Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin johtaminen uudessa maakunnassa ja kunnassa 28.3.2017 Pasi-Heikki Rannisto Professori, terveydenhuollon johtaminen Tampereen yliopisto Yleisiä havaintoja johtamisesta (Harisalo) Vaikka johtamista tarvitaan, sen merkitystä on helppoa yliarvioida Johtamisesta puhuttaessa unohtuu usein johtajan persoonan rajallisuus Keskittymällä vain johtamiseen, asioista voi muodostua liian yksipuolinen kuva 1
Tavoitteesta toteutukseen vai haasteisiin? (Rannisto 2015) Visio, arvot ja tulevaisuuden tavoitteet Visionäärisyys Johtaminen ja toiminta Omat arvomme ja aikaisemmat kokemuksemme sumentavat tulkintaamme Lineaarisuus Suoritusmuuttujat, prosessit, BSC, laatujärjestelmät, syy-seuraussuhteet Kompleksisuus Kyseenalaistaminen, Innovointi, kehittäminen, ihmisten johtaminen, muutokset, vuorovaikutus Ilkeät / pirulliset ongelmat (Vartiainen) Vaikeita tunnistaa Näyttävät uniikeilta ja rikkovat totutut ratkaisutavat Niiden ratkaisuyritykset aiheuttavat usein uusia ongelmia henkilöstölle, johtamiselle tai organisaatiolle Valitut ratkaisut eivät ole oikeita tai vääriä, vaan hyviä tai huonoja Ongelmien perusluonne on jatkuvuus ja ilman ongelmaan tarttumista ne kasvavat suuriksi vyyhdiksi Miksi jotkut ongelmat ovat pirullisia vai ovatko ne? 2
R T K I S U Kehittäminen on luonteeltaan loputonta Keskitetty, valtio-ohjattu sotetuotanto, auktorisoidut professiot Hajautettu, kunnille oikeus suunnata resurssit Keskitetty, sotejärjestäminen maakuntiin, valtio-ohjauksen kasvu? siakas haastamaan professiot, yritykset julkisen tuotannon siakaslähtöinen palvelutuotanto, valinnan-vapauden laajentaminen, digitaaliset palvelut O N G E L M Tehottomuus, palvelut väärässä paikassa, universaalipalvelut Tehokkuuden kasvu, kehittäminen ja laajeneminen rajatonta, kustannusten kasvu, terveyserojen kasvu Digitalisaation käyttö, asiantuntijan roolin muutos, resurssien uusjako ja hukka Hallitsemattomuus Bouckaert & Halligan 2008. Managing Performance. International Comparisons. Routledge. Mahdollisuus ajatella toisin tai totutusta poikkeavasta näkökulmasta Esa Saarinen Risto Harisalo Jari Stenvall Juhani Lehto Juho Saari Harri Talonen Matti Rimpelä!?! Kiitos 3
Sote-uudistus ja Lape-hanke ovat yhteinen matka kohti visiota ja palvelulupausta Voidaksemme ottaa kantaa mielekkäisiin menetelmiin ja tehdä valintoja, on ensin tiedettävä minne olemme menossa. Yhteinen tavoite antaa suunnan myös osallistujien vaikuttamiselle ja osallistumiselle Strategia ja taktiset valinnat ovat alisteisia tavoitteelle Tavoitteiden muotoilussa tulee huomioida Tilanne nyt Kärkihankkeiden tavoitteiden lisäksi Maakuntaja sote-uudistuksen tavoitteet sekä poliittisen prosessin kautta tulleet palvelulupaukset. Älä kiinnitä taktiikkaa ennen tavoitetta Edustan Visio / palvelulupaus Sote-uudistuksen tavoitteet Sote-uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus. Tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelut pitää järjestää niin, että ne ovat oikea-aikaisia, vaikuttavia ja tehokkaita. Samalla tavoitteena on turvata lähipalvelujen saatavuus sekä ihmisiä lähellä tapahtuva päätöksenteko. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan ja lisätään ihmisten valinnanvapautta palveluissa. siakkaan ja potilaan valinnanvapaus on keskeinen keino peruspalvelujen saatavuuden parantamisessa. Uudistuksella on tarkoitus umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada sote-uudistuksesta. Rakenteiden ja rahoituksen uudistamisen lisäksi nykyaikaistetaan sosiaalija terveydenhuollon ohjausta ja toimintamalleja perusteellisesti. Tavoitteena ovat nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. 4
