Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Samankaltaiset tiedostot
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Oppiminen narratiivisena prosessina. Eero Ropo Kasvatustieteiden yksikkö

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Musiikki oppimisympäristönä

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

ACUMEN O2: Verkostot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Lapsi, sinä olet tähti!

A & K AISTIT JA KOMMUNIKAATIO 5 op

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Opetuksen tavoitteet

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Monikulttuurisuuden näkyväksi tekeminen erilaisten kulttuurien Maahanmuuttajalasten oman identiteetin tukeminen Lähiyhteisön osallistaminen

Arkistot ja kouluopetus

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Monilukutaito. Marja Tuomi

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

OPS Minna Lintonen OPS

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksen arvioinnin ja johtamisen välineenä

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

URAOHJAUKSELLA TUKEA OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUUN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

Munkkiniemen ala-aste

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Yhtenäinen perusopetus. Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Moniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Kotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa Arto Kallioniemi

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Oppijan itsearviointitaidot

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön :

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Transkriptio:

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset

Tapaus Ahmed 2

3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen narratiivisina prosesseina on keskeistä uuden pedagogisen ajattelun ja toimintamallien luomisessa Niin sanottu narratiivinen käänne yhteiskunta- ja kasvatustieteissä perustuu kahdelle olettamukselle: Ymmärryksemme olevaisuudesta on kertomuksellista ja kertomuksellisesti rakentuvaa Käsitys itsestämme (identiteetti, kuka olen) on kertomuksellinen Käsitys omasta minuudesta koostuu kertomuksista, narratiiveista, joita voi olla pieniä ja suuria. Ajallisuus (menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus) Juoni (mistä tulen, kuka (keitä) olen, mikä minusta tulee) Kertomukset muodostetaan vuorovaikutuksessa itseen ja toisiin, tietoon ja uskomuksiin Kaikki ihmisen tieto ja tietämys on kertomuksellista Kertomukset eli narrativit pitävät sisällään tarinan olennaiset piiirteet, kuten juonen ja ajallisuuden, mutta nämä piirteet voidaan esittää myös erilaisin kuvallisin ja symbolisin keinoin ja ei-kronologisessa järjestyksessä Kertomus on hyödyllisintä ymmärtää prosessina, joka jatkuu koko elämän ajan

4

5 Narratiivinen oppiminen merkitysten muodostamisena Narratiivit maailman ja itsen ymmärtämisen perustana (ontologia) Narratiivien muodostamisen prosessi (epistemologia): Ilmiöt, objektit ja muut havainnoinnin kohteet (ja niiden tarjoumat) Havainnointi (aistit) -> informaation vastaanotto Informaation tulkinta -> ymmärtäminen Kontekstualisointi (aika, paikka, tilanne, tunnetila, jne) -> kokemus Reflektointi -> merkitykset Merkitysten kokoaminen kertomuksiksi (juonitus ja ajallisuus) Kertomusten jalostaminen uudelleenprosessoinnin kautta (Yrjänäinen & Ropo 2013) Sosiokonstruktivistinen teoria lisättynä elämänhistoriallisella näkökulmalla Persoonalliset merkitykset syntyvät elämänhistoriallisista, sosiaalista ja kulttuurisista tulkinnoista

6 Kuka olen itseä koskevat narratiivit Identiteetti on itseä koskeva kertomus tai kertomuksia, joi jotka konstruoidaan suhteessa Omaan elämänhistoriaan kuka olen (autobiografinen) Lähiyhteisöön (sosiaalinen) mihin kuulun Kulttuuriin, kansalaisuuteen, uskontoon ja ideologioihin (kulttuuris-historiallinen) mihin traditioon tai kulttuuriiin liityn, mikä on missioni Annetut identiteettikertomukset Suuri osa omaksutaan toisten antamana (perhe, koulu, kaverit yms.) Omien havaintojen ja kokemusten tulkinnan perusteella muodostetut kertomukset Käsityksemme siitä mitä todellisuudessa tapahtuu jää aina puutteelliseksi, mutta luontaisesti täytämme aukot käsityksillä ja uskomuksilla Pätee myös ns. faktatiedon opiskeluun ja omaksumiseen Ongelmia kertomusten muodostamisessa? Missä määrin nuori pystyy tulkitsemaan merkityksiä kielestä? FT Teija Waaramaan tulokset: kuulovammaiset ja maahanmuuttajalapset pystyvät tulkitsemaan tunteita puheesta (57%) merkitsevästi huonommin kuin syntyperäiset ja normaalikuuloiset (75%) lapset

7

8 Millaisia identiteettikertomuksia nuorelle tarjotaan esim. kotona, koulussa, harrastuksissa Pieni aikuinen, lapsi, asiakas, maahanmuuttaja Oppilas, erityisoppilas, menestyjä, häirikkö Kaveri, ystävä, nuori, tuleva työntekijä Opettaja on aina optimisti Aidossa kohtaamisessa usko oppilaaseen tarttuu vahvuuksista voimaa Arvioinnin ja palautejärjestelmän kehittäminen Miten palaute vaikuttaa tulevaisuuskertomukseen? Annammeko palautetta heikkouksista, vahvuuksista, uhista vai mahdollisuuksista (SWOT)? Negatiivinen ja positiivinen palaute suorituksista vs. yksilöstä

9

10 Opetussuunnitelma narratiivien luomisen kontekstina Mikä on opetussuunnitelma? Elämän juoksurata ; koulu pienoismaailmana curriculum Sisältöjen oppimissuunnitelma Lehrplan, syllabus Koulussa tarjottavien kokemusten foorumi Dewey Oppilaiden muodostamien merkitysten tärkeys oppimisessa Henkilökohtaiset merkitykset Yhteisesti hyväksytyt merkitykset Kulttuurisesti hyväksytyt merkitykset Merkitykset riippuvat siitä miten asemoidumme suhteessa asioihin ja ilmiöihin Mutkikkaasti rakentuvat merkitykset ovat liimaa, joka liittää tiedot osiksi identiteettikertomuksia Complex conversation

11 Selviytymiskertomusten elementit Identiteetti (Identity) Henkilökohtaiset, yhteisölliset, kulttuuriset identiteettinarratiivit Arvot, päämäärät ja elämän tavoitteet, mitä osaan, tiedän ja hallitsen, mitkä ovat vahvuuksiani, missä olen hyvä, mitä en tiedä, mitä pitää kehittää Tavoite: Identiteettikertomus, johon sisältyy oma elämänhistoria, positiivinen ja realistinen kuva itsestä nykytilanteessa sekä toivo positiivisesta tulevaisuudesta, jonka toteutumiseksi haluaa tehdä töitä. Ekspertiisi (Expertise) Asioiden ja oppiaineiden sisältöjen ymmärtäminen, toiminnallinen osaaminen (ongelmanratkaisu), Kyky arvioida omaa osaamista, uskomuksia, toimintaa ja sen seurauksia Toimijuus/ toimintakyky (Agency) Halu ja kyky toimia osaamista hyödyntäen arvojen mukaisesti Tavoite: Uskallus, rohkeus toimia itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa uskomusten, arvojen ja arvostusten mukaisesti

Kiitos! 12