Sivistystoimi: Asiakkaat

Samankaltaiset tiedostot
Sivistystoimen tuloskortti 2012

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2015 / vastuutaho

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-8/2010

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Koulutus- sekä kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen palvelujen tila

Sivistystoimiala opetus

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko

Sivistystoimi. Tilinpäätös 2017 Käyttösuunnitelma 2018

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

Arviointikriteerit, mittarit. Sisäilma- ja rakennetutkimukset. resurssointi. Toteutuneet toimenpiteet

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

Strategia Koululautakunta

Strategia Koululautakunta

Talous Euroa Ta 2017 Tot % Menot Tulot Netto

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella

Vaikuttavat hoito- ja palvelukäytännöt. (Soteltk) kanssa (Kulttuuri- ja kirjastoltk) Ennalta ehkäisevät toimintamallit terveyden

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

Koulutus Kansalaisopiston ja taidekoulun opetuksen, näyttelyjen, konserttien ym. tilaisuuksien järjestäminen ja kehittäminen

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Anjariitta Carlson

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy ).

Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja

Vantaan sivistystoimi

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

Sivistyslautakunnan esitys vuoden 2018 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi

V a r h a i s k a s v a t u k s e n j a p e r u s o p e t u k s e n p a l v e l u v e r k k o s e l v i t y s 2018

Sivistys osasto- Sipoo Osavuosikatsaus tammi-elokuu 2015

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset.

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty:

Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma

Kuntastrategia. Sivistystoimen strategia. Lukio Toinen aste

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta

Seudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta -pohjaesitys

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon.

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Sivistyslautakunnan seminaari Ohjausryhmä Johtoryhmä Sivistyslautakunta Liite no 2

Arviointikriteerit, mittarit. Koulukiusaamistapausten lukumäärä

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Vertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa. Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ ALKAEN

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)

Tilinp TA+MUUT K-SUUNN

Sipoon kunta Sivistysvaliokunta- Osavuosikatsaus tammi-elokuu 2017

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

SIVISTYSVIRASTO 2013 ( tilanne)

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Sopimus sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella

SIVISTYSPALVELUJEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

Kuntaliiton laskelmat ja näkemyksiä oppivelvollisuudesta käytävään keskusteluun

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

VARHAISKASVATUS, PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 ASETETUT TAVOITTEET. Kirkkokadun koulu

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Tulevaisuuden sivistyskunta

51 KÄYTTÖTALOUSOSA SVOL ,pöytäkirjan liite 1, Dno 339/ /2016

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo:

TOIMIALOJEN KÄYTTÖTALOUS TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Tavoitetaso ja vastuuhenkilöt. Kiusaamistapausten lukumäärän väheneminen / koulujen ja varhaiskasvatuksen

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT YLEISET LINJAUKSET

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella luonnos

KESKI-POHJANMAA. Piritta Pietilä-Litendahl ja Anne Saarela

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2014 Liite sivistyslautakunta

TP2015 KS2016 TA2017 (KV)

Transkriptio:

