LIELAHTI-2500-16, SELLUKATU 22, TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUSTEN TONTIN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMINEN LIIKE- JA VARASTOTILOJEN TONTIKSI, KAAVA NRO 8267. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 14. päivänä joulukuuta 2010 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8267. Asian hyväksyminen kuuluu Tampereen kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Lielahden kaupunginosan korttelin nro 2500 tonttia nro 16, jonka pinta-ala on 7 120 m2. Kaava-alue sijaitsee noin 5 km länteen Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu koillis- ja luoteispuolelta liikeja toimistorakennusten korttelialueisiin, kaakkoispuolelta teollisuusja varastorakennusten korttelialueeseen ja lounaispuolelta Sellukatuun. Tontilla 263-2500-16 on voimassa 10.02.1999 hyväksytty tonttijako nro 7266. Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 16.03.1999. Kaava-alue on määrätty rakennuskieltoon 01.03.2010-01.03.2012 väliseksi ajaksi (Yla 23.02.2010). Kaavahankkeen vaiheet Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Kiinteistö Oy Tampereen Sellukatu 22/Unto Koiranen, joka jätti tonttia 263-2500-16 koskevan asemakaavan muutoshakemuksen 25.01.2008. Dnro TRE: 1059/10.02.01/2008. Kaavahanke tuli vireille 17.09.2008, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin asetettavaksi julkisesti nähtäville 19.09.- 10.10.2008 väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty aloitusvaiheen aikana mielipiteitä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos kuulutettiin asetettavaksi julkisesti nähtäville 16.12.2010-7.1.2011 väliseksi ajaksi. Kaavan keskeinen sisältö Asemakaavalla muutetaan tontin 263-2500-16 käyttötarkoitusta. Tontin käyttötarkoitukseksi on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K). Tontille on osoitettu yksi rakennusala. Tontin kerrosalaksi on osoitettu olemassa olevan rakennuskannan perusteella 3 878 m 2. Mikäli tontilla oleva rakennus korvataan uudisrakennuksella, on tontin kerrosala 2 850 m 2. Mahdollisen uudisrakentamisen yhteydessä sovellettu kerrosala vastaa Lielahden alueen vanhojen teollisuustonttien uudelleenkaavoituksen yhteydessä yleisesti sovellettua tonttitehokkuuslukua e=0,40. Tontilla sallitusta kerrosalasta voidaan käyttää palvelutiloina enintään 1900 m 2 (pa 1900) ja muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liiketiloina enintään 890 m 2 (mekl 890). Tontin suurin sallittu kerrosluku on II.
Kaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Infratuotanto Liikelaitos, Suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, arkkitehti Timo Rysä. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Lielahti-2500-16, Sellukatu 22, Teollisuus- ja varastorakennusten tontin käyttötarkoituksen muuttaminen liike- ja varastotilojen tontiksi, kaava nro 8267. 1.3 Kaavan tunnistetiedot Diaarinumero: TRE: 1059/10.02.01/2008. 1.4 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Lielahden kaupunginosan korttelin nro 2500 tonttia nro 16, jonka pinta-ala on 7 120 m 2. Kaava-alue sijaitsee noin 5 km länteen Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu koillis- ja luoteispuolelta liikeja toimistorakennusten korttelialueisiin, kaakkoispuolelta teollisuusja varastorakennusten korttelialueeseen ja lounaispuolelta Sellukatuun. Tontilla 263-2500-16 on voimassa 10.02.1999 hyväksytty tonttijako nro 7266. Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 16.03.1999. Kaava-alue on määrätty rakennuskieltoon 01.03.2010-01.03.2012 väliseksi ajaksi (Yla 23.02.2010). 1.5 Aloite Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Kiinteistö Oy Tampereen Sellukatu 22/Unto Koiranen, joka jätti tonttia 263-2500-16 koskevan asemakaavan muutoshakemuksen 25.01.2008. Dnro TRE: 1059/10.02.01/2008. 1.6 Selostuksen liiteasiakirjat Selostukseen liittyen on laadittu kaavan laatijan toimesta seuraavat liiteasiakirjat: Asemakaavakartta Asemakaavan selostuksen liitelomake
