Talousarvioehdotus vuodeksi 2016 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosiksi 2016-2018 14.10.2015 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Kuntien tehtävät ja rooli murroksessa Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne Maakuntien laajuiset itsehallintoalueet Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen Valtio ja kunnat yhdessä osana julkisen talouden ohjausjärjestelmää Suomi velkaantuu Mittavia toimia tarvitaan Kasvanut maahanmuuttajien määrä näkyy myöhemmin uusina kuntalaisina Helsingin johtamisjärjestelmä 2
Yleinen taloustilanne 3
Talous ei ole toipunut vuoden 2009 romahduksesta 4
Suomen markkinaosuus yhä supistunut 5
Taloustilanteen ennusteet Lähde: Vuosi 2014 Tilastokeskus, vuosien 2015-2019 ennusteet VM (Kuntatalousohjelma 28.9.2015) Prosenttia: 2014 2015 2016 2017 2018 2019 BKT, määrän muutos -0,4 0,2 1,3 1,4 1,3 1,2 Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos Työttömyysaste 0,3 1,4 8,7 0,5 1,1 9,6 1,5 1,2 9,4 1,7 1,2 9,1 2,2 1,7 8,7 2,5 2,1 8,3 Kuluttajahintojen muutos 1,0-0,1 1,1 1,5 1,8 2,0 Kuntien kustannustason muutos 0,5 0,6 1,2 1,1 1,7 2,1 Inflaatiosta deflaatioon? 6
Julkisen sektorin velan kasvu ei hidastu mittavista sopeutustoimista huolimatta Velan BKT-suhde 60 % viitetaso ylittyy vuonna 2015 7
Kuntatalouden tilanne 8
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvaa tällä hetkellä hyvin nopeasti 26 24 Mrd. 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lähde: Vuodet 1991-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015
Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000-631 -631-631 -125-756 -756-362 -1 118-1 118-236 -40-1 394-1 354-1 394-1 444-1 444-40 -40-35 -1 469-50 -40-40 -40-35 -84-119 -240-121 -1 603-126 -1 724-1 850 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. euroa vuosina 2012-2015. Kaudella 2016-2019 OKM:n leikkaukset ovat noin 200 milj. euroa Tehdyt leikkaukset pienentävät valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa eli noin 18 %. Leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta 10,5 mrd. euroa peruspalvelujen valtionosuutta vuosina 2012-2019. -40 Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus (arvio)
Julkisen talouden suunnitelma (JTS) tarkastelee valtion ja kuntien taloustilannetta kokonaisuutena JTS:ssä on asetettu myös kuntataloudelle tasapainotavoite Tavoitteen mukaan kuntatalous saisi olla vuonna 2019 korkeintaan ½ prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen Valtiolla ei ole keinoja ohjata kuntatalouden investointeja eikä sitä kautta hillitä kuntatalouden velkaantumista Kuntien ja kuntayhtymien investointien priorisoinnilla on suuri merkitys JTS:n mukaan kuntien tuleekin jatkossa kyetä nostamaan investointien omarahoitusosuutta 11
TAE 2016 lähtökohdat 12
Lähtökohtana valtuustokauden 2013-2016 tavoite: Velkaantumiskehityksen hidastaminen rahoittamalla kasvava osuus investoinneista tulorahoituksella ja omaisuuden myyntituloilla Tavoitetta edistävät linjaukset: pidetään emokaupungin käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vuotuisella 1 % tuottavuuden parantamisen tavoitteella valtuustokaudella 2013 2016 kiinteän omaisuuden myyntitavoite on 100 milj. euron vuositasolla. Kaupungin ydintoiminnan kannalta tarpeettomien rakennusten ja osakehuoneistojen myyntitavoite on asetettu edelleen 35 milj. euron vuotuiseen tasoon ottamalla samalla huomioon rakennuskannan korjausvelan pienentäminen vuotuisten investointien taso rajataan investointiraamin mukaisesti 468 miljoonaan euroon (investointiraamiin sisältyy vuosittaiset indeksitarkistukset 13,3 milj. euroa sekä kaupunginhallituksen raamin 2016 käsittelyssä päättämä tasokorotus 15 milj. euroa) 13