Sivistystoimi: Asiakkaat Kriittiset menestystekijät 1. Sivistystoimen palvelut tukevat jatkumoa lapsuudesta aikuisuuteen ja vanhuuteen. Keskeiset tavoitteet 1.1. Toimialalla on eri ikäryhmille suunnattuja palveluja Operatiiviset toimenpiteet ja keinot 1.1.1. Varhaiskasvatuspalveluja on saatavilla riittävästi ja palvelun tarpeen mukaisesti Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2011 / vastuutaho 1.1.1.1.Täyttöaste 100 %, palvelujen piirissä olevien lasten määrä Raportointi 1-8 Elokuun lopun täyttöaste on käytettävissä syyskuussa. Kesä-, heinä- ja elokuu ovat osin kesälomakuukaisia. Hoitopaikkoja on vapaana vielä elokuussa. 1.1.2. Oppilaiden /asiakkaiden edellytysten mukaiset opetusjärjestelyt. 1.1.3. Kirjastopalvelujen markkinoinnin tehostaminen 1.1.4. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen vakiinnuttaminen 1.1.2.1. Perusopetuksen oppilaista 100 % saa päättötodistuksen. Raportointi. 1.1.2.2. Perusopetuksesta päästötodistuksen saaneiden oppilaiden sijoittuminen jatkokoulutukseen (%). Raportointi. 1.1.2.3. Ylioppilastutkinnon tulokset (pakolliset aineet / YTL:n tilasto ) > valtakunnan keskiarvo. Raportointi 1.1.3.1. Lainat + käynnit / asukas Toteutuma 99.5%. 603 oppilasta 606:sta sai päättötodistuksen perusopetuksesta. Jatkokoulutuksen sijoittumistiedot saadaan syyskaudella. Aine, puoltoäänet Salo/koko maa EN A 4.2 / 4.2 RU B 3.66 / 4.22 MA laaja 4.96 / 4.2 MA lyhyt 4.6 / 4.2 AI 4.3 / 4.3 Kokonaisuus raportoidaan vuosittain. Kirjastojen lainat 1-8/2011: Pääkirjaston käynnit 1-8/2011: 1.1.4.1. Palvelu käynnistetty Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut vakiinnutettu osaksi osaston toimintaa.

1.2. Tyytyväinen asiakas. 1.1.5. Eri-ikäisten kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja ympäristöpolku käytössä jokaisessa toimintayksikössä 1.2.1. Palvelujen kehittäminen asiakaskeskeisesti 1.1.5.1. Polun vakiintunut toiminta vuoteen -13 mennessä Tapahtumat ja osallistujat 1.2.1.1. Asiakastyytyväisyyskyselyt, >3,7 (1-5) Perusopetuksen- ja varhaiskasvatuksen lapsista 77% (5 814) osallistuu tapahtumiin tällä kaudella. Osana Polkua kirjastojen tuottama Lukuvinkkaus on tavoittanut jo pilottivuotenaan suuren määrän Salon ala-asteikäisiä koululaisia.

Sivistystoimi: Prosessit Kriittiset menestystekijät 1. Tehokkaat avain- ja palveluprosessit Keskeiset tavoitteet 1.1. Prosessimais esti tuotetut palvelut Operatiiviset toimenpiteet ja keinot 1.1.1. Palveluprosessien kuvaus ja analysointi 1.1.2. Laadunhallintajärje stelmän käyttöönottaminen Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2011 / vastuutaho 1.1.1.1. Analysoidut palveluprosessit 1.1.2.1. Laadunhallintajärjestelmän asteittainen käyttöönottaminen, järjestelmä käytössä kokonaisuudessaan v. 2013 Raportointi 1-8 V arhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluprosessit on kuvattu ja arvioitu, osastorajat ylittäviä palveluprosesseja on analysoitu ja selkeytetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Työ jatkuu yhdessä kehittämisyksikön kanssa. Kulttuuri-, kirjasto-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden palveluprosessit kuvattu ja arvioitu. Toisen asteen ja vapaan sivistystyön palveluprosessit kuvattu, arviointi syyskuussa. Työ jatkuu yhdessä kehittämisyksikön kanssa. Opetustoimen (varhaiskasvatus-perusopetus-lukiokoulutus) laatukäsikirjaluonnos valmis lausuntokierrokselle. Laadunhallintajärjestelmä on käytössä varhaiskasvatuksessa käsikirjan mukaisesti. Laatutyö aloitettu vapaassa sivistystoimessa. Kulttuuripalveluiden laadunhallintajärjestelmä otetaan käyttöön varhasikasvatuksesta ja perusopetuksesta sekä valtakunnallisista indikaattorijärjestelmistä saadun kokemuksen pohjalta. 1.2. Prosessit tuottavat hyvinvointia tukevia ja ennaltaehkäi seviä ja laadukkaita palveluja 1.2.1. Eri ikäisille suunnatut prosessit rakentuvat yli toimiala- ja yksikkörajojen 1.2.1.1. Prosessien rajapinnat tunnistettu Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen prosessien rajapintoja analysoitu ja selkeytetty. Työ jatkuu yhdessä kehittämisyksikön kanssa. Kulttuuripalvelut on toteuttanut vanhuspalvelujen kanssa yhteistyössä Kaste -hankkeen rahoittaman Ikäkeskus Majakan kanssa esim. Halikon kulttuurikävelyreitin. Ikäihmisille suunnatun VILTIN puitteissa on kehitelty kulttuuri- ja viriketoiminnan

