Asia Lausunto Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueiden 2 ja 3 kaavaluonnoksesta

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. LAUSUNTO Varastokatu 3 A 28.9.2011 33100 Tampere s-posti: pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. c/o Larissa Heinämäki Rantatie 43 34800 Virrat Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere RUOVEDEN KUNTA Asia Lausunto Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueiden 2 ja 3 kaavaluonnoksesta Kiitämme lausuntopyynnöstä. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Virtain luonnonsuojeluyhdistys ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys jättivät maaliskuussa 2010 mielipiteen Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alue 1:n luonnoksesta. Kaavaehdotuksesta annoimme lausunnon tammikuussa 2011. Vaikka nyt esillä on vain osa-alueita 2 ja 3 koskeva kaavaluonnos, kommentoimme lausunnossamme rantaosayleiskaavaa myös kokonaisuudessaan. Kommenttimme ja vaatimuksemme kaavaluonnoksesta on kiteytetty seuraaviin kohtiin. Perustelemme kutakin vaatimusta omissa luvuissaan (merkitty sulkeisiin). 1. Kaavan mitoitus on perusteltava tarkemmin (ks. luku 1). 2. Luontoselvityksiä pitää täydentää. Nykyinen selvitys on monilta osin puutteellinen. Täydentäminen on sekä luonnon, kaavoittajan että kuntalaisten etu, sillä puutteellisin luontoselvityksin varustettu kaava ei läpäise hallinto-oikeuskäsittelyä. Ajan ja rahan säästämiseksi tarvittavat selvitykset kannattaa laatia nyt. Ks. luku 2. 3. Kaavan vaikutukset luonto- ja virkistysarvoihin tulee arvioida (ks. luku 3). Kaavaselostusta on muutenkin täydennettävä: nyt selostuksesta puuttuu mm. arvio siitä, miten kaava täyttää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset (ks. luvut 4-5). 4. Osayleiskaava ei kaikkialla ole paras mahdollinen vaihtoehto. Asemakaavoitusta on harkittava herkimmillä kohteilla (ks. luku 6). 1

1. Kaavan mitoitus Ruoveden rantaosayleiskaavan 2. ja 3. osa-alueen luonnoksessa on osoitettu 855 nykyistä ja 497 uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa. Loma-asuntojen määrän lisääminen nykyisestä reilulla kolmanneksella tuntuu varsin suurelta tavoitteelta. Kaavaehdotukselta odotammekin lisää tietoa kaavan mitoituksen perusteista: Millaisiin selvityksiin, ennusteisiin ja johtopäätöksiin uusien mökkitonttien määrä nojautuu? Onko mökkitonteille todellisuudessa niin paljon kysyntää, että niiden määrää kannattaa näin huomattavasti nostaa? Onko selvitetty, mikä on Ruoveden nykyisten loma-asuntojen käyttöaste? Ovatko maanomistajat itse vaatineet kaavoituksellisia edellytyksiä näin massiiviselle rakentamiselle? Onko rakennusoikeuden rahallisesta korvaamisesta keskusteltu ja millaisia resursseja korvaamiseen on varattu? Ovatko rantaosayleiskaavan luonnokseen merkityt tontit kaikki pakollisia (sisältyvätkö tilojen jäljellä olevaan rakennusoikeuteen) vai onko mukana ylimääräisiä tontteja, joiden rakentamiseen vaadittaisiin poikkeuslupaa? Tässä kysymyksiä, joihin toivomme kaavaehdotukselta vastauksia. Nyt esillä olevan kaavaluonnoksen selostusosassa (s. 30) kerrotaan kaavoituksen kuluessa tapahtuneesta viranomaisyhteistyöstä. Varsinaisia viranomaisneuvotteluja on järjestetty vasta osaalueen 1 puitteissa. Muutamassa työpalaverissa kerrotaan käsitellyn myös osa-alueiden 2 ja 3 asioita, mutta tietymättömiin jää, miksi osa-alueita 2 ja 3 ei ole ruodittu erikseen omissa palavereissaan. Viimeisimmästä työpalaverista on aikaakin jo yli puolitoista vuotta. Katsomme, että ennen osa-alueiden 2 ja 3 kaavaehdotuksen esillepanoa olisi oivallinen hetki tarkastella kaavaluonnoksen mitoitusta ja sisältöä kriittisesti viranomaisneuvottelussa. Aikalisä on muutenkin tarpeen, sillä kaavoituksen yhteydessä laaditun luontoselvityksen (Maisema, luonnonympäristö ja rantaluokitus -selvitys) puutteita, joista aiemmissa lausunnoissamme huomautimme, ei ole korjattu. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin. Yksilöimme seuraavassa luvussa luontoselvityksen täydennystarpeet. Täydennyksen ajaksi kaavatyö kannattaa keskeyttää, koska ilman luontotietoja ja luontoon kohdistuvien vaikutusten arviointia kaava jää maankäyttö- ja rakennuslain näkökulmasta tyhjän päälle. 2. Luontoselvityksen puutteet Ruoveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksessä on huomioitu useita eri tekijöitä, mutta lähtökohtaisesti selvitystä leimaa suurpiirteisyys. Luontoselvitys ei anna suunnittelualueen luonnosta ja sen erityispiirteistä niin yksityiskohtaisia tietoja, että niiden pohjalta voitaisiin laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Suunnittelualue on hyvin laaja: rantaviivaa 950 kilometriä, pinta-alaa 200 neliökilometriä Luontoselvityksessä koko aluetta käsitellään yhtenä kokonaisuutena, mikä tekee selvityksestä väistämättä ylimalkaisen ja vaikeaselkoisen. Tietoa on kerätty, mutta sitä tuodaan esille niin yleistasoisesti, ettei lukija saa suunnittelualueen luonnosta tarkkaa käsitystä. Vertailukohteena voidaan käyttää vaikkapa hiljattain valmistunutta Oriveden rantayleiskaavan luontoinventointia (www.orivesi.fi/files/muut/rantayleiskaavan_luontoselvitys.pdf). Oriveden ja Ruoveden rantakaavat ovat kattavuudeltaan samaa kokoa Oriveden kaava-alueella rantaviivaa on reilut 1000 kilometriä. Oriveden luontoinventoinnin raportissa kaupunki on jaettu neljään osa-alueeseen. Jokaisesta osaalueesta on laadittu yleiskuvaukset ja selvitykset mm. luontodirektiivin IV (a) -liitteen lajien, luontotyyppien, metsälakikohteiden ym. keskeisten tekijöiden esiintymisestä. Arvokkaiden luontokohteiden luettelo on kutakin osa-aluetta koskevan luvun yhteydessä eikä erillisinä 2

kohdekortteina, kuten Ruovedellä. Ruoveden luontoselvitysraportin ja sen liitteinä olevien kohdekorttien tarkastelu samanaikaisesti on hankalaa, koska ne sijaitsevat eri tiedostoissa. Oriveden luontoinventointi luo käsityksen kaupungin luonnon ominaispiirteistä ja yksityiskohdista osa-alueittain. Ruoveden luontoselvitys kuvailee koko kunnan luontoa kerralla. Selvityksen alaotsikot (kasvillisuuden yleispiirteet, suojelualueet ja -ohjelmat, kasvillisuuden erityispiirteet, luonnonsuojelulain 29 suojellut luontotyypit, metsälain 10 erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 17a ja 15a mukaiset kohteet, muu huomionarvoinen kasvillisuus, eläimistö, suunnittelualueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen 4a lajit, muut eläinlajit ja linnusto) ovat sinänsä hyviä, mutta kyseisiä aiheita tulisi tarkastella osa-alueittain ja tarvittaessa tonttitasolla, ei suurpiirteisesti koko suunnittelualueella. Ruoveden luontoselvityksen osa-aluejako voisi olla sama kuin rantaosayleiskaavassa muutoinkin. Vaihtoehtoisesti osa-aluejako voisi perustua luonnontieteellisesti määritettyihin järkeviin kokonaisuuksiin. Ruoveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksestä puuttuvat tiedot useiden luontodirektiivin IV (a) -liitteessä mainittujen lajien esiintymisestä. Luontoselvityksessä todetaan suoraan, että tiettyjen direktiivilajien (lepakoiden, viitasammakkojen ja selkärangattomien) esiintymisestä ei ole tietoa: toisin