Palvelu- ja asiakaslähtöinen ajattelu tuotantolähtöisyyden sijaan (Grönroos 1996, Rannisto 2013) Kunta + valtio Resurssointi ja motivointi Palvelulupaus Kansalainen siakas Lupauksen lunastaminen siakastarve Galenoksesta tulevaisuuteen (Timo Joensuus, Docrates) Vanhat stereotypiat kehittämisessä Vaihtoehto Potilas siakas Ihminen Perinteinen Claudios Galenos 131-201 Yliopistosairaalassa Lääkäri tietää Potilaan yläpuolella Potilaille puhutaan kuin aikuinen lapselle Ilmoitusluontoisuus Maksaja Saa mitä haluaa Kunhan maksaa Yksityislääkäriasema Lääkärin yläpuolella Indikaatiot? Vastuu? Parhaan palvelun saa hän joka maksaa eniten Ihmisen rinnalla Lähimmäinen Lääkärin rooli on PRO-asiantuntijuus Ihmisen etu ensisijainen Ihmisten oma tietoisuus 5
siakassegmentoinnista kts. lisää mm: Koivuniemi & Simonen 2011, Koivuniemi, Holmberg-Marttila, Hirsso, Mattelmäki 2014) Moniammatillisten hyvinvointipalveluiden tuottaminen edellyttää jatkuvaa johtamista siakkaat haluavat pysyä palvelujen piirissä, vaikka tarve olisi jo vähentynyt tai poistunut mmattilaiset hoitavat mieluiten niitä asiakkaita, joiden kanssa on todennäköisimmin onnistutaan Järjestelmä haluaa mitattavia suoritteita ja tuloksia siakas on aktiivinen ja sitoutunut + - + -- - + + 0 + mmttilainen tunnistaa vastauksen mmattilaiset tekevät yhteistyötä niiden toisten ammattilaisten kanssa, joiden kanssa on aikaisempia onnistumisia Tilanne nuorten palveluissa tällä hetkellä? (sivistys, sote, terveys) Vai olisiko tavoite luoda asiakkaalle prosessi? 6
Mitä palvelu on? (Rintamäki 2011) Service is the application of operant resources (knowledge and skills) on behalf of another party 1 Service is co-creation of value between the customer and the provider 2 Service is support to another party s everyday practices in a way that enables value creation in those practices 3 Tiedon ja osaamisen käyttämistä toisen osapuolen hyödyksi rvon yhteisluomista resursseilla toimijoiden yhteistyönä (Liike)toimintaprosessien tai arjen käytänteiden tukemista arvon luomisen mahdollistamiseksi Palvelussa on ennen kaikkea kyse arvon luomisesta asiakkaan omassa kontekstissa 1 Vargo, S.L., Lusch, R.F. (2004), Evolving to a new dominant logic for marketing, Journal of Marketing, Vol. 68(1), 1-17. 2 Hsu, C. & Spohrer, J. (2009): Improving service quality and productivity: exploring the digital connections scaling model. International Journal of Services Technology and Management. 3 Grönroos, Christian (2009): Towards service logic: The unique contribution of value co-creation Hanken Working papers Maakuntakonsernin johtaminen systeemitasoisena toimintana (vrt. Virtanen) siakas, potilas, oppilas, vanhus Systeemin johtaminen? Yhteinen visio ja strategia Systeemin tiedon hallinta ja tiedolla johtaminen Mahdollisuus organisaatiorajat ylittävään johtamiseen siakasprosessien johtaminen systeemissä Luottamus ja avoin vuorovaikutus llianssimalli? Tilannekeskusmalli? Tiedon omistajuus Politiikan antama mandaatti Strategisia resursseja Kehittämis funktio Valtuusto siakas, potilas, oppilas, vanhus siakas, potilas, oppilas, vanhus siakas, potilas, oppilas, vanhus siakas, potilas, oppilas, vanhus Jokaisella organisaatiolla on omat visionsa, tavoitteensa, asiakkaiden erilaiset tarpeet, johdon preferenssit ja tuotantologiikkansa 7
Moniäänisyys (polyphony) kompleksisten ongelmien ratkaisussa, johtamisen monet suunnat Epäselvä ongelma monia näkemyksiä, monia ratkaisuja Osa ongelmista jää ratkomatta, häiritsee jatkossa Moniäänisyys kompleksisten ongelmien ratkaisussa Ongelman määrittely, yhteinen kieli, yhteinen ratkaisu Yksiääninen ongelma, yksiäänisyys Vanhojen kyynikkojen siunaus Systeemisesti ajatellen muutoksen vastustajat ovat välttämättömyys. He nostavat esiin olennaisia kysymyksiä ja suojelevat liian nopealta muutokselta, joka saattaisivat johtaa systeemin tuhoutumiseen. 8
Nobody cares how much you know untill they know how much you care! Kiitos! 9