuksista ja hyvinvoinnista Susanna Takalo käsittelee lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta vuonna 2016 julkaistussa väitöskirjassaan Mikä nuorta liikuttaa? Tutkimus liikuntatottumusten rakentumisesta lapsesta nuoreksi aikuiseksi. Takalo mm. toteaa, että lapsuuden ja nuoruuden erilaiset sosiaaliset ympäristöt vaikuttavat liikuntatottumusten rakentumiseen ja että liikuntaaktiivisuuden muutoskohdissa on vaihtelua. Aktiivisuutta muutoskohdissa lisäsivät esim. urheiluun panostaminen, välimatkaliikunnan valitseminen, peruskoulun aloitus, elämän vakiintuminen, perhe, ystävät ja urheiluseuratoimintaan osallistuminen. Vastaavasti liikuntaaktiivisuutta vähentäviksi tekijöiksi osoittautuivat esim. opiskeluun panostaminen, loukkaantuminen, joukkueen hajoaminen ja kiusatuksi joutuminen. Liikunta-aktiivisuutta lisäsivät tai vähensivät asuinpaikan vaihtaminen, koululiikunta, asepalvelus, työelämä tai

12 seurustelu. Nuoren itselleen asettamat tavoitteet ja liikunnan merkityksen tiedostaminen sekä merkityksellisiksi koetut arjen valinnat määrittivät liikunnan aseman arjessa. Tutkimuksessa todetaan, että aktiivisuuteen voidaan vaikuttaa lapsuudessa, nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa kunhan liikunnan lisäämiseen tähtäävillä toimenpiteillä huomioidaan eri tavoin arjessaan liikkuvat ihmiset. Takalo myös korostaa koulun aseman nykyisestään vahvistamisen merkitystä liikuntatottumusten rakentumisessa. THL:n suorittamassa Nuorisotutkimusverkoston tutkimuksessa ja vuonna 2016 julkaistussa Suomi nuorten kasvuympäristönä 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista selvisi, että nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja ja että lapsuusajan olosuhteilla on selvä yhteys nuorten myöhempään hyvinvointiin. Lapsuuteen ja nuoruuteen suunnatuilla ehkäisevällä työllä ja varhaisella ongelmiin puuttumisella voidaan saavuttaa säästöjä, jotka tuottavat myös hyvinvointia. Tutkimuksessa havaittiin, että nuorten hyvinvoinnissa alueelliset erot ovat paikoitellen voimakkaita ja hyvinvointia haastavat tekijät paikantuivat useammin maaseudulle kuin kaupunkiin. Myös seuranta-aikana tapahtuneiden lukuisten muuttojen havaittiin olevan yhteydessä hyvinvointia vaarantaviin tekijöihin. Tutkimustulokset osoittivat lapsiperheisiin suunnattujen sosiaalisten investointien merkityksen, sekä esim. laadukkaan päivähoidon, koulun ja harrastusten tärkeän roolin varhaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Vuosina 2010-2015 LIKESille tehdyn Liikkuva koulu liikuttaa ja istuttaa -tutkimuksen mukaan istuva elämäntapa näkyi lasten ja nuorten arjessa: alakoululaiset olivat hereillä ollessaan paikallaan 6 h 24 min ja yläkoululaiset 8 h 12 min päivässä. Jokaista keskimääräistä koulutuntia kohden alakoulun oppilaat olivat paikallaan 39 minuuttia ja yläkoulun oppilaat 46 minuuttia. Mukaan laskettiin välitunnit, ruokatunnit ja kaikki oppitunnit (myös liikuntatunnit). Vuosina 2013-2015 edelleen LIKESille tehdyn seurantatutkimuksen Muutoksia liikkuvissa kouluissa Oppilaat liikkujina ja koulun aktiviteettien suunnittelijoina oppilaskyselyiden myötä ilmeni, että oppilaiden fyysinen aktiivisuus lisääntyi. Suositusten mukaan liikuttujen päivien määrä kasvoi, erityisesti vähän liikkuvilla yläkoululaisilla. Erityisesti vähän liikkuvien tyttöjen vapaa-ajan liikunta lisääntyi, ja yläkoulussa välituntien vietto ulkona yleistyi erityisesti vähän liikkuvilla yläkoululaisilla. Talviaikaan koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti yleistyi hieman. Oppilaiden osallistuminen koulun aktiviteettien suunnitteluun oli edelleen vähäistä, vaikka ohjelmavaiheen aikana osallistuminen lisääntyi selvästi. Heidi Syväojan julkaisemassa artikkelissa Liikkuva keho, tehokkaat aivot liikkumisen merkityksestä oppimiselle käsitellään sitä, miten liikkumisen lisääminen koulupäivään suhteutuu koulun perimmäiseen tarkoitukseen eli oppilaan oppimisen tukemiseen. Mitä merkitystä liikkumisella on kognitiiviselle toiminnalle, koulumenestykselle ja oppimiselle? Syväojan mukaan kotimaisissa tutkimustuloksissa säännöllisen liikunnan, erityisesti reippaan liikunnan määrän, on havaittu olevan yhteydessä parempaan koulumenestykseen: Viides- ja kuudesluokkalaiset lapset, jotka liikkuivat vähintään tunnin päivässä viitenä tai kuutena päivänä viikossa, saivat korkeimmat kouluarvosanojen keskiarvot, kun taas ne lapset, jotka liikkuivat vain kerran viikossa tai eivät ollenkaan, saivat heikoimmat keskiarvot. Lisäksi runsaan välituntiliikunnan on havaittu olevan yhteydessä hyvään lukutaitoon ja urheiluseuran harjoituksiin osallistumisen hyviin matemaattisiin taitoihin.

13 Kuva: Liikunnallisesti aktiiviset lapset saivat parempia arvosanoja kuin vähän liikkuvat lapset Samankaltaisia tuloksia on Syväojan mukaan saatu myös yhdysvaltalais- ja hollantilaistutkimuksissa. Koska liikunta lisää aivojen verenkiertoa, parantaa hapensaantia sekä lisää välittäjäaineiden tasoa, edistää se näin tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta, jotka puolestaan edistävät koulumenestystä. Monipuolinen liikkuminen tukee neuromotorista kehitystä ja motoristen taitojen oppimista. Lisäksi liikunnan on havaittu lisäävän aivosolujen ja rakenteiden välisiä yhteyksiä, tihentävän olemassa olevia hermoverkkoja ja lisäävän aivojen sähköistä aktiivisuutta. Alla olevassa kuvassa näytetään aivojen sähköinen aktiivisuus levossa ja liikunnan jälkeen. Mitä enemmän kuvassa näkyy punaista, sitä vahvempi kyky aivoilla on kontrolloida tahdonalaisesti omaa toimintaa ja sulkea häiritseviä ja vääriä signaaleja pois.

14 Syväojan mukaan oppiminen on niin ikään sosiaalinen prosessi: opimme toisiltamme ja opimme ryhmässä. Liikunta tarjoaa sosiaalisia tilanteita ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, jotka tukevat vertaissuhteiden syntyä. Tällaiset vertaissuhteet edistävät oppilaan jaksamista, kouluun kiinnittymistä ja koulumenestystä. Lisäksi liikkumisen on havaittu nostavan itsetuntoa, lisäävän kouluviihtyvyyttä, oppitunneilla osallistumista ja työrauhaa. Syväoja toteaa väitöskirjansa The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary Time with Cognitive Functions in School-Aged Children tiivistelmässä mm. että liikunta on myönteisesti yhteydessä koulumenestykseen ja tiettyihin kognitiivisen toiminnan osa-alueisiin, joskin osa liikkumattomasta ajasta saattaa sisältää toimintoja, jotka ovat kognition kannalta hyödyllisiä. Tutkimus antaa kuitenkin tukea liikunnallisen elämäntavan edistämiseen koulumenestyksen ja kognitiivisen toiminnan näkökulmasta. Testauksista Auli Ottelinin 2015 julkaiseman väitöskirjan Happohirviöistä maagereihin välituntitoiminnasta virtaa luokkatyöskentelyyn? mukaan liikunnallinen välitunti tuo vaihtelua luokkatyöskentelyyn, ja että välitunnilla pisimpään reippaasti liikkuneet jaksoivat keskittyä oppimiseen hieman muita paremmin. Väitöskirjan tutkimustulos vahvistaa olettamusta, että liikunnan ja oppimisen välinen yhteys on moniulotteinen ja vuorovaikutteinen prosessi. Siihen vaikuttavat useat eri tekijät: yhteiskunnassa vallitsevat arvot, lait, asetukset, opetussuunnitelmat, koulun toimintakulttuuri, koulun yhteistyötahojen tuki sekä ennen muuta niiden ihmisten asenteet ja toimintatavat, jotka ovat läsnä lapsen arjessa päivittäin. Liikunnan avulla voidaan kuitenkin parantaa oppimista monin tavoin koko ihmisen elämänkaaren ajan, mikäli ihmiset tarttuvat tähän mahdollisuuteen. Koulussa lasten hyvinvointia ja oppimista edesauttavat monipuolisen leikin ja riittävän fyysisen aktiivisuuden ohella muun muassa oppilaiden ajatusten parempi kuuleminen sekä yksilöllisten tarpeiden ja emotionaalisten tekijöiden huomioiminen opetuksessa. Puolustusvoimien palvelukseen astuneiden juoksutestien kiitettävien tulosten määrä on pysynyt melkein samassa viimeisten 15 vuoden aikana, vaikka sekin on eri luokkaa kuin 1980- ja 1970-luvuilla. Hälyttävää on kuitenkin se, kuinka huonojen tulosten määrä on 15 vuodessa kaksinkertaistunut. Palvelukseen astuneet varusmiehet juoksivat vuonna 2015 keskimäärin 2 423 metriä Cooperin testissä. Aiempi pohjalukema oli vuodelta 2004, jolloin keskiarvo oli 2 430 metriä. 1970-luvun lopulla testin keskiarvo kävi 2 760 metrissä. Huonokuntoisten osuus varusmiehistä nousi siis ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa yli 25 prosenttiin. Huonokuntoiseksi Cooperin testissä lasketaan alle 2 200 metriä juokseva mies ja alle 2 000 metriä juokseva nainen. Kiitettävästi testistä suoriutui noin seitsemän prosenttia. Tähän vaaditaan miehiltä yli 3 000 metriä ja naisilta yli 2 800 metriä. 1970-luvun lopussa hyväkuntoisten määrä oli noin 25 % ja huonokuntoisten noin 5 %.

15 Taulukko: Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvot ja jakaumat vuosina 1975-2015 Liikuntaharrastusten ja sairauspoissaolojen ym. kustannukset Valtion liikuntaneuvoston vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen Mikä maksaa? Sosioekonomisen taustan yhteys lasten ja nuorten liikuntaan mukaan heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden lapset liikkuvat muita vähemmän, ja pitkällä tähtäimellä kyse on kansanterveydellisestä ongelmasta. Haaga-Helian ammattikorkeakoulun yliopettajan Kari Puronahon huhtikuussa 2014 julkaistu tutkimus Drop-out vai throw-out? Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista kertoo, että lasten harrastaminen urheiluseurassa saattaa olla liian kallista jo kahdelle kolmasosaa suomalaisperheistä. THL:n Hyvinvointi ja terveyserot -verkkosivuston tietojen mukaan suorien terveydenhoitokustannusten säästöt olisivat noin 1.5-2 miljardia euroa tai 15 % terveydenhuollon menoista, jos sosioekonomiset erot saataisiin poistettua. Jos koko väestön terveys ja hyvinvointi kohoaisi samalla tasolle kuin se on korkeasti koulutetuilla jo nyt, vähenisivät THL:n laskelmien mukaan useat terveysongelmat merkittävästi ja esim. työllisyysaste kasvaisi noin 75 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden määrä vähenisi noin 20 000:lla. Sen sijaan ilman muutoksia kansanterveydessä terveydenhuoltomenot kasvavat jatkuvasti. Sairauspoissaolojen kustannukset kansantaloudelle ovat vuosittain noin 3 miljardia euroa; riittävän liikunnan avulla näitä kuluja voitaisiin karsia merkittävästi. Alle 35-vuotiaina sairaseläkkeelle jäävien kustannukset yhteiskunnalle ovat 6,6 miljardia euroa vuosittain.

16 Suuri osa näistä kustannuksista olisi estettävissä liikunnalla ja elämäntapojen muutoksella. Liikkumattomuudella on suuri kansantaloudellinen vaikutus. Liikunnan puutteesta johtuvien haittojen suuruus on jo nyt samaa tasoa kuin muiden ns. epäterveellisten elintapojen mukanaan tuomien haittojen. Miikka Vähäsen vuoden 2015 raportin Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät mukaan tupakoinnin aiheuttamien välittömien terveydenhuollon kustannusten arvioidaan olevan yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa, välillisten noin 900 miljoonaa euroa. Kuitenkin nuorten keskuudessa tupakoimattomuus näyttäisi ilahduttavasti laskevan, minkä alla oleva THL:n kuva osoittaa.

17 Kaavio: Päivittäin tupakoivat nuoret 2000-2015 Edelleen THL:n tutkimusten mukaan alkoholin käytöstä aiheutuu vuosittain 4 6,5 miljardin haittakustannukset, ja jopa 90 prosenttia aikuisista liikkuu liian vähän, mistä aiheutuu vuositasolla kuuden miljardin euron vahingot. Lihavuudesta ja siihen liittyvistä sairauksista aiheutui yhteiskunnalle jo vuonna 2011 arviolta n. 330 miljoonan euron kokonaiskustannukset. Valtaosa kuluista muodostui vuodeosastohoitopäivistä, lääkekustannuksista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Ylipaino Väestön lihavuudesta seuraa yhteiskunnalle myös välillisiä kustannuksia, kuten sairauksista johtuva tuottavuuden aleneminen sekä sairauslomista johtuvat kustannukset. Käyttämällä varoja ennaltaehkäisevään toimintaan olisikin mahdollista aikaansaada merkittäviä säästöjä tulevaisuudessa.

18 Taulukko: Palvelukseen astuvien miesten kehonpaino ja pituus vuosina 1993-2014 Palvelukseen astuneiden pituus ei ole muuttunut 20 vuoden aikana juuri lainkaan, mutta keskipaino on kasvanut noin 7 kg. Onneksi aina 1990-luvulta 2000-luvun puoliväliin jatkunut kehon painon kasvu palvelukseen astuneilta on viimeisten vuosien aikana pysähtynyt suurin piirtein samalle tasolle. Toivottavasti pysähtymien jälkeen saamme eri toimenpiteillä käyrän laskusuuntaan. Joka toinen suomalainen aikuinen on vähintään lievästi, ja joka kuudes vähintään kohtalaisesti liikapainoinen. Ylipaino on riskitekijä lukuisille kroonisille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonisairauksille, kakkostyypin diabetekselle sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Diabeteksen hoidosta koituu nyt vuosittain 1,3 miljardin euron kustannukset, joista 800 miljoonaa euroa menee sen kakkostyypin hoitoon. On arvioitu, että parin vuoden kuluttua diabeteksen suorat hoitokulut ovat jo 3,3 miljardia euroa kakkostyypin diabeteksen yleistyessä. Suomalaisten nuorten ylipainoisuus on kasvanut vuosien 1977 2003 aikana noin kaksin kolminkertaiseksi. Lasten ja nuorten lisääntyvä ylipaino on merkittävä kansanterveydellinen ongelma: joka kahdeksas suomalainen leikki-ikäinen lapsi ja joka viides nuori on ylipainoinen tai lihava. Alla olevista THL:n kuvista näkyy ylipainoisten osuus Suomen leikki- ja kouluikäisistä. Viimeisten noin 40 vuoden aikana on ylipainoisten 14-18 vuotiaitten poikien prosentuaalinen osuus kasvanut noin seitsemästä prosentista 25 prosenttiin ja saman ikäisten tyttöjen osuus noin kolmesta prosentista 16 prosenttiin, kun taas ikäluokassa 3- vuotiaasta ykkösluokkalaiseen asti löytyy ylipainoisia enemmän tytöistä kuin pojista.