sanoen lajien esiintymistä ei kartoitettu. Orivedellä näiden direktiivilajien esiintymistä kartoitettiin, joten mahdottomasta tehtävästä tuskin on kyse. Luontodirektiivin IV (a) -liitteessä lueteltujen lajien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n mukaan kielletty. Direktiivin liitteessä mainitaan mm. kaikki Suomen lepakkolajit. Kaavoittajan onkin tärkeää olla selvillä lepakoiden esiintymisestä, ettei kaava riko luonnonsuojelulain määräyksiä. Ruoveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksessä (s. 34) todetaan kuitenkin ainoastaan, että maanomistajakyselyn perusteella lepakkohavaintoja kuitenkin alueelta on mutta erillisten lepakkoinventointien tarvetta ei kaavan luonne huomioiden ole katsottu olevan. Oriveden rantayleiskaavan luontoinventoinnissa lepakot kartoitettiin niiltä kohteilta, jotka silmämääräisesti vaikuttivat lepakoiden ruokailu- ja lisääntymisalueilta, ja lajistoa myös löytyi. Samaa periaatetta soisi noudatettavan Ruovedelläkin, sillä rannat ja vesistöt kuuluvat usein lepakkojen elinpiiriin ja rantametsät saattavat soveltua lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi. Kaavan luonne (rantojen rakentaminen) ei siis sulje pois lepakkoinventoinnin tarvetta, päinvastoin. Ruoveden luontoselvityksestä puuttuvat myös tiedot alueen uhanalaisista lajeista ja uhanalaisista luontotyypeistä. Uhanalaisuusluokkia ei ole merkitty kohdekortteihin eikä edes kohdekorttien yhteydessä oleviin vesistökohtaisiin lintulajilistoihin, vaikka mukana on uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja (mm. selkälokki, rantasipi ja kalasääski). Myöskään luonnonsuojelulain 47 :n mukaisten erityisesti suojeltavien lajien esiintymisestä suunnittelualueella ei luontoselvitys anna tietoa. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Sammalia ja jäkäliä ei nähtävästi ole kartoitettu lainkaan, vaikka kyseisiin lajiryhmiin kuuluu runsaasti uhanalaisia ja erityisesti suojeltavia lajeja. Kummastuttava on mm. seuraava luontoselvityksen lause (s. 31): Osassa norojen ympäristöä kasvaa vain sammalta ja joissain tapauksissa noron ympäristö ei poikkea muusta metsäluonnosta. Asianmukaisessa luontoselvityksessä ei käytetä ilmaisua vain sammalta vaan eritellään, mistä lajeista on kyse. Järvien linnustoa on kartoitettu ajanjaksolla 23.5.-24.6.2008. Kullakin järvellä käytiin vain kerran. Linnustoselvityksiä tulisi täydentää: kartoitukset tulisi aloittaa aiemmin toukokuussa ja rakentamiseen kaavailluilla järvillä olisi käytävä vähintään kahdesti (touko- ja kesäkuussa). Muutoin linnuston esiintymisestä ei saada todenmukaista kuvaa. 3

Kun kyseessä on rantakaava, kaavalla voidaan olettaa olevan olennaisia vaikutuksia myös vedenpinnanalaiseen luontoon. Vesiluonnon lajistoa tai luontotyyppejä ei kuitenkaan toistaiseksi ole Ruovedellä kartoitettu. Vaikka kaava-alueen reuna olisi piirretty rantaan, luontoselvitykset tulisi silti tehdä myös veden puolelta, siis järven pohjasta. Loma-asutukseen liittyy olennaisesti rannan kautta kulkeva liikennöinti ja muu vesiluontoon kohdistuva toiminta. Luontoselvityksen menetelmäkuvauksessa ei kerrota, paljonko työtunteja kuhunkin kartoitustoimenpiteeseen käytettiin ja kuka kartoittajista vastasi mistäkin tehtävistä. Yllä lueteltujen puutteiden vuoksi luontoselvitys ei mielestämme kelpaa sellaiseksi selvitykseksi, jota tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavaluonnoksen selostusosassa todetaan, että rantakaava perustuu niin laajoihin selvityksiin ja on esitystavaltaan ja mitoitukseltaan niin tarkka että sen perusteella