Talousarvion 2016 lähtökohdat: Arviot kustannustason muutoksesta ja väestönkasvusta ovat alentuneet raamivaiheesta (Khs 16.3.2015): Peruspalvelujen hintaindeksi 2013-2016: Kasvu kolmen vuoden aikana (28.9 ennuste) +2,3 % Muutos raamivaiheesta -1,2 %-yksikköä 14
Talousarvion 2016 lähtökohdat: Arvio väestönkasvusta on Tietokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan seuraava: Raamissa 2014 1,3 % 1,5 % 2015 1,2 % 1,5 % 2016 1,0 % 1,0 % 2017 1,0 % 1,0 % 2018 1,0 % 15
Helsingin lainakannan finanssikriisin jälkeinen nopea kasvu saatava hidastumaan TS 2016-2018 toteuttaa tätä 2 000 000 000 1 500 000 000 1 000 000 000 500 000 000 0 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lainapääoma (mukana liikelaitosten lainat) 16
Veroprosentit 2016 TA-ehdotuksessa Kunnallisverotulot 2 535 milj. euroa veroprosentti 18,5 % prosenttiyksikön tuotto = 137 milj. euroa Yhteisöverotulot 308 milj. euroa Kiinteistöverotulot 220 milj. euroa Asuinrakennukset 0,37 % yleinen vero 0,8 % rakentamattomat rakentamiskelpoiset tontit 2,3 % voimalaitokset 3,10% (HE:n korotetun ylärajan mukaisesti (2015 voimassa oleva yläraja 2,85 %)) 17
Verorahoituksen kasvuvauhti ei riitä oikaisemaan kaupungin rahoitusvajetta TP 2014 Enn. 2/2015 Raami 2016 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Kunnallisvero 2 434,9 2 486,0 2 535,0 2 535,0 2 585,0 2 665,0 Muutos ed. vuodesta -0,3 2,1 2,0 2,0 3,1 Yhteisövero 309,8 340,0 308,0 308,0 308,0 318,0 Muutos ed. vuodesta 15,4 9,7-9,4 0,0 3,2 Kiinteistövero 206,7 224,0 220,0 220,0 230,0 235,0 Muutos ed. vuodesta 5,8 8,4-1,8 4,5 2,2 Koiravero 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Verotulot yhteensä 2 951,8 3 050,4 3 063,4 3 063,4 3 123,4 3 218,4 Muutos ed. vuodesta 1,6 3,3 0,4 2,0 3,0 Valtionosuudet 249,9 270,2 270,2 300,0 300,0 300,0 Muutos ed. vuodesta -9,4 8,1 11,0 0,0 0,0 Verorahoitus yhteensä 3 201,7 3 320,6 3 333,6 3 363,4 3 423,4 3 518,4 Muutos ed. vuodesta 0,6 3,7 1,3 1,8 2,8 18
Vuoden 2016 talousarvioehdotuksen tunnuslukuja (sisältäen liiketoimintaa ja itsenäisinä taseyksiköinä toimivat rahastot) Käyttö Käyttö Ennuste TA TS TS 2013 2014* 2015 2016 2017 2018 Vuosikate 473 481 194 299 329 381 Poistot 403 408 352 360 369 374 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 159 237-20 91 112 158 Lainakanta!499!579!738!987 2119 2206 Vuosikate, % poistoista 117 118 55 83 89 101 Investointien tulorahoitus-% 75 88 34 44 55 63 * Tilinpäätös 2014 ilman yhtiöittämisen vaikutuksia 19
Investointeja rahoitetaan aikaisempaa paremmin tulorahoituksella sekä kiinteän omaisuuden myyntituloilla Käyttö Käyttö Ennuste TA TS TS 2013 2014* 2015 2016 2017 2018 Vuosikate 473 481 194 299 329 381 Maanmyyntitulot 79 105 100 100 100 100 Rakennusten ja osaketilojen myynti 6 19 25 35 35 35 Vuosikate sekä kaupungin maan, rakennusten sekä osaketilojen myyntitulot yhteensä 558 605 319 434 464 516 Investoinnit 647 549 578 680 598 609 Erotus 89 56 254 246 134 93 * Tilinpäätös 2014 ilman yhtiöittämisen vaikutuksia