19 Taulukko: Ylipainoisten osuus leikki- ja kouluikäisistä vuonna 2008 Taulukko: Ylipainoisten osuus 14-18 vuotiaista tytöistä ja pojista 1977-2015 Lihavuuden kehittyminen alkaa varhain, jo 3 8-vuotiaana. Lasten ja nuorten lihominen voi aiheuttaa uusia vakavia terveysongelmia, kuten tyypin 2 diabetesta nuoruusiässä. Lisäksi lapsuusiän lihavuudella on merkittävä taipumus jatkua aikuisikään. Riski sydän- ja

20 verisuonitauteihin pienenee kuitenkin merkittävästi, mikäli lihava lapsi saavuttaa normaalipainon aikuisikään mennessä. Fyysinen aktiivisuus on käänteisessä yhteydessä lapsuusiän lihavuuteen. Myös nuorten yleistä tyytyväisyyttä elämään tutkittaessa on havaittu erittäin vahva yhteys fyysiseen kuntoon. Enemmän liikkuvat ovat tyytyväisempiä myös kaikkiin muihin elämän osa-alueisiin ja elämään kokonaisuudessaan. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut mallit, esim. säännöllinen liikuntaharrastus, vaikuttavat elämäntapaan ja sitä kautta kunkin tyytyväisyyteen omaan elämäänsä. Syrjäytyminen Tiettyjä riskitekijöitä ehkäisemällä voidaan vaikuttaa syrjäytymisen uhkaan. Lasten ja nuorten syrjäytymisessä on kyse siitä, että lapsen kasvuolosuhteet tai hänen oma toimintansa vaarantavat lapsen terveen ja tasapainoisen kehityksen. Lapsilta tai nuorilta puuttuu jotakin, mitä ilman heidän on paha olla. Syrjäytyminen johtuu huono-osaisuuden kasautumisesta ja on aina yksilöllistä. Useimmiten kyse on erilaisten riskitekijöiden esiintymisestä. Vaikka ihmisiä ei voi yksittäisten ongelmien perusteella pitää syrjäytyneinä, kertovat kuitenkin jo yksittäiset ongelmat syrjäytymisestä prosessina; siirtymisestä elämänhallinnasta kohti syrjäytymistä. Siksi jokaisella toimenpiteellä, jolla vaikutetaan syrjäytymisen riskeihin, on merkitystä. Toimenpiteet ja päätelmät Vanhempien sosiaalinen asema ja nuoren oma koulumenestys ovat selkeästi yhteydessä lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten terveystottumuksiin ja yleiseen hyvinvointiin. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot alkavat muotoutua jo varhaislapsuudessa ja niihin yhteydessä olevat tekijät ovat havaittavissa nuoruudessa, sekä nähtävissä terveysongelmina aikuisuudessa, heikentyneenä toimintakykynä ikääntyessä ja eroina kuolleisuusiässä ja -syissä. Lapsuuden ja nuoruuden elinolot sekä varhain opitut tavat ja tottumukset kulkevat läpi ihmisen elämänkaaren, ja niiden vaikutusta on vaikea poistaa enää aikuisuudessa. Perheiden taloudellinen liikkumavara määrää yhä enemmän lasten ja nuorten liikuntaharrastuksista päätettäessä. Tilastotietojen mukaan perheiden pienituloisuus on kasvanut, ja liikuntaharrastusten maksullisuudesta johtuen seuraliikuntaan osallistuvat yleisimmin ylempien sosiaaliryhmien perheet. Lasten harrastamattomuus on eriarvoistavaa niin alueellisesti kuin sosioekonomisestikin. Harrastukset ovat osa lapsen sosiaalista kasvua ja kehitystä eikä harrastaminen saa olla kiinni siitä, onko lapsen vanhemmilla varaa ostaa varusteita tai maksaa harrastusmaksuja. Lasten liikkumattomuudesta, liikunnan kustannuksista, sen vaikutuksista oppimiskykyyn ja kouluviihtyvyyteen sekä fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista keskustellaan jatkuvasti. Niinpä vuoden 2015 hallitusohjelmassa sovittiin Liikkuva koulu ohjelman laajentamisesta valtakunnalliseksi, ja sen tavoitteena on saada kaikki Suomen koulut mukaan toteuttamaan aktiivisempaa koulupäivää ja lisätä liikkumista niin, että jokainen oppilas liikkuisi tunnin

21 päivässä. Suunnitelma istuu hyvin WAU ry:n toimintaan kolmannen sektorin suurimpana Liikkuva koulu ohjelman toteuttajana. Toiminnan päämäärät WAU ry:n vuoden 2016 pääkohderyhminä olivat lapset, joilla ei ole mitään sosiaalista harrastusta lapset jotka liikkuvat terveyden kannalta riittämättömästi maahanmuuttajalapset ja tytöt. WAU ry:n päämääränä on Suomessa terveyserojen kasvun ja syrjäytymisen riskien ehkäiseminen ylipainoisten määrän vähentäminen yhdenvertaisuuden edistäminen tarjoamalla jokaiselle lapselle mahdollisuus osallistua laadukkaaseen sosiaaliseen harrastukseen Terveyserojen kasvun ja syrjäytymisen riskien ehkäiseminen sekä ylipainoisten määrän vähentäminen WAU ry haluaa varmistaa, että perheen sosioekonomisesta asemasta huolimatta lapsella on mahdollisuus laadukkaaseen, sosiaaliseen harrastustoimintaan. Nykyään moni harrastus on kallis eikä kaikilla perheillä ole mahdollisuutta niiden kustantamiseen lapsilleen. Vanhemmat eivät myöskään aina pysty mahdollistamaan harrastamista iltaisin ja viikonloppuisin (vanhempien työesteet, sairaus, päihteet, perhetausta, autottomuus jne.). Urheiluharrastuksissa monessa seurassa kilpailutoiminta alkaa jo lasten ollessa hyvin nuoria, mitä osa lapsista ja heidän vanhemmistaan karttaa. Kuitenkin on yleisesti tiedossa, kuinka positiivisella tavalla sosiaalinen harrastustoiminta vaikuttaa lapsen kehitykseen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäksi WAU ry pyrkii vaikuttamaan koko perheen hyvinvointiin ja asenteisiin terveyttä sekä liikunnallista elämäntapaa kohtaan. Mitä kiinnostuneempia vanhemmat ovat omasta ja lapsensa hyvinvoinnista, sitä suuremmat vaikutukset tällä on siihen, minkälaisen mallin lapsi omaksuu omaan elämäänsä. Yhteisöllisyys on iso voimavara, jota tulee hyödyntää monin eri tavoin. Kunnat, koulut, perheet, paikalliset yhdistykset, yritykset ja vapaaehtoiset voivat kaikki omalta osaltaan lisätä oman alueensa hyvinvointia ja viihtyvyyttä, sekä ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. WAU ry haluaa olla yksi merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla usean eri tahon kanssa saavutetaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus, ja WAU ry saa järjestettyä sekä taloudellisesti että toiminnallisesti katsottuna mittavaa toimintaa.

22 Yhdenvertaisuuden edistäminen tarjoamalla jokaiselle lapselle mahdollisuus osallistua laadukkaaseen sosiaaliseen harrastukseen WAU ry haluaa lisätä terveyden kannalta riittävästi liikkuvien lasten ja nuorten määrää Suomessa. Tämä tavoite on mukana kaikessa WAU ry:n toiminnassa ja on siten koko WAU ry:n toiminnan punainen lanka. Tutkimukset osoittavat, että liikkumaton elämäntapa on huomattavasti helpommin säilyvä ominaisuus kuin liikunnallinen elämäntapa. Siksi lapsille tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa luoda positiivisia liikuntaelämyksiä ja ankkuroida jokin liikunnallinen harrastus osaksi heidän arkeaan. 1. 2. -luokkalaisten lakisääteinen iltapäivätoiminta on maksullista toimintaa eikä tavoita kaikkia. Tätä vanhemmille lapsille ei lakisääteistä iltapäivätoimintaa järjestetä. Nuorimmilla koululaisilla on lyhyet koulupäivät, ja he tarvitsevat aikuisen läsnäoloa myös silloin, kun omat vanhemmat eivät ole paikalla. Lapsilla on lisäksi huomattavasti pidemmät lomajaksot kuin työssä käyvillä aikuisilla. Toimimalla kyseisillä ajanjaksoilla WAU ry täydentää olemassa olevia palveluita ja auttaa perheitä turvallisen kasvuympäristön luomisessa. WAU ry:n tavoitteet Tavoitteemme vuodelle 2016 olivat seuraavat: jokaisella lapsella sekä nuorella on oikeus laadukkaaseen ja sosiaaliseen harrastukseen jokaiselle lapselle tulee turvata vähintään tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään WAU:n hyvän toiminnan näkyväksi tekeminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen WAU ry on laajentunut valtakunnalliseksi toimijaksi, joka järjestää laadukasta matalan kynnyksen harrastustoimintaa erityisesti sellaisille alueille, joilla sitä ei resurssien puutteen vuoksi ole kyetty järjestämään. Suomessa on suuri määrä alueita, joilla ei ole lapsille tarjolla harrastustoimintaa, vaikka kysyntää tälle olisikin. On arvioitu, että Suomessa on noin 200 000 lasta, jotka haluaisivat tulla mukaan urheiluseuratoimintaan, mutta eivät sinne syystä tai toisesta pääse. Vapaaehtoiset puuttuvat, tai toiminnan järjestäminen tulisi yhdistyksille niin kalliiksi, etteivät ne katso sitä kannattavaksi. Suomalaisille lapsille tulisi silti asuinpaikasta riippumatta turvata yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Monen tahon yhteistyöllä harrastustoimintaa pystytään organisoimaan myös syrjäisemmille paikkakunnille ja kouluille. Koska suurin osa WAU ry:n toiminnasta tapahtuu koulun aikana tai kouluympäristössä, on yhteistyö rehtoreiden kanssa toimintamme perusedellytys. Rehtori on avainasemassa myös siinä, minkälainen henki koulussa on ja kuinka koulun henkilökunta suhtautuu liikuntaan. Jo pienillä päätöksillä tai muutoksilla voidaan arvomaailmaa ja käytäntöjä muuttaa liikuntamyönteisemmiksi. WAU ry:n toimintamuodot WAU ry:n päätoimintamuotona ovat alakouluilla toimivat maksuttomat WAU! -kerhot, joita

23 on järjestetty vuodesta 2009 lähtien. Toisena toimintamuotona WAU ry aloitti vuonna 2011 päiväleirien järjestämisen koululaisten loma-aikoina, ja myös yöleirejä on kokeiltu. Vuodesta 2013 lähtien WAU ry on ollut enenevässä määrin mukana myös välituntitoiminnassa järjestäen sitä itse, ja kouluttamalla muita. Vuonna 2013 käynnistettiin valtakunnallinen ME! hanke yläkoululaisille. Yläkoululaisille on järjestetty myös kerhoja, mutta toimivin aktivointimuoto heille on ollut ohjattu välituntitoiminta. Vuonna 2014 käynnistettiin myös I rörelse-, Leader- ja Kaikilla on oikeus harrastukseen -hankkeet, ja edelleen vuonna 2015 WAU! - Efekti -hanke. Vuonna 2016 WAU ry:llä oli käynnissä hankkeet nimeltä Kaikilla on oikeus harrastukseen, LIITO, Oma valinta, Osallistava ja liikunnallinen teatteri, Slimmit ja WAU! -Efekti. WAU ry on saanut vahvan asiantuntijaroolin lasten liikuntapalveluiden koordinoijana ja tuottajana. Yhdistyksellä on tärkeä tehtävä asennevaikuttajana ja kasvattajana sekä lasten hyvinvointiin liittyvän tiedon ja toimintamallien levittäjänä eri sidosryhmissä, mm. erilaisissa seminaareissa ja työryhmissä. WAU ry on jatkanut vuonna 2012 aloitettua yrityksille suunnatun liikuntapakettikonseptin myymistä, josta saatavat rahat käytetään WAU ry:n lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan mahdollistamiseen. Tästä saadut tuotot kasvoivat edellisvuoteen verraten, mutta kasvun varaa tällä sektorilla on edelleen. Aikuisia liikutetaan myös yritysten ulkopuolella, ja tämä toiminta onkin lähtenyt hyvin käyntiin pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa. Aikuisille suunnattua maksullista liikuntaa pyritään kasvattamaan yhtenä WAU:n rahoitusmuotona. Historia WAU ry aloitti koululaisten maksuttomien liikuntakerhojen konseptin kehittämisen syksyllä 2008 ja ensimmäiset pilottikerhot pidettiin keväällä 2009 viidessä espoolaisessa koulussa. Ensimmäisistä kerhoista saatujen kokemusten perusteella päätettiin keskittyä 3.-6.- luokkalaisiin, koska tätä nuoremmilla lapsilla on lakisääteistä iltapäivätoimintaa. Syksyllä 2009 kerhotoiminta laajennettiin 24 espoolaiseen kouluun, joissa WAU! -kerhot pyörivät koko lukuvuoden toukokuulle 2010 saakka. Samalla huomattiin, että myös osalle 1.- 2. -luokkalaisista kannattaa tarjota mahdollisuutta osallistua WAU! -kerhoihin. Lopputuloksesta muodostui onnistunut liikuntakonsepti, joka on mahdollistanut toiminnan monistamisen myös uusille paikkakunnille, ja vuosien 2010-2012 aikana WAU ry lähtikin laajenemaan Kauniaisiin, Kuopioon, Maalahdelle, Mustasaareen, Rovaniemelle, Vantaalle ja Vöyrille.