1.7 Osalliset Hankkeen osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Kiinteistö Oy Tampereen Sellukatu 22 (kaavamuutoksen hakija) kaavan lähivaikutusalueen yritykset ja kiinteistönhaltijat Lielahden Yrittäjät ry Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kaupungin eri toimialat: Kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja), Viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Osallisluetteloa täydennetään hankkeen aikana tulleiden ilmoitusten mukaan. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Hankkeelle asetetut tavoitteet Kiinteistö Oy Tampereen Sellukatu 22:n 03.12.2007 päivätyssä, Tampereen kaupungille osoitetussa anomuksessa on haettu lupaa käyttää tontilla olevaa teollisuuskiinteistöä paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan liiketiloina. Hakijan asemakaavan muutoshakemukseen kirjaamana tavoitteena on muuttaa osa kaava-alueella sijaitsevasta, kerrosalaltaan 3878 m 2 suuruisesta, teollisuuskäytöstä vapautuvasta rakennuksesta vuokrattaviksi liiketiloiksi. Muutoksenalaisen osan kerrosala on hakemuksen mukaan 2 589,3 m 2. Rakennuksen loppuosa on tarkoitus säilyttää varastokäytössä. Kaavahankkeen valmisteluvaiheen aikana hakijan tavoitteet ovat täsmentyneet siten, että koko olemassa olevaa rakennusta tulisi jatkossa voida käyttää mahdollisimman joustavasti erityyppisinä liikeja palvelutiloina. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset kaava-alueella, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus. 2.2 Selvitys kaava-alueen oloista 2.2.1 Luonnonympäristö Tampereen kaupungin kaavoitusyksikön vuonna 2002 laatiman, Lielahden osayleiskaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvityksen mukaan Lielahden alueella on erittäin vähän luonnontilaista ympäristöä eikä selvitykseen tai Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmään ole kirjattu kaava-aluetta koskevia eliöstötai biotooppihavaintoja.
Kaava-alueena oleva tontti on kestopäällystetty tontin pohjois- ja itäreunojen kapeita nurmetettuja alueita lukuunottamatta. Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmästä ei löydy kaavaalueen maalajitietoja, mikä viittaa rakennetuilla alueilla yleensä siihen, että alueen maapohjaa on muokattu voimakkaasti. Kaavaalueena oleva tontti on maastonmuodoiltaan tasainen. 2.2.2 Rakennettu ympäristö Kaava-alueena olevan tontin pohjoisreunalla sijaitsee yksikerroksinen, elementtirakenteinen, teräsohutlevyverhoiltu teollisuushalli, jonka kerrosala on Tampereen kaupungin kiinteistörekisterin mukaan 3 878 m 2. 2.2.3 Maanomistus Tampereen kaupungin kiinteistörekisterin mukaan kaava-alueena olevan tontin 263-2500-16 omistaa Kiinteistö Oy Tampereen Sellukatu 22 (Y-tunnus: 2110277-8). 2.3 Suunnittelutilanne 2.3.1 Maakuntakaava Valtioneuvoston 29.03.2007 vahvistamassa pirkanmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu Tampereen aluekeskukseksi määritellyn Lielahden kaupunginosan keskustaytimen välittömään läheisyyteen, työpaikka- ja keskustatoimintojen alueelle (TP, ca). Aluekeskukseen pyritään sijoittamaan Tampereen keskustan palvelutarjontaa täydentäviä ja korvaavia palveluita. Työpaikka-alue (TP)-merkinnällä osoitetaan liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varattuja seudullisesti merkittäviä alueita, joille voidaan sijoittaa asumista, jos siihen ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Alueen toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen. Keskustatoimintojen alakeskus (ca)-kohdemerkinnällä osoitetaan palvelurakenteeltaan kuntatasoiset Tampereen kaupungin alakeskukset. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa enempää kuin kaksi seudullisesti merkittävää päivittäistavarakaupan suuryksikköä. 2.3.2 Lielahden osayleiskaava Tampereen kaupunginvaltuuston 19.04.2006 hyväksymän ja 08.05.2008 voimaantulleen Lielahden osayleiskaavan kartta 1:ssä tontti 2500-16 on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (P-2), joka varataan yksityisten ja julkisten palvelujen toimitiloille. Asemakaavoituksen yhteydessä alueella saa liiketilojen osalta lisätä vain paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan liikepinta-alaa. Alueelle saa sijoittaa enintään 400 m 2 suuruisia päivittäistavarakaupan myymälöitä. Alueelle ei saa sijoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä.