Investointien kattaminen vuosikatteella heikentyi yhtiöittämisten myötä 800 000 000 700 000 000 600 000 000 500 000 000 400 000 000 300 000 000 200 000 000 100 000 000 0-100 000 000 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Investoinnit Vuosikate, Vuosikate ilman liikelaitoksia, 21
TA:n 2016 toimintamenot Vuoden 2016 talousarvio laadittu siten, että kaupungin bruttobudjetoitujen talousarviokohtien menokasvu on strategiatavoitteen mukainen TA 2016 menotaso on -1,5 % kaupunginhallituksen raamin (Khs 16.3.2015) mukaisen tuloslaskelman yhteenlaskettua menotasoa pienempi Menotaso pienenee raamista kustannustason kasvun hidastumisen myötä. Myös väestönkasvuennuste on toteutunutta kasvua matalampi Reaalisesti määrärahat vastaavat raamia
TA:n 2016 toimintamenot Tarkasteltaessa vuoden 2016 talousarviota vuoden 2013 tilinpäätökseen strategiatavoitteen osalta toimintamenot kasvavat 3,3 % Hallintokuntien toimintamenojen kasvua tulee tarkastella kokonaisuutena vuosien 2014, 2015 ja 2016 osalta Talousarviossa liikkumavara on, raamin mukaisesti, pääosin kohdennettu niihin peruspalvelutoimintoihin, joihin väestönkasvu vaikuttaa suorimmin sosiaali- ja terveystoimi varhaiskasvatustoimi Opetustoimi HSL:n maksuosuuksien kasvu (kehärata ja länsimetro) vuodesta 2015 Sisäisissä hinnoissa ei kustannustason nousun mukaisia korotuksia (hintataso vuoden 2015 tasolla) Strategiaohjelman taloustavoitteen mukainen menokasvu vuodelle 2017 on 1,1 % ja vuodelle 2018 on 1,7 %
Määrärahakohdennukset TA:ssa sekä kyseisten kohtien 3 vuoden kasvu (ilman työterveyspalveluiden kela-korvausmuutosta)
Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään Käytännön toteutus tulee tehdä kunnissa Valtio vähentää tehtävien vähentämistä vastaavat menosäästöt valtionosuuksista Esimerkki varhaiskasvatuksesta: Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos 1.8.2016 lähtien VM:n arvioima säästö koko maan kustannuksissa -25,8 Valtionosuuksia vähennetty -6,6 milj. euroa koko maan tasolla Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos 1.8.2016 lähtien -25,2 ja -6,4 milj. euroa
Tuloslaskelma 2014-2018, sisältää virastot, liikelaitokset ja rahastot (milj. euroa) TP 2014 * TA 2015 Enn 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 1 886 1 117 1 118 1 144 1 182 1 203 Toimintamenot -4 665-4 273-4 315-4 306-4 358-4 434 Toimintakate -2 779-3 156-3 197-3 163-3 176-3 231 Verotulot 2 952 3 014 3 050 3 063 3 123 3 218 Valtionosuudet 251 244 270 300 300 300 Rahoitustulot ja -menot 57 50 70 99 87 76 Vuosikate 481 151 194 299 334 364 Poistot -408-345 -352-360 -369-374 Satunnaiset erät 116 140 129 141 142 141 Tilikauden tulos 189-54 -30 81 107 131 Poistoeron muutos 10 3 3 3 3 3 Varausten muutos -1-3 -3-3 -3-3 Rahastojen muutos 39 10 11 10 10 10 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 237-45 -20 91 117 141 * Tilinpäätös ilman yhtiöittämisen vaikutuksia 26 26
Tuloslaskelma 2016 eriteltynä (milj. euroa) Kaupunki ilman Liikelaitokset Yhteensä, sisäiset Yhteensä, sisäiset liikel. ja rahastoja ja rahastot erät mukana erät vähennetty Toimintatulot 1 491 362 1 852 1 144 Toimintamenot -4 723-294 -5 017-4 306 Toimintakate -3 232 67-3 165-3 163 Verotulot 3 063 0 3 063 3 063 Valtionosuudet 300 0 300 300 Rahoitustulot ja -menot 125-24 101 99 Vuosikate 256 43 299 299 Poistot -317-42 -360-360 Satunnaiset erät 141 0 141 141 Tilikauden tulos 79 1 81 81 Poistoeron muutos 0 3 3 3 Varausten muutos 0-3 -3-3 Rahastojen muutos 10 0 10 10 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 89 1 90 91 27 27