24 Yläkouluikäisten lasten kohdalla ei vielä ensimmäisten kokeilujen jälkeen löydetty toimivaa konseptia. Vuonna 2013 käynnistettiin ME! -hanke, jota jatkettiin ja jonka toiminta-aluetta levitettiin vuonna 2014. Syksyllä 2013 toiminta kasvoi edelleen, kun mukaan liittyivät Helsinki, Inkoo, Kirkkonummi, Kruunupyy, Lahti, Laihia, Korsnäs, Pietarsaari, Raasepori, Reisjärvi, Siilinjärvi ja Sodankylä. Vuonna 2014 WAU! kerhot avattiin myös Asikkalaan, Hankoon, Kangasalle, Lohjalle, Mäntsälään, Orimattilaan, Orivedelle, Padasjoelle, Paraisille, Pedersöreen, Porvooseen, Raaheen, Saloon, Siuntioon, Tuusulaan ja Ylitorniolle. Näin vuoden 2014 lopussa WAU ry oli aktiivinen jo 34 paikkakunnalla. Vuonna 2015 laajensimme edelleen Hollolaan, Keravalle, Kärkölään, Mikkeliin, Ouluun, Riihimäelle, Sauvoon, Savitaipaleelle, Tampereelle, Uuteenkaarlepyyhyn, Varkauteen ja Vihtiin. Vuonna 2016 mukaan toimintaan saatiin Nastola, Juupajoki, Lappeenranta ja Taipalsaari. Yhdistys sai merkittävän tunnustuksen valtakunnan korkeimmalta taholta maaliskuussa 2015 tasavallan presidentti Sauli Niinistön ryhdyttyä WAU ry:n suojelijaksi. Opetushallitus ajaa vahvasti joustavan koulupäivän mallia, jossa harrastustoimintaa sijoitetaan niin koulupäivän alkuun ja loppuun kuin keskellekin. Harrastustoiminta aamuisin tai keskellä koulupäivää on tuonut hyviä tuloksia, ja kouluissa tehdyt kyselyt osoittavat, että joustavan koulupäivän malli on osaltaan lisännyt oppilaiden hyvinvointia ja koulumotivaatiota. WAU ry on vahvasti mukana toteuttamassa Liikkuva koulu -ohjelman toimintoja eri puolilla Suomea. Vuonna 2016 Opetushallitus julkisti uuden opetussuunnitelman. Uudistamisella pyritään luomaan paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Liikuntaan ja liikkumiseen liittyen suunnitelmassa mainitaan tähtääminen kohti liikunnallista elämäntapaa ja myönteistä kehosuhdetta, fyysisen aktiivisuuden lisääminen vaihtoehdoksi istuvalle elämäntavalle, yhdessä tekeminen, tasa-arvo, turvallisuus sekä liikuntaan ja liikunnassa kasvaminen. Tavoitteena on edistää oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä tukea hänen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointiaan ja terveyttään. Lajilähtöisestä opettamisesta siirrytään perustaitojen, ominaisuuksien ja pätevyyden tunteen vahvistamiseen ja fyysisen kunnon testaamisesta kohti toimintakyvyn arviointia. Fyysisen toimintakyvyn arvioimiseksi on kehitetty valtakunnallinen Move! -seuranta- ja palautejärjestelmä, johon kuuluu viisi erilaista osiota ja niistä saatava palaute. Palautetta käytetään hyväksi myös viidennen ja kahdeksannen vuosiluokan laajoissa terveystarkastuksissa, mutta ei oppilaan arvioinnin perusteina.

25 WAU! -kerhot WAU! -kerhot nivoutuvat luontevasti osaksi joustavan koulupäivän konseptia. Ne kokoontuvat kerran tai kahdesti viikossa aamu- tai iltapäivisin tai keskellä koulupäivää, ja luovat lapsille turvallisen ja säännöllisen liikuntaharrastuksen. WAU! -kerhoja toteutetaan suomen- ja ruotsinkielisinä. Suurin osa WAU! -kerhoista on 1.-4.-luokkalaisille, mutta myös 5.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille on kerhoja. Maksuttomuus sekä kerhoajankohdan suora jatkumo koulupäivään turvaavat sen, että sosioekonomisesta taustasta johtuvat erot eivät vaikuta lasten mahdollisuuteen olla mukana toiminnassa. Paikallisten urheiluseurojen lajiesittelyillä tuodaan eri lajeja lasta lähelle ja kannustetaan heitä mukaan urheiluseuratoimintaan. Lajiesittelyjä järjestetään tavallisilla kerhokerroilla tai erillisinä lajiesittelypäivinä, joihin WAU! -kerhoissa mukana olevilla lapsilla on vapaa pääsy. Urheiluseuroille tarjotaan myös mahdollisuutta toimia WAU! -kerhon vastuullisena järjestäjänä. WAU ry:llä on käytössään yhteistyösopimusmalli urheiluseurojen kanssa. Mallissa seurat vastaavat tiettyjen kerhojen ohjaustoiminnasta ja saavat näin itselleen rahoitusta vaikkapa päätoimisen työntekijän palkkaamiseen. Kerhotoiminnan puitteissa järjestettiin Vantaalla keväällä 2016 WAUhtikampanja, jolla pyrittiin lisäämään lasten kerhoaktiivisuutta, keskittymään hyvään ryhmässä toimimiseen ja toisten huomioimiseen. Sisältö WAU! -kerhokerran sisällölliset pääteemat noudattavat aina tiettyä mallia: järjestetään lapsille monipuolista liikuntaa osallistetaan lapset toiminnan suunnitteluun luodaan kerhoon hyvä tunnelma ja kerholaisille hyvä mieli, jotta he haluavat tulla mukaan myös seuraavalla kerralla. Kerhoissa liikutaan koulun liikuntasalissa ja ulkona koulun lähialueilla. WAU ry on toteuttanut vuonna 2016 myös lajikerhoja yhteistyössä urheiluseurojen kanssa.

26 Vuodenaika Syksy Talvi Kevät Aihealue Liikuntapaikka Teema Kehitettävät perustaidot Sisäleikit Liikuntasali ja -pelit Ulkoleikit ja -pelit Sisäleikit ja -pelit Ulkoleikit ja -pelit Sisäleikit ja -pelit Ulkoleikit ja -pelit Piha/Kenttä Liikuntasali Jää/Lumi Liikuntasali Metsä/Piha/ Kenttä Ryhmäytyminen, Sääntöjen noudattaminen Ryhmäytyminen, Ulkoilu on hauskaa Aktiivinen osallistuminen, Kaverin kannustaminen Aktiivinen osallistuminen, Talviliikuntaa leikkien Ryhmässä on kivaa, Puuhaa kesäksi Vanhat pihaleikit kunniaan, Puuhaa kesäksi Välineen käsittelytaidot Liikkumistaidot Tasapainotaidot Tasapainotaidot Välineen käsittelytaidot Liikkumistaidot Taulukko: WAU! -kerhojen kausisuunnitelma, joka toimii ohjenuorana ohjaajille. Esimerkkipelejä ja leikkejä Sähly, Kiinan keisari, Hirvenmetsästys Frisbeegolf, Jalkapallo, Seinäkympit Kahden tulen välissä, Gorillahippa, Voimistelu Hiihtäminen, Pulkkamäki, Luistelu, Pesänryöstö Lippupallo, 3 pisteen peli, Keilaaminen, Temppuradat Purkkis, Keinu-/ Penkkipehvis, Hyppynaruhypyt Kerhokerran sisällön suunnittelussa ohjaajat käyttävät myös hyväkseen WAU ry:n tarjoamassa ja liikunnan aluejärjestöjen toteuttamassa ohjaajakoulutuksessa saamaansa tietoa ja materiaalia. Lisäksi ohjaajilla on mahdollisuus hyödyntää www.suunnittelenliikuntaa.fi -palvelua sekä Koululiikuntaliiton, Kerhokeskuksen ja muiden toimijoiden kerhotoimintaa varten tuottamia materiaaleja. Tuntiohjaajien kanssa käydään työsuhteen alussa läpi työsopimus ja Ohjaajan opas. Syksystä 2012 alkaen on jokaiselle, myös jo aiemmin koulutuksissa käyneelle ohjaajalle, tarjottu pääsy Liikkujaksi-koulutukseen. Myös Tervetuloa ohjaajaksi -koulutus on ollut käytössä, samoin WAUn omaa kokemusta ja osaamista on hyödynnetty keräämällä leikkejä ja ohjeita ohjaajien käyttöön Sporttis.netin dokumenttivarastoon ja WAUn nettisivuilta löytyvään leikkipankkiin. Kerhoihin ilmoittautuminen ja tiedottaminen WAU! -kerhoja markkinoidaan koulussa oppilaille, opettajille ja terveydenhoitajille jaettavilla esitteillä. Kerhojen markkinoinnissa käytetään hyväksi myös koulujen viestintäkanavia, esim. Wilmaa. Kerhotoimintaan ilmoittautuminen tapahtuu WAU ry:n internetsivuston kautta tai suoraan tuntiohjaajalle. Internetsivustolla jokaisella kerholla on oma sivunsa, josta löytyy kerhon yhteystiedot, tapahtumakalenteri sekä uutisia. Tiedottamisessa, ilmoittautumisessa ja läsnäolojen seurannassa sekä tilastoinnissa käytetään hyväksi Sporttis.net -palvelua. Vanhemmille lähetetään kuukausittain sähköinen tiedote toiminnasta, ja lisäksi kerholaisille sekä vanhemmille voidaan akuuteista asioista tiedottaa

27 tekstiviestillä. Kerhotoiminnan haasteet Kerhojen aikataulujen sovittaminen jatkumoksi lasten koulupäivään on suuri toiminnallinen haaste. Tässä tärkeimpänä tekijänä kerhotoiminnan onnistumiseksi on yhteistyö rehtoreiden kanssa. Joustavan koulupäivän malli antaa meille mahdollisuuden aamu- ja iltapäivisin järjestettävien kerhojen lisäksi järjestää toimintaa myös keskellä päivää. WAU! -kerhotoiminta kevät 2016 Kevään 2016 toiminta käynnistettiin heti koulujen alettua viikolla 2 ja kevään viimeiset kerhot pidettiin, paikkakunnasta riippuen, viikoilla 19-20. WAU! -kerhoja ei järjestetty hiihtolomalla eikä muinakaan koulujen vapaapäivinä. Kevätkausi kesti paikkakunnasta riippuen 15-17 viikkoa. Keväällä 2016 Espoossa, Helsingissä, Hollolassa, Kangasalla, Kauniaisissa, Keravalla, Kirkkonummella, Korsnäsissä, Kruunupyyssä, Kuopiossa, Kärkölässä, Lahdessa, Lohjalla, Loimaalla, Maalahdella, Mikkelissä, Mustasaaressa, Mäntsälässä, Orimattilassa, Orivedellä, Oulussa, Padasjoella, Paraisilla, Pedersöressä, Pietarsaaressa, Porvoossa, Raahessa, Raaseporissa, Reisjärvellä, Riihimäellä, Rovaniemellä, Salossa, Sauvolla, Savitaipaleella, Siilinjärvellä, Sodankylässä, Tampereella, Tuusulassa, Uudessakaarlepyyssä, Vantaalla, Vihdissä, Vöyrillä ja Ylitorniolla yhteensä 305 koululla järjestettiin 431 kerhoa, joissa oli ilmoittautuneina mukana 6 727 lasta. Kaiken kaikkiaan kerholaisten todellinen lukumäärä on tätä suurempi, sillä kerhoissa on aina mukana lapsia, jotka eivät kokeilukertaa varten ole ilmoittautuneet. Yhteensä kevään 2016 aikana järjestettiin 6 574 kerhokertaa, joista syntyi 76 924 osallistujakertaa. Uutena paikkakuntana mukaan keväällä liittynyt Nastola toi mukaan toimintaan 21 lasta.

28 Kouluja Kerhoja Ilmoittautuneet Pidetyt Osallistujakerrat kerhokerrat yhteensä Espoo 49 92 1 456 1 373 16 432 Hanko 1 1 16 3 32 Helsinki 5 11 104 147 1 928 Hollola 5 8 72 120 1 215 Kangasala 9 11 207 161 2 295 Kauniainen 1 1 9 14 110 Kerava 6 6 136 95 1 578 Kirkkonummi 5 5 84 56 614 Korsnäs 2 2 51 31 438 Kruunupyy 7 10 107 148 1 321 Kuopio 5 5 90 81 974 Kärkölä 2 2 13 34 280 Lahti 13 13 255 239 2 809 Lohja 9 9 134 148 1 897 Loimaa 1 1 20 18 348 Maalahti 4 4 77 73 922 Mikkeli 6 6 109 78 964 Mustasaari 12 16 317 229 2 418 Mäntsälä 1 4 34 66 930 Nastola* 3 4 21 23 137 Orimattila 3 3 ei tilastoitu 43 524 Orivesi 3 7 113 110 789 Oulu 9 14 461 245 3 748 Padasjoki 1 2 42 34 446 Parainen 1 1 18 7 109 Pedersöre 12 16 80 146 1 820 Pietarsaari 7 7 56 109 956 Porvoo 6 6 97 91 1 079 Raahe 3 4 68 82 915 Raasepori 9 9 223 115 1 973 Reisjärvi 3 7 58 102 529 Riihimäki 7 7 196 109 313 Rovaniemi 22 28 394 506 5 175 Salo 12 16 175 273 3 451 Sauvo 1 2 20 36 278 Savitaipale 1 4 59 62 791 Siilinjärvi 1 3 ei tilastoitu 51 ei tilastoitu Sodankylä 1 1 13 15 154 Tampere 2 3 33 46 251

29 Tuusula 3 4 105 52 728 Uusikaarlepyy 2 2 45 16 224 Vantaa 37 60 955 1 007 13 437 Vihti 1 1 16 16 246 Vöyri 8 10 162 134 1 132 Ylitornio 2 3 26 30 214 Yhteensä 305 431 6 727 6 574 76 924 Taulukko: Kevään 2016 WAU! -kerhotoiminnan laajuus. Uudet paikkakunnat merkitty tähdellä. Kerhotoimintaa järjestettiin myös sairaalakouluilla Espoossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Tuusulassa. Ilmoittautuneiden määrä poikia tyttöjä yhteensä 5725 6727 2081 1373 289 508 777 1112 182 373 596 969 471 880 1654 1475 3129 3634 2980 2745 3093 Kevät 2010 Kevät 2011 Kevät 2012 Kevät 2013 Kevät 2014 Kevät 2015 Kevät 2016 Taulukko: WAU! -kerhotoiminnan ilmoittautuneiden määrän vertailu kevään 2010 ja kevään 2016 välillä. Kerhojen lukumäärä keväisin 377 431 208 31 51 86 120 Kevät 2010 Kevät 2011 Kevät 2012 Kevät 2013 Kevät 2014 Kevät 2015 Kevät 2016 Taulukko: WAU!-kerhojen määrän vertailu kevään 2010 ja kevään 2016 välillä.