Kaava-aluetta koskee suojavyöhykemääräys (sv-2), jonka mukaan alueelle saa sijoittaa elintarvikeliikkeitä tai niiden käsittelyyn tarvittavia toimitiloja läheisen kemiantehtaan aiheuttaman terveysriskin poistuttua. Lielahden osayleiskaavan kartta 2:ssa on esitetty mm. Lielahden alueen hulevesien hallintaan, kaupunkikuvaan ja joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset tekijät, tavoitteet ja määräykset. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma ja hulevesien hallintaa varten tulee varata riittävästi tilaa tonteilta ja katualueilta. Kaava-alueen lähiympäristö on Sellukadun varren osalta merkitty osayleiskaavan kartta 2:ssa vähäisin toimenpitein kehitettäväksi palvelujen alueeksi. Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun varteen on osoitettu kevyen liikenteen pääreitti ja joukkoliikenteen kehityskäytävä. Kevyen liikenteen yhteyksien toteutumiseen on kiinnitettävä alueelle erityistä huomiota ja joukkoliikenteen kehittämiselle tulee luoda edellytykset yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 2.3.3 Asemakaava Sisäasiainministeriön 24.07.1984 vahvistamassa asemakaavassa nro 5961 tontti 2500-16 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T1) tonttitehokkuudella e=0,50. Korttelialueelle saa sijoittaa teollisuus- ja varastorakennusten lisäksi myymälä- ja konttorirakennuksia ja muita vastaavia palvelutarkoituksiin osoitettavia rakennuksia ja toimintoja, kuitenkin siten, että teollisuus- ja varastorakennusten osuus asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta on enemmän kuin 75%. Tampereen kaupungin kiinteistörekisterin mukaan kaava-alueena olevan tontin kerrosala on 3 560 m 2 ja tontilla olevan rakennuksen kerrosala 3 878 m 2. Toteutunut kerrosala vastaa tonttitehokkuutta e=0,54. 2.3.4 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v. 2008. 2.3.5 Hankkeen aikana tuotettava selvitysaineisto Asemakaavan muutoksen hakijalta ei ole edellytetty hankkeen aloitus- ja valmisteluvaiheen aikana käytettävissä olevien lähtötietojen perusteella erillisiä lisäselvityksiä.
3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aloitusvaihe Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Kiinteistö Oy Tampereen Sellukatu 22/Unto Koiranen, joka jätti tonttia 263-2500-16 koskevan asemakaavan muutoshakemuksen 25.01.2008. Dnro TRE: 1059/10.02.01/2008. Kaavahanke tuli vireille 17.09.2008, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin asetettavaksi julkisesti nähtäville 19.09.- 10.10.2008 väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty aloitusvaiheen aikana mielipiteitä. 3.2 Valmisteluvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos kuulutetaan ja asetetaan julkisesti nähtäville 16.12.2010-7.1.2011 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin, sekä kaavoituksen Internetsivuille. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan sanomalehtikuulutuksin ja kaavoituksen Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Nähtäville asetettavaan aineistoon liittyen on mahdollista jättää valmisteluvaiheessa mielipiteitä. Mielipiteet tulee toimittaa nähtävillä oloaikana Tampereen kaupungin kirjaamoon. Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot tarvittavilta kaupungin toimialoilta. 3.3 Ehdotusvaihe Yhdyskuntalautakunta käsittelee hankkeen aikana laadittavan asemakaavaehdotuksen ja päättää sen asettamisesta julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan sanomalehtikuulutuksin ja kaavoituksen Internet-sivuilla. Nähtäville asetettavaan aineistoon liittyen on mahdollista jättää ehdotusvaiheessa muistutuksia. Muistutukset tulee toimittaa nähtävilläoloaikana Tampereen kaupungin kirjaamoon. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tarvittavilta viranomaistahoilta. Lausunnot, sekä hankkeen aikana jätetyt mielipiteet ja muistutukset kirjataan vastineineen asemakaavaehdotuksen vastineluetteloon. Vastineluettelosta ja asemakaavan selostuksesta käy ilmi, miten mielipiteet, muistutukset ja lausunnot ovat vaikuttaneet suunnitteluun. Asiasta päättäminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. 3.4 Tarkasteltavat vaihtoehdot Hankkeen aloitusvaiheessa sovittiin kaavoitusviranomaisen ja kaavan laatijan kesken, ettei hankkeen valmisteluvaiheen aikana laadita tai tarkastella vaihtoehtoisia suunnitelmia. Näin ollen asemakaavaluonnosta (1-vaihtoehto) tarkastellaan suhteessa kaavaalueen lähtötilanteeseen (0-vaihtoehto).