1.2.2. Erityisopetuksen uudet prosessit käytössä 1.2.3.Kulttuuripääk aupunkihankkeide n toteuttaminen 1.2.2.1. Erityisopetussiirtojen väheneminen 1.2.3.1. Toteutetaan kulttuurikuntoilun keskuspuisto- ja Yö kylissä tapahtumat vuosikello jokaiseen vanhainkotiin omansa. KulttuurikasvatusOPSia tehdään POLUN puitteissa. Kirjastopalvelujen yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, mm. vanhuspalveluiden kanssa, rakennetaan ja kokeillaan syksyn aikana esimerkiksi tehostetun kotipalvelun muodossa. Toisen asteen ja vapaan sivistystyön prosessien rajapintoja analysoitu ja selkiytetty. Varhaiskasvatuksessa toteutettu kolmiportainen tuki otetaan huomioon esiopetussuunnitelmaa laadittaessa (valmistelussa hyväksyttäväksi lokakuun opetuslautakunnassa).. Yhteistyötä tukimuotojen kehittämisessä jatketaan perusopetuksen kanssa.perusopetuksen uuden lainsäädännön mukainen opetussuunnitelman erityisopetusosio hyväksytty ja otettu käyttöön. Koulukohtainen laadintatyö suunniteltu ja alkaa syyslukukaudella. Kulttuuripääkaupunki Salo 2011 tapahtumiin osallistuneita on ollut 1-8 vuosiraportin aikana yhteensä noin 12 000, mediamainintoja 55 ja tapahtumia 132.Tässä luvussa eivät ole Sarjakuvapolun kulkijat, Salopaloja -sivuston käyttäjät eikä Kirsikkapuiston ja Hornin yhteisöpuiston kävijät.

Sivistystoimi: Johtaminen, osaaminen ja henkilöstö Kriittiset menestystekij ät 1. Henkilöstövoi mavarojen laadukas johtaminen Keskeiset tavoitteet 1.1. Osaava, motivoitunut ha hyvinvoiva henkilöstö tekee tuloksellista työtä muuttuvassa ympäristössä. 1.2.. Henkilöstön työhyvinvointia tukevat työolosuhteet. Operatiiviset toimenpiteet ja keinot 1.1.1. Kehityskeskustelut ja koulutussuunnitelmat. 1.2.1. Työtyytyväisyyskyselyt ja työhyvinvointia edistävät toimenpiteet Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2011 / vastuutaho 1.1.1.1. Kehityskeskusteluissa tavoitteiden ja tulosten arviointi käytössä. Yksikön esimies. 1.1.1.2. Kehityskeskusteluaste yksiköissä 100 %. Raportointi. Yksikön esimies. 1.2.1.1. Henkilökunnan työtyytyväisyyskysely(1-5, >3). Henkilöstöhallinto. Raportointi 1-8 Kehityskeskustelut käyty koko lähes koko toimialalla. Kaupungin strategia ja osastojen toimintasuunnitelmat ovat toiminnan tavoitteiden ja tulosten mittaamisen perustana. Srategian jalkauttamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota mm. perusopetuksessa ja varhaiskasvatuspalveluissa on järjestetty aiheesta erillinen seminaari. Varhaiskasvatuspalveluiden, toisen asteen, vapaan sivistystyön, liikuntapalveluiden ja nuorisopalveluiden osastoilla kehityskeskustelut on käyty. Perusopetuksessa kehityskeskustelut käyty tai käynnissä. Kulttuuripalvelujen kehityskeskustelut käydään syksyllä monien henkilöstövaihdoksien vuoksi. Kirjasto- ja tietopalvelussa kehtiyskeskustelut käydään syksyn aikana. 1.2.1.2. Kehitys- ja koulutussuunnitelmat. Osastonjohtajat. V arhaiskasvtuksen koulutussuunnitelmaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Perusopetuksen kehitys- ja koulutussuunnitelmat laadittu jokaiselle kouluyksikölle. Kulttuuripalveluissa toteutettiin Kuntaliiton johtama indikaattorihanke sekä kuntien kulttuuritoiminnan kustannusvertailu