30 WAU! -kerhotoiminta syksy 2016 Kerhoesitteet jaettiin kouluille elokuussa ja ilmoittautuminen kerhoihin avattiin 23.8. WAU! - kerhotoiminta käynnistyi viikosta 34 alkaen ja syksyn viimeiset kerhokerrat pidettiin viikoilla 49-50, eli toimintakauden pituus oli 14-15 viikkoa. Syyslomalla ei kerhotoimintaa ollut. Syksyllä 2016 WAU! -kerhotoiminta laajeni kolmelle uudelle paikkakunnalle. Juupajoen, Lappeenrannan ja Taipalsaaren liittyminen WAU:n toimintaan toi mukanaan yhteensä 189 uutta kerholaista. Nastola liittyi osaksi Lahtea. Sairaalakouluissa kerhotoimintaa oli syksyllä Espoossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Tuusulassa. Yhteensä syksyn aikana 280 koulussa toimi 402 WAU! -kerhoa, joissa järjestettiin 5 133 kerhokertaa, ja joissa syntyi kaikkiaan 65 071 osallistujakertaa. Ilmoittautuneita kerholaisia oli 6 029. Kouluja Kerhoja Ilmoittautuneet Kerhokerrat Osallistujakerrat Espoo 53 90 1 505 1 234 15 729 Helsinki 5 10 81 159 1 782 Hollola 1 1 28 8 201 Juupajoki* 2 2 42 28 428 Kangasala 10 11 272 149 2 873 Kauniainen 1 1 15 14 130 Kerava 6 6 100 72 904 Kirkkonummi 2 2 62 23 625 Korsnäs 2 2 41 20 257 Kruunupyy 7 9 85 74 928 Kuopio 4 4 64 31 1 564 Kärkölä 1 1 14 6 64 Lahti-Nastola 20 22 414 294 3 580 Lappeenr* 1 1 76 13 231 Lohja 4 4 65 40 647 Loimaa 1 2 36 20 364 Maalahti 5 5 59 44 677 Mikkeli 1 1 10 12 71 Mustasaari 10 10 143 109 1 110 Orimattila 1 1 13 10 105 Orivesi 4 6 67 84 633 Oulu 10 12 323 184 403 Padasjoki 1 2 47 28 374 Pedersöre 11 15 46 111 1 172 Pietarsaari 3 3 28 21 215 Porvoo 5 5 65 51 711 Raahe 4 7 94 94 1 830 Raasepori 7 7 84 94 960 Reisjärvi 1 2 24 14 103

31 Rovaniemi 26 33 537 490 5 726 Salo 14 16 215 190 3 294 Savitaipale 1 4 45 62 615 Siilinjärvi 1 3 ei tilastoja 27 ei tilastoja Sodankylä 1 1 20 15 150 Taipalsaari* 2 4 71 58 899 Tampere 3 3 28 37 216 Tuusula 2 4 65 50 655 Uusikaarlep. 1 1 18 8 108 Vantaa 38 81 1 029 1 072 13 851 Vihti 1 1 16 10 147 Vöyri 6 6 71 64 661 Ylitornio 1 1 11 9 78 Yhteensä 280 402 6 029 5 133 65 071 Taulukko: Syksyn 2016 WAU! -kerhotoiminnan laajuus. Uudet paikkakunnat merkitty tähdellä. 7000 Ilmoittautuneiden määrän kehitys 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Pojat Tytöt Yhteensä 0 Syksy 2010 Syksy 2011 Syksy 2012 Syksy 2013 Syksy 2014 Syksy 2015 Syksy 2016 Taulukko: Koko WAU! -kerhotoimintaan ilmoittautuneiden määrän vertailu syksyn 2010 ja syksyn 2016 välillä. Yhtenä WAU! -kerhojen tavoitteena on ollut tyttöjen osallistujamäärän kasvattaminen. Syksyllä 2010 tyttöjen osuus osallistujien määrästä oli 40 %. Olemme saaneet tyttöjen osuutta kasvatettua siten, että syksyllä 2015 tyttöjen osuus osallistujien määrästä oli jo 48,4 % ja syksyllä 2016 vain hieman alhaisempi 47,5 %.

32 Kerhojen lukumäärä syksyisin 361 417 402 205 53 76 116 Syksy 2010 Syksy 2011 Syksy 2012 Syksy 2013 Syksy 2014 Syksy 2015 Syksy 2016 Taulukko: WAU! -kerhojen määrän vertailu syksyn 2010 ja syksyn 2016 välillä. WAU! -kerhotoiminnan yhteenveto 2016 Vuodelle 2016 asetetut tavoitteet hallitusta kasvusta edelliseen vuoteen verrattuna saavutettiin, ja toimintaa onnistuttiin kasvattamaan järkevästi ja kontrolloidusti ottamatta suuria riskejä. Osallistujakerrat 137889 141995 95914 19550 31281 43280 60786 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Taulukko: Osallistujakertojen kokonaismäärän vertailu vuosien 2010 ja 2016 välillä. WAU! -kerhotoimintaan osallistuneiden lasten ja nuorten todellinen lukumäärä on aina tilastoitua suurempi, sillä osa käy kokeilemassa kerran, pari, ja joittenkin kerhojen osalta ei tilastoja pidetä lainkaan. Vuoden 2016 lopulla kerholaisten viikoittaiseksi kokonaismääräksi arvioitiin noin 7 000, mikä luku oli hieman alhaisempi kuin edellisvuonna. Tähän vaikuttavat kolme tekijää: 1. Opetushallituksen kerhorahan määrää on pienennetty, mistä johtuen kunnilla on vähemmän rahaa käytettävissä kerhotoimintaan.

33 2. Muita paikallisia toimijoita on aktivoitunut kerhotoiminnan järjestämisessä. Kun paikalliset toimijat toteuttavat toiminnan, ei WAU ry:n panosta välttämättä enää aiemmassa määrin tarvita. 3. Kunnat ovat halunneet käyttää Liikkuva koulu -rahoitusta etenkin välituntitoiminnan kehittämiseen. Tämän johdosta WAU ry:n ohjaama välituntitoiminta on kasvanut ja kerhotoiminta vastaavasti hieman pienentynyt. Kerhoista saamamme palaute on pääosin ollut positiivista. Kerholaisten huoltajille lähetetyn kyselyn perusteella kysymyksen Suosittelisitko WAU ry:n kerhotoimintaa tuttavillesi? oli asteikolla 1-10 vastauksista peräti 86 % kohdassa 8-10. Kerhokerrat 11231 11707 7946 4091 5548 2022 1927 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Taulukko: Kerhokertojen kokonaismäärän vertailu vuosien 2010 ja 2016 välillä. Vuoden 2016 aikana järjestettiin 11 707 kerhokertaa. Kun lähes kaikkien kerhokertojen kesto on 60 minuuttia, kertyisi vastaava toiminnan määrä siitä, jos yksi kerho toimisi 16 kuukauden ajan 24/7. Osallistujakertojen, eli yksinomaan WAU! -kerhojen kautta lasten lisätyn maksuttoman liikunnan määrä, 141 995, vastaa puolestaan sitä, että yksi lapsi liikkuisi yli 17 vuoden ajan täydet 24 tuntia vuorokaudessa. Tilastoidun ja tilastoimattoman kerhotoiminnan lisäksi WAU ohjasi vuonna 2016 Mavakerhoprojektia Lahti-Nastolan alueella ja Vaasan nuorisopalveluille palloilu- sekä kickboxingkerhoja, järjesti Mikkelissä yhdessä neljäsluokkalaisten kanssa toimintapäivän esikoululaisille ja organisoi sekä koordinoi Raaseporissa maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvän Slimmit-projektin, mistä tarkemmin kohdassa Hankkeet. Järjestimme Rovaniemellä Ulos luokasta -koulutuksia, Tampereella perheliikuntakerhoja ja Vantaalla polttopalloturnauksen sekä yhteistyökumppanin kanssa tanssi- ja sirkusmaistiaisia kerhoihin. WAU ry:n toiminta koulujen loma-aikoina Koulujen loma-aikoina WAU ry järjestää leiritoimintaa, jonka tavoitteena on lasten hyvinvointiin vaikuttamisen lisäksi helpottaa vanhempien ja lasten loma- ja työaikojen erilaisuudesta johtuvia ongelmia. WAU! -kerhotoimintaa järjestetään vain koulujen

34 työaikana, ja siksi leireillä pyritään myös kattamaan päätoimisten työntekijöiden näiltä ajoilta syntyneitä kuluja, sekä tarjoamaan tuntiohjaajille lisätunteja. Leirit ovat pääosin päiväleirejä, mutta vuonna 2013 aloitettua yöleirikokeilun jatkamista tutkitaan myös tulevaisuuden osalta. Leirien sisällöt ovat jatkumoa kerhotoiminnalle ja niillä on samoja teemoja sekä tavoitteita. Leireillä on liikunnallista ohjelmaa aamu- ja iltapäivisin, lisäksi tarjoillaan lämmin ruoka sekä mahdollisesti välipala. Keskipäivällä ruokailun jälkeen ohjelmassa on erilaisten lautapelien pelaamista, askartelua ja muuta rauhallista yhdessäoloa. Jos taloudelliset resurssit antavat myöten, voidaan leirien puitteissa tehdä myös retkiä. Ohjattu aktiivinen aika päiväleireillä on klo 9.00-15.00, mutta ohjaajat ovat paikalla klo 8.00-16.00. Vanhemmilla on mahdollisuus tuoda lapset paikalle jo klo 8.00 jälkeen ja hakea lapset pois klo 16.00 mennessä. Yöleireillä toimintaa on enemmän, ja ohjaajat ovat paikalla vuorokauden ympäri. Leirit ovat maksullisia, mutta ne pyritään pitämään mahdollisimman edullisina. Vuonna 2016 toteutimme myös muunlaista loma-ajan aktivointia tarjoamalla lapsille 1-5 päivän mittaisia, nelituntisia liikunnallisia päiväkerhoja. Tällöin lapset ottivat omat välipalat mukaan. WAU ry:n loma-ajan toiminta vuonna 2016 WAU ry:n oman leiritoiminnan järjestäminen on hyvä liikunnan jatkumo niille lapsille, jotka ovat mukana WAU ry:n kerhotoiminnassa. Leireille saapuu osallistujia myös WAU! - kerhojen ulkopuolelta. Aluehallintovirastojen nuorisotoimi ja kunnat ovat paikoin tukeneet leiritoimintaa taloudellisesti, mikä on mahdollistanut leirien pitämisen edullisina osallistujille. WAU ry:n vuonna 2016 järjestämällä 42 leirillä kävi yhteensä 1 057 lasta, mikä oli noin 140 leiriläistä enemmän kuin edellisvuonna. Kuopion kaupungin kanssa yhteistyössä järjestettyjen maksuttomien leirien osallistujamäärä vuonna 2016 oli 133, ja Mikkelin aluekoordinaattori oli kesällä Etelä-Savon Liikunta ry:n järjestämän leirin vetäjänä. Nämä leirit eivät ole mukana alla olevassa taulukossa. Hiihtoloma Kesä ja helatorstaivko Elo Syysloma Joululoma ja loppiainen Yhteensä osallistujia Espoo 40 136 29 7 28 240 Kangasala 13 21 10 21 24 89 Kerava 0 41 9 20 0 70 Kuopio 0 46 0 0 0 46 Lahti 14 28 0 18 0 60 Lohja 0 15 0 10 0 25 Maalahti 8 10 0 0 0 18 Mikkeli 12 0 0 0 0 12 Oulu 0 7 0 5 5 17 Riihimäki 6 0 0 0 0 6

35 Rovaniemi 22 35 0 14 14 85 Salo 13 58 0 9 0 80 Savitaipale 0 0 0 0 17 17 Tampere 0 22 0 0 0 22 Tuusula 20 14 0 0 0 34 Vantaa 39 129 27 19 12 226 Vöyri 10 0 0 0 0 10 Yhteensä 197 562 75 123 100 1 057 Taulukko: WAU ry:n leiritoiminta vuonna 2016 Leireistä saamamme palaute on pääosin ollut positiivista ja leiriläisten huoltajille lähetetyn kyselyn kohdan Kuinka todennäköistä on, että suosittelisit leiriä ystäväperheellesi? vuoden 2016 vastausten keskiarvo asteikolla 1-10 oli 9,50. Loma-ajan toiminnan haasteet Leiritoimintaa ei toistaiseksi ole saatu järjestettyä jokaisella WAU! -paikkakunnalla vähäisten ilmoittautumisten ja tarvittavien resurssien puuttumisen johdosta. Myös muiden toimijoiden tarjoama leiritarjonta syö tarvetta WAU ry:n järjestämiltä leireiltä. Pääkaupunkiseudun leirit ovat olleet suositumpia kuin muualla Suomessa, mikä arviomme mukaan johtuu alueen suuremmasta väestömäärästä. Joillakin paikkakunnilla ei kysyntää ole juuri lainkaan, ja leiritoiminnan todellista laajuuden tarvetta onkin syytä edelleen miettiä tulevaisuudessa. Vuonna 2015 käynnistettyjä uusia toimintamuotoja, kesä- ja harrastekerhoja, jatkettiin myös vuonna 2016. Kerhoista saatiin hyvää palautetta, ja uusia toimintamuotoja loma-aikojen toimintaa varten tullaan kehittämään myös vuoden 2017 aikana. 1200 1000 800 812 914 1057 600 598 400 200 0 77 330 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Taulukko: WAU ry:n loma-ajan toimintaan osallistuvien määrän kehittyminen vuosien 2011 ja 2016 välillä.

36 Välituntitoiminta WAU aktivoi yhä enenevässä määrin lapsia myös välituntisin. WAU! -välituntien tavoitteena on lasten liikuttaminen, koulupäivän aktivoiminen, passiivisten lasten mukaan saaminen toimintaan sekä kiusaamisen mahdollisuuden vähentäminen mielekkäämpää tekemistä tarjoamalla. WAU! -välitunnit toteutetaan pitkälti samojen periaatteiden mukaan kuin WAU! -kerhot. Suurimpana erona on se, että WAU! -välkille ei joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ilmoittauduta erikseen, vaan palkattu ohjaaja toteuttaa toimintaa kaikille halukkaille osallistujille välitunnin aikana. WAU! -välkät voidaan toteuttaa ns. pitkillä välitunneilla (30 min). Näin on mahdollisuus tavoittaa myös niitä oppilaita, jotka eivät osallistu kerhotoimintaan. WAU! -välkkätoimintaa tarjottiin vuonna 2016 kevätlukukaudella 14 paikkakunnalla. Helsinki 1 2 29 238 0 Hollola 2 4 63 2 178 0 Lahti 14 17 243 4 034 0 Lohja 1 1 16 160 0 Mikkeli 5 9 131 2 097 0 Nastola* 3 3 20 328 0 Orimattila 1 1 15 144 0 Orivesi 3 3 50 1 180 0 Riihimäki 10 11 168 2 674 0 Rovaniemi 3 4 65 875 0 Savitaipale 1 2 31 589 0 Tuusula 2 2 24 335 7 Vantaa 7 7 103 2 488 0 Yhteensä 59 76 1 037 19 557 7 Taulukko: Kevään 2016 välituntitoiminta. Uudet paikkakunnat merkitty tähdellä. Välituntitoimintaa ja koulutuksia laajennettiin edelleen syksyä kohti, ja toimintaa oli tuolloin 16 paikkakunnalla. Kouluja Kerhoja Pidetyt Osallistujakerrakerrat Koulutus- kerrat Espoo 6 10 144 3 112 0 Kouluja Kerhoja Pidetyt Osallistujakerrakerrat Koulutus- kerrat Espoo 6 8 101 1 908 0 Helsinki 1 7 82 1 031 4 Hollola 8 9 115 2 814 0 Kangasala 2 2 19 355 8

37 Kuopio 4 4 14 280 0 Kärkölä* 2 4 187 1 970 0 Lahti-Nastola 16 18 247 4 409 0 Lappeenr* 1 1 12 248 0 Lohja 3 3 35 490 0 Mikkeli 2 2 24 488 0 Orivesi 2 2 27 652 0 Rovaniemi 3 5 68 1 360 0 Savitaipale 1 2 31 679 0 Siuntio 2 2 9 440 0 Tuusula 1 1 11 268 8 Vantaa 14 19 222 4 412 0 Yhteensä 68 89 1 204 21 804 20 Taulukko: Syksyn 2016 välituntitoiminta. Nastola liittynyt Lahteen. Uudet paikkakunnat merkitty tähdellä. Välituntikerhojen määrän ja osallistujien määrän kasvu vaikutti myös osallistujakertojen määrään, joka kasvoi kevään luvusta 19 557 syksyn lukuun 21 804. Välituntikerhokertoja kertyi keväällä 1 037, syksyllä 1 204. Välituntikerhokerrat 1400 1200 1000 901 1037 1204 800 600 578 400 200 0 kevät 2015 syksy 2015 kevät 2016 syksy 2016 Taulukko: Välituntikerhokerrat vuosina 2015-2016.

