Henkilökohtaiset tekijät: aikaisemmat tiedot ja taidot, kyvyt, oppimistapa, älykkyys, persoonallisuus, kotitausta.



Samankaltaiset tiedostot
Psyykkinen toimintakyky

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka Anni Pentti

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Hyvinvointi ja liikkuminen

Kaikille avoin hiihtokoulu

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

Uudistuvaa vammaislainsäädäntöä kohti Valmennuksen ja tuen mahdollisuudet

Arviointi ja palaute käytännössä

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Saa mitä haluat -valmennus

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kehon- ja mielenhuoltoa Sanna Laine, ESLU

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Työnilo ja läsnäolon taito klo Henry ry, Tampere.

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

Orientaatioprojektin aloitusinfo

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

parasta aikaa päiväkodissa

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

arvioinnin kohde

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Kiiminkijoen avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

Vesalan päiväkodin toimintasuunnitelma

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand

Työssäoppimisen (TOP) palaute

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

Transkriptio:

1

Asiantuntijoiden mukaan vaihe 1, Arvioi, sivuutetaan liian usein liian kepeästi. Tämä vaihe toimii kaiken liikuntaneuvonnan pohjana ja antaa asiantuntijalle arvokasta tietoa, joka ohjaa myöhempiä vaiheita. TULE-potilaan liikuntaneuvonnassa on tärkeää selvittää se, mitä asiakas ajattelee liikkumisen ja liikunnan vaikutuksesta TULE-kipuun. Lisäksi asiakkaan aiempia kokemuksia on hyvä käyttää keskustelun eteenpäin viemiseksi (esim. Miltä kuntosaliharjoittelun aikana tai sen jälkeen tuntui, mikä meni hyvin, mikä oli vaikeaa, mitä harjoituksia teit, millaisella annostelulla harjoittelit, mihin haluaisit lisäohjeita tai ohjausta?") 2

Asiakas havaitsee ja tulkitsee kaiken informaation, siis myös liikkumista koskevan, omista lähtökohdistaan. Näitä lähtökohtia ei voi arvata, joten yritä selvittää niitä keskustelemalla. Seuraavassa diassa on kuvattu näitä tekijöitä jäävuoren alaosassa, veden pinnan alapuolella olevina tekijöinä. Kaikessa muutoksessa, myös liikuntakäyttäytymisen muutoksessa, on kyse oppimisesta. Asiakkaan havainnot ja tulkinnat ovat pohja informaation käsittelylle. Niihin vaikuttavat: Henkilökohtaiset tekijät: aikaisemmat tiedot ja taidot, kyvyt, oppimistapa, älykkyys, persoonallisuus, kotitausta. Toimintaympäristö: fyysinen ympäristö, vuorovaikutustilanne, ammattilaisen persoonalliset tekijät, työmenetelmät. Em. tekijät vaikuttavat oppimis-/muutosprosessiin asiakkaan havaintojen ja tulkintojen kautta! Esim. millaiseksi asiakas kokee omat kykynsä, vaikuttaa hänen yleiseen MOTIVAATIOONSA. Tulokset ovat muutoksia käsityksissä, taidoissa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Muutokset voivat olla pinnallisia tai syvällisiä. 3

Asenteet kertovat siitä, mistä ihmiset pitävät ja mistä eivät. Niihin liittyy tiedollinen, tunneperäinen ja toiminnallinen osatekijä; tunteita, uskomuksia ja käsityksiä, jotka ohjaavat meitä toimimaan tietyllä tavalla. Miten selvität asiakkaan asennetta liikuntaan ja liikkumiseen? Entä sitä, miten asiakas kokee itsensä liikkujana? Näistä eri tekijöistä on hyvä opiskeluvaiheessa keskustella ryhmässä. 4

Kannusta ja rohkaise asiakasta liikkumaan, koska liike on lääke TULEvaivoihin ja ainoa keino toimintakyvyn ylläpitämiseen. Muussa TULI-materiaalissa on tietoa liikkumisen vaikutuksesta TULEkipuun. Muokkaa ja annostele tätä tietoa asiakkaan tilanteen mukaan. Tavallisin virhe on kaataa liikaa tietoa asiakkaan niskaan yhdellä kertaa. Pyri peilaamaan asiallista, luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa asiakkaan tilanteeseen ja käsityksiin. Motivaation kannalta on tärkeää, että asiakas ymmärtäisi, MIKSI liikunta ja liikkuminen voivat auttaa häntä TULE-kipujen hallinnassa. 5