toukokuussa.

Sivistystoimi: Talous Kriittiset menestystekijät 1.Kustannusteh okas palvelutuotanto. Keskeiset tavoitteet 1.1. Palvelutuotannon sopeuttaminen vallitsevaan taloustilanteeseen Operatiiviset toimenpiteet ja keinot 1.1.1.Palveluverkko selvityksen mukaiset toimenpiteet Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2011 / vastuutaho 1.1.1.1. Päivähoitopaikan hinta vertailukuntien tasoa. 1.1.1.2. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannukset / oppilas vertailukuntien tasoa Raportointi 1-8 Palveluverkkoselvityksen yhteydessä tehty suunnitelma palveluverkon muuttamisesta siten, että pienistä yksiköistä, joissa päivähoitopaikan hinta on kalliimpi kuin keskimäärin, pyritään muuttamaan isompiin yksiköihin. Perusopetuksen osalta kustannukset olivat Salossa vuonna 2009 7468 euroa/oppilas, vertailukuntien kustannukset ovat vuonna 2009 6155-7723 euroa/oppilas. Tilastokeskuksen tilaston mukaan kustannukset olivat 2009 keskimäärin 7675 euroa/oppilas ja Varsinais-Suomessa keskimäärin 7579 euroa/oppilas. 1.1.1.3. Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen sekä liikunta- ja nuorisopalvelujen nettokustannukset / asukas vertailukuntien tasoa Lukiokoulutuksen kustannukset Salossa/opisk. v. 2009 olivat 6 822 /opisk.. Vertailukuntien kustannukset v. 2009 olivat 4 101-6 726 /opisk. Tilastokeskuksen tilaston mukaan kustannukset keskimäärin v. 2009 koko maassa 6 258 /opisk. Kulttuuripalvelujen nettokustannukset vuonna 2009 Salossa 32,72 euroa / asukas, vertailukuntien keskiarvo oli vuonna 2007 89,90 euroa / asukas. Joulukuussa 2011 julkaistaan verrokkikuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 seuraavan kerran. Nuorisopalvelujen nettokustannukset vuonna 2009 Salossa 33 euroa/ asukas. Vertailukuntien keskiarvo 25 euroa/ asukas. Liikuntapalvelujen nettokustannukset vuonna 2009 Salossa 97 euroa / asukas. Vertailukuntien keskiarvo 93 euroa / asukas.

1.2. Tulokertymän vahvistaminen 1.1.2. Avustusperiaatteide n yhdenmukaistamine n 1.2.1.Palvelumaksu jen suhteuttaminen palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin 1.1.2.1. Yhdenmukaistetut avustusperiaatteet 1.2.1.1. Palvelumaksut vertailukuntien tasoa Kirjastopalvelujen nettokustannukset vuonna 2009 Salossa 62,19 euroa / asukas. Vertailukuntien keskiarvo 51,91 euroa / asukas. Yhdistysten avustamisen periaatteita valmistelevan työryhmän työ käynnissä. Kirjastopalveluihin liittyvät maksut (muistutukset, saapumisilmoitukset, kopiot, tulosteet) ovat vertailukuntien tasolla.