38 18 16 14 12 10 8 6 4 kevät 2015 syksy 2015 kevät 2016 syksy 2016 2 0 kevät 2015 syksy 2015 kevät 2016 syksy 2016 Taulukko: Välituntikerhojen määrän kehitys vuosina 2015-2016. WAUhtia välkille -projekti Vuoden 2016 aikana kehitettiin WAUhtia välkille! -projekti, joka on suunniteltu täydentämään liikunnan aluejärjestöjen tarjoamaa välkkärikoulutusta ja sen jälkeistä välituntitoimintaa. Projektin tavoitteena on tukea välkkäreitä toiminnan käynnistämistä varten, tuoda välkkäritoiminta osaksi koulun arkea ja juurruttaa se pysyväksi osaksi koulupäivää. Tarvittaessa koulutus sisältää myös välituntiohjaajakoulutuksen. Koulutus on suunnattu 5.- 6. -luokkalaisille ja yläkoululaisille, ja sitä aletaan toteuttaa ja tarjota vuodesta 2017 eteenpäin. Hankkeet WAU ry:llä on perustoimintansa ohessa käynnissä erilaisia hankkeita; aiheeltaan ja kestoltaan rajattuja tehtäviä, jotka lähtevät pääosin paikallisesta tarpeesta. Hankkeilla on tietyt tavoitteet, määräaika sekä oma budjettinsa. Tavoittelemme jokaisella hankkeellamme myös pysyviä vaikutuksia. WAUn hankkeita vuonna 2016 olivat Kaikilla on oikeus harrastukseen, LIITO, Oma valinta, Osallistava ja liikunnallinen teatteri, Slimmit ja WAU! - Efekti. Kaikilla on oikeus harrastukseen Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Kaikilla on oikeus harrastukseen -hanke käynnistyi 1.4.2014 ja päättyi 29.2.2016. Hanke tähtäsi 10-12 -vuotiaitten laaja-alaiseen aktivoimiseen ohjattuun matalan kynnyksen harrastustoimintaan, jonka sisältö määräytyy alueellisen järjestötoiminnan mukaan. Hankkeella pyrittiin tarjoamaan vaihtelevaa harrastustoimintaa sen kohderyhmälle ja osallistamaan lapset mukaan suunnitteluun.

39 Hanke käynnistettiin vuoden 2014 syyslukukaudella Kuopiossa, Lahdessa, Pedersöressä, Pietarsaaressa, Raaseporissa, Salossa ja Vantaalla. Haaga-Helian liikunnanohjaajaopiskelijat aloittivat Lahdessa hankkeen tiimoilta kesäkuussa 2014 opinnäytetyön. Toimiva konsepti laajennettiin useammalle paikkakunnalle, ja vuonna 2015 hankkeessa oli mukana noin 80 matalan kynnyksen harrasteryhmää Espoossa, Hollolassa, Kangasalla, Keravalla, Kirkkonummella, Kruunupyyssä, Kuopiossa, Kärkölässä, Lohjalla, Mikkelissä, Mustasaaressa, Orivedellä, Oulussa, Padasjoella, Pedersöressä, Pietarsaaressa, Porvoossa, Raahessa, Raaseporissa, Reisjärvellä, Riihimäellä, Rovaniemellä, Tampereella, Tuusulassa, Vihdissä, Vöyrillä ja Ylitorniolla. Vantaalla joulukuussa 2015 järjestetyt Harrastemessut olivat osa kyseistä hanketta. Vuoden 2015 lopulla päätettiin laatia 11 paikkakunnalle harrastekalenteri (kuvassa) alueen 10-12 vuotiaiden harrastusmahdollisuuksista. Mukaan kalenteriin pääsivät paikalliset kolmannen sektorin toimijoita sekä eri organisaatioita ja järjestöjä. Kalenterit jaettiin vuoden 2016 alulla kaikille kyseisten paikkakuntien 5.- ja 6.-luokkalaisille. Hankeraportti on nähtävillä WAU ry:n nettisivujen materiaalipankissa. Liito (seppo.io) Liiku, tutki ja oivalla! on valtakunnallinen kehittämishanke, joka yhdistää liikkuvan oppimisen, opetuksen digitalisaation ja avoimet oppimisympäristöt. Hanke toteuttaa konkreettisesti hallitusohjelman tavoitteita liikunnan lisäämiseksi sekä monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseksi. Hanke kehittää uusia oppimisen ja opetuksen tapoja sekä luo kouluihin uudenlaista pelillistä toimintakulttuuria, joka korostaa oppilaiden osallisuutta, yhteisöllistä oppimista sekä tieto- ja viestintätekniikan monipuolista hyödyntämistä oppimisessa. Hanke rikastaa luokkaopetusta toiminnallisen oppimisen avulla, jolloin oppilaiden aktiivisuus ja sitoutuminen tavoitteelliseen työskentelyyn lisääntyy. Tavoitteena on kehittää ja jakaa uusia malleja Liikkuva koulu -ohjelmaan. Hankkeella edistetään oppimista uudistamalla pedagogiikkaa ja lisäämällä toiminnallisuutta opiskeluun. Pelillisyydellä ja mobiililaitteiden opetuskäytöllä tuodaan koulun toimintatapoja lähemmäs lasten ja nuorten maailmaa ja lisätään viihtymistä koulussa. Uudet työskentelymenetelmät myös vähentävät istuma-asennossa työskentelyä. Pelillisten oppimiskokonaisuuksien avulla liikunta voidaan integroida osaksi jokapäiväistä muiden aineiden opiskelua. Määrällisenä tavoitteena on luoda 100 peliä, jotka tulevat olemaan Liikkuva koulu -ohjelman kautta kaikkien koulujen käytettävissä. Hankkeessa pyritään myös tunnistamaan ja vahvistamaan olemassa olevia hyviä rakenteita, joiden avulla liikkuvaa oppimista toteutetaan.

40 Opetusta kehittämällä pyritään koululaisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen erityisesti yläkouluissa, joissa välituntiliikunta on vähäistä eivätkä pelkät liikuntatunnit riitä tunti liikuntaa päivässä -tavoitteen täyttämiseen. Varsinaiseen kehittämistyöhön osallistuvat sekä opettajat että oppilaat. Liiku, tutki ja oivalla! -hankkeessa on mukana seitsemän kuntaa: Haapajärvi, Joensuu, Lahti, Orimattila, Porvoo, Turku ja Virrat. Joensuu vastaa hankkeen koordinoinnista ja hankeyhteistyön suunnittelusta. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat Lentävä Liitutaulu Oy, Suomen Vanhempainliitto ry ja WAU ry. Hankkeen kesto on noin kaksi vuotta. Vuoden 2016 keväällä koulutettiin opettajat ja toteutettiin ensimmäiset pelit, syksyllä jaettiin malleja ja pelejä sekä järjestettiin avoimia koulutustilaisuuksia kehitettyjen mallien levittämiseksi. Pelejä myös kehitettiin kouluissa, mitä jatketaan edelleen vuonna 2017. Samana vuonna myös levitetään malleja ja pelejä, tuotetaan tarvittavaa materiaalia, koulutetaan aiheesta Liikkuva koulu -ohjelman tilaisuuksissa ja arvioidaan hankkeen tulokset. Pelaamisessa käytettävä Seppo (seppo.io) on alusta oppimispelien tekemiseen. Se toimii selaimessa, joten pelaamiseen voidaan käyttää omia puhelimia tai vaikkapa koulun laitteita. Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla FC Slimmit Raaseporissa toimiva FC SLIMMIT -jalkapallojoukkue (Sosiaalinen, Liikunnallinen, Integroiva, Monikulttuurinen, Marginalisoitumista ehkäisevä, Innostava ja Työllistymistä edistävä harrastustoiminta) on hanke, joka pyrkii tarjoamaan maahanmuuttajamiehille jalkapallojoukkueen kautta sosiaalisen ja integroivan, syrjäytymistä ehkäisevän, innostavan ja työllistymistä edistävän harrastustoiminnan. Hankkeen aikana 1.3.-31.12.2016 kehitettiin kotouttamista tukeva liikuntaharrastuksen toimintamalli, jota voidaan levittää ja soveltaa Länsi-Uudellamaalla muihin kuntiin sekä laajemmin Suomessa. Hankkeen kotouttamista tukevien ja työllisyyttä edistävien käytäntöjen kautta pyrittiin vahvistamaan ja kehittämään kunnan maahanmuuttajille tarjoamia palveluita. Jalkapallojoukkue valikoitui hankkeen ytimeksi erityisesti siitä syystä, että useat nuoret maahanmuuttajamiehet pelaavat jalkapalloa satunnaisesti vapaa-ajallaan tai ovat sitä joskus aktiivisesti harrastaneet. Joukkueen jäsenyyden avulla miehet haluttiin sitouttaa toimintaan pitkäksi ajaksi kerrallaan, jolloin joukkuetoiminnan ohella tapahtuvaa kotouttavaa, hankkeen tavoitteita edistävää toimintaa katsottiin voitavan järjestää tehokkaasti. Hankkeen kohderyhmänä olivat Raaseporissa asuvat maahanmuuttajataustaiset miehet, joilla oli havaittuja ongelmia kotoutua, työllistyä ja vakiinnuttaa terveitä ja rakentavia elämäntapoja ja ihmissuhteita. Hankkeessa inkluusio-periaate toteutui mm. sillä, että joukkueeseen kutsuttiin mukaan myös kantaväestöä edustavia miehiä, ja toimintaan otettiin mukaan myös viisi mentoria, jotka olivat joko kauan Suomessa asuneita maahanmuuttajia ja/tai kantasuomalaisia työelämässä toimivia henkilöitä, joilla ei ole rikostaustaa, ja jotka voivat toimia joukkuetovereidensa ohjaajina, auttajina ja esikuvina. Hankkeen tavoitteena oli liikunnallisen elämäntavan vakiinnuttaminen, integraation ja kotoutumisen edistäminen sekä marginalisoitumisen ja radikalisoitumisen ehkäiseminen kulttuurirajat ylittävällä yhteistoiminnalla. Hanke toteutettiin poikkihallinnollisesti yhteistyössä Raaseporin kaupungin eri sektoreiden sekä paikallisen

41 maahanmuuttajayhdistyksen kanssa. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Raaseporissa toimiva Länsi-Uudenmaan maahanmuuttajatoimisto sekä WAU ry. WAU ry ilmoitti hankkeessa suunnitellun jalkapallojoukkueen Palloliiton Uudenmaan piirin 6. divisioonaan joulukuussa 2015. Joukkueeseen kutsuttiin mukaan noin 20 nuorta miestä. Liikunnallisen toiminnan lisäksi hanke sisälsi kotoutumista tukevia osioita, jotka kuuluivat osana joukkueen ohjelmaan. Nämä osiot olivat pakollisia joukkueen jäsenille. Jos niistä jäi pois, ei peliaikaa tullut. Muita aktiviteetteja olivat mm. joukkuetapaamiset ja talkootyöt. Hankkeelle ei myönnetty jatkorahoitusta, mutta Slimmit-joukkue tulee edelleen jatkamaan pelaamista Uudenmaan piirin 6. divisioonassa kesällä 2017. Oma valinta Nuoret terveellisten elämäntapojen edistäjinä Oma valinnan tavoitteena on nuorten terveellisten elämäntapojen edistäminen kouluarjessa sekä uusien toimintamallien kehittäminen nuorten kanssa toimimiseen. Päämäärään pyritään rakentamalla koulun arkeen sopiva nuorten osallistamisen malli. Nuoret pääsevät rakentamaan unelmiensa koulua. Hankkeessa yläkouluikäiset nuoret päättävät, miten terveyttä edistäviä muutoksia tehdään koulun arjessa. He kehittävät omia ideoita pienryhmissä ammattilaisten fasilitaattorien tukemana. Ideoiden toteutusta tukee koulun henkilökunta, Nuorten Akatemia sekä muut alueelliset toimijat. WAU ry on mukana Oma valinta -hankkeen ohjausryhmässä ja voi levittää Oma valinta - hankkeen kokemuksia nuorten osallistamisesta koko hankekonsortiolle. Hankkeen avulla järjestimme vuonna 2016 yläasteilla kuuden viikon kerhokokeiluja. Lisätietoja löytyy osoitteesta omavalinta.fi. Osallistava ja liikunnallinen teatteri ESR-rahoitteisen Osallistava ja liikunnallinen teatteri -hankkeen päätavoitteena on lisätä nuorten osaamista ja osallisuutta yhteiskunnassa esittävän taiteen (teatteri ja sirkus) sekä liikunnan menetelmin. Päätavoite saavutetaan luomalla ja vakiinnuttamalla paikallistasoilla toimintamalleja liikunta-, esittävän taiteen ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyölle sekä testaamalla, kehittämällä ja mallintamalla nuoria osallistavia ja nuorten kansalaisaktiivisuutta tukevia menetelmiä esittävän taiteen ja liikunnan aloille. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat 15-25 -vuotiaat syrjäytymisuhan alaiset nuoret, joilla on ikäisiään nuoria vähemmän mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja esittäviä taiteita. Lisäksi varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat nuorten parissa toimivat asiantuntijat, jotka työskentelevät liikuntajärjestöissä, teattereissa, sirkuksissa ja nuorisoalan organisaatioissa. Valtakunnallisen hankkeen hallinnoija ja päätoteuttaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajia Kalliolan Nuoret ry, Kajaanin Kaupunginteatteri, Kainuun Liikunta ry, WAU ry sekä Q-teatteri ry. Hankkeen avulla luodaan ja juurrutetaan paikallistasoilla toimintamalleja liikunta-, teatteri- ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyölle. Toimintamallien avulla vakiinnutetaan liikunta-, esittävän taiteen ja nuorisoalan toimijoiden johdon keskinäinen vuoropuhelu alueilla, sovitaan paikallisten toimijoiden keskinäisestä työnjaosta, huomioidaan paikallisen toiminnan reunaehdot ja sovitaan hankkeen toiminnan jatkamisesta hankkeen päätyttyä.