kunta voi jatkossa myöntää suorat rakennusluvat. Suorille rakennusluville ei kuitenkaan ole edellytyksiä, mikäli luontoselvitystä ei täydennetä. Jokaisen tontin kohdalta on tarkistettava, ettei direktiivilajeja, erityisesti suojeltavia tai uhanalaisia lajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä vaaranneta. Myös ihmistoiminnan lisääntyminen tonttien läheisillä maa- ja vesialueille tulee huomioida. Esimerkiksi liikkuminen vesija ranta-alueella haittaa lintujen pesintää. Maankäyttö- ja rakennuslain (73 ) mukaan ranta-alueiden loma-asutusta koskevaa yleis- tai asemakaavaa laadittaessa on katsottava, että - rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön - luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon - ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta Näiden edellytysten täyttymistä voidaan pohtia vasta sitten, kun rantaosayleiskaavan luontoselvitystä on täydennetty. 2.1 Esimerkkejä puutteellisten luontoselvitysten seurauksista Jos luontoselvityksille ei ole varattu riittävästi aikaa ja selvitysten tarkkuustaso on määritelty turhan alhaiseksi, syntyy tilanteita, joissa kaavakarttaan piirretään tontteja todellisuudessa hyvin kyseenalaisiin paikkoihin. Seuraavassa pari esimerkkiä: Seppälänjärvi Ramboll Oy:n luontoselvityksessä Seppälänjärveltä on kirjattu muistiin vain muutama vesilintuja koskeva hajahavainto. Koska luontotietoa ei ole kerätty tämän enempää, kaavaluonnoksessa järven rannalle ehdotetaan seitsemää uutta mökkitonttia sekä useita omakotitalotontteja. FT Markus Rantala on perehtynyt Seppälänjärven luontoon vuosien ajan ja kertoo omassa lausunnossaan mm. seuraavaa (referaatti allekirjoittajien): Seppälänjärven eteläosa on luokiteltavissa niukka- ja keskiravinteiseksi järveksi, joka on luontodirektiivin luontotyyppi. Rantametsissä esiintyy runsaasti naavamittari-perhosia, lajia, joka 4

on luokiteltu erityissuojeltavaksi (luonnonsuojelulain 47 ). Rannan lampareissa ja niiden ympäristössä elää viitasammakkoja. Viitasammakko mainitaan EU:n luontodirektiivin IV (a) -liitteessä, joten lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kiellettyä. Myös Seppälänjärveen laskevassa Likasenojassa elävä kirjojokikorento mainitaan luontodirektiivin liitteessä IV (a), samoin järvessä asuva jättisukeltaja ja rannoilla viihtyvät lepakot (pohjanlepakko ja vesisiippa). Uhanalaisista kasveista alueella tavataan mm. hirvenkelloa (vaarantunut) ja ketoneilikkaa (vaarantunut), silmälläpidettävistä lajeista ahokissankäpälää ja kangasajuruohoa. Ramboll Oy:n luontoselvityksessä edellä mainituista lajeista ei ole mitään tietoa. Direktiivilajit ja erityisesti suojeltavat lajit on luonnonsuojelulain nojalla huomioitava toimenpiteiden suunnittelussa. Seppälänjärvellä suuri määrä arvokkaita ja lakisääteisesti noteerattavia lajeja on jäänyt inventoijilta huomaamatta. Voidaan olettaa, että sama tilanne toistuu moniaalla muuallakin suunnittelualueella; luontoselvityksen raporttiosasta käy ilmi, että useat direktiivilajit (lepakot, viitasammakot, selkärangattomat) jätettiin tietoisesti inventoimatta. Erityisesti Seppälänjärven eteläosan rakentamattomilla rannoilla kaavaluonnos uhkaa edellä mainittujen lajien elinympäristöjä. Esimerkiksi Pitkäojanlahden rannoilla on tontti sijoitettu liitooravan esiintymisalueelle, ja lahden rannoilla elää myös viitasammakkoja molemmat luontodirektiivin IV (a) -liitteen lajeja. Järven eteläosan länsireunaan, Akanniitynnotkoon, piirretty tontti puolestaan sijaitsee luonnontilaisen lähteen ja siitä laskevan puron