ESPOON SAIRAALA - toiminnallinen suunnitelma 1
Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toiminnallisen suunnittelun kulku... 4 2 Espoo-tarinan mukainen uuden sairaalan missio ja visio... 4 2.1 2.2 Suunnittelua ohjaavat periaatteet... 5 Espoon sairaalan ydinpalveluiden tuotantokanavat... 7 2.3 Hoidon ja kuntoutuksen toiminta- ja palvelukonsepti... 8 2.3.1 Espoon sairaalan ydintoiminnan pääprosessit... 9 2.3.2 Potilaiden ohjautumisen periaatteet...12 2.3.3 Palvelujen järjestämisen strategia...13 2.3.4 Toiminnallinen integraatio...14 2.3.5 Geriatrisen hoidon ja kuntoutuksen osaaminen...15 3 Espoon uuden sairaalan toiminta... 15 3.1 Sairaalan kapasiteetti... 15 3.1.1 Kirkkonummen ja Kauniaisten sopimukset ja vaikutus kapasiteettiin... 16 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 3.7 3.8 3.9 Osastohoito ja -kuntoutus... 17 Espoon sairaalan päivystysosasto... 19 Polikliiniset ja kotiin vietävät palvelut -yksikkö... 20 Palliatiivisen ja saattohoidon palvelut... 21 Kuntoutuksen konsepti... 21 Tukipalvelut... 23 Päivystysajan lääkäripalvelut... 25 Jorvin sairaalakampuksen lääkärikonsultaatiot... 25 4 Espoon sairaalan johtamisjärjestelmä ja henkilöstö... 26 4.1 4.2 Asiakkuuksien ja toimintaohjelmien johtaminen... 27 Espoon sairaalan henkilöstö... 29 4.2.1 Akuutti -tuotantoyksikkö... 29 4.2.2 Kuntoutus -tuotantoyksikkö... 30 4.3 Kirkkonummen ja Kauniaisten henkilöstön siirtyminen Espoon sairaalaan... 35 5 Vanhusten palveluiden yhteinen kehittäminen... 36 5.1 5.2 Nestori... 36 Nestorin, kotihoidon ja sairaalan yhteistoiminta... 36 6 Espoon uuden sairaalan ICT-järjestelmät... 37 7 Uuden sairaalan käyttöönotto... 40 8 Toiminnan kehittäminen sairaalan käyttöönoton jälkeen... 40 2
1 Johdanto Espoon uusi sairaala valmistui HUS-Jorvin sairaalan välittömään läheisyyteen, ja se luovutettiin käyttäjille 1.11.2016. Tilat varustellaan, kalustetaan ja saatetaan käyttökuntoon, ja sairaala on valmis vastaanottamaan potilaita 6.3.2017 alkaen. Sairaalan uudet, nykyaikaiset tilat ja erityisesti yhden hengen potilashuoneet, mahdollistavat uudenlaisen, yksilöllisistä tarpeista lähtevän potilasja perhekeskeisen toiminnan ja myönteisen asiakaskokemuksen. Tämä suunnitelma käsittelee hoidon ja kuntoutuksen toimintakonseptia sekä Espoon sairaalassa että HUS:n päivystyslisärakennukseen tammikuussa 2016 Espoon käyttöön otetulla päivystysosastolla. Espoon uuteen sairaalaan yhdistetään Jorvin kampukselle Puolarmetsän sairaalan, Jorvin terveyskeskusosastojen ja Muuralan sairaalan toiminnot. Sairaalan sijainti mahdollistaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon aikaisempaa syvemmän toiminnallisen integraation ja sekä hoitoon liittyvien että hoitoa tukevien tukipalvelujen rationoinnin. Espoon sairaala asemoituu osaksi Jorvin kampusta ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskukseksi, ja se tuottaa palveluita yhteistyössä HUS-Jorvin sairaalan kanssa. Lähtökohta on potilaan hoidon joustavan, yksilöllisen ja mahdollisimman hyviin kuntoutustuloksiin tähtäävän ns. liukumäki-mallin laajentaminen koskemaan mahdollisimman suurta osaa potilaista. Tavoitteena on siirtää kuntoutusta ja hoitoa sairaalan seinien sisältä potilaan kotona, omassa elinympäristössä toteutettavaksi siinä vaiheessa, kun se on turvallista ja potilaan toimintakyvyn puolesta mahdollista. Näissä tapauksissa sairaala ottaa vastuuta potilaan hoidosta myös kotona. Sairaalan toimintamallin tavoitteena on yksilöllisen kuntoutustuloksen optimoinnin lisäksi minimoida organisaatioista ja fyysisistä siirroista johtuvat viiveet ja laatupoikkeamat. Espoon sairaala on onnistunut tehtävässään, kun potilas on toipunut ja pärjää tyytyväisenä arjessa. Sairaalan antama hoito nähdään kotona asumisen tukipalveluna. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden sairaalan hankesuunnitelman vuonna 2012, minkä jälkeen uuden sairaalan rakentaminen käynnistyi HUS-Jorvin sairaalan kiinteään yhteyteen suunnittele ja rakenna -toteutustavalla. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi Espoon sairaalan alustavan toiminnallisen suunnitelman kesäkuussa 2015, ja se on ollut jatkosuunnittelun pohjana. Uudessa rakennuksessa on tilat Espoon sairaalan seuraaville toiminnoille: 1. osastohoito (255 yhden hengen potilashuonetta) 2. saattohoito ja palliatiivinen hoito (15 hoitopaikkaa) 3. kuntoutus- ja terapiapalvelut 4. avohoito-, etäpoliklinikka- ja kotiin vietävät palvelut 5. kotisairaala 6. keskitetty palveluohjaus (KePa) 7. hallinto ja toimistotyö Lisäksi rakennuksessa on suun terveydenhuollon yksikkö, apuvälinekeskus, kokous-, ravintola-, liike- ja huoltotiloja sekä rekrytointipalvelujen palvelupiste. Sairaalan alle valmistuu pysäköintitilat noin 1000 autolle. 3
Espoon sairaalan toimintakokonaisuuteen liittyy kiinteänä osana Jorvin sairaalan päivystyslisärakennukseen valmistuva 22-paikkainen päivystysosasto, joka keskittyy akuutin geriatrian palveluihin. 1.1 Toiminnallisen suunnittelun kulku Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.2.2012 Espoon uuden sairaalan hankesuunnitelman, jonka mukaan sairaala sijoittuu Jorvin kampukselle, jotta yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa saadaan tiiviimmäksi ja jotta tukipalvelujen tuottamisesta syntyy synergiaetuja. Sairaalan toiminnallinen suunnittelu mukautettiin uuteen toimintaympäristöön uusien mahdollisuuksien avauduttua. Työtä on tehty sairaalan ja vanhuspalvelujen oman henkilöstön lukuisissa työpajoissa ja laajennetun johtoryhmän kokouksissa. Ulkopuolista osaamista on saatu tärkeäksi nähtyihin tarpeisiin kuten palvelumuotoiluun (Palmu), kapasiteetin mitoitukseen ja prosessien suunnitteluun (NHG), toiminnan simulointiin (Synesa) ja informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan (EUS-ICT-hanke). Toiminnallista suunnittelua ovat ohjanneet sille nimetty oma ohjausryhmä ja SOTET sairaalasuunnittelun ohjausryhmä. 2 Espoo-tarinan mukainen uuden sairaalan missio ja visio Espoon sairaala nivoutuu osaksi Espoon vanhusten palveluita. Sairaalalla on keskeinen rooli sairaalatasoisten palveluiden tuottamisessa Espoon ikääntyneille asukkaille heidän tarpeidensa mukaisesti. Sairaalan missio voidaan kiteyttää seuraavasti: Missio Espoon sairaala mahdollistaa ikääntyneiden espoolaisten kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Sairaala on vastuussa ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen sairaalapalveluiden tuottamisesta osastoilla, avopalveluina sekä kotihoidon tukena espoolaisten tarpeisiin Espoon uuden sairaalan strategisen suunnittelun tueksi ja suunnaksi on suunnittelutyön aikana muodostettu visio sairaalan tavoitetilasta. Tämä visio ohjaa suunnittelussa ja tulevassa toiminnassa tehtäviä strategisia, taktisia sekä operatiivisia valintoja. Uuden sairaalan visio on kiteytetty seuraavaksi visiolausumaksi: 4