42 Hankkeessa testataan ja kehitetään nuoria osallistavia ja nuorten kansalaisaktiivisuutta tukevia menetelmiä esittävän taiteen ja liikunnan aloille. Menetelmiä levitetään ja jalkautetaan hankekonsortion ulkopuolelle järjestämällä paikallisille yhteistyökumppaneille hankeinfoja sekä toiminnallisia Toimintatavat tutuiksi - tilaisuuksia. Toiminta mallinnetaan, arvioidaan ja kootaan julkaisuksi. Tässä hankkeessa ideana on tutustuttaa teatteriin, sirkukseen ja eri liikuntamuotoihin nuoria, jotka eivät niiden pariin muutoin hakeutuisi. Tarkoituksena ei ole koulia nuorista alojen ammattilaisia, vaan tarjota heille onnistumisen kokemuksia sekä vahvistaa heidän keskinäistä yhteisöllisyyttään ja itseluottamustaan. WAU ry on hankkeen toiminnassa mukana Oulussa, Rovaniemellä ja pääkaupunkiseudulla. Oulussa ja Rovaniemellä WAU ry toimii paikkakuntien vastaavana osatoteuttajana, jonka tehtäviin kuuluu nuorten toiminnan (työpajojen, ryhmien, yms.) käytännön järjestelyt, alueellinen tiedottaminen, alueen arvioinnin käytännön toteutus (tiedonkeruu) sekä hankkeen alueellisten levitystapahtumien toteuttaminen. Lisäksi WAU ry vastaa toiminnan vakiinnuttamisesta osaksi oman organisaationsa vakituista toimintaa. Pääkaupunkiseudulla WAU ry toimii hankkeen asiantuntijana ja liikuntapalveluiden järjestäjänä / ohjaajana. WAU! -Efekti Kaikki lapset eivät ole mukana urheiluseuratoiminnassa ja tällöin lapsen arjen aktiivisuus on täysin riippuvainen hänen huoltajiensa aktiivisuudesta. Mitä nuorempana lapsi oppii omaehtoisen liikkumisen eri mahdollisuuksia ja monimuotoisuuksia, sitä todennäköisemmin hän osaa hyödyntää niitä myös myöhemmin. Myös monipuolisuus antaa pohjaa myöhemmälle harrastuneisuudelle. Efekti-hankkeen tarkoituksena on tuoda aktiivisten vanhempien hyviä käytäntöjä ja malleja kaikkien suomalaisten lapsiperheiden saataville. Sen päämääränä on edistää lapsiperheiden omaehtoista liikuntaa levittämällä tietoutta olemassa olevista käytännöistä ja liikuntapaikoista. Vuonna 2015 tehtiin hankkeen suunnittelu-, valmistelu- ja kartoitustyötä. Vuonna 2016 julkaistiin Unelmien liikuntapäivän kunniaksi 10.5. kaksikielinen liikkumaan.fi -nettisivusto, joka esittelee noin 30 000 liikuntapaikkaa ympäri maan. Tripadvisor-tyyppisellä sivustolla käyttäjät pääsevät jakamaan toisilleen liikuntapaikkoihin liittyviä vinkkejä, lisäämään kohteita kartalle, arvostelemaan niitä jne. Tavoitteena on jakaa sitä kautta liikunta-aiheista tietoa kaiken ikäisille. WAU ry ylläpitää sivustoa ja sen on tarkoitus jatkaa olemassaoloaan tästä eteenkinpäin. Hankkeen tiimoilta avattiin myös Facebook-sivusto, minkä ylläpitoa niin ikään jatketaan. Hankeraportti valmistuu huhtikuussa 2017 ja tulee löytymään WAU ry:n nettisivuilta.

43 Vaikuttamistyö Kerhotoimintaan kuuluvilla kampanjoilla pyritään lapsen lisäksi vaikuttamaan koko perheen liikunta-aktiivisuuteen ja koulun liikuntamyönteisyyteen. Kerholaisten huoltajille kuukausittain sähköisesti lähetettävässä kaksikielisessä kuukausitiedotteessa on paikkakuntakohtaisten ja valtakunnallisten WAU-asioiden lisäksi terveyteen, liikuntaan tai hyvinvointiin liittyviä artikkeleita. Artikkelit ovat yleensä jonkun toisen toimijan tuottamasta materiaalista poimittua tietoa ja tiedotteeseen on lisätty linkit alkuperäiseen lähteeseen. Lähetämme uutiskirjeen kuukausittain myös aikuisliikuntaryhmäläisillemme sekä uutiskirjeen erikseen tilanneille henkilöille. Tiedote viedään myös WAUn nettisivuille. Muita toiminnallisia vaikutusmahdollisuuksia on erilaisiin tapahtumiin, kuten liikuntapäiviin, tempauksiin, seminaareihin ja tapahtumiin osallistuminen. Median avulla WAU ry pyrkii tekemään omaa toimintaansa tunnetuksi. Lisäksi tavoitteena on tuoda esille liikunnan tärkeyttä hyvinvoinnin rakentamisessa. Näiden teemojen lisäksi erilaisissa seminaaripuheenvuoroissa ja messutapahtumissa nostetaan esiin myös muita lasten hyvinvoinnin parantamisen toimintamalleja, joista WAU ry:llä on tietoa tai kokemusta. WAU ry on myös ollut Lastensuojelun Keskusliiton jäsen vuodesta 2009 lähtien. Vaikuttaminen vuonna 2016 Seuraavassa on esiteltynä yksityiskohtaisemmin tärkeimmät vaikuttamisen tavat vuonna 2016. Näiden lisäksi verkostoitumista on tehty tapaamisissa eri organisaatioiden ja henkilöiden kanssa. WAU ry:lle on alusta saakka ollut selvää, että lasten liikkumattomuuden ehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan useita toimijoita ja tukijoita, ja että ainoastaan rakentavalla yhteistyöllä voimme saavuttaa optimaalisia tuloksia. Vuonna 2016 artikkelin meistä julkaisivat tai meitä haastattelivat Keski-Uusimaa, Länsiväylä, Markkinointi & Mainonta, Oulu-lehti, Riihimäen Seudun verkkosanomat, Urheilulehti, Yksi Elämän verkkoartikkeli ja Yle. Lisäksi WAU mainittiin lahjoituskohteena hallituksemme jäsenen, Johan Kronbergin syntymäpäivähaastattelun yhteydessä Turun Sanomissa. Tavoitteeksi asetettua lehdistönäkyvyyttä siis saatiin, mutta tätä vaikuttamismuotoa täytyy jatkossa edelleen pyrkiä kasvattamaan. Internet-näkyvyyttä koulujen ja kuntien sivuilla pyrittiin ylläpitämään, ja mainoksia yhdistyksen toiminnasta levitettiin kouluille, liikuntahalleille, kauppakeskuksiin jne. Yhdistys on saanut uutta näkyvyyttä, tunnettuutta ja uusia kontakteja myös Facebook-sivujen ja Twitter-tilin kautta, joita on käytetty kiitettävästi myös kommunikoinnin ja palautteen antamisen lisäväylinä. Facebookin kautta aktivoitiin myös WAU ry:n vapaaehtoistoimijoita. Vapaaehtoiset toimivat lähinnä konsultointi- ja tiedonhakutehtävien parissa. Vuoden 2016 lopussa seuraajien määrä Facebookissa (1 493) ja Twitterissä (1 060) nousi edellisvuoden lukemiin verraten molemmissa noin 20 %. WAU ry:n aikuisliikunnan vuonna

44 2016 avatuilla Facebook-sivuilla oli vuoden lopussa seuraajia 186, jolloin kasvua saavutettiin noin 40 seuraajan verran. Efekti-hankkeen (liikkumaan.fi) Facebook-sivuilla seuraajia oli 130. WAUn uudet internetsivut julkaistiin elokuussa ennen syyslukukauden alkua. Sivut rakensivat pro bono -työnä yritykset Dynamo & Son, Korpimedia, UpCloud sekä Zemiit. Suomenkielisen sivuston käyttäjiä on kuukauden aikana keskimäärin ollut noin 3 500 ja ruotsinkielisen noin 200. Suurin piikki osui elo-syyskuun vaihteeseen, jolloin käyttäjämäärä oli suomenkielisillä sivuilla noin 7 000 ja ruotsinkielisillä noin 700. Tämän voidaan päätellä johtuvan alkaneesta kerhokaudesta. Vuosittain käyntejä WAUn internetsivuilla on noin 50 000. Uudistimme myös paperisia esitteitämme, joihin pohjat rakensi pro bono -avustajamme mainostoimisto Dynamo & Son. Sahalahden ja Kangasalan WAU! -kerholaiset esiintyivät Ylen Galaxi-ohjelman Hikisankaritosiossa kahdesti vuoden 2016 aikana, ja kolmas lähetys Orivedeltä nähdään vuoden 2017 tammikuussa. Kuva: Hikisankarit Sariolan koulun WAU! kerhossa Sahalahdella Yhdistyksemme sai näkyvyyttä myös tammikuun Educa-messuilla Helsingissä yhteistyökumppanimme Lekolar-Printelin osastolla. Keväällä Vantaan kerholaisille järjestettiin WAUhtikampanja, jolla pyrittiin lisäämään lasten kerhoaktiivisuutta ja kannustamaan hyvään ryhmässä toimimiseen ja toisten huomioimiseen. Kerhotoimintaan liittyvien kampanjoiden avulla pyritään vaikuttamaan lapsen lisäksi hänen vanhempiinsa ja ystäviinsä sekä kouluympäristöön, jossa toimimme. Kampanjan yhteistyökumppanina toimi SuperPark Vantaa. Yhteistyötä tehtiin koordinaattoritasolla kuntien ja kaupunkien lisäksi mm. Lapin liikunnan, muiden liikuntajärjestöjen ja eri urheiluseurojen kanssa. WAUn koordinaattoreita on ollut kouluttamassa liikunnan aluejärjestöjen eri tilaisuuksissa esim. Välkkäri-koulutusta, ja töitä on tehty myös yhteispalkkausjärjestelyin liikunnan eri aluejärjestöjen kanssa. WAU ry on Etelä-Suomen Liikunnan ja Urheilun, Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun sekä Lapin Liikunnan jäsen. Kaikilla paikkakunnilla tarjottiin tänäkin vuonna seuroille mahdollisuus tulla esittelemään toimintaansa WAU! -kerhoihin. Näin toimimalla luodaan lapsille mahdollisimman matala

45 kynnys tutustua ja osallistua myös seuratoimintaan. Vuonna 2016 tähän mahdollisuuteen tarttuivat Lahden taitoluistelijat. Kerho-ohjauksen kautta yhteistyössä WAU ry:n kanssa toimivat Espoossa Cetus, Iftin, Leppävaaran Sisu, Olarin Voimistelijat, Pohjois-Espoon Ponsi ja Tapiolan Honka. Helsingissä vastaavasti Atlas Vantaa ja Keravalla Keravan Urheilijat, Vantaalla Atlas Vantaa, KOIPS, KOPSE, KU-58, SB Vantaa, TIP-70, Vanders sekä Vantaan Salamat. Osallistuminen seminaari- ja koulutusyhteistyöhön oli aktiivista; WAU ry oli mm. esillä kevään sekä syksyn Liikkuva koulu -seminaareissa eri puolilla maata, Kansallisessa liikuntafoorumissa ja Nordic Welfare States and Public Health A Need for Transformative Change -seminaarissa. Osallistuimme School Action Day -päivään ohjelmantarjoajana, ja aloitimme WAUn omat, koulun henkilöstölle kohdistetut School race- ja Ulos luokasta - koulutukset. Tulemme konseptoimaan em. koulutuksia ja laatimaan myös uusia kokonaisuuksia vuoden 2017 aikana. Toiminnanjohtajamme jatkoi Lastensuojelun Keskusliiton ehkäisevän työn neuvottelukunnassa ja pestiään asiantuntijaryhmän jäsenenä Turun kaupungin ja Turun nappulaliigan yhteisessä Drop out -hankkeessa. WAU ry:llä on myös edustus Vantaan kaupungin Liikkuva koulu -hankkeen ohjausryhmässä ja usea osallistuja VALOn (vuodesta 2017 osa Olympiakomiteaa) Liikkujan polku - verkostotyöryhmissä. Liityimme vuonna 2016 mukaan Lasten terveysfoorumi -verkostoon (LTF), minkä lisäksi meidät pyydettiin mukaan Lastensuojelun keskusliiton koordinoimaan järjestöjen ja seurakuntien perhekeskustoiminnan kehittäjäverkostoon. WAU ry oli vahvasti mukana 10.5.2016 järjestetyssä valtakunnallisessa Unelmien liikuntapäivässä ja mm. Sydänliitto muisti meitä somessa tekemällään erityismaininnalla. Samana päivän avasimme myös WAU! -Efekti -hankkeeseen liittyvän maksuttoman liikkumaan.fi -karttapalvelumme. Lisäksi tapasimme ja keskustelimme mahdollisesta yhteistyöstä usean eri yrityksen, organisaation ja toimijan kanssa. WAU ry:n ajatuksena on vaikuttaa ihmisten liikuntatottumuksiin läpi koko elämän. Vuonna 2016 WAU jatkoi pääkaupunkiseudulla aikuisille suunnattua, yritysliikuntatoiminnan ulkopuolella tapahtuvaa, matalan kynnyksen maksullista liikuntatoimintaa hyvällä menestyksellä. Tätä toimintaa tullaan vuonna 2017 laajentamaan mahdollisuuksien mukaan myös muille paikkakunnille, joilla WAU ry:llä on kerhotoimintaa. Vuoden 2016 aikana käynnistettiin yrityksille ja aikuisliikkujille tarjottavien liikuntapalveluiden tarkempi konseptointi vapaaehtoisen palvelumuotoilijan, Marjukka Rantalan avustuksella. Tätä työtä tullaan jatkamaan vuonna 2017. Toiminnan arvioiminen Yhtenä vaikuttavuuden mittarina toimivat kerhotoiminnan raportoinnit ja tilastot, jotka on esitelty aikaisemmin tässä toimintakertomuksessa.