Rahoituslaskelma 2014-2018, sisältää virastot, liikelaitokset ja rahastot (milj. euroa) TP 2014 * TA 2015 Enn 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Tulorahoitus Vuosikate 481 151 194 299 334 364 Satunnaiset erät 116 140 129 141 142 141 Tulorahoituksen korjauserät -160-154 -142-154 -154-153 Investointien rahavirta Investointimenot -549-610 -573-680 -598-609 Rahoitusos. investointimenoihin 5 2 3 3 4 3 Pysyvien vastaavien luovutustulot 129 138 125 138 138 138 Toiminnan ja investointien rahavirta 23-332 -265-253 -135-115 Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -16-16 -43-61 -47-47 Antolainasaamisten vähennykset 25 65 56 66 67 67 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 355 421 290 651 351 290 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -221-142 -131-402 -239-193 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -79 0 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta 64 327 173 254 131 116 Vaikutus maksuvalmiuteen 87-5 -92 1-3 1 * Tilinpäätös ilman yhtiöittämisen vaikutuksia 28
Rahoituslaskelma 2016 eriteltynä (milj. euroa) Kaupunki ilman Liikelaitokset Yhteensä, sisäiset Yhteensä, sisäiset liikel. ja rahastoja ja rahastot erät mukana erät vähennetty Tulorahoitus Vuosikate 256 43 299 299 Satunnaiset erät 141 0 141 141 Tulorahoituksen korjauserät -154 0-154 -154 Investointien rahavirta Investointimenot -468-212 -680-680 Rahoitusos. investointimenoihin 3 0 3 3 Pysyvien vastaavien luovutustulot 138 0 138 138 Toiminnan ja investointien rahavirta -85-169 -253-253 Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -17-44 -61-61 Antolainasaamisten vähennykset 63 5 68 66 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 430 221 651 651 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -390-14 -404-402 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0-38 -38 0 Rahoituksen rahavirta 86 130 216 254 Vaikutus maksuvalmiuteen 1-39 -37 1 29
Toimintamenot toimialoittain, milj. euroa TP 2014 TA 2015 Enn 2/15 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Kaupunginjohtajan toimiala 193,6 243,8 263,1 270,5 292,5 356,3 Rakennus- ja ympäristötoimi 601,9 613,9 598,0 609,1 620,6 623,8 Sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatustoimi 2 519,8 2 543,9 2 558,3 2 555,4 2 556,9 2 562,3 Sivistystoimi 912,5 925,6 937,8 930,3 928,2 927,7 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi 308,1 325,8 324,8 334,8 335,2 335,5 Käyttötalousosa yhteensä 4 535,9 4 653,0 4 681,9 4 700,1 4 733,5 4 805,6 Tuet, kaupunginkanslian käytettäväksi 13,6 18,4 17,2 22,9 29,1 33,1 Toimintamenot yhteensä 4 549,5 4 671,3 4 699,1 4 723,0 4 762,6 4 838,7 30
Kaupunginjohtajan toimiala Keskushallinnon uudistuksen myötä työllisyyden hoidon koordinaatiovastuu siirtyi kaupunginkansliaan. Tästä syystä vuodesta 2016 lähtien työmarkkinatuen kuntaosuus siirtyy sosiaali- ja terveystoimesta keskushallinnon alle. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrää kasvattaa voimakkaasti maksuperusteiden muutos 1.1.2015 alkaen. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattu 2015 ennusteen tasoinen varaus 56 milj. euroa Kaupungin työllisyyden hoidon uudistamista valmistellaan, palveluita kehitetään ja kohdennetaan työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentämiseksi. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat virastoille kiintiöt työkokeilupaikkojen tarjoamiseksi ja kuntouttavan työtoiminnan aktiivisempi käyttö. Yhdistysten on tällä hetkellä mahdollista saada Helsinki-lisää pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen. Palveluohjausmallia kuntaosuuslistalla olevien saamiseksi palveluiden piiriin suunnitellaan vuodelle 2016. Keskitettyyn menovaraukseen varattu raamin mukaisesti 5,0 milj. euroa Apotti-hankkeen määrärahat siirretty sosiaali- ja terveystoimeen omalle TAkohdalleen 31
Rakennus- ja ympäristötoimi Katujen kokonaisvastuullinen hoito kantakaupungissa siirtyy kaupungille (tavoite, että siirto on kantakaupungin osalta toteutunut 2020 mennessä) Staran volyymin ennakoidaan vuonna 2016 olevan vuonna 2014 toteutuneen tasolla Pelastuslaitoksen vastuulle on siirtynyt HSY:ltä sammutusvesijärjestelmä HSL:n maksuosuus 10 milj. euroa vuoden 2015 tasoa suurempi Kasvu on pääasiassa seurausta Kehäradan ja Länsimetron käynnistymisestä Metroliikenteessä tapahtuu isoja muutoksia vuonna 2016 Länsimetron liikenne käynnistyy elokuussa 2016. HKL tulee vastaamaan länsimetron liikennöinnistä ja radan ylläpidosta. Lisäksi HKL osallistuu isännöitsijänä uusien metroasemien ylläpitoon. 32
Sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatustoimi Vuoden 2015 aikana voimakkaasti lisääntyneen maahanmuuton edellyttämiä valmiuksia lisätään tarpeen mukaan. Valtio korvaa kunnille vastaanottotoiminnan kulut, joten kaupunki saa menoja vastaavat tulot talousarvioon. Tarvittavat talousarviomuutokset käsitellään erikseen. Ajan myötä maahanmuuttajat uusina helsinkiläisinä tulevat kaupungin palvelujen piiriin 33
Sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatustoimi Palvelurakennetta kevennetään ja tarkastellaan vaihtoehtoisia tapoja tuottaa palveluja kuten palveluseteliä vammaispalvelujen henkilökohtaisessa avun tuottamisessa ja kotiin vietäviä palveluja lastensuojelussa. Ikääntyvien palveluissa toiminnan painopistettä siirretään kotona asumisen tukemiseen, ja ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien osuus ikääntyneistä laskee. Sairaalatoiminnan painopistettä siirretään geriatrisen akuuttihoidon ja kuntoutuksen suuntaan. Toimialalle perustettava uusi talousarviokohta sisältää Apotin (asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalveluhanke) kustannukset Helsingille vuosina 2016-2018 34
Sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatustoimi Päivähoitoikäisten määrän kasvuvauhti hidastuu nopeimmasta kasvuvaiheesta Helsinkiläisistä 1 6-vuotiaista lapsista noin 60 prosenttia on kunnan järjestämässä päivähoidossa, yksityisen hoidon tukea saa noin 8 prosenttia lapsista ja yli 20 prosenttia lapsista on kotihoidon tuen piirissä. Kerhoissa käy 3,7 prosenttia lapsista ja osa heistä saa yhtäaikaisesti kotihoidontukea. Varhaiskasvatuksen avointa toimintaa eli kerhoja ja osapäivähoitoa sekä monimuotoista kunnallista leikkipuistotoimintaa pyritään lisäämään. Kerhotoiminnan järjestämisessä tehdään yhteistyötä liikuntaviraston, Korkeasaaren ja muiden toimijoiden kanssa. Tarkoitus on myös lisätä yksityisen hoidon tuella ja kuntalisällä järjestettyä päivähoitoa. 35