kohdalla. Virtaavat pienvedet ja lähteet kuuluvat metsälain (10 ) erityisen tärkeisiin elinympäristöihin eikä niitä saa lain mukaan tuhota. Tontin alueella elää myös lukuisia naavamittareita, erityisesti suojeltavaa lajia, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulain 47 ). Lisää Seppälänjärven luontoarvoista kerrotaan lausunnossa, jonka FT Markus Rantala on rantaosayleiskaavaluonnoksesta jättänyt. Siperia Parinsadan hehtaarin kokoinen Siperia eli Sappisalo on Tarjanteen ehkä tunnetuin saari. Siperia sijaitsee vanhan sisävesilaivareitin varrella ja on siten jo pitkään herättänyt ohikulkijoissa mielenkiintoa. Kerrotaan mm. Akseli Gallen-Kallelan käyneen luonnostelemassa saaressa maalauksiaan. Siperian nimi juontuu komeista kalliojyrkänteistä saaren lounaisrannalla. Vuosina 1948-50 kasvitieteilijä Niilo Söyrinki teki Siperiaan kolme retkeä, joista hän kertoo Suomen Luonnon vuosikirjassa 1952 (nro 11). Söyrinki löysi kallioilta mm. runsaasti kangasajuruohoa ja lisäksi lukuisia muita harvinaisia kasveja, kuten kesämaksaruohoa, mäkihorsmaa, liuskaraunioista ja pahtanurmikkaa. Näistä lajeista kangasajuruoho luokitellaan nykyään valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi ja alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi, kesämaksaruoho ja pahtanurmikka alueellisesti uhanalaisiksi. Rantaosayleiskaavan yhteydessä laaditussa luontoselvityksessä Siperian kasviharvinaisuuksista ei ole mainintoja. Mikään kolkka Siperiasta ei myöskään ole saanut luontoselvityksessä omaa kohdekorttiaan. Todennäköistä on, että luontoselvityksen kiireisen aikataulun vuoksi kartoittajat eivät ole ehtineet tutkia saaren kalliota niin hyvin, että Söyringin löytämien lajien esiintymisestä olisi saatu varmuutta. Mahdollisesti inventoijat eivät ole käyneet saaressa lainkaan, sillä luontoselvityksessä (s. 26) ainoastaan kerrotaan saaressa olevan maisemallisesti merkittäviä kallioita. Tämä on mahdollista jokaisen ohikulkijan todeta vesiltä käsin. On hyvin mahdollista, että kasvitieteilijä Söyringin löytämät lajit edelleen esiintyvät Siperiassa, sillä kasvupaikalla ei ole tapahtunut muutoksia, jotka olisivat auttamatta johtaneet lajien 5

katoamiseen. Uhanalaisten ja silmälläpidettävien kangasajuruohon, kesämaksaruohon ja pahtanurmikan tilanne on selvitettävissä kuitenkin vain riittävän yksityiskohtaisen inventoinnin kautta. Puutteellisen kartoituksen seurauksena on, että kaavaluonnoksessa Söyringin tutkimat kalliot on merkitty maisemallisesti arvokkaiksi, mutta keskelle kallioita on piirretty mökkitontti. 3. Luontoon kohdistuvat vaikutukset arvioitava Luontoselvityksessä tai kaavaluonnoksen selostusosassa ei ole arvioitu kaavan vaikutuksia luontoon, kuten luontodirektiivin lajien ja luontotyyppien tai uhanalaisten lajien ja luontotyyppien säilymiseen. Luontoselvityksessä ja kaavaselostuksessa etupäässä vain todetaan asioita, ei analysoida vaikutuksia, vaikka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ne tulee arvioida. Myöskään rakentamisen vaikutusta vesien tilaan ei ole arvioitu, vaikka uudet mökit väistämättä lisäisivät vesistöjen kuormitusta (vesien puhdistus esimerkiksi kallioisilla tonteilla tai saarissa on haastavaa). Täten on mahdotonta arvioida, onko kaava vesilain, vesienhoitolain ja jätevesiasetuksen mukainen. Ruoveden rantaosayleiskaava koskee hyvin laajaa aluetta ja mökkitontteja on suunnitteilla paljon. Kaavan vaikutukset tulevat siten olemaan merkittävät. Vaikutukset luontoon, vähintään tienoolla esiintyviin uhanalaisiin ja silmälläpidettäviin lajeihin, tulisi