3.4.1 0-vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alue säilyy asemakaavan, tonttitehokkuuden ja kaupunkikuvan puolesta ennallaan. Kaavaalueella olevaa rakennusta ei voida hyödyntää liike- ja palvelutoimintoihin hakijan tavoitteiden mukaisesti. Kaavamuutoksen hakijan ja kaupungin kaavahankkeelle, sekä Lielahden alueen kehittämiselle asettamat tavoitteet eivät toteudu. Kaava-alueella jää voimaan sisäasiainministeriön 24.07.1984 vahvistama asemakaava nro 5961, jossa tontti 2500-16 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T1) tonttitehokkuudella e=0,50. Korttelialueelle saa sijoittaa teollisuus- ja varastorakennusten lisäksi myymälä- ja konttorirakennuksia ja muita vastaavia palvelutarkoituksiin osoitettavia rakennuksia ja toimintoja, kuitenkin siten, että teollisuus- ja varastorakennusten osuus asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta on enemmän kuin 75%. Voimaan jäävässä asemakaavassa kaava-alueelle osoitettu tonttitehokkuusluku ja käyttötarkoitus ovat ristiriidassa kaava-alueelle sijoittuvien rakennusten kerrosalan (e=0,54) ja nykyisen käyttötarkoituksen (liike- ja palvelutoiminnot) kanssa. 3.4.2 1-vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alue muuttuu asemakaavan, tonttitehokkuuden ja käyttötarkoituksen osalta lähtötilanteesta. Kaava-alueella olevaa rakennusta voidaan hyödyntää liike- ja palvelutoimintoihin hakijan tavoitteiden mukaisesti. Kaavamuutoksen hakijan ja kaupungin kaavahankkeelle, sekä Lielahden alueen kehittämiselle asettamat tavoitteet toteutuvat. Kaava-alueella tulee voimaan asemakaava nro 8267, jossa tontti 263-2500-16 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K). Tontille on osoitettu yksi rakennusala. Tontin kerrosalaksi on osoitettu olemassa olevan rakennuskannan perusteella 3 878 m 2. Mikäli tontilla oleva rakennus korvataan uudisrakennuksella, on tontin kerrosala 2 850 m 2. Mahdollisen uudisrakentamisen yhteydessä sovellettu kerrosala vastaa Lielahden alueen vanhojen teollisuustonttien uudelleenkaavoituksen yhteydessä yleisesti sovellettua tonttitehokkuuslukua e=0,40. Tontilla sallitusta kerrosalasta voidaan käyttää palvelutiloina enintään 1900 m 2 (pa 1900) ja muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liiketiloina enintään 890 m 2 (mekl 890). Tontin suurin sallittu kerrosluku on II. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne, aluevaraukset ja kaavamerkinnät Asemakaavalla muutetaan tontin 263-2500-16 käyttötarkoitusta. Tontin käyttötarkoitukseksi on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K).
Tontille on osoitettu yksi rakennusala. Tontin kerrosalaksi on osoitettu olemassa olevan rakennuskannan perusteella 3 878 m 2. Mikäli tontilla oleva rakennus korvataan uudisrakennuksella, on tontin kerrosala 2 850 m 2. Mahdollisen uudisrakentamisen yhteydessä sovellettu kerrosala vastaa Lielahden alueen vanhojen teollisuustonttien uudelleen-kaavoituksen yhteydessä yleisesti sovellettua tonttitehokkuuslukua e=0,40. Tontilla sallitusta kerrosalasta voidaan käyttää palvelutiloina enintään 1900 m 2 (pa 1900) ja muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liiketiloina enintään 890 m 2 (mekl 890). Tontin suurin sallittu kerrosluku on II. Tontin autopaikkamäärä on 62 ap. Tontille merkityn hulevesimääräyksen (hule-9) mukaan tontin vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Tontin istutus-, polkupyöräpaikoitus-, liikenne- ja pihajärjestelyjä ohjataan ist-5, ist-6-ja 1pp/lto300m 2 -merkinnöin alueen yleistä viihtyisyyttä, turvallisuutta ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaa, ympärivuotista kevyttä liikennettä edistävään suuntaan. Vähintään puolet tontille rakennettavista polkupyöräpaikoista on rakennettava katetuiksi. Pihamaa autopaikkojen ja kulkureittien ulkopuolella on istutettava ja viimeisteltävä korkeatasoisesti. Varastot ja jätehuoltoastiat on sijoitettava rakennuksiin tai katoksiin. Jalankulkualueet on erotettava ajoneuvoliikenteen alueista pintamateriaaleilla, istutuksilla ja/tai rakenteilla. Pysäköintialueet on rajattava ja jäsennöitävä puu- ja pensas-istutuksin. Ajoneuvojen kulkureitit tulee rakentaa hitaaseen ajotapaan ohjaaviksi. 