Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto
Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä koko toiminnan laadun arvioinnissa ja parantamisessa haetaan parhaita käytäntöjä muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi edistetään ammatillisen koulutuksen arvostusta, vetovoimaa ja tunnettuutta Laatupalkinto myönnetään tunnustuksena koko toiminnan, sen jatkuvan kehittämisen ja tulosten laadusta sekä esimerkillisestä työstä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä Kilpailussa on vuosittain teema, joka nostaa esille keskeisiä koulutuspoliittisia tavoitteita Laatupalkintoa voivat hakea kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät koko toimintansa ja sen tulosten perusteella Laatupalkinto myönnetään kirjallisen hakemuksen, ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella tehtävän hakemuksen arvioinnin ja ulkoisen arvioinnin pohjalta. 2
Laatupalkintoehdotuksen OKM:lle tekee kirjallisten hakemusten, niiden arvioinnin ja ulkoisten arviointikäyntien perusteella ministeriön asettama riippumaton laatupalkintotoimikunta, jossa ovat edustettuina ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja asiantuntijat, työelämä ja opiskelijat. Laatupalkintokilpailussa kiinnitetään huomiota kokonaisvaltaiseen laadunhallintaan ja sen kehittämiseen sekä koko henkilöstön osallistumiseen laatutyöhön. Laatupalkinnon lisäksi voidaan jakaa kunniamainintoja niille kilpailijoille, joiden toiminta vuosittaisen teeman osalta on ollut erinomaisella tasolla, vaikka laadunhallintajärjestelmä vielä edellyttäisi kehittämistä. Laatupalkintokilpailun hakemukset julkistetaan palkittujen osalta. Lisäksi kilpailussa palkitut velvoitetaan esittelemään laadunhallintajärjestelmäänsä tutumiskäynneillä sekä OPH:n laatupalkintoseminaarissa. 3
Laatupalkintokilpailun teemat vuosille 2016 2018 2016: Osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on osaamisperusteinen ja asiakaslähtöinen ammatillinen koulutus. Teemassa korostuu osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden toteutuminen koulutuksen järjestäjän koko toiminnassa kaikilla organisaation tasoilla ja osana laadunhallintajärjestelmää. 2017: Tiedolla johtaminen Tiedolla johtaminen on koulutuksen järjestäjän toiminnan ytimessä. Se sisältää toimintaa koskevan tiedon hankinnan, käsittelyn ja erityisesti tiedon hyödyntämisen kaikessa toiminnassa ja kaikilla organisaation tasoilla. Teemassa korostuu toiminnan kehittäminen ja parantaminen arviointi-, seuranta-, palaute- ja ennakointitiedon pohjalta. Teemassa korostuu johtamisen merkitys koulutuksen järjestäjän toiminnassa, sen laadun varmistamisessa ja toiminnan kehittämisessä. 2018: Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi Teema kattaa laajasti hyvinvoinnin koulutuksen järjestäjän toiminnassa ja osana laadunhallintaa. Koulutuksen läpäisyn, tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta on tärkeätä, että opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan. Teemassa korostuu hyvinvoinnin ja työkyvyn merkitys osana ammattiosaamista ja työssäjaksamista. 4
Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi Laadunhallintajärjestelmien kriteeriperustaista itsearviointia jatketaan kolmen vuoden välein kuitenkin siten, että seuraava itsearviointi tehdään vuonna 2019. Itsearvioinnin kriteeristöä uudistetaan vastaamaan ammatillisen koulutuksen reformin mukaista ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta. Itsearvioinnin tavoitteena on varmistaa, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on koko toiminnan kattava ja toimiva toiminta/laadunhallintajärjestelmä, jota parannetaan arviointi-, seuranta-, palautetiedon sekä ennakointitiedon pohjalta. Itsearvioinnin yhteydessä järjestetään sen tuloksiin perustuva laatupalkintokilpailu, jossa järjestäjä voi hakea laatupalkintoa toimivan, erinomaisella tasolla olevan laadunhallintajärjestelmän tai laadunhallintajärjestelmän tuloksellisen kehittämisen perusteella palkitseminen perustuu koulutuksen järjestäjän osoittamiin tuloksiin palkitsemisehdotuksen tekee laatupalkintotoimikunta 5
Ammatillisen koulutuksen reformi ja laadunhallinta Reformi edellyttää toimivaa laadunhallintaa: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja säätelyn purkaminen: koulutuksen järjestäjän toimivalta ja vastuu osaamisen hankkimisen ja kehittämisen organisoinnista ja toteuttamisesta lisääntyy Laadunhallinta on keskeinen osa koulutuksen järjestäjän toiminnan johtamista ja toiminnan tulosten laadun varmistusta. Koulutuksen järjestäjä voi valita laadunhallinnan menettelyt omaan toimintaansa soveltuviksi. Velvoittavat säädökset laadunhallinnasta (HUOM. pykälien numerot voivat vielä muuttua): Koulutuksen järjestäjällä tulee olla toimivat laadunhallinnan menettelyt (HE: 23, yksityiskohtaiset perustelut, osana toiminnallisia edellytyksiä ). Koulutuksen järjestäjä vastaa tutkintojen, koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja laadunhallinnan kehittämisestä (HE: 109, yksityiskohtaiset perustelut). Työelämätoimikunnat varmistavat tutkintojen laatua: näyttöjen toteutuksen ja arvioinnin sekä tutkintojen järjestämisen seuranta (valtakunnallinen palaute-, seuranta- ja arviointitieto) 6
Koulutuksen arviointi ja laadunhallinta HUOM! LUONNOS! Koulutuksen arviointi ja laadunhallinta koulutuksen järjestäjän tulee arvioida järjestämiään tutkintoja, koulutusta ja muuta toimintaa sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta koulutuksen järjestäjä vastaa järjestämiensä tutkintojen, koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja laadunhallinnan parantamisesta koulutuksen järjestäjällä tulee olla toimivat laadunhallinnan menettelyt ja järjestelmät koulutuksen järjestäjän on säännöllisesti osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laadunhallintajärjestelmiensä arviointiin sekä julkistettava järjestämänsä arvioinnin keskeiset tulokset. 7
Reformista lyhyesti Ammatillista koulutusta ja tutkintoja säädellään yhdellä lailla Osaamistarpeisiin vastataan tutkinnoilla ja niiden osilla, valmentavilla koulutuksilla sekä muulla ammatillisella koulutuksella Selkeä ja työelämän osaamistarpeisiin vastaava tutkintojärjestelmä Yksi näyttöön perustuva tapa suorittaa tutkinto Henkilökohtaistamalla yksilölliset opintopolut kaikille tutkintoa tai sen osaa suorittaville Työvoimakoulutus (tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotav.) osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää Jatkuva haku hakeutumisen pääväylä Työpaikalla tapahtuvan opiskelun päämuodot: oppisopimus ja koulutussopimus Yksi järjestämislupa Rahoitusjärjestelmä painottaa tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta 8
Uuden rahoitusjärjestelmän peruselementit Rahoitusmalli muodostuu neljästä peruselementistä: perusrahoitus (HE: 50 %), suoritusrahoitus (HE 35 %), vaikuttavuusrahoitus (HE 15 %) strategiarahoitus Rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle. Rahoitus on laskennallista ja koulutuksen järjestäjä päättää sen käytöstä. Yhtenäisen rahoitusjärjestelmän puitteissa rahoitetaan kaikkea ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksen taso määräytyy valtion talousarviossa, ja sitä tarkistetaan vuosittain indeksillä. Rahoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhdessä yksi valtionosuusprosentti kaikessa ammatillisessa koulutuksessa. 9