Visio Espoon sairaala on ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen edelläkävijä Suomessa ja Euroopassa. Espoon sairaala profiloituu ja asemoituu ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen kompetenssikeskukseksi osana Jorvin kampusta. Espoon sairaala tuottaa ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen asiakaslähtöisiä palveluita monikanavaisesti, vahvasti muihin ikääntyneille palveluja tuottaviin yksiköihin integroituen. Espoon sairaala tuottaa akuutin geriatrian koulutusta yhteistyössä Helsingin yliopiston, HUS:n ja muiden oppilaitosten kanssa. Strategiset tavoitteet Kehittämistyön aikana on tunnistettu konkreettisia tavoitteita, jotka mahdollistavat vision toteutumisen. Tavoitteet ohjaavat toiminnan suunnittelussa tehtäviä strategisia valintoja (kuva 1). Kuva 1 Toiminnan suunnittelun tueksi kiinnitetyt strategiset tavoitteet 2.1 Suunnittelua ohjaavat periaatteet Vision toteuttamisen reunaehdoiksi on tunnistettu keskeisiä periaatteita, jotka ohjaavat toisaalta uuden sairaalan rakentamisen suunnittelua, mutta toisaalta myös uuden sairaalan toiminnan kehittämistä, kuten palvelujen tuotantoa, toteuttamistapaa sekä toiminnan organisoimista (kuva 2). 5
Kuva 2 Espoon sairaalan rakentamisen ja toiminnan kehittämisen strategiset tavoitteet Asiakaskeskeisyys Asiakas on oman hoito- ja kuntoutusprosessinsa avainpelaaja. Asiakas saa yksilöllisten tarpeidensa mukaiset palvelut ja hänellä on mahdollisuus osallistua sairaalassaoloaikanaan monipuolisesti arkielämän aktiviteetteihin. Sairaalan tilat ovat viihtyisät ja helposti hahmotettavat ja tarjoavat mahdollisuuden sekä yksityisyyteen että yhdessäoloon. Sairaala on asiakkaiden ja omaisten helposti saavutettavissa ja viestii ulkonäöllään asiakkaiden ja palvelun arvostuksesta. Kuntouttava ja esteetön ympäristö Sairaalan tilat innostavat asiakkaita omatoimiseen ja ohjattuun kuntoutumiseen ja arkielämän toimintojen ylläpitoon. Liikennetilat ovat monipuolisia toimintatiloja, ulkotilat esteettömiä ja helposti käytettävissä. Tilat mahdollistavat omaisten läsnäolon ja osallistumisen kuntoutukseen. Sisäänkäyntitilat ovat houkuttelevat ja mieleenpainuvat. Toimivat työolosuhteet henkilöstölle Sairaalan tilat ja tekniikka edistävät ja tukevat henkilöstön laadukasta työskentelyä, työhyvinvointia ja turvallisuutta. Tilaratkaisut edistävät asiakaskeskeisyyden toteutumista ja kannustavat eri ammattiryhmien väliseen yhteistyöhön ja kanssakäymiseen. Sairaala on helposti joukkoliikenteen saavutettavissa ja sen yhteydessä tai ympäristössä on arkielämän palveluita. Uudet teknologiset ratkaisut Hoitamisen ja kuntoutumisen apuna on moderni diagnostiikka-, hoito- ja seurantateknologia. Omatoimisessa ja ohjatussa kuntoutuksessa käytetään uutta alan teknologiaa. Asiakkaalla on käytössään tietojärjestelmät, jotka mahdollistavat yhteydenpidon talon sisällä ja ulkomaailmaan, tiedonhankinnan, omien terveystietojen katselun ja viihdetarjonnan. Talotekniikka ja talon sisäinen 6
logistiikka perustuvat tarvelähtöiseen automaatioon ja robotiikkaan, jotka edistävät henkilöstöresurssien hyödyntämistä. Sujuvat työprosessit ja logistiikka Potilasohjaus-, hoito- ja kuntoutus sekä kotiutus muodostavat potilaan kannalta tarkoituksenmukaisen, päämäärään etenevän kokonaisuuden. Hoitoprosessit mahdollistavat sen, että työajasta mahdollisimman paljon käytetään välittömään asiakastyöhön. Lääke-, tekstiili- ja muun tarvikehuollon toiminnot automatisoidaan. Monikäyttöisyys ja muunneltavuus Sairaalan tilat ovat valmiiksi monikäyttöisiä. Tilat voidaan helposti muuttaa uusia tarpeita vastaaviksi. Talotekniikan vaatimat kanava- ym. tilat suunnitellaan siten, että huolto, muuttaminen ja uusiminen voidaan tehdä siten, että sairaalan toiminnalle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Laadun ja kustannusten hallinta Asiakkaat pitävät asiakaspalvelua, toimintatapoja ja kuntoutumisympäristöä erinomaisina. Sairaalassa tarjottavan palvelun laatu ja kuntoutumistulokset ovat korkeatasoisia. Kuntoutumisympäristöt ovat esteettisiä ja edistävät palvelutavoitteiden saavuttamista. Sairaalan käyttö- ja toimintakustannukset ovat kokonaistaloudellisesti edulliset koko rakennuksen elinkaaren ajan. Ympäristöystävällisyys Sairaalan energiankulutus optimoidaan ja ympäristöhaitat minimoidaan. Sairaalan hiilijalanjälki on pieni ja hyvää kansainvälistä tasoa. Sairaala on rakennuksena ajaton ja sen arkkitehtuuri on kestävää. 2.2 Espoon sairaalan ydinpalveluiden tuotantokanavat Espoon sairaalan hoidon ja kuntoutuksen palvelutuotanto toteutetaan monikanavaisesti sairaalan kampusalueella tuotettuina palveluina sekä sairaalakampuksen ulkopuolelle jalkautuvina mobiileina palveluina. Palvelutuotannossa hyödynnetään tietoteknisiä ratkaisuja palveluiden saatavuuden parantamiseksi sekä etäpalveluina että liikkuvina konsultaatiopalveluina, jotta asiantuntijoiden liikkumistarvetta voidaan vähentää niissä tilanteissa, joissa se ei hoidon tai kuntoutuksen kannalta tuota lisäarvoa tai ole muutoin merkityksellistä. Espoon sairaalan ydinpalvelutuotannon kanavastrategia rakentuu alla olevassa kuvassa esitettyjen keskeisten osatekijöiden ympärille, joita tuotetaan sairaalan toimintojen avulla (kuva 3). 7
Kuva 3 Espoon sairaalan ydinpalveluiden tuotantokanavat 2.3 Hoidon ja kuntoutuksen toiminta- ja palvelukonsepti Potilaiden hoito ja kuntoutus ovat kokonaisuus, jossa asiantuntijat työskentelevät tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään ja potilaan ja hänen läheistensä kanssa, yhteisissä tiloissa lähellä potilasta, tavoitteena toimintakyvyn palauttaminen ja arjessa pärjääminen. Lähtökohtana on, että potilaan paras hoitopaikka on oma koti aina silloin, kun se on mahdollista. Sairaala ottaa vastuuta hoidosta ja kuntoutuksesta myös kotiutumisen jälkeen niissä tilanteissa, kun hoitoa ja kuntoutusta on tarkoituksenmukaista jatkaa potilaan omassa kodissa osastohoidon sijasta. Tässä kappaleessa kuvataan lyhyesti Espoon uuden sairaalan toiminnan kehittämistyön aikana muodostettuja suunnitelmia sairaalan toiminnan pääprosessien sekä johtamisjärjestelmän periaatteista. Espoon sairaalan uusi johtamisjärjestelmä on valmistunut ja se on liitteenä. 8
2.3.1 Espoon sairaalan ydintoiminnan pääprosessit Kuva 4 Sairaalan toiminnan pääprosessit ja toiminnot Sairaalan palvelukonseptin mukainen ydintoiminta jaetaan kolmeen pääprosessiin, jotka ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, erityisesti osastohoidon yhteydessä (kuva 4 ja 5). Potilasohjauksen, hoidon ja kuntoutuksen sekä kotiutuksen, samoin kuin koko sairaalan, toiminnan yhteisenä päämääränä on tuottaa tehokkaat palvelut ikääntyneille ja auttaa heitä asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Potilasohjauksen avulla tehostetaan resurssien käyttöä ja kohdennetaan hoidon ja kuntoutuksen palvelut optimaalisella tavalla potilaan yksilölliseen tarpeeseen. Palvelun ja hoidon tarvetta arvioidaan suunnitelmallisesti ja monialaisesti koko hoitojakson ajan ja kuntoutuksen jatkuminen kotona huomioidaan. Kotiutukseen valmistautuminen käynnistyy heti hoidon alettua. 9
Kuva 5 Sairaalan palvelukonseptin mukaiset pääprosessit Alla olevassa kuvassa (kuva 6) on kuvattu osastolle hoitoon tulevan potilaan pääprosessien mukainen hoitopolku, joka alkaa potilasohjauksesta, jatkuu hoitona ja kuntoutuksena ja päättyy kotiutukseen. 10