46 Lisäksi WAU ry on useamman vuoden ajan teettänyt keväällä ja syksyllä sähköisen kyselyn kerholaisten vanhemmille ja saanut näiden tulosten kautta arvokasta tietoa yhdistyksen kehittämiskohteista sekä siitä, missä olemme onnistuneet hyvin. Näitä tuloksia on käsitelty yhdistyksen kehityspäivillä. Kevään 2016 kyselyssä tiedusteltiin palautetta WAU! -kerhoista, kampanjasta sekä yhdistyksen viestinnästä. Syksyn kyselyssä pyrittiin kartoittamaan WAU! -kerhotoimintaan osallistuvien lasten perheiden taustatietoja, tapoja ja tottumuksia. Kyselyillä olemme keränneet paljon vaikuttavuustietoutta ja useampana vuotena toteutetut identtiset kyselyt ovat täysin vertailukelpoisia toiminnan kehityksen arvioimiseen. Materiaalin hyödyntämiseen meillä on nyt käytössämme Anne-Maria Pohton Haaga-Heliaan vuonna 2016 valmistunut lopputyö Matalan kynnyksen kerhotoiminta WAU! -kerhossa Kerhotoiminnan laadun kehittäminen 2013-2015 tehtyjen tyytyväisyyskyselyjen avulla, minkä avulla pääsimme aloittamaan laatukriteeristön kartoittamisen ja hyödyntämisen WAU ry:n vaikuttavuuden arvioinnissa ja toimintamme kehittämisessä. Lopputyö löytyy nettisivujemme materiaalipankista. Viestinnän mittareina ovat toimineet mm. mediaosumat, sosiaalisen median seuraajat ja ns. tykkääjät sekä internetsivujen kävijämäärät. Viimeisimmän palautekyselyn vapaa sana -osio sisältää ilahduttavia esimerkkejä WAU ry:n toiminnan vaikuttavuudesta: Wau-liikuntakerho on todellinen matalan kynnyksen liikuntakerho; se on ilmainen, järjestetään lähikoulun tiloissa ja se alkaa aikaisin iltapäivällä. Meillä on 9 vuotias lapsi joka ei muuten harrasta liikuntaa missään liikuntaseurassa, eikä ole taitava missään liikunnassa. Hänen on helppoa mennä Wau-kerhoon ilman että tuntee itseään muita huonommaksi. Kahden lapsen yksinhuoltajana on hyvä että ilmaisia liikunnallisia kerhoja on, monet urheiluseurat ovat joko liian kaukana, liian kalliita tai liian kilpailuhenkisiä sekä urheiluseurat ovat usein turhan yksipuolisia. Jo todella aikaisin pitäisi tietää mitä haluaa harrastaa ja vanhempana on vaikeampi ja paljon turhauttavampi päästä toimintaan mukaan, vaikka olisikin muuten urheilullinen. Toppen! Vårt barn har aldrig velat delta i ledda grupper men han trivs jättebra i Wau. Vi tycker det är viktigt att han rör på sig och övar samtidigt socialt samspel i grupp! Jättebra att ni ordnar. Kiitos kivasta liikuntakerhosta mikä toteutuu helposti koululla. Näin lapsi ei joudu kotonakaan olla yksin pitkään kun vanhemmat töissä ja ilmaisuus on monelle perheelle tärkeää. Näin mahdollisuus estää syrjäytymistä. Kiitos. Lapseni on erittäin tyytyväinen Wau-kerhoon. Mielestäni tämä on hieno tapa liikkua liikkumisen ilosta, ilman suorituspaineita, joita tänä päivänä on lasten harrastuksissa jo pienestä pitäen. Toimintamme vaikuttavuuden todentamiseksi olemme myös kirjanneet ylös tositarinoita elävästä elämästä: Koulun rehtori saapui seuraamaan WAU! -kerhoa ja ilmaisi pitävänsä näkemästään. Kiinnitti erityisesti huomiota lapseen, joka liikkui innokkaasti muiden mukana. Lapsi ei rehtorin

47 mukaan koskaan osallistu liikuntatunteihin. Osallistuminen oli ollut jopa niin vähäistä, että koululiikunnan numeron antaminen oli hankalaa. Yhdessä rehtorin kanssa mietittiin mahdollisuutta suorittaa koululiikunta WAU! -kerhossa. Ilmeisesti lapsi kuitenkin alkoi, ehkä WAU! -kerhon innoittamana, osallistumaan myös liikuntatunneilla kun enempää asiasta ei keskusteltu. Kerhossa ainakin lapsi jatkoi käymistään ja innokasta liikkumistaan. Yhdellä kyläkoululla oli ollut WAU! -kerho noin kuukauden käynnissä, kun yksi koulun opettajista tuli juttelemaan. "Nyt on pakko kehua. Luokallani on muutama poika jotka eivät tykkää liikunnasta yhtään. Nyt he ovat kuitenkin ihan innoissaan kerhosta ja tulevat sen jälkeen posket punaisina tunnille". Maahanmuuttajataustainen poika, joka oli oman koulun WAU! -kerhossa lähes koko alaasteikänsä. Kyseisellä kerholla oli ollut koko ajan myös sama tuntiohjaaja. Poika haki ylä-asteelle liikuntapainotteiselle luokalle, ja tähän halusivat nimenomaan WAUn kerho-ohjaajan suositukset, sillä poika oli monta vuotta osallistunut samaiseen kerhoon. Kerhossa kävi poika, joka ei ole aiemmin osallistunut ikinä liikuntatunnilla mihinkään muuhun toimintaan kuin istumiseen laidalla. Tämä jatkui myös WAU! -kerhossa, mutta pääasia että lapsi oli paikalla ja näki muiden lasten riemun. Ohjaaja kävi välillä jututtamassa poikaa ensimmäisinä kerhotunteina. Kolmannella kerhokerralla hän oli alusta asti mukana, ja on siitä lähtien osallistunut liikuntaan koulussa ja WAU! -kerhoissa. Yhdistyksen johtoryhmä osallistui syksyllä 2016 Sitran fasilitoimaan Vaikuttavuusvalmentamoon, jossa käsiteltiin mm. yhteiskunnallisten vaikutusten kirkastamista kilpailueduksi ja avainmenestystekijöiksi. Valmentamossa saatuja oppeja ja ajatuksia vietiin organisaatiossa eteenpäin WAUn sisäisillä kehityspäivillä joulukuussa. Vaikuttavuusasioiden työstäminen jatkuu edelleen vuonna 2017. WAU ry:n organisaatio WAU ry:n toiminta on jaettu kahteen tasoon. Keskus-WAU vastaa konseptin luomisesta, toiminnan paikallistasojen koordinoinnista, varojen keruun organisoinnista ja mallien luomisesta niin keskus- kuin paikallistasojen tarpeisiin ja uusien paikallistason organisaatioiden käynnistämisestä. Keskus-WAU vastaa myös yhdistyksen markkinoinnista ja viestinnästä sekä yritysliikuntakonseptista ja muusta aikuisliikunnasta. Paikallis-WAUt vastaavat varsinaisen toiminnan päivittäisestä toteuttamisesta sekä paikallistason toiminnan vaatimien varojen hankkimisesta yhdessä keskusorganisaation kanssa.

48 Kuva: WAU ry:n organisaatiokaavio loppuvuonna 2016 Keskus-WAU Keskus-WAU muodostuu hallituksesta, toiminnanjohtajasta, markkinointipäälliköstä, elokuussa 2016 aloittaneista kahdesta tiiminvetäjästä, palvelukoordinaattorista ja hankekoordinaattorista (oto). Ylintä päätäntävaltaa WAU ry:ssä käyttää vuosikokous. Vuosikokousten välillä ylin päättävä elin on hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljä jäsentä. Hallituksen tehtävänä on luoda toiminnalle resurssit ja määrittää suuntaviivat sekä valvoa suunnitelmien toteutusta. Lisäksi hallituksen jäsenet pyrkivät omalla vapaaehtoisuuteen perustuvalla panoksellaan auttamaan toiminnan kehittämisessä, laajentumisessa ja varainhankinnassa. Hallitus (27.4.2009 alkaen) Antti Kokkinen (pj) Tomas Holmberg Johanna Ikäheimo Johan Kronberg Marjo Matikainen-Kallström Tilintarkastaja: Joakim Rehn, KHT Hallinnollisista juoksevista asioista vastaa tilitoimisto Balance-Team Oy.

49 WAU Advisory Board Frank Korsström Kaj Kunnas Susanna Rahkamo Matti Vuoria Susanna Rahkamo liittyi mukaan WAU Advisory Boardiin vuonna 2016. Aikatauluongelmien vuoksi ei vuonna 2016 järjestetty tapaamista lainkaan, vaan asioita hoidettiin eteenpäin tarvittaessa pienemmän kokoonpanon tapaamisilla, sähköpostitse ja puhelimitse. Seuraava kokoontuminen sovittiin maaliskuulle 2017, ja paikalle kutsuttiin kaikki Advisory Boardin jäsenet, yhdistyksen hallitus sekä WAU ry:n toiminnanjohtaja ja markkinointipäällikkö. Vuonna 2014 käynnistetty Keskus-WAUn tavoite ns. kummien keräämiseksi eteni edelleen. WAUhtitiimin uusiksi jäseniksi liittyivät markkinointipäällikön kanssa asiasta neuvoteltuaan Lotta Backlund ja Ilja Björs. WAUhtitiimin jäsenet ovat lupautuneet näkymään WAU ry:n nettisivuilla sekä markkinoimaan toimintaamme omia kanaviaan pitkin. WAUhtitiimin kasvattaminen jatkuu edelleen. Seuraava WAUhtitiimin ja hallituksen tapaaminen suunnitellaan vuodelle 2017. Toiminnanjohtaja Rami Luomanpää vastaa WAU ry:n operatiivisesta toiminnasta. Ramin tärkeimpinä tehtävinä ovat organisaation kehittäminen ja toiminnan laajentumisesta vastaaminen sekä toimintaedellytysten luominen tiiminvetäjille ja niille alueellisille liikuntakoordinaattoreille, joiden suorana esimiehenä hän toimii. Lisäksi hän vastaa yhteistyöstä säätiöiden, kuntien ja valtiovallan suuntaan. Toiminnanjohtaja raportoi hallituksen puheenjohtajalle. Markkinointipäällikkö Katri Einamo vastaa WAU ry:n markkinoinnista ja viestinnästä sekä työskentelee toiminnanjohtajan kanssa organisaation ja toiminnan kehittämis- ja laajentamishankkeissa. Lisäksi hän vastaa yritysyhteistyöstä, yksityisen puolen varainhankinnasta (pois lukien säätiöt) sekä yritysliikuntakonseptin markkinoinnista ja myynnistä, WAUhtitiimin kasvattamisesta ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä. Markkinointipäällikkö raportoi toiminnanjohtajalle. Syyslukukaudella palkatut uudet tiiminvetäjät Mikael Engström ja Anu Salokangas tulivat vastaamaan kasvaneen organisaation henkilöstöhaasteisiin. Tiiminvetäjät toimivat koordinaattorien esimiehinä ja vastaavat näiden operatiivisesta toiminnasta sekä talouden seurannasta. Lisäksi tiiminvetäjät toimivat 2-3 päivänä viikossa WAU! -kerhojen ja WAU! - välituntien ohjaajina. Anun toimenkuvaan kuuluu myös hanketyöskentely ja Mikaelin toimenkuvaan myynti- ja markkinointityö. He raportoivat WAU ry:n toiminnanjohtajalle ja kuuluvat yhdistyksen johtoryhmään toiminnanjohtajan ja markkinointipäällikön kanssa. Tiiminvetäjän rooli on WAU ry:n organisaatiossa uusi.

50 Palvelukoordinaattori Donna Suomi vastaa yritys- ja aikuisliikunnan käytännön organisoimisesta ja raportoimisesta. Hän raportoi toiminnanjohtajalle. Vuoden 2016 keväällä WAU ry:stä irtisanoutunut projektikoordinaattori Sini Ratas vastasi erilaisista projektien ja hankkeiden eteenpäin viemisestä, ja lisäksi Päijät- ja Kanta-Hämeen alueen liikuntakoordinaattorin toimesta. Hänen projekti- ja hanketyönsä jaettiin organisaatiossa eri vastuuhenkilöille. Donna ja Sini toimivat myös kerho-ohjaajina ja yrityksille myytyjen liikuntapalveluiden toteuttajina. WAU:lla aiemmin töissä ollut Isak Vilander veti oman toimensa ohella WAU:lle hankekoordinaattorin nimikkeellä Slimmit-projektia. Keskus-WAU tuottaa paikallisorganisaatioille hallinnolliset palvelut, kuten kirjanpidon, palkanlaskennan ja työterveyspalvelut. Toiminnan vastuuvakuutukset ja osallistujien vakuutukset hoidetaan keskitetysti Keskus-WAUn kautta. Paikallis-WAU Paikallis-WAUn organisaatiot muodostuvat liikuntakoordinaattoreista ja tuntiohjaajista. Vuonna 2016 paikallistasoilla oli yhteensä 18 päätoimista liikuntakoordinaattoria ja noin 100 tuntiohjaajaa. WAU ry:llä on näin ollen merkittävä rooli myös etenkin nuorten työllistäjänä. Vastuualueet vuonna 2016: Espoo, Kauniainen ja Porvoo: Marco Tammi (RL) Helsinki: Minsku Eklund (RL) Kerava, Mäntsälä ja Tuusula: Satu Räsänen (AS) Kirkkonummi, Lohja, Siuntio ja Vihti: Jerri Hukio (RL) Riihimäki: Satu Räsänen Asikkala, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila ja Padasjoki: Vili Eskola (AS) Juupajoki, Kangasala, Orivesi ja Tampere: Juho Tukia (ME) Vantaa: Minsku Eklund (RL) Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri: Jenni Bjondahl (ME) Kruunupyy, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy: Jenni Bjondahl Kuopio, Siilinjärvi ja Varkaus: Tuomas Kosunen (AS) Lappeenranta, Mikkeli, Savitaipale ja Taipalsaari: Hanna Myyryläinen (AS) Hanko, Loimaa, Parainen, Raasepori, Salo ja Sauvo: Mikko Lehmijoki (ME) Oulu ja Raahe: Teemu Haverinen (ME) Reisjärvi, Rovaniemi, Sodankylä ja Ylitornio: Janne Kairala (AS) AS = Anu Salokankaan tiimi, ME = Mikael Engströmin tiimi, RL = Rami Luomanpään tiimi Vuoden 2016 aikana WAU ry:n palveluksesta poistuivat Hanna Pakarinen (Helsinki), Isak Vilander ja Joacim Bergman (Kirkkonummi, Lohja, Siuntio ja Vihti), Jere Saarinen (Riihimäki), Sini Ratas (Asikkala, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila ja Padasjoki) sekä William Rönn ja Anna Långkvist (Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri). Caroline Smedberg (Kruunupyy, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy) jäi syksyllä äitiysvapaalle ja hänen sijaisekseen palkattiin Jenni Bjondahl. Vili Eskola aloitti Sinin tilalla Päijät- ja Kanta-Hämeen aluekoordinaattorina.

51 Liikuntakoordinaattorien vastuulla on varsinaisen liikuntatoiminnan organisointi. He raportoivat tiiminvetäjälle tai tiiminvetäjänä toimivana toiminnanjohtajalle. Kuva: WAU ry:n päätoiminen henkilöstö vuoden 2016 joulukuussa. Ylärivissä vasemmalta Anu Salokangas, Rami Luomanpää, Katri Einamo, Jerri Hukio, Vili Eskola, Donna Suomi. Keskimmäisessä rivissä vasemmalta Janne Kairala, Minsku Eklund, Tuomas Kosunen, Satu Räsänen, Juho Tukia. Alarivissä vasemmalta Hanna Myyryläinen, Mikko Lehmijoki, Jenni Bjondahl, Marco Tammi, Teemu Haverinen ja Mikael Engström. Henkilöstö keskimäärin osa-aikaiset työsuhteet huomioiden 115 13 23 31 38 45 62 76 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Taulukko: Henkilöstö keskimäärin osa-aikaiset työsuhteet huomioiden.