4.2 Kaavan vaikutukset Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset mm. ihmisten elinoloihin, yhdyskuntarakenteeseen, energiatalouteen, luontoon, maisemaan, kaupunkikuvaan, sekä liikenteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. 4.2.1 Kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavan ihmisten elinoloihin kohdentuvien vaikutusten voidaan olettaa jäävän suhteellisen vähäisiksi, joskin myönteisiksi. Kaavallisessa mielessä teollisuuskäytössä ollut, mutta käytännössä kaupanalan ja palveluiden käyttöön muuntunut alue otetaan keskustatoimintojen alakeskukseksi osoitetulle Lielahdelle luontevaan liikekäyttöön, minkä voidaan olettaa parantavan alueen yleisilmettä ja vähentävän alueen käyttötarkoituksesta lähialueen asukkaille aiheutuvia haittoja.
4.2.2 Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja energiatalouteen Kaavan laatijan näkemyksen mukaan hanke tukee Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta ja ylemmillä kaavatasoilla tavoitteeksi määritellyn aluekeskuksen muodostumista Lielahden alueelle. Hanke tukeutuu alueen olemassa olevaan ja aktiivisesti kehitettävään liikenneverkkoon ja yhdyskuntarakenteeseen parantaen samalla rautaja rakennustavarakaupan palvelu- ja tuotetatarjontaa sekä saavutettavuutta länsi-tampereen alueella. Palvelujen saavutettavuuden paranemisen voidaan olettaa osaltaan lisäävän palveluntarjoajien välistä kilpailua ja vähentävän länsi-tampereen ja Ylöjärven suunnan synnyttämää, Tampereen itä- ja eteläosiin suuntautuvaa läpiajoliikennettä ja asiointiin liittyvää energiankulutusta, mutta kasvattavan liikenneverkon paikallista kuormitusta kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. 4.2.3 Kaavan vaikutukset kaupunkikuvaan Kaavan laatijan näkemyksenä on, että kaavalla on myönteisiä suoria ja välillisiä vaikutuksia kaava-alueen kaupunkikuvaan. Näkemyksensä kaavan laatija perustaa käyttötarkoituksen muutokseen ja alueen maankäytön yleiseen kehittymiseen. Ajantasaistettu kaava antaa kiinteistönomistajalle mahdollisuuden kehittää kaava-alueen maankäyttöä Lielahden alueen tämänhetkisten tavoitteiden mukaisesti liike- ja palvelukäyttöön, millä voi olla myönteisiä välillisiä vaikutuksia myös kaupunkikuvallisessa mielessä. 4.2.4 Kaavan vaikutukset luontoon Kaava-alueena oleva tontti on kestopäällystetty tontin pohjois- ja itäreunojen kapeita nurmetettuja alueita lukuun ottamatta, eikä kaava-alueella ole luonnontilaista ympäristöä. Kaava-alueena oleva tontti on maastonmuodoiltaan tasainen. Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmästä ei löydy kaava-alueen maalajitietoja, mikä viittaa rakennetuilla alueilla yleensä siihen, että alueen maapohjaa on muokattu voimakkaasti. Paikkatietojärjestelmään ei ole kirjattu kaava-aluetta koskevia eliöstö- tai biotooppihavaintoja. Edellä kuvattujen lähtökohtien perusteella kaavan luontoon liittyvien vaikutusten voidaan olettaa jäävän tontin pohjois- ja itäreunaan osoitettujen istutettavien alueen osien lisääntyvää kasvillisuutta, sekä alueen hulevesien aiempaa parempaan hallintaan tähtäävien määräysten välillisiä vaikutuksia lukuunottamatta vähäisiksi.
5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Hankkeen valmisteluvaiheen aikana laaditaan yksi asemakaavaluonnos. 5.2 Toteutuksen ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.