Päivähoitoikäisten väestömuutos suhteessa edelliseen vuoteen 1500 1000 500 0-500 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019-1000 -1500 36
Sivistystoimi Keskustakirjastohanke on käynnissä. Valmistumisvuosi on 2018. Rakentaminen on alkanut vuonna 2015 ja maanpäällinen rakentaminen alkaa vuonna 2016 Työterveyskeskus muuttuu liikelaitokseksi Helsingin kaupungin työterveys liikelaitos aloittaa toimintansa 1.1.2016 ja liikelaitos käyttää nimeä Työterveys Helsinki. Työterveys Helsinki toimii kaupungin sisäisenä palvelutuottajana, jonka asiakkaana ovat kaupungin kaikki virastot, liikelaitokset ja osa konsernin tytäryhteisöjä. Arvioitu vuosittainen Kela-korvauksen osuus (yhteensä noin 6,8 milj. euroa vuodessa) on lisätty virastojen vuoden 2016 talousarvioihin toimintamenoihin ja toimintatuloihin Kela-korvausmuutos lisää strategian menokasvutavoitteen mukaisia menoja keskimäärin 0,16 % Uusi kaupunginmuseo Museoille yhteinen konservointi- ja kokoelmakeskus 37
Opetustoimen palvelumäärät kasvavat Kokonaisasiakasmäärä kasvaa 1 550:lla (esi- ja perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus ja ruotsinkielinen lastenpäivähoito) eli noin 2,7 % (vrt. 2015), trendi kasvava Perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa noin 1 340 oppilaalla elin noin 3,4 % ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärä laskee noin 300 opiskelijalla eli 3,2% vuoteen 2015 verrattuna. Talousarvio perustuu ammatillisessa koulutuksessa 8 730 opiskelijan tasoon (järjestämisluvan mukaisesti haetut ja myönnetyt lisäkoulutuspaikat +370 vrt. 2015) ja oppisopimuskoulutuksen määrä on 2 800 sopimusta vuonna 2016. Useita suuria lainsäädäntömuutoksia suunnitteilla ja hallitusohjelman toimenpiteistä useat kohdistuvat toimialalle. Nuorten kesävirkistystoiminta siirtyy nuorisoasiainkeskukseen 1.1.2016. 38
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi Tavoitteena luoda kaavoituksella ja tonttien luovutuksella edellytykset 5 500 asunnon rakentamiselle vuosittain Tilakeskuksella on tavoitteena myydä tarpeettomia tiloja vuosittain 35 miljoonalla eurolla Asuintalojen hissien rakentamisavustukseen on arvioitu tarvittavan 0,5 milj. euroa enemmän (kaup. osuus 10% ja valtion 50%). Sisäisiä vuokria ei ole indeksiin perustuen tarpeen tarkistaa vuosien 2015 2016 ennakoitua maltillisemman indeksikehityksen vuoksi 39
Investoinnit 40
Investoinnit ilman liikelaitoksia Investointiosan menot ovat 468,3 milj. euroa sisältäen raamin ulkopuolisen lähiörahaston 5 milj. euron määrärahan. Investoinnit ovat 4,8 % suuremmat kuin vuoden 2015 talousarviossa. Vuoden 2016 investointiraami on 463,3 milj. euroa (raamiin ei sisälly lähiörahastosta rahoitettavat 5 milj. euron hankkeet), joka on (+6,5 %) korkeampi kuin vuoden 2014 strategiaohjelman taso 435 milj. euroa. Investointiraami 463,3 milj. euroa = strategiataso 435 milj. euroa + indeksitarkistukset 13,3 milj. euroa + 2016 raamissa (Khs 16.3.2015) päätetty tasokorotus 15 milj. euroa Strategiatavoitteen mukaisesti tavoitteena rahoittaa investointimenoja kiinteän omaisuuden myyntituloilla. Vuotuinen maanmyyntitavoite 100 milj. euroa Vuotuinen rakennusten myyntitavoite 35 milj. euroa 41
Liikelaitosinvestoinnit Liikelaitosten investoinnit ovat vuonna 2016 yhteensä 212,0 milj. euroa. Liikelaitosinvestoinnit muodostuvat käytännössä Helsingin liikennelaitos -liikelaitoksen investoinneista. HKL-liikelaitoksen investoinnit ovat - TA 2016: 209,9 milj. euroa - TS 2017: 128 milj. euroa ja - TS 2018: 139 milj. euroa. HKL-liikelaitoksen investointiohjelma vuosina 2016-2025 sisältää yhteensä 1,2 miljardin euron investoinnit 42