52 Ohjaustoiminta Koordinaattorien lisäksi ohjaustoimintaa hoitavat paikallisella tasolla myös tuntiohjaajat, joista osa on koulujen liikunnanopettajia tai liikuntavastaavia. Muut tuntiohjaajat ovat täysiikäisiä ja koulutettuja ohjaajia tai alan opiskelijoita, esim. liikunnanohjaajia, kuntosaliohjaajia ja muita liikunnan ammattilaisia. Osa kerho-ohjauksesta hoidetaan urheiluseurayhteistyöllä siten, että urheiluseurat vastaavat tietyistä kerhoista. Jokaiselta työntekijältä on tarkastettu lasten kanssa työskentelyyn vaadittu rikostaustaote. WAU ry tekee myös yhteistyötä liikunta-alan oppilaitosten kanssa. Opiskelijat tekevät WAU ry:n toimintaan tai hankkeisiin liittyviä projekteja tai opinnäytetöitä. Lisäksi WAUssa on ollut opiskelijoita työharjoittelussa. Tuntiohjaajille on tarjottu mahdollisuutta ottaa vetääkseen myös yritysliikuntatunteja. Tämä toiminta sisältää paitsi työllistävän näkökulman, myös ajatuksen paremmasta sitouttamisesta WAU ry:n toimintaan. Tuntiohjaajat raportoivat liikuntakoordinaattoreille, ja lisäksi yritysliikuntatunneista palvelukoordinaattorille. Henkilöstön koulutus- ja kehitystoiminta Toiminnan laadun ylläpitämiseksi pyritään henkilöstön kouluttamisesta huolehtimaan aktiivisesti. Vaikka konseptimme onkin osoittautunut toimivaksi ja toiminnan vaikuttavuus on ollut merkityksellistä, on toiminnan eteenpäin kehittäminen ja henkilöstön motivoiminen sekä taitotason varmistaminen ja edelleen kasvattaminen kouluttamisen kautta hedelmällistä. Hallitus on ollut tyytyväinen WAU ry:n työntekijöiden toimintaan sekä yhdistyksen toiminnan kehittymiseen ja laajentumiseen. 24.-26.5.2016 pidettiin WAU ry:n kevään kehityspäivät. Kehityspäivät aloitettiin käymällä läpi palautekyselyistämme tehdyn lopputyön tuloksia ja laatukriteereitä. Anne-Maria Pohton lopputyö Kerhotoiminnan laadun kehittäminen 2013-2015 tehtyjen tyytyväisyyskyselyjen avulla löytyy nettisivujemme materiaalipankista. Tämän jälkeen jatkoimme kehityspäiviä hankekuulumisilla, yhteistyökumppaniemme esittelyillä, brändiasioilla, pienryhmätyöskentelyllä ja tulevan organisaatiorakenteemme esittelyllä. Syksyn kehityspäivät järjestettiin 19.-21.12.2016. Kehityspäivillä käytiin läpi WAUn tavoitteita, avattiin tarkemmin tehtyä organisaatiomuutosta, ruodittiin huoltajien palautekyselyiden vastauksia ja tulevan vuoden toimintasuunnitelmaa. Lisäksi kokeiltiin uutta mobiilipohjaiseen sovellukseen pohjaavaa, Liito-hankkeen seppo.io -liikuntaseikkailua käytännössä, pohdittiin uuden opetussuunnitelman vaikutusta toimintaamme, laadittiin vaikuttavuuspuita ja SWOT-analyysejä, käytiin läpi tukijatilanne ja toimintaamme liittyvät turvallisuus- sekä ensiapuasiat. Palvelumuotoilija Marjukka Rantalan johdolla jatkoimme jo aiemmin aloitettua yritys- ja aikuisliikuntapalveluidemme konseptointia. Keskustelua ja syventymistä aiheisiin jatkettiin kehityspäivien jälkeen ja esille nousseita asioita otetaan huomioon rakennettaessa tulevan vuoden toimintaa. Kaikille WAU ry:n ohjaajille tarjottiin mahdollisuus osallistua Liikkujaksi-koulutukseen ja uudet ohjaajat perehdytettiin toimeensa. Ohjaajille järjestettiin myös tapaamiset, joissa käytiin läpi kulunutta kautta ja keskusteltiin toiminnan kehittämisestä.

53 Joacim Bergmanin syksyllä 2014 aloittama oppisopimusopiskelu jatkui elokuun 2016 loppuun saakka. Hänen työpaikkaohjaajanaan toimi Isak Vilander. Katri Einamo hyväksyttiin Omnian opiskelijaksi vuonna 2017 alkavaan markkinointiviestinnän koulutukseen, jossa keskitytään erityisesti yhteiskunnalliseen markkinointiin. Mikael Engström aloitti lähiesimiestyön ammattitutkinnon opinnot Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa. Henkilöstöön liittyvät haasteet Yksi WAU ry:n toiminnan riskialueista on oikeantyyppisten työntekijöiden löytäminen ja heidän sitoutumisensa yhdistyksen toimintaan. Olemme tähän asti löytäneet erittäin osaavaa henkilöstöä ja organisaation kannalta optimaalisen määrän liikuntakoordinaattoreita, mutta toiminnan laajentuessa laadun varmistaminen on yhä haasteellisempaa. Myös koulutuksen monipuolisuudesta, ajankohtaisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta on pidettävä kiinni. Tuntiohjaajien kohdalla haaste on vielä suurempi. Ohjaajat, jotka ovat meidän toimintamme lisäksi säännöllisessä työssä toisaalla, sitoutuvat WAU ry:n toimintaan hyvin. Ohjaajat, jotka eivät ole WAU ry:n lisäksi töissä muualla, eivät välttämättä sitoudu toimintaan vastaavassa määrin, vaan irtisanoutuvat löytäessään itselleen vakituisen työn. Tätä haastetta on omalta osaltaan onnistuttu jo hieman lieventämään tarjoamalla näille tuntiohjaajille myös yritysliikuntatunteja hoidettavaksi. Henkilöstön työn helpottamiseksi on laadittu Koordinaattorin opas ja Ohjaajan opas, joita päivitetään aina tarpeen tullen. WAU ry:n toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset ovat kaikkien käytettävissä nettisivujemme materiaalipankissa. WAUn päätoimiselle henkilöstölle avattiin syksyllä 2016 lisäksi oma, suljettu Facebook-sivu, jota on käytetty hajautetun organisaation haasteita helpottamaan yhteisessä keskustelussa ja tiedon jakamisessa kiitettävän paljon. Organisaation kasvusta johtuen joulukuun kehityspäivillä esiteltiin uusi organisaatiomalli, jossa otettiin käyttöön kahden tiiminvetäjän muodostama lisäporras toiminnanjohtajan ja aluekoordinaattoreiden välille. Kolmantena tiimipäällikkönä toimii muiden tehtäviensä ohella toiminnanjohtaja. WAU ry:n talous 2016 Varainhankinta Vuoden 2016 talous noudatti hyvin kyseiselle vuodelle tehdyn ja toimintasuunnitelmassa esitetyn budjetin raameja. WAU ry:n varainhankinnan pohjana on ns. public-private -malli, jossa toiminnan rahoitus koostuu julkiselta, kolmannelta ja yksityiseltä sektorilta hankittuihin tuloihin. Tällä tavalla rakennettu malli on kestävä, uudistumiskykyinen ja skaalautuva, kun se ei tukeudu ainoastaan yhteen tai muutamaan rahoituslähteeseen.

54 Toimiva yhteistyö koulujen rehtoreiden kanssa on avainasemassa toiminnan onnistumisessa, mutta sillä on myös merkittävää taloudellista vaikutusta. Kerhotoiminnan tilat ja välineet saadaan kouluilta käyttöön veloituksetta, sillä koulut kokevat WAU ry:n toiminnan olevan koulun kerhotoimintaa. Suurin osa WAU! -kerhoista on virallista koulujen kerhotoimintaa, jolloin kunnat voivat hakea toiminnalle rahoitusta Opetushallituksen kerhotoiminnan avustusten kautta. Suurin osa kerhorahoituksesta tulikin edelleen vuonna 2016 kuntien kanssa tehdyistä yhteistyösopimuksista. Yhteistyösopimuksia tehtiin kuntien opetustoimien ja liikuntapalveluiden kanssa. Maksullisella leiritoiminnalla ei ole tarkoitus kattaa kerhotoiminnasta aiheutuvia kuluja, vaan päätoimisten liikuntakoordinaattorien loma-aikojen palkkakustannukset. Lasten vanhemmille tarjottiin mahdollisuutta tukea toimintaa maksamalla vapaaehtoinen kannatusmaksu keväällä 2016. WAUn internetsivuilla on ilmoitettu mahdollisuudesta tukea toimintaamme (lupa POL-2015-8195) ja joulun alla tarjosimme tukijoidemme käyttöön sähköisen joulukortin, jonka yhteydessä saattoi lahjoittaa WAU ry:lle varoja. Joulukortin suunnitteli ja toteutti pro bono mainostoimisto Dynamo & Son. Yrityksen joulurahat WAU ry:lle lahjoittivat Balance-Team, Eflow, Lekolar-Printel, Reima, Rej-Design, Suomen Sokeri ja Sucros, Tietotalo sekä Ilmarinen. Vuoden 2016 syksyllä WAU ry:n hallituksen jäsen Tomas Holmberg organisoi edellisvuosien tapaan varainhankintatempauksena metsäkaurisjahdin Nauvossa. Jahti onnistui jälleen erinomaisesti verkostoitumis-, varainhankinta-, metsästys- ja ulkoilumielessä. Myös yksityiset tahot tukivat toimintaamme vuonna 2016. Erityisin kiitoksin haluamme nostaa esiin hallituksen jäsenen Johan Kronbergin 60-vuotispäiväkampanjan, jolla hän keräsi WAU ry:lle huomattavan lahjoitussumman. WAU ry käynnisti vuonna 2016 maksulliset, koulujen henkilöstölle suunnatut koulutukset, joilla tähdätään koulupäivän liikunnallistamiseen. Koulutuksista löytyy lisätietoja nettisivuiltamme. Yritysrahoitus ja pro bono -työ Yrityksille ja yhteisöille on tarjottu mahdollisuutta tukea toimintaa yhteiskuntavastuu - periaatteella. Tällä tavoin toimintaamme ovat vuonna 2016 tukeneet Attendo Hammaslääkärit, Comptel Oy, Consti Oy, Nooa Säästöpankki Oy, Suomen Sokeri ja Sucros Oy, Tantti Oy ja Walki Oy. Tätä rahoitusmuotoa pyritään edelleen kasvattamaan vuonna 2017 sekä paikallisesti että valtakunnallisella tasolla. Vuonna 2015 käynnistimme ns. 200-klubin. Tämä paikallisrahoituksen muoto tähtää erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, erilaisiin klubeihin ja yhdistyksiin ja koulujen vanhempainyhdistyksiin, joilta olemme kultakin lähteneet hakemaan 200 euron lahjoituksia lähikerhojen tukemiseen. 200 euron tukimaksu perustuu siihen, että kerhotoiminta rahoitetaan pääosin kunnan kanssa tehdyllä yhteistyösopimuksella, mutta kustakin kerhosta jää vuodessa noin 200 euron ohjauskustannuksiin liittyvä omarahoitusosuus muilla tavoin katettavaksi. 200-klubi on lähtenyt erittäin lupaavasti liikkeelle ja erityisen ilahduttavaa on, että tukijaringissä olevat tahot tuntuvat halukkailta jäämään 200-klubiin myös tuleviksi vuosiksi. Tukijalista löytyy nettisivuiltamme.

55 WAUn toimintaa voi tukea myös markkinointiyhteistyön kautta. Tällaista yhteistyötä kanssamme vuonna 2016 tekivät Bonusway, FeelShape, Finnair Plus, HeiaHeia, Helpfreely, 10sport, Lekolar, Muutamaata ja Saleduck. Onnikuusi tarjosi mahdollisuuden tukea WAU ry:n toimintaa hankkimalla joulukuuset heidän nettikaupastaan ja marjatkotiin.fi vastaavasti kotimaisia kausimarjoja. R-kioskin Ärrävesi+ - kampanjan voiton myötä WAU ry:lle tilitettiin osuus kesän aikana valtakunnallisesti myydyistä Ärrävesi+ -tuotteista (lahjoitustilaisuus kuvassa). Materiaalilahjoituksina yhdistyksemme sai pitkäaikaiselta tukijaltamme AmerSports Oy:ltä kuoritakit jaettavaksi kaikille työntekijöille sekä tuntiohjaajille. Takin saivat myös WAU ry:n suojelija puolisoineen. Kuvassa AmerSportsin Tea Lindfors ja WAU ry:n Rami Luomanpää. 200-klubin yhteistyökumppaneille annettavat WAU-tarrat saimme lahjoituksena Paitapaja Oy:ltä. Mainostoimisto Dynamo & Son jatkoi arvokasta pro bono -apuaan. Heidän ja Korpimedian kanssa rakensimme yhdistykselle maksutta uudet internetsivut, jotka julkaistiin syksyllä 2016. Sivut noudattavat yhdistyksen visuaalista ilmettä ja ovat rakenteeltaan entistäkin ketterämmät. Pro bono -työssä oli vahvasti mukana myös Zemiit Oy. Palvelintilan meille tarjoaa maksutta UpCloud. Arvokasta apuaan tarjosivat tänäkin vuonna WAUn vapaaehtoiset, Advisory Board ja hallitus. Palvelumuotoilija Marjukka Rantala alkoi vapaaehtoisvoimin työstää kanssamme yritys- ja aikuisliikunta-asioita eteenpäin. Säätiöt Yhtenä WAU ry:n tärkeänä taloudellisena tukijatahona ovat edelleen säätiöt. Säätiöt ovat tukeneet toimintaa valtakunnallisesti Keskus-WAUn organisaation kautta tai suoraan paikallisesti. Vuonna 2016 WAU ry:n toimintaa tukivat Aktiastiftelsen i Borgå, i Esbo-Grankulla, i Karlebynejden, i Malax, i Korsholm, i Solf-Sundom, i Vallgrund, i Vanda, i Vörå, Stiftelsen Tre Smeder, Kulturfonden för Gamlakarlebynejden, Bergsrådinnan Sophie von Julins Stiftelse, Brita Maria Renlunds minne, Stiftelsen 7:nde Mars Fonden, William Thurings stiftelse, Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond, Stiftelsen Familjen Lerches, Urlus-säätiö ja Vakka- Suomen Nuorisosäätiö. Lisäksi saimme FSI:ltä koulutusavustusta ruotsinkielisen henkilökunnan kouluttamiseen ja Suomen Johanniittain apu ry:ltä tukea sairaalakoulutoimintaan. Maailmanlaajuinen säätiö LR Global Kids Fund valitsi WAU ry:n uudeksi vuosittaiseksi tukikohteekseen syksyllä 2016 ja ensimmäinen lahjoitus heiltä saadaan vuonna 2017. Lisäksi Aino ja Heikki Väänäsen säätiö myönsi loppuvuodesta 2016 tuen, joka käytetään keväällä 2017.