selvittää luonnonsuojelulain 5 :n pohjalta: Luonnonsuojelussa on tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen --- Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. Esimerkiksi Ruoveden selkälokeilla on ilmeistä merkitystä luonnonsuojelulain 5 :n paikalliselle toteutumiselle. Selkälokki on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi lajiksi. Jos lisääntyvä loma-asutus ajaa selkälokit ahtaalle ja lajin levinneisyys supistuu, luonnonsuojelulain 5 :n määräykset eivät täyty. Kun vaikutuksia ei ole arvioitu, ei ole edellytyksiä tehdä johtopäätöstä, että kaava täyttäisi maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ssä esitetyt alueiden käytön suunnittelun tavoitteet (mm. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen) ja saman lain 39 :ssä esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset (mm. ympäristöhaittojen vähentäminen, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys). Kaavaselostusluonnoksen lopussa todetaan, että vaikutuksia arvioidaan kaavan ehdotusvaiheessa. Vaikutuksista tulisi kuitenkin olla selvillä jo hyvissä ajoin ennen ehdotusvaihetta. Kaavan vaikutuksista riippuu, mihin loma-asutusta voidaan sijoittaa: vaikutusten arvioinnin pitäisi ohjata kaavoitusta, ei päinvastoin. Vaikutuksista ja riskeistä on tärkeää olla selvillä etukäteen, sillä rantojen rakentamiseen tähtäävä kaava aiheuttaa väistämättä peruuttamattomia tai vaikeasti korjattavia haittoja, kuten luonnon pirstoutumista ja virkistysmahdollisuuksien vähenemistä. Resurssien säästämisen kannalta on olennaista, että riskit kartoitetaan tarkasti ennen kuin suunnitelmia edistetään pitkälle. Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat menetykset eivät ole jälkikäteen kompensoitavissa. Siksi ongelmien ennaltaehkäisyä on korostettava. Rantaosayleiskaavan luonnoksen puutteena pidämme sitä, että asemakaavoitettujen alueiden tilannetta ei tuoda esille. Asemakaavoitus on suunnittelualueella osoitettu mustalla rasterilla. Asemakaavoitettujen alueiden läheisyydessä rantakaavaluonnoksen todellisia vaikutuksia on ulkopuolisen hyvin hankalaa arvioida, kun tiedossa ei ole, mitä rasteroidulle alueelle on suunniteltu (mökkejä vai virkistysaluetta). Asemakaavoja ei ole saatavilla myöskään kunnan internetsivuilta. 6

4. Rantaosayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavaselostuksen luonnoksessa ei tuoda esille valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, jotka liittyvät rantakaavoitukseen läheisesti: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Rantaosayleiskaavan mitoitusta ja sisältöä tulisi vertailla valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja kertoa, millaisia johtopäätöksiä vertailusta voi tehdä täyttääkö kaava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kriteerit. Nyt kysymys jää vaille vastausta. 5. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimukset huomioitava Luonnosteltu kaavaselostus ei täysin täytä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 17 :n vaatimuksia yleiskaavan selostuksen sisällöstä. Lain mukaan kaavaselostuksessa pitäisi esittää mm. selvitys alueen oloista, ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta Ruoveden kaavaselostuksessa ja luontoselvityksessä näitä tietoja tuodaan esille mutta hyvin yleisluontoisella tasolla. suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot Vaihtoehtoja ei esitetä; kaavaluonnoksessa ei esimerkiksi kerrota, mitä tehtäisiin, jos luontoarvojen vuoksi jouduttaisiin hylkäämään kantatilatarkastelun mukaan myönnettävä rakennuspaikka. Tästä syntyy mielikuva, että lähtökohtaisesti oletetaan vaikkapa luontodirektiivin IV (a) -liitteessä mainittujen viitasammakoiden väistyvän omistusoikeuden perusteella. Oikeudellisesti tällainen oletus on kestämätön. Kaavaluonnoksesta puuttuu kuvaus siitä, kuinka tällaisessa tilanteessa meneteltäisiin. kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset Vaikutuksia ei ole arvioitu. selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan, voimassa olevaan yleiskaavaan ja kunnan muuhun suunnitteluun 7