Investointisuunnitelman lähtökohtia Etusijalla rakennetun omaisuuden käyttökelpoisuus Strategiaohjelman elinkeinotavoitteet, asumisen tavoitteet (AMohjelma) sekä rahoitukselliset tavoitteet Ammatillisten oppilaitosten uudis- ja peruskorjaushankkeet Liikenneinvestoinnit sovittujen painotusten mukaisia Yhteistyöhankkeisiin on varauduttu. Esim. Pasilan ja Kalasataman projektialueet sekä Liikenneviraston tiehankkeet Vuokra- ja osakehankkeista merkittävin on Metropolia ammattikorkeakoulun Myllypuron kampusalueen 165 milj. euron investoinnit Hanke toteutetaan kiinteistöosakeyhtiömuotoisena ja siten se ei sisälly investointiraamiin 43
Investoinnit 680 milj. euroa vuonna 2016 Talonrak., peruskorj. 145,9 Kadut, liik.väylät, radat 107,7 Kiinteä omaisuus 82,5 Irtaimen om. perushank. Talonrakennus, uudis 43,5 54,7 Muut Liikuntapaikat Puistot Väestönsuojat 13,7 9,8 9,4 1,0 Liikelaitokset HKL 209,9 Muut liikelaitokset yht. 2,1 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 44
Investoinnit vuosina 2010 2025 mukaan lukien liikelaitosten investoinnit Milj. 950,0 900,0 850,0 800,0 750,0 700,0 650,0 600,0 550,0 500,0 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Muut investoinnit Liikelaitokset Yhtiöitettyjen Energian ja Sataman investoinnit 10 11 12 13 14 15* TA 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 463 milj. raami + 5 milj. lähiörahastohankkeet * Ennuste 2/2015 45
Suurimmat investointihankkeet vuosina 2016 2018 Kohde Hanke yhteensä milj. euroa Rakennusaika Investoinnit TS 2016-2018 Kalasataman esirakentaminen, puistot ja kadut (sis. Sörnäisten liikennetunnelin 160 milj. ) 382,9 2016-25 79,4 Länsisatama esirakentaminen, puistot ja kadut 134,4 2016-25 57,2 Keskustakirjasto (Helsingin osuus) 66,0 2015-19 56,5 Kruunuvuorenrannan esirakentaminen, puistot ja kadut (sis. Kruunusiltojen 56 milj. osuus) 172,0 2016-25 52,4 Stadin ammattiopisto/roihuvuori, Perusparannus 46,3 2015-17 37,3 Stadin ammattiopisto/teollisuusk.23, Muutostyöt 35,5 2015-17 26,8 Alppilan lukion perusparannus 23,2 2017-18 22,4 46
Suurimmat investointihankkeet vuosina 2016 2025 (1/2) Kohde Hanke yhteensä milj. euroa Rakennusaika Investoinnit 2016-2025 Kalasataman esirakentaminen, puistot ja kadut (ei sis. Sörnäistentunnelia 226 2016-25 226 Pasilan esirakentaminen, puistot ja kadut 179 2016-25 179 Sörnäisten liikennetunneli 160 2022-2025 157 Läntinen terveys- ja hyvinvointikeskus, läntinen perhekeskus ja sairaalaosastot 140 2020-25 Länsisatama esirakentaminen, puistot ja kadut 134 2016-25 134 140 Kruunuvuorenrannan esirakentaminen, puistot ja kadut (ei sis. Kruunusiltoja) 109 2015-24 109 Keskustakirjasto (Helsingin osuus) 66 2015-19 61 Finlandia-talo, Peruskorjaus 60 2021-23 60 47
Suurimmat investointihankkeet vuosina 2016 2025 (2/2) Kohde Hanke yhteensä milj. euroa Rakennusaika Investoinnit 2016-2025 Kruunusillat 223 2019-23 *) 56 Stadin ammattiopisto/roihuvuori, Perusparannus 46 2015-18 37 Kehä I - Itäväylän eritasoliittymä 73 2020-23 **) 37 Stadin ammattiopisto, Holkkitien kampus 1. vaihe 32 2018-19 32 Stadin ammattiopisto, Holkkitien kampus 3. vaihe 30 2022-24 30 Stadin ammattiopisto, Holkkitien kampus 2. vaihe 28 2020-22 28 Stadin ammattiopisto/teollisuusk.23, muutostyöt 36 2015-17 27 Jätkäsaaren peruskoulu, uudisrakennus 26 2018-19 26 *) Kaupungin osuus alustavista kokonaiskustannuksista (kevyen liikenteen yhteys). Raitiotiekustannuksista 167 Me vastaa HKLliikelaitos. **) Kaupungin osuus, muu osuus valtio 48