Aluksi tavoitteena voi olla esim.: liikuntakokeilujen toteuttaminen; esim. lyhyet kävelylenkit turvallisten liikemallien oppiminen kireyksien ja jännityksien helpottuminen säännölliseen liikkumiseen totuttautuminen Pidemmällä aikavälillä tavoitteena voi olla esim.: lihasvoiman lisääntyminen TULE-kipujen lievittyminen painon pudottaminen 6

Liikkumisen esteenä arjessa voivat olla esim.: - ajan puute - perheolosuhteet - työ - sopivan liikuntamuodon löytyminen - puuttuvat varusteet - Tyypillisiä liikkumisen esteitä ovat myös: - vuodenajat - repsahdukset lomien ja juhlapyhien vuoksi - Mitä itse olet saanut selville lähipiiristäsi heidän liikkumisensa esteistä? 7

Joillekin asiakkaille liikunta-aktiivisuuden seuranta (esim. päiväkirjat) voi olla hyvä kannustaja. Mitä seurantatapaa olet itse käyttänyt oman liikuntasi dokumentoinnissa? Vai tarvitsetko tällaista? Entä asiakkailla? Keskustele asiakkaan kanssa myös seuranta-aikataulun laatimisesta. Koska tavataan seuraavan kerran? Missä ja mitä asioita käsitellään? Vai pystyykö asiakas jatkamaan liikkumista itsenäisesti? 8

Kun ryhmässä on erilaisia oireita potevia ja erilaisen kunnon omaavia henkilöitä, harjoitusten eriyttäminen on erityisen tärkeää. Eriyttämistä on käsitelty Biomekaniikan perusteet -osiossa. Ohessa vielä kertauksena, mitä asioita voi muunnella yksittäisissä harjoituksissa: Voimantuotto: momentti (vipuvarsi), vastus, liikenopeus, lihaspituus/nivelkulma, lihassupistustyyppi (konsentrinen, eksentrinen, staattinen). Liikehallinta: tukipinta (suuruus, stabiili/ labiili), painopisteen sijainti, liikkuvien kehon osien määrä, liiketaso(t), symmetrisyys (liiketasot, lihastyötapa keho eri osissa), liikenopeus, rytmi ja sen muutokset, suuntautuminen tilassa. Harjoitusten eriyttäminen kullekin osallistujalle sopivaksi lisää osallistujien turvallisuuden tunnetta, joka on tärkeä TULE-oireiselle liikkujalle ( en vahingoitu, ohjaaja soveltaa liikkeet minulle, hän ymmärtää vaivojani ja rajoituksiani ). Minkälaisia rooleja TULE-liikuntaryhmän ohjaajalta edellytetään? ( tunnelman luoja, suunnittelija, toteuttaja, innostaja, rohkaisija jne ) 9

Hyvä liikuntaryhmän ohjaaja on: ASIANTUNTIJA: Ymmärtää aikuisten/ikääntyneiden tarpeet. Tietää liikunnan vaikutukset ja ymmärtää TULE-oireiden vaikutukset liikuntaan ja liikkumisen vaikutuksen oireisiin. Luotettava, vakuuttava, autenttinen; roolimalli, täsmällinen, hyvin valmistautunut. EMPAATTINEN JA YMMÄRTÄVÄINEN: On kiinnostunut osallistujista, soveltaa harjoitukset kunkin osallistujan tasolle. Lähtökohtana asiakkaan oppiminen. Ohjaajan yhteistyöhalu, kärsivällisyys, optimismi ja lähestyttävyys helpottavat oppimista, samoin hyvä ilmapiiri. Ohjaaja on kiinnostunut siitä, miten osallistujat tekevät harjoitukset (huom. nonverbaalinen viestintä; havainnointi) eikä vain esim. suoritusten lukumäärästä. Ohjaaja antaa paljon positiivista palautetta sekä ryhmälle että yksilöllisesti. INNOSTUNUT: Ohjaajaa itseään voi innostaa tieto siitä, että hän voi vaikuttaa osallistujien hyvinvointiin ja esim. kivuttomampaan elämään. Nonverbaalinen viestintä, esim. tietty energisyys, kertoo innostuneisuudesta. Innostunut ohjaaja pitää työstään, uskoo siihen ja sen mahdollisuuksiin. Innostuminen ylläpitää myös sitoutuneisuutta. SELKEYS JA JÄSENTYNEISYYS: Selkeät, ymmärrettävät tavoitteet joka kerralle. Osaa selittää harjoitteiden yhteydet päivittäisin toimintoihin/toiminnallisuuksiin. 10

11

12