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava sekä yleis- ja asemakaavat mainitaan kaavaluonnoksen selostusosassa, mutta rantaosayleiskaavaa ei suhteuteta niihin: ei pohdita, miten hyvin kaava täyttää alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset ja tukeeko kaava maakuntakaavaa vai poikkeaako siitä. suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä Yhteenveto mielipiteistä puuttuu. valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet kaavaratkaisun valinnalle, selvitys siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia Nämä asiat puuttuvat kaavaselostuksen luonnoksesta. 6. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava vai asemakaava? Ruovesi on luonnoltaan moni-ilmeinen ja -muotoinen kunta. Suunnittelualueella on väistämättä paikkoja, joissa rakentaminen vaatii erittäin tarkkaa harkintaa ja rakennusten sijoittelu yksityiskohtaista suunnittelua. Mielestämme kaavoittajan tulisikin perustella, miksi osayleiskaavan halutaan kategorisesti korvaavan asemakaavoituksen. Asemakaavoituksesta luopuminen edellyttäisi vähintään erittäin laadukkaita luontoinventointeja. Vakiintuneen hallinto- ja oikeuskäytännön mukaan rantakaavoituksessa on maanomistajia kohdeltava yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että samassa asemassa olevia maanomistajia on kohdeltava samalla tavoin. Tämä periaate ei toteudu, jos joidenkin maanomistajien rannat on asemakaavoitettu ja toisten osalle suunnitellaan syytä tarkemmin selvittämättä suurpiirteisempää kaavaa. Lopuksi Pitäisimme tässä vaiheessa olennaisimpana sitä, että Ruoveden kunta täydentäisi rantaosayleiskaavan luontoselvitystä ja arvioisi kaavan vaikutuksia sekä luontoon että ihmisten virkistäytymismahdollisuuksiin. Kaavan mitoituksesta voitaisiin päättää täydentävien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin valmistuttua. Tämän jälkeen olisi mahdollista jatkaa varsinaista kaavan luonnostelua Rantakaavan valmistelussa ei voi olla liian tarkka, sillä toteutuessaan kaava aiheuttaa pysyviä muutoksia luontoon ja maisemaan. Riskien ennakointi, mahdollisimman maltillinen mitoitus ja riittävät selvitykset ovat paras tae siitä, että maankäyttö- ja rakennuslain, luonnonsuojelulain ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset tulevat täytetyiksi. Samalla syntyy todennäköisimmin myös kaava, josta on vähiten haittaa luonnolle ja eniten kokonaisvaltaista hyötyä tienoolla asuville ja liikkuville ihmisille. Toivomme, että lausunnossamme esitetyt kommentit auttavat kohti suotuisaa lopputulosta. 8

Tampereella 28.9.2011 Timo Tamminen, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Anni Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Larissa Heinämäki, puheenjohtaja Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. Katri Lavaste, sihteeri Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. Jukka T. Helin, puheenjohtaja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Suvi Sergejeff, sihteeri Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. 9