Talonrakennus, suurimmat uudisrakennushankkeet vuonna 2016 Kust. Yhteensä Rakentamisen ajoitus 2016 milj. euroa Opetustoimen hankkeet Jätkäsaaren peruskoulun luokat 1-2 ja päiväkoti 10,5 2016-18 4,5 Varhaiskasvatusviraston hankkeet Päiväkoti Selkämeri (Jätkäsaari) 5,4 2015-16 5,2 Päiväkoti Alppikylä 4,7 2015-16 3,3 Muut hankkeet Keskustakirjasto 66,0 2015-18 7,5 Maunulan kirjasto, työväenopisto ja nuorisotalo 9,4 2015-16 5,4 49
Talonrakennus, suurimmat korjaushankkeet vuonna 2016 Opetustoimen hankkeet Kust. Yhteensä Rakentamisen ajoitus 2016 milj. euroa Stadin ammattiopisto/teollisuuskatu 35,5 2015-17 14,7 Stadin ammattiopisto/roihuvuori 46,3 2015-18 12,2 Olunkylän ala-aste 10,5 2015-16 6,4 Pihlajamäen ala-aste 10,7 2015-17 6,1 Varhaiskasvatusviraston hankkeet Päiväkoti Virkkula, alatalo 1,7 2016 1,6 Päiväkoti Virkkula, ylätalo 2,1 2015-16 1,4 Muut hankkeet Sofiankatu 4, Kaupungintalokorttelin elävöittäminen 11,3 2016-17 4,1 50
Uusien aluerakentamiskohteiden infrainvestoinnit ilman HKL-liikelaitosta (milj. euroa) TA 2016 TS 2017 TS 2018 Kamppi-Töölönlahti 5 3 3 Kalasatama 26 33 20 Länsisatama 17 22 18 Pasila 24 25 27 Kruunuvuorenranta 17 16 20 Kuninkaankolmio 8 3 2 Uusien alueiden investoinnit ilman liikelaitoksia tarkasteltuna 97 102 88 Sisältää esirakentamisen, kadut ja puistot 51
Uusien aluerakentamiskohteiden infrainvestoinnit* ilman HKL-liikelaitosta Milj. 80 70 Kamppi-Töölönlahti 60 Länsisatama 50 Kalasatama ** 40 *** Kruunuvuorenranta 30 Pasila 20 Kuninkaankolmio 10 0 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 * Sisältää esirakentamisen, kadut ja puistot ** Kalasataman investointeihin sisältyy Sörnäisten liikennetunnelin investoinnit vuodesta 2022 alkaen *** Kruunuvuorenrannan investointeihin sisältyy vuodesta 2018 alkaen Helsingin kaupungin osuus Kruunusillat hankkeen investoinneista. Lisäksi HKL liikelaitoksen investointeihin sisältyy Kruunusillat -hankkeeseen liittyviä investointeja. 52
HKL-liikelaitoksen suurimmat investoinnit vuosina 2016 2018 (milj. euroa) HKL:n investoinnit Investoinnit 2016-2025 Investoinnit TS 2016-2018 Uudet metrovaunut 94,1 94,1 Uudet raitiovaunut 88,2 84,0 Muut raitioradat (ratojen peruskorj. ja raitioverkon laajennus) 151,1 55,1 Metroasemat (mm. Herttoniemi ja Hakaniemi) 104,4 38,4 Laajasalo, rata ja sillat sekä vaunukalusto 275,2 38,1 Uudet raitiovaunut, optio 1 59,1 18,5 Sähkönsyöttöinvestoinnit 48,7 16,7 Koskelan varikko 55,5 12,5 53
HKL-liikelaitoksen suurimmat investoinnit vuosina 2016 2025 (milj. euroa) HKL:n investoinnit Investoinnit 2016-2025 Laajasalo, rata ja sillat sekä vaunukalusto 275,2 Muut raitioradat (ratojen peruskorj. ja raitioverkon laajennus) 151,1 Raide-Jokeri, rata, vaunukalusto ja varikko 112,3 Metroasemat (mm. Herttoniemi ja Hakaniemi) 104,4 Uudet metrovaunut 94,1 Uudet raitiovaunut 88,2 Uudet raitiovaunut, optio 1 59,1 Koskelan varikko 55,5 54
Jussi Pajunen Kaupunginjohtaja jussi.pajunen@hel.fi www.twitter.com/kjjussi www.facebook.com/kjjussi Pohjoisesplanadi 11 13 PL 1, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 55