Kuva 6 Suunniteltujen pääprosessien mukainen hoitopolku Espoon sairaalassa 11
2.3.2 Potilaiden ohjautumisen periaatteet Potilasvirrat muuttuvat Espoon uuden sairaalan avautuessa merkittävästi, sillä uuteen sairaalaan fuusioidaan aikaisemmin useassa kiinteistössä sijainneet toiminnot (kuva 7). Jorvin sairaalan terveyskeskusosastojen, Puolarmetsän sairaalan ja Muuralan päiväsairaalan palvelutuotanto siirtyy Jorvin kampukselle. Kuva 7 Potilasvirtauksen muutokset Espoon sairaalan osastojen näkökulmasta Alla olevassa kuvassa on esitetty Espoon uuden sairaalan potilasvirtojen arvioidut jakaumat (kuva 8). Kaikki HUS:n osastoilta Espoon sairaalaan hoitoon tulevat potilaat ohjataan Espoon sairaalan osastoille. HUS Jorvin yhteispäivystyksen potilaista, jotka tulevat Espoon sairaalaan, noin 40 % ohjautuu päivystysosastolle ja noin 60 % muille osastoille. Päivystysosastolla hoidossa olleista potilaista noin 70 % kotiutuu, arviolta 15 % siirtyy jatkohoitoon ja -kuntoutukseen Espoon sairaalan muille osastoille ja noin 10 % tarvitsee erikoissairaanhoidon osastohoitoa. Päivystysosaston tavoitteellinen hoitoaika on enimmillään 3-5 vuorokautta. Espoon sairaalan osastoilta noin 80 % potilaista kotiutuu. Kuva 8 Potilasvirtaus kanavittain Espoon sairaalassa Potilaiden ohjautuminen Espoon sairaalan tuottamiin palveluihin keskitetään perustettavaan keskitettyyn palveluyksikköön (KePa). 12
Pääasiallinen potilasvirta uuden sairaalan päivystysosastolle tulee Jorvin sairaalan yhteispäivystyksestä ja pieneltä osin terveysasemilta ja kotihoidosta. Päivystysosastolle poimitaan lyhyttä hoitojaksoa ja nopeaa puuttumista tarvitsevat potilaat. Hoito- ja kuntoutusosastot saavat potilaat ennen kaikkea HUS:n osastoilta, kuten Jorvin, Meilahden ja Töölön sairaaloista. Niiden tehtävänä on huolehtia potilaiden tehokkaasta jatkohoidosta ja kuntoutuksesta niin kauan, kuin potilaan toimintakyky edellyttää sairaalassa annettavaa hoitoa ja kuntoutusta. Espoon uuden sairaalan 1. kerroksessa on monipuoliset tilat polikliinisen hoidon ja kuntoutuksen käyttöön. Näitä tiloja käyttävät sekä osastohoidossa olevat että kotoa palveluihin tulevat ryhmät ja asiakkaat. 2.3.3 Palvelujen järjestämisen strategia Espoon sairaalan ydinpalvelut sekä tukipalvelut jakautuvat itse tuotettaviin sekä ostettaviin palveluihin. Sairaalan ydinpalvelut tuotetaan pääosin itse. Keskeinen strateginen valinta on hoitoon liittyvien sekä hoitoa tukevien tukipalveluiden erottaminen sairaalan palvelutuotannosta, jolloin sairaala voi keskittyä potilaalle lisäarvoa antavien palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen. Hoitoon liittyvät ja hoitoa tukevat tukipalvelut hankitaan HUS:n liikelaitoksilta ja osakeyhtiöiltä. Sairaalan potilasohjaus keskitetään sairaalan henkilöstöstä koostuvaan keskitettyyn palveluyksikköön (KePa), jonka tehtävänä on vastata potilasohjauksesta sairaalan toimintayksiköihin. Keskitetty yksikkö vastaa potilaspaikkojen varaamisesta alustavan tarvearvioinnin ja osastoprofiilien mukaisesti sekä välittää paikkainformaation potilaita lähettäviin yksiköihin. Keskitetyn ohjausmallin avulla tehostetaan potilasohjaukseen liittyvää toimintaa ja helpotetaan integraatiota lähettävien yksiköiden ja Espoon sairaalan välillä. Sairaalan hoidon ja kuntoutuksen ydinpalvelut tuotetaan pääosin itse, lukuun ottamatta osastotoimintaan kuuluvan psykogeriatrian osaston sekä geropsykiatrian poliklinikan asiantuntijapalveluita, jotka tuotetaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin psykogeriatrian erityisasiantuntijoiden toimesta. Hoitotyön ja terapiapalvelut tuottaa psykogeriatrian osaston potilaille Espoon sairaalan henkilökunta. Sairaalan päätoiminnot on kuvattu Espoon sairaalan toimintokartassa (kuva 9). 13
Kuva 9 Espoon sairaalan toimintokartta 2.3.4 Toiminnallinen integraatio Espoon uuden sairaalan toiminta perustuu yhdessä suunniteltuun ja tiiviiseen yhteistyöhön HUS:n ja Espoon kaupungin terveys- ja vanhuspalvelujen kanssa. Tavoitteena on erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja osin sosiaalitoimen toiminnallinen integraatio, jossa potilaan paras on lähtökohtana. Potilashoitoon ja kuntoutukseen rakennetaan sujuvat hoitoketjut, joista hukka karsitaan mahdollisimman pieneksi. Toimivan, ns. lonkkaliukumäki-mallin mukaan, kehitetään myös aivoverenkiertohäiriöiden ja haavojen sekä päivystyksenä annettavan hoidon hoitoketjuja. Psykogeriatrian polikliinisiä, liikkuvia ja osastopalveluja tuotetaan yhteistyössä HUS:n kanssa. Päivystyspotilaiden kulku Jorvin sairaalan yhteispäivystyksestä osastohoitoon on suunniteltu potilaan tarpeista lähtien niin, että potilaat ohjautuvat yhdessä sovittujen kriteerien mukaan joko HUS-Jorvin tai Espoon sairaalan päivystysosastolle. Akuuttigeriatrian koulutuksessa Espoon sairaala, Helsingin yliopisto ja HUS tekevät yhteistyötä. Virka-ajan ulkopuolisissa päivystyspalveluissa Espoon sairaala tukeutuu HUS-Jorvin palveluihin. Ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen osaajana Espoon sairaala tarjoaa palveluja myös HUS- Jorvissa hoidossa oleville potilaille. Geriatrista arviota saatetaan tarvita esimerkiksi ikääntyneen ja muistisairaan potilaan hoitotoimenpiteiden suunnittelussa. Vastaavasti HUS-Jorvin eri alojen erikoislääkärit antavat konsultaatioapua Espoon sairaalan potilaille. Tavoitteena on se, että potilasta siirretään mahdollisimman vähän ja että konsultaatiot tapahtuvat potilaan hoitopaikassa aina silloin, kun se on mahdollista. Tilojen läheisyys mahdollistaa hyvän yhteistyön. 14
Espoon sairaalan palliatiivisen ja saattohoidon konsepti on tehty yhteistyössä HUS:n kanssa, ja se pohjautuu alueelliseen suunnitelmaan palliatiivisen ja saattohoidon järjestämisestä HUS:n alueella. Jatkossa Espoo ottaa vastuun palliatiivisesta ja saattohoidosta Jorvin kampuksella. Suunnitelman mukaan Jorvin sairaalaan ei perusteta erillistä palliatiivisen ja saattohoidon yksikköä, vaan Jorvin kampuksen potilaat käyttävät Espoon sairaalan tuottamia palveluita, mikäli Terhokodin palveluille ei ole tarvetta. Vastaavasti Jorvin sairaalan kipupoliklinikka palvelee myös Espoon sairaalan potilaita. Toiminnallisen integraation syventämisessä on tunnistettavissa jatkokehittämisen mahdollisuuksia esimerkiksi sosiaalityössä ja niissä terapiapalveluissa, jotka edellyttävät erityisosaamista ja joiden potilasmäärät ovat verrattain pieniä. Nämä palvelut ovat potilaiden ja sairaalan toiminnan kannalta hyvin tärkeitä, minkä vuoksi niiden saatavuuden puutteet hidastavat potilaiden hoitoa ja kuntoutumista. Potilaiden turvallinen kotiutuminen edellyttää sairaalan ja kotihoidon toimintojen hyvää integroitumista. Potilaan valmentajamallin avulla ohjataan kotiutuksen käytännön järjestelyjä yhteistyössä omaisten, läheisten ja kotihoidon kanssa. 2.3.5 Geriatrisen hoidon ja kuntoutuksen osaaminen Väestörakenteen muuttuessa ikääntyneiden potilaiden määrä kasvaa voimakkaasti sairaaloissa ja päivystyspoliklinikoilla, minkä vuoksi geriatrisen hoidon ja kuntoutuksen osaamiselle on suuri tarve. Espoon uudesta sairaalasta on mahdollista kehittyä geriatrisen osaamisen edelläkävijä. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Espoon sairaalan päivystysosaston osalta on sovittu, että osastolla työskentelee seniorilääkärin lisäksi kaksi erikoistuvaa lääkäriä, jotka suorittavat erikoistumispalveluja geriatrian erikoislääkäritutkintoa varten. Espoon sairaalan päivystysosasto on hyvä koulutusympäristö, minkä vuoksi siellä voi suorittaa 6 kk akuutin geriatrian yliopistollista palvelua. Vastaava kouluttaja on Helsingin yliopiston geriatrian professori ja erikoistuvien lääkäreiden esimies on harjaantunut akuutin geriatrian osaaja. Vastaavanlaista koulutusta ei ole saatavilla muualla. Espoon sairaalan päivystysosasto on akuutin geriatrian koulutuksen edelläkävijä Suomessa. 3 Espoon uuden sairaalan toiminta 3.1 Sairaalan kapasiteetti Espoon sairaalan uudisrakennukseen valmistuu yhteensä 270 yhden hengen potilashuonetta, joista 15 huonetta on suunniteltu palliatiivisen ja saattohoidon sekä 15 potilashuonetta psykogeriatrisen osastohoidon tarpeeseen. Lisäksi Jorvin kampuksen päivystyslisärakennukseen on valmistunut 22 hoitopaikkaa päivystysosaston käyttöön, joten sairaalan kokonaiskapasiteetti on 292 hoitopaikkaa. Potilashoidon perusyksikkö on 15 potilashuoneen pienryhmä. Kolme tai vaihtoehtoisesti neljä pienryhmää muodostavat osaston, joten osastojen koko on joko 45 tai 60 sairaansijaa. Osastot 15
sijaitsevat rakennuksen 2-4. kerroksessa. Osastojen tilat on rakennettu muuntojoustaviksi, joten ne voidaan ottaa käyttöön helposti myös asteittain. Sairaansijojen tarvetta voidaan arvioida kuolemanvaaran läheisyydellä. Eliniän piteneminen ei näytä lisäävän palvelun tarvetta niinkään sairaalahoidossa kuin muissa ikääntyneiden palveluissa. Vuonna 2004 sairaalapaikkoja oli 230 ja tällä hetkellä niitä on 218. Espoon panostus kotihoidon kehittämiseen ja sairaalahoidon tehostamiseen on alkanut vaikuttaa palvelujen kysyntään. Palvelurakenteen muutos näkyy kotihoidon ja tehostetun asumispalvelun tarpeen kasvuna ja samanaikaisena pitkäaikaishoidon laitospaikkojen määrän vähenemänä. Sairaalahoidon tarve ei kasva ikävuosien lisääntymisen myötä samalla tavalla, kuin tähän asti on arvioitu. Lisäksi kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan lisäämällä polikliinisiä ja liikkuvia, sairaalan seinien ulkopuolelle kehitettäviä palveluita. Espoon sairaala ei sijoita potilaita sairaalarakennuksen neljännen kerroksen tiloihin sairaalan avautuessa. Tilat palvelevat tulevia, kasvavia tarpeita. Tässä vaiheessa ne voivat toimia väistötiloina Jorvin kampuksella sijaitseville HUS:n toiminnoille. Toimitilojen laajan saneerausohjelman vuoksi väistötiloille on ilmeinen tarve. Neuvottelut Espoon ja HUS:n kesken ovat käynnistyneet. Sairaalan sisääntulokerroksessa sijaitseva monitoimitila Konttori mahdollistaa seniorineuvonta ja palveluohjaus -yksikkö Nestorin toimintojen keskittämisen sairaalan toimintojen välittömään yhteyteen. Tästä on seurauksena synergiahyötyjä toiminnalle. Tilat tulevat optimaaliseen käyttöön. Konttorin kalustusratkaisuja on muokattu kasvavan käyttäjämäärän vuoksi. 3.1.1 Kirkkonummen ja Kauniaisten sopimukset ja vaikutus kapasiteettiin Espoo on tehnyt Kirkkonummen ja Kauniaisten kanssa sopimukset ikääntyneiden sairaalapalveluiden myynnistä näiden kuntien väestön tarpeeseen. Sopimukset koskevat Espoon sairaalan kuntoutusosastoilla ja päivystysosastolla annettavaa hoitoa. Niihin sisältyy optio myöhemmin laajenevasta yhteistyöstä, joka kattaa polikliinisiä ja kotiin vietäviä palveluja. Solmittu sopimus merkitsee yhteensä 30 sairaansijan lisäystä sairaalan avautuessa käyttöön otettavien sairaansijojen määrään. Sairaansijojen kokonaismäärä on näin ollen 247. Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen aikaisemmin käytössä ollut yhteinen sairaalakapasiteetti pienenee sopimusten perusteella käynnistyvän yhteistyön myötä. Espoon sairaalan kuntoutusosastojen hoitopaikkojen määrät tarkentuivat niin, että ortopedisen kuntoutuksen ja infektiopotilaiden osastot kasvat kumpikin aikaisemmin suunnitellusta 45 sairaansijasta 60 sairaansijaan. Haava - psykogeriatrisella osastolla ja neurologisen kuntoutuksen osastolla on kummallakin 45 sairaansijaa. Kirkkonummen ja Kauniaisten potilaat sijoittuvat hoidon ja kuntoutuksen tarpeen mukaan profiilin mukaiselle osastolle. Kirkkonummelta ja Kauniaisista Espoon sairaalaan siirtyvä henkilöstö on voinut ilmaista toiveensa, missä yksikössä he haluavat tehdä työtä ja he ovat sijoittuneet eri yksiköihin. Näin ollen sairaalaan ei synny omaa osastoa pelkästään Kirkkonummen ja Kauniaisten potilaita varten. 16
3.2 Osastohoito ja -kuntoutus Espoon uuden sairaalan osastohoito toteutetaan uuden sairaalarakennuksen myötä yhden hengen potilashuoneissa sekä pienryhmien että osastojen yhteisissä tiloissa. Yhden hengen potilashuone on merkittävä parannus sairaalan toiminnassa (kuva 10). On osoitettu, että verrattuna monen potilaan huoneisiin yhden hengen huoneissa potilaiden toipuminen on nopeampaa, uni parempaa, hoitoaika lyhyempi, sairaalainfektioiden ja hoidon komplikaatioiden määrä vähäisempi, yksityisyys parempi, hoito- ja kuntoutusprosessi tehokkaampi, potilaiden siirtely vähäisempää, omaisten ja läheisten osallistuminen aktiivisempaa, omaisten ja läheisten yöpyminen mahdollista ja tilojen käyttöaste korkeampi. Yhden hengen potilashuoneet ovat paitsi laadullinen, myös kokonaistaloudellisesti perusteltu ratkaisu. Kuva 10. Yhden hengen potilashuone Espoon uuden sairaalan osastot on jaettu 45- sekä 60-hoitopaikan profiiliosastoiksi. Kukin osasto on samalla sekä profiloitunut että geneerinen, jolloin kysynnän vaihtelutilanteissa voidaan toimia joustavasti ja hoitopaikkojen käyttöaste saadaan optimaaliseksi. Osastojen profilointi perustuu osaamisen kasvattamisen, resurssien käytöstä syntyvän synergiahyödyn ja sujuvan logistiikan tavoitteluun. Potilaita pyritään siirtelemään mahdollisimman vähän. Potilasryhmät, jotka käyttävät samoja resursseja, sijoitetaan samaan yksikköön (Taulukko 1). Lähimmäksi Jorvin yhteyskäytävää sijoitetaan ne potilasryhmät, jotka tarvitsevat eniten yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa, joko konsultaatioita tai tutkimusresursseja, kuten kuvantaminen ja endoskopia. Suurimman potilasliikenteen virrat sijoittuvat lähelle sairaalaan tuloa ja vastaavasti pienemmät voivat sijaita etäämpänä ja erillään valtaväylistä. Potilaiden hoitoon liittyvät erityistarpeet ja -piirteet, kuten turvallinen, rauhallinen, levollinen ympäristö, tai potilaiden levottomuus, valvonnan tarve jne. huomioidaan osastojen sijoittelussa. 17
Kerros Osasto Paikat Huom. 1 Palliatiivinen ja 15 saattohoito 2 Ortopedinen kuntoutus 60 15 paikan lisäys Kirkkonummen ja Kauniaisten potilaille Haavat 45 Psykogeriatria 3 Infektiot 60 15 paikan lisäys Kirkkonummen ja Kauniaisten potilaille Neurologinen kuntoutus 45 4 45 Ei potilaskäytössä sairaalan avautuessa Taulukko 1 Esimerkki osastojen profiileista ja niiden sijoittelusta sairaalarakennuksessa Osastohoitoon saapuvat potilaat sijoittuvat osastoille kokonaishoitopolun kuvauksessa suunniteltujen periaatteiden mukaisesti. Saapuvat potilaat sijoitetaan keskitetyssä palveluyksikössä (KePa) tehdyn tarvearvioinnin ja osastoprofiloinnin sekä kunakin hetkenä vallitsevan paikkatilanteen mukaisesti. Sairaalan palvelutuotannon toteutuksessa noudatetaan potilas- ja omaisfokusoitua hoidon lähestymistapaa, jossa potilas, hänen omaisensa ja läheisensä osallistetaan aktiiviseksi toimijaksi hoito- ja kuntoutustyön kaikkiin vaiheisiin. Sairaalaan toiminnassa tämä lähestymistapa jalkautetaan suunnittelutyön aikana innovoidun Valmentaja-mallin avulla, jossa kullekin potilaalle määritetään sairaalan henkilökunnasta kumppani, joka tukee potilasta ja toisaalta nivoo ammattihenkilökunnan substanssityön sekä potilaan omaisten ja läheisten kommunikoinnin ja osallistumisen yhdeksi, potilaan eduksi muodostuvaksi kokonaisuudeksi. Mallin avulla Espoon sairaalan toiminnassa voidaan vahvasti integroida potilaiden somaattinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutuminen, jota tuetaan myös potilaille tarjottavilla viestintäratkaisuilla. Hoito- ja kuntoutuspalvelujen tuottaminen osastolla nojautuu potilaan, hänen läheistensä ja omaistensa kanssa käytävään kommunikaatioon, monialaiseen ja iteroituvaan palvelutarvearviointiin sekä tarvearvioinnin perusteella tehtävään hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Toimintaa tuetaan myöhemmin tarkentuvalla Valmentaja - toimintamallilla. Valmentaja on potilaan aktiivinen kumppani ja sparraaja, hän helpottaa ja koordinoi monialaisen toiminnan suunnittelua ja seuraa sen toteutumista potilaan rinnalla. Osastohoidon aikana kuntoutustoiminta pyritään toteuttamaan Lean -periaatteiden mukaisesti mahdollisimman vähin potilaan siirroin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että potilaskuntoutusta tullaan optimoimaan osastolle rakennettuihin kuntoutuspisteisiin niiltä osin, kuin potilaan tarvitsemat kuntoutusmuodot sen mahdollistavat. Sairaalan ensimmäisen kerroksen kuntoutustiloissa annetaan kuntoutusta, jota ei ole mahdollisia toteuttaa osastoilla tai joiden käyttö on muutoin tarkoituksenmukaista. Potilaan liikkuminen kuntoutustiloihin nähdään kuntoutumista edistävänä toimintona ja siirtymisessä hyödynnetään myös opiskelijoiden, vapaaehtoiseten ja potilaan läheisten apua. 18
3.3 Espoon sairaalan päivystysosasto Osasto sijoittuu päivystyslisärakennukseen lähelle Jorvin sairaalan yhteispäivystystä ja HUS:n päivystysosastoa. Osastolla on 22 hoitopaikkaa lyhyen hoidon tarpeeseen. Tavoitehoitoaika on korkeintaan 3 (-5) vuorokautta. Päivystysosasto toimii läheisessä yhteistyössä Jorvin sairaalan päivystyksen kanssa. Akuutti geriatria on osaston ydinosaamisalue. Tavoitteena on selkeyttää hoidonporrastusta niin, että päivystyspoliklinikalle hakeutuneet, sairaalassa annettavaa hoitoa tarvitsevat potilaat ohjautuvat hoidon tarpeen mukaan tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Päivystysosaston tehokas toiminta on keskeinen keino lyhentää sairaalassa annettavan hoidon tarvetta ja kestoa. Espoon sairaalan päivystysosaston toiminta tähtää kolmeen tavoitteeseen: 1. viiveetön diagnostiikka ja hoidon tarpeen määrittely 2. nopea hoidon ja kuntoutuksen käynnistyminen 3. nopea, tuettu kotiutus tai jatkohoitopaikan määrittely Päivystysosastotoiminnassa keskimääräisen käyttöasteen tulee olla normaalia vuodeosastotoimintaa matalampi, jotta osastolla säilyy kyky vastaanottaa potilaita aina silloin, kun sille on tarve. Hoitopaikkojen optimaalinen käyttöaste on 85-90%. Potilaat ohjautuvat päivystysosastolle pääasiallisesti Jorvin sairaalan päivystyksestä. Potilas voidaan ottaa Espoon terveysasemilta tai kotihoidosta päivystysosastolle suoraan, ohi Jorvin päivystyspoliklinikan, sillä edellytyksellä, että osastolle tulosta on sovittu etukäteen joko keskitetyn palveluohjausyksikön (KePa) tai päivystysosaston seniorilääkärin kanssa. Tällöin on tärkeätä varmistaa se, että potilaan tila ei edellytä tutkimusta päivystyspoliklinikalla ennen osastolle tuloa. Kiireellistä ja puolikiireellistä hoitoa tarvitsevien potilasryhmien välimaastoon jää ikääntyneitä henkilöitä, joilla on tutkimuksen, hoidon ja selvittelyn tarvetta. Jos vanhuksen vointi ja toimintakyky heikentyvät lyhyessä ajassa, on tärkeätä puuttua tilanteeseen nopeasti. Vanhus voidaan ottaa matalan kynnyksen periaatteella päivystysosastolle kotihoidon lääkärin arvion perusteella esimerkiksi seuraavana aamuna. Tällöin tarvitaan usein monialaisia selvityksiä, ja ne tehdään keskitetysti ja ketterästi päivystysosaston resursseja hyödyntäen. Osastolla työskentelevä henkilöstö on Espoon kaupungin palveluksessa. Seniorilääkäri ohjaa kahta erikoistuvaa lääkäriä, jotka suorittavat akuutin geriatrian yliopistopalvelua 6 kk:n jaksoissa. Helsingin yliopisto vastaa erikoistuvien lääkäreiden koulutuksesta ja erikoistumispalvelujen hyväksymisestä. Kaikki osastolla työskentelevät hoitajat ovat akuuttihoitoon perehtyneitä sairaanhoitajia. Akuutin geriatrian päivystysosasto on alansa yliopistollinen koulutuspaikka Suomessa ja akuutin geriatrian edelläkävijä. Päivystysosaston potilasohjausta, henkilöstöä ja toimintaohjeita koskeva tarkempi kuvaus on valmistunut. 19
3.4 Polikliiniset ja kotiin vietävät palvelut -yksikkö Polikliiniset ja kotiin vietävät palvelut on Espoon sairaalan organisaatiorakenteessa oma tuotantoyksikkö. Se palvelee kaikkia sairaalan potilassegmenttejä potilaskohtaisen tarvearvioinnin mukaisesti. Tuotantoyksikön toiminnan suunnittelun reunaehtoina toimivat Espoon uuden sairaalan strategiset tavoitteet, joiden mukaan mm. hoidon ja palvelujen painopistettä siirretään kotiin, hoidon ja kuntoutuksen toteutuksessa hyödynnetään nykyaikaista kommunikaatioteknologiaa sekä sairaalan tiloja hyödynnetään avohoidossa tapahtuvan kuntoutuksen tukena. Polikliinisen toiminnan lähtökohtana on varmistaa potilaiden laadukas hoito ja kuntoutus tarkoituksenmukaisessa ympäristössä. Potilaiden ohjautuminen polikliiniseen hoitoon ja tutkimukseen tapahtuu pääasiallisesti seuraavista kanavista - Espoon sairaalan osastohoito ja kuntoutus, o Jatkohoitona/-kuntoutuksena - Avoterveydenhuolto, o Ennen muita avosairaanhoidon palveluita tai avoterveydenhuollon arvioiden tukena - Esikoissairaanhoidon sairaalahoito o Jatkohoitona/-kuntoutuksena Polikliiniset ja kotiin vietävät palvelut -tuotantoyksikkö vastaa uuden sairaalan strategisiin tavoitteisiin kahdella palvelukokonaisuudella, jotka ovat geriatrinen ja kuntouttava kokonaisuus sekä palliatiivinen ja infuusio kokonaisuus (Kuva 10). Potilaille tehdään yksilöllinen, potilaan voimavaroja tukeva kuntoutumissuunnitelma. Kuva 10 Polikliinisten ja kotiin vietävien palveluiden tuotantoyksikön palvelukokonaisuudet 20
Espoon sairaalan polikliiniset ja kotiin vietävät palvelut -yksikköön osoitetut lähetteet tulevat keskitettyyn palveluyksikköön (KePa), joka ohjaa lähetteen tarkoituksenmukaiseen hoitoyksikköön. Tavoitteena on, että potilaalle tarpeelliset tutkimukset ja hoidot ohjelmoidaan mahdollisimman kattavasti yhdellä käynnillä tapahtuviksi. Tällöin potilaalle järjestetään tarpeen mukaan lepopaikka tutkimusten väliajaksi yksikössä olevasta lepotilasta. Lähetteiden käsittelyn yhteydessä lääkäri tekee ensiarvion potilaan tilanteesta ja hoidon ja arvioinnin tarpeesta. Yksikön keskeisiä osaamisalueita ovat muistihäiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus sekä kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi (comprehensive geriatric assessment, CGA). Näihin liittyy läheisesti myös geropsykiatrian poliklinikan toiminta, jonka osaamista tarvitaan muun muassa muistihäiriöpotilaiden hoidossa. HUS tuottaa geropsykiatrian palvelut Espoon sairaalan poliklinikan tiloissa sekä konsultaatioina että hoitokäynteinä koko Jorvin kampuksen tarpeisiin. Psykogeriatrian tiimi tuottaa myös liikkuvia palveluja niitä tarvitseville yksiköille, kuten Aurorakoti 5:lle. 3.5 Palliatiivisen ja saattohoidon palvelut Espoon uusi sairaala antaa palliatiivisen ja saattohoidon palveluita saattohoito-osastolla, matalan kynnyksen poliklinikkapalveluina polikliiniset ja kotiin vietävät palvelut -yksikössä sekä kotiin vietävinä kotisairaalan palveluina. Palliatiivisen hoidon toimintakonsepti on tehty yhteistyössä HUS:n palliatiivisen yksikön kanssa (liitteenä). 3.6 Kuntoutuksen konsepti Espoon sairaalan kuntoutuksen konseptissa potilas on keskiössä yksilöllisin tarpein ja tavoittein. Kuntoutus alkaa sairaalaan tullessa viiveettä ja jatkuu kotiutuminen ja turvallinen kotona asuminen varmistaen. Kuntoutumisen ytimessä on potilaan kuntoutumisen tukeminen kuntouttavan työotteen keinoin arjen toiminnoissa. Potilaan aktiivista toimintakykyä edistävää aikaa lisätään kuntoutumisen edetessä kohti 6 tunnin tavoitetta. Sairaalassa oloaikana työskennellään kotiutumisen edellytysten saavuttamiseksi. Monialaisen yhteistyön rakenteet ja prosessit palvelevat potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta sairaalasta kotiin oleelliset rajapinnat ylittäen. Kuntoutuksen vaikuttavuus syntyy asiakaslähtöisestä ja pitkäjännitteisestä toiminnasta, joka edellyttää potilaan osallistamista oman kuntoutumisensa suunnitteluun ja hyvää yhteistyötä ja yhteisiä prosesseja eri toimijoiden välillä. Kuntoutuksen toimintamallien kehittämisessä noudatetaan jatkuvan parantamisen periaatteita. Toiminnan seurantaan valitaan toimintaa mahdollisimman hyvin kuvaavat mittarit. Moniammatilliset hoito- ja kuntoutussuunnitelmat Jokaisen potilaan kanssa tehdään hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Kokonais- ja lähitavoitteet kuntoutumiselle asetetaan potilaan kanssa yhdessä ja tehdään suunnitelma tavoitteisiin pääsemiseksi. Potilastaulut ohjaavat työskentelyä henkilöstön päivittäisissä tapaamisissa taulun äärellä, jolloin potilaan tavoitteiden saavuttamista seurataan ja muutoksiin reagoidaan nopeasti. Terapiatarpeet arvioidaan potilaan toimintaympäristö huomioiden ja terapiaan ohjautumisen käytännöt pyritään yksinkertaistamaan. Moniammatillinen yhteistyö vahvistuu potilaan hoitoon ja kuntoutukseen liittyvien toimintakäytäntöjen kehittämisessä. 21
Kuntoutuksen toteutus Yksilöllisen ja ryhmämuotoisen terapian toteutuksen periaatteena on potilaan tarpeista lähtevä yksilöllinen suunnitelma kotiutumisen edellytysten saavuttamiseksi. Espoon sairaalan nykyaikaiset tilat ja teknologiset ratkaisut mahdollistavat potilaan päivän suunnittelun niin että toimintakykyä edistävää toimintaa voidaan lisätä. Perinteisempien kuntoutumisen laitteiden ja välineiden rinnalla hyödynnetään uutta teknologiaa mm. virtuaalipelaamista puheterapiassa ja pelikonsolipelejä tasapainoharjoittelussa (potilaspääte, pt-goodlife, toimintakykyä edistävän ajan mittaaminen). Yksilölliset tapaamiset potilaan kanssa voidaan toteuttaa yhden hengen potilashuoneissa, pienryhmien yhteisissä tiloissa, osaston yhteisissä tiloissa tai ensimmäisen kerroksen kuntoutumisen tiloissa sisällä tai ulkona. Tilojen hyödyntämisen periaatteena on kullekin toiminnalle tarkoituksenmukaisen tilan hyödyntäminen. Sairaalan ensimmäisen kerroksen kuntoutustiloissa toteutetaan kuntoutusmuotoja, joita ei ole mahdollisia toteuttaa osastoilla. Kuntoutumisen edetessä potilaan liikkuminen kuntoutustiloihin nähdään kuntoutumista edistävänä toimintona. Siirtymisessä ensimmäisen kerroksen tiloihin hyödynnetään henkilöstön lisäksi opiskelijoiden, vapaaehtoisten ja potilaan läheisten apua. Monipuolinen ryhmätoiminta Espoon sairaalan monipuoliset tilat mahdollistavat ryhmätoiminnan tehostamisen. Ryhmätoiminnalla pystytään lisäämään mm. terapeuttisen harjoittelun ja virikkeellisen toiminnan saatavuutta. Ryhmätoiminta koordinoidaan koko sairaalan näkökulmasta palvelemaan potilaita pienryhmissä, osastoilla ja ensimmäisen kerroksen polikliinisissä palveluissa. Ryhmät rakentuvat yhden ammattiryhmän vetäminä tai moniammatillista parityöskentelyä hyödyntävinä sisältöinä. Ryhmillä on erilaisia tavoitteita tarjoten potilaan tarpeisiin monipuolista harjoittelua, virikkeitä ja vertaistukea. Ryhmätoiminnassa hyödynnetään myös oppilaitosyhteistyötä. Valmentaja -toimintamalli Valmentaja on potilaan ja hänen läheistensä aktiivinen kumppani ja sparraaja sairaalassa oloaikana, kotiutuessa ja noin kuukauden ajan kotiutumisen jälkeen. Valmentaja -toimintamallin keskeinen tavoite on seurata hoidon ja kuntoutuksen toteutumista, varmistaa onnistunut kotiutuminen ja tarvittavien palveluiden käynnistyminen. Valmentaja -toimintamalli on yksi keinoista vaikuttaa sairaalan readmission rate -lukuihin. Valmentajaksi nimetään potilaan tarpeista lähtöisin tarkoituksen mukainen ammattilainen sovittujen kriteerien perusteella. Valmentaja nimetään potilaille, joilla on erityistä tuen tarvetta. Valmentajan roolissa toimivat eri ammattiryhmien edustajat kuten fysio-, toiminta- ja puheterapeutit, sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat sekä kotiutustiimin sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Valmentaja varmistaa potilaan tavoitteellisen hoidon- ja kuntoutuksen toteutumisen sekä varmistaa sidosryhmäyhteistyössä ja rajapinnoilla toiminnan potilaan edunmukaisesti. Valmentaja - toimintamalli on kuvattu prosessina valmentajan nimeämisestä kotiutumisen jälkeiseen seurantaan. 22
Etäkuntoutus Etäkuntoutus tulee osaksi polikliinisten ja kotiin vietävien palveluiden tuotantoyksikön toimintaa. Etäkuntoutus nivoutuu osaksi kuntoutusjaksoa, johon voi sisältyä käyntejä polikliinisesti Espoon sairaalassa, kotikuntoutuksen kotikäyntejä sekä etäkuntoutuksen kontakteja. Toimintamalli tuottaa lisäarvoa potilaalle psykososiaalisena tukena ja tuloksellisena kuntoutumisena. Etäyhteys mahdollistaa kontaktit potilaaseen useammin sekä pidemmän seurannan lisäten kuntoutuksen intensiteettiä ja kestoa. Etäkuntoutus soveltuu hyvin puheterapiaan, toimintaterapiaan, fysioterapiaan ja valmentaja -toimintamallin käyttöön. Etäkuntoutuksella voidaan tukea kotiutumisvaiheessa turvallisuuden tunnetta ja varmistaa kotona kuntoutuminen. Kyseessä on keino auttaa potilasta löytämään omat voimavaransa ja pärjäämään omassa arjessaan. Pitkällä tähtäimellä etäkuntoutus saattaa vähentää sairaalaan palaavien määrää sekä säännöllistä kotihoitoa tarvitsevien potilaiden määrää. Etäkuntoutuspilotissa potilasryhmä on rajattu henkilöihin, jotka hyötyvät pitempikestoisesta seurannasta kuntoutumispotentiaalin siirtymiseksi arjentoiminnaksi. He ovat Espoon sairaalasta kotiutuneita jatkokuntoutukseen tukea tarvitsevia espoolaisia. Pilotissa testataan iäkkäiden potilaiden kykyä käyttää laitteita ja toimia etäyhteyden välityksellä ammattilaisen kanssa. Oppilaitosyhteistyö ja opinnäytetyötoiminta Kuntoutuksen sisältöjen kehittämisessä hyödynnetään oppilaitosyhteistyön ja aktiivisen opinnäytetyötoiminnan mahdollisuuksia. Opiskelijoita kannustetaan tarttumaan erityisesti moniammatillisiin ja monialaisiin opinnäytetöiden aiheisiin. Kuntoutus poliklinikalla ja kotikuntoutuksessa Monialaisessa geriatrisessa arviossa oleville potilaille suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllinen kuntoutusjakso tarpeen mukaan. Kotona asuvan vanhuksen palvelutarpeen muuttuessa potilaalle suunnitellaan arvioiva kuntoutusjakso sairaalan, kotihoidon ja Nestorin yhteistyönä. Kuntoutusjaksoilla voidaan hyödyntää sairaalan kuntoutuksen tiloja ja henkilöstöä, kotikuntoutuksen kotikäyntejä, etäkuntoutusta ja kotihoidon kuntouttavien lähihoitajien kotikäyntejä. Poliklinikalla annetaan jatkokuntoutusta sairaalan osastohoidosta kotiutuneille. Kuntoutuksen erilaisten toimintojen kokonaisuus rakennetaan yksilöllisesti vastaamaan kuntoutumisen tarvetta ja se voi näin ollen toteutua polikliinisissa tiloissa, etäkuntoutuksena tai kotiympäristössä yksilö- tai ryhmämuotoisena. Sairaala toimii kiinteässä yhteistyössä HUS:in yksiköiden sekä jatkokuntoutuksen eri toimijoiden kanssa. 3.7 Tukipalvelut Espoon sairaalan tarvitsemat tukipalvelut jaotellaan hoitoon liittyviin ja hoitoa tukeviin. Hoitoon liittyvät tukipalvelut Apteekkipalvelut 23
Lääkehuollon kaikki palvelut hankitaan HUS-Apteekki -liikelaitokselta. Apteekkipalvelut sisältävät lääkkeiden hankinnan, varastoinnin sisältäen velvoitevarastoinnin, annosjakelun, toimittamisen sekä osastofarmasiapalvelun. Laadukas lääkehuolto on keskeinen potilasturvallisuustekijä. Laboratoriopalvelut Espoon uuden sairaalan laboratoriopalvelut hankitaan HUSLAB-liikelaitokselta. Laboratoriopalveluiden laajuuteen sisällytetään seuraavat palvelukokonaisuudet: Espoon sairaalan osastojen säännölliset näytteenottokierrot Espoon sairaalan polikliinisten ja kotiinvietävien palveluiden potilaiden näytteiden otot Kotisairaalan potilaiden laboratorionäytteet Tutkimusnäytteiden nopea analysointi on tärkeää ja tästä syystä uuteen sairaalaan rakennetaan putkiposti, jota käyttämällä näytteet saadaan nopeasti analysoitavaksi Tehdyn sopimuksen perusteella vainajien säilytys ostetaan HUSLAB -liikelaitokselta. Toiminnasta on laadittu palvelukuvaus. Kuvantamispalvelut Espoon uuden sairaalan kuvantamispalvelut hankitaan HUS-Kuvantaminen -liikelaitokselta. Potilaiden kuvantamistutkimukset tehdään lääkärin lähetteellä. Palveluiden laajuuteen kuuluvat kaikki radiologian, kliinisen fysiologian, isotooppilääketieteen ja neurofysiologian kuvantamis- ja tutkimuspalvelut sekä tutkimusmateriaalin analysointi, tulkinta sekä lääkärin lausunnot. Kuvantamispalveluihin kuuluvan Lääkintätekniikka-yksikön kanssa Espoon sairaala on tehnyt sopimuksen koskien lääkintälaitteiden hankintaa, rekisteröintiä, huoltoa, korjausta ja lääkintälaiterekisterin pitämistä. Tämä päätös on linjassa Jorvin kampuksen yhtenäisen laitekannan rakentumisen kanssa. Hoitoa tukevat tukipalvelut Aula- ja turvallisuuspalvelut HUS-Servis -liikelaitos ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelut tuottavat Espoon sairaalan kaikki aula- ja turvapalvelut. Espoon sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelut integroituvat osaksi HUS Jorvin sairaalan kokonaisuutta, jolloin palveluresurssin käyttö on tehokasta ja taloudellista. Aulaja turvallisuuspalvelut näyttäytyvät yhtenäisenä palvelukokonaisuutena Espoon sairaalan potilaille, henkilöstölle ja muille asiakkaille. Logistiikkapalvelut Espoon sairaalan tarvitsemat logistiset palvelut tuottaa HUS-Logistiikka -liikelaitos. Logistiikka on laaja kokonaisuus, joka sisältää hankintapalvelun, varastointi- ja toimituspalvelun, kuljetuspalvelun, tarvikkeiden täyttöpalvelun ja kiireettömät potilaskuljetukset. Sairaalassa palveluketju alkaa tuotevalikoiman tunnistamisesta ja standardoinnista sekä tuotteiden kilpailuttamisesta päätyen siihen, että tilatut tarvikkeet on toimitettu sovittuihin tiloihin lähelle päätekäyttäjiä. 24
Apuvälinepalvelut Apuvälinepalvelut hankitaan HUS:n Apuvälinekeskukselta. Apuvälineiden hallinnassa tullaan hyödyntämään Espoon sairaalassa sijaitsevaa apuvälinekeskusta. Apuvälinepalveluihin sisältyvät apuvälineiden hankinta, varastointi ja kuljetus, apuvälineiden käytön seuranta sekä huolto, korjausja muutostyöt. Tavoitteena on apuvälineiden, muiden laitteiden ja tarvikkeiden keskitetty ja kokonaisvaltainen palvelu siten, että potilas voi ottaa sairaalasta kotiutuessaan tarvittaessa saman apuvälineen mukaansa. Kun potilas tulee erikoissairaanhoidosta, apuväline kulkee potilaan mukana Espoon sairaalaan. Ateriapalvelut Ravioli liikelaitos huolehtii Espoon sairaalan potilaiden tarvitsemista ravintohuollon palveluista. Espoon uusi sairaala käyttää HUS:n WebMysli-ohjelmistoa, jonka kautta ateriat tilataan osastoille. Tekstiilipalvelut Sairaalan tarvitsemat tekstiilipalvelut hankitaan Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n (USP) kautta. Tavoitteena on prosessin automatisointi siten, että hoitohenkilökunnan työaikaa kuluu tekstiilihuoltotehtäviin mahdollisimman vähän. Myös sairaalassa käytettävät työvaatteet sekä potilas- ja liinavaatteet hankitaan osana palvelua. Laitoshuolto- ja välinehuoltopalvelut Espoon sairaalan laitoshuollon tuottaa HUS-Desiko -liikelaitos. Välinehuollon palveluista laadittiin sopimus ja palvelukuvaus HUS-Desiko-liikelaitoksen kanssa, mutta välinehuoltopalvelun siirryttyä HUS:n sisällä ATeK:n osaksi välinehuoltoa koskeva sopimus ja palvelukuvaus on päivitetty Espoon ja ATeK:n kesken. 3.8 Päivystysajan lääkäripalvelut Sairaalan avautuessa Jorvin kampuksella Espoo ostaa virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen HYKS Akuutilta. Tämän lisäksi Espoo järjestää Espoon sairaalan päivystysosaston ja kuntoutusosastojen lääkärinkierrot lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä entiseen tapaan. Sopimus koskee väliaikaisena järjestelynä sairaalan avautumisen jälkeistä aikaa, ja pysyvästä ratkaisusta neuvotellaan HUS:n ja Espoon kesken erikseen. Tavoitteena on, että päällekkäisiä päivystysjärjestelyjä ei tehdä Jorvin kampukselle. 3.9 Jorvin sairaalakampuksen lääkärikonsultaatiot Espoon kaupungin ja HUS:n kesken on tehty sopimus lääkärikonsultaatioista. Tämä edellyttää potilastietojen kirjaamis- ja katseluoikeutta molempien osapuolien potilastietojärjestelmiin. HUS:n johtajaylilääkärin ja hallintojohtajan sekä Espoon perusturvajohtajan päätöksellä oikeudet voidaan antaa silloin, kun potilasturvallisuus sitä edellyttää. Jorvin kampuksella HUS:n lääkärit antavat sovitulla tavalla Espoon sairaalan potilaista konsultaatioita ja vastaavasti Espoon sairaalan erikoislääkärit antavat konsultaatioita geriatrian ja muun erityisosaamisen aloilta HUS Jorvin sairaalassa hoidossa olevista potilaista. 25
Konsultaatioiden tarvetta on esimerkiksi haavapotilaiden, infektiopotilaiden, ortopedisten potilaiden, psykogeriatristen potilaiden ja palliatiivisten ja saattohoidon potilaiden hoidossa. Espoon sairaalan kotiutustiimi osallistuu HUS:n potilaiden kotiuttamiseen Espoon sairaalan lisäksi myös päivystyspoliklinikalla ja HUS:n osastoilla. Myös heille annetaan oikeudet potilastietojen kirjaamiseen ja katseluun HUS:n potilastietojärjestelmään. Monipuoliset konsultaatiomahdollisuudet parantavat hoidon laatua, lisäävät potilasturvallisuutta ja yhdenmukaistavat hoitokäytäntöjä sairaala-alueella. 4 Espoon sairaalan johtamisjärjestelmä ja henkilöstö Uuden sairaalan palvelut suunnitellaan ennen kaikkea potilaiden tarpeisiin, mikä asettaa johtamisja hallintomallille uudenlaisia vaatimuksia. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymässä suunnitelmassa todetaan, että uudessa toiminnassa huomio siirretään resurssien ja ammattiryhmien johtamisesta kohti asiakkuuksien ja tuotannon johtamista. Sairaaloiden perinteistä hierarkkista järjestelmää parempana nähdään matriisityyppinen toiminta, jossa asiakkuus nousee keskeiseen asemaan. Tämäntyyppinen johtamisjärjestelmä tukee paremmin tiimityötä. Sairaala on kuitenkin toimintaympäristönä niin monimutkainen, että puhdasta prosessiorganisaatiota ei voida pitää tarkoituksenmukaisena tai mahdollisena. Kuva 11 Espoon sairaalan johtamisjärjestelmä hyödyntää prosesseja 26
Uuden sairaalan johtamis- ja hallintomalli on rakennettu niin, että asiakkuuksia ja osaamista johdetaan horisontaalisesti ja palvelujen tuottamista vertikaalisesti. Palvelutuotanto on eriytetty kolmeen tuotantoyksikköön sairaalan pääprosessien jakoa myötäillen. Tavoitteena on palvelujen tuottaminen sujuvasti ja kustannustehokkaasti. Kukin tuotantoyksikkö saa pääsääntöisesti omat resurssit, mutta ne voivat myös hyödyntää sairaalan yhteiskäyttöisiä resursseja, kuten varahenkilöstöä. Kaikkien tuotantoyksiköiden toimintaa ja taloutta seurataan omana kokonaisuutenaan. Kolmen tuotantoyksikön rinnalla toimii kaksi palveluyksikköä, keskitetty potilasohjaus (KePa) ja resurssikeskus (ReKe). Keskitetty potilasohjaus vastaa sairaalan potilaslogistiikasta, laadunhallinnasta ja keskitetystä osaamisen kehittämisestä. Resurssikeskus vastaa sairaalan keskitetyistä resursseista: tukipalvelujen koordinoinnista, varahenkilöstöstä, osastosihteeriresurssista ja keskitetystä yhteiskäyttöisestä terapiaresurssista. Kuva 12 Espoon sairaalan johtamisjärjestelmä 4.1 Asiakkuuksien ja toimintaohjelmien johtaminen Uuden sairaalan asiakkuuksia ja osaamista johdetaan prosesseja hyödyntäen horisontaalisesti. Asiakkuudet on muodostettu asiakassegmentoinnin perusteella samantyyppisen oirekuvan omaavista potilaista. Asiakkuudet määritettiin Espoon sairaalan asiakasanalyysin perusteella. (Kuva 12). 27
Asiakkuuksia johdetaan Espoon sairaalassa nimetyn omistajan johdolla. Asiakkuuksia kehitetään omistajien ja sidosryhmät kattavien työryhmien toimesta potilaan kotoa-kotiin -periaatetta noudattaen, mikä tarkoittaa potilaan prosessin suunnittelua ja toteutumista Lean -periaatteen mukaan sujuvana, tehokkaana ja vaikuttavana, toiminnan mittaamista, raportointia ja jatkuvaa kehittämistä. Espoon sairaalan asiakkuudet ovat seuraavat: - Neurologinen kuntoutuspotilas - Ortopedinen kuntoutuspotilas - Infektiopotilas Haavapotilas - Palliatiivisen hoidon potilas - Psykogeriatrian potilas - Yleisgeriatrinen potilas - Sydän-/keuhkopotilas - Pitkäaikaishoitoa tarvitseva potilas Kuva 13 Asiakassegmenttien kehittämisen nykytilan ja tavoitteiden määrittäminen Asiakkuuksien kehittäminen on käynnistetty kuvassa 13 esitetyn mallin mukaan segmenttien omistajien johdolla syksyn 2016 aikana. Omistajat ovat tunnistaneet tarvittavat työryhmät sekä sidosryhmäyhteistyökumppanit. Aluksi segmentit on määritelty tarkemmalla tasolla ja nykytilanne on kartoitettu. Työ tulee jatkumaan Lean-mallin mukaisena jatkuvana kehityksenä. Kehittämistyötä ohjataan Espoon sairaalan johtamisjärjestelmän mukaisen hallintamallin avulla (Kuva 14). 28
Kuva 14 Espoon sairaalan johtamisjärjestelmän mukainen hallintamalli Asiakkuuksien lisäksi kehitetään myös toimintaohjelmia, joiden tavoitteena on luoda koko sairaalan yhtenäiset toimintatavat, käytännöt ja ohjeistukset toimintaohjelman mukaisen potilasryhmän laadukkaaseen hoitoon ja kuntoutukseen. Toimintaohjelmien tarkoituksena on tarjota konkreettisia ohjeita ja työkaluja koko sairaalan henkilöstön käyttöön keskeisiksi tunnistetuissa osaamistarpeissa. Myös toimintaohjelmille on määritelty omistajat. He johtavat toimintaohjelmien kehitystyötä ja varmistavat työryhmien kanssa yhteistyössä tehtävien ohjeistusten ajantasaisuuden. Tunnistetut toimintaohjelmat ovat: - Painehaava - Muistisairas potilas - Päihdepotilas - Kotiutuksen malli - Kuoleva potilas 4.2 Espoon sairaalan henkilöstö 4.2.1 Akuutti -tuotantoyksikkö Akuutti -tuotantoyksikköön kuuluvat päivystysosasto ja infektio-osasto. Henkilöstöä on yhteensä 92. Akuutin tuotantoyksikön potilaat tulevat pääosin päivystyksestä ja yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä kotiin vietävien palveluiden kanssa. Akuutti -tuotantoyksikköä johtaa tuotantoyksikön päällikkö. Ylilääkäri, apulaisylilääkäri, neljä erikoislääkäriä ja kaksi terveyskeskuslääkäriä ovat tuotantoyksikön yhteisiä. 29
Päivystysosasto Espoon sairaalan päivystysosasto avattiin tammikuussa 2016 ja se sijaitsee Jorvin sairaalan päivystysrakennuksessa. Päivystysosastolla on 22 hoitopaikkaa. Päivystysosastolla työskentelee osastonhoitaja, palveluvastaava, 24 sairaanhoitajaa ja neljä fysioterapeuttia. Toimintaterapeutin palvelut tulevat infektio-osastolta. Ylilääkäri on osastolla toimivien lääkäreiden lähiesimies, palveluvastaava hoito- ja terapiahenkilöstön. Vuorovastaava-sairaanhoitaja huolehtii koko sairaalan potilasohjauksesta klo 21.00-08.00 välisenä aikana. Hoitohenkilökunnan mitoitus on 1,09. Hoito- ja terapiahenkilöstön määrä on yhteensä 28. Infektio-osasto, osasto 4 Infektio-osasto sijaitsee Espoon sairaalan kolmannessa kerroksessa. Osastolla on yhteensä 60 hoitopaikkaa. Infektiopotilaiden lisäksi osastolla on geneerisiä paikkoja. Osastolla työskentelee osastonhoitaja, palveluvastaava, 32 sairaanhoitajaa, 14 perus- ja lähihoitajaa, 4 fysioterapeuttia ja toimintaterapeutti. Toimintaterapeutti antaa palveluita myös päivystysosastolle. Ylilääkäri on osastolla toimivien lääkäreiden lähiesimies, palveluvastaava hoito- ja terapiahenkilöstön. Hoitohenkilökunnan mitoitus on 0,77. Hoito- ja terapiahenkilöstöä infektio-osastolla on yhteensä 51. Henkilöstörakenne on sairaanhoitajapainotteinen, koska useat osaston potilaat saavat lääkehoitona suonensisäistä antibioottihoitoa, jonka sairaanhoitajat toteuttavat. 4.2.2 Kuntoutus -tuotantoyksikkö Kuntoutus -tuotantoyksikköön kuuluvat haavanhoito- ja psykogeriatrinen osasto, ortopedinen kuntoutusosasto sekä neurologinen kuntoutusosasto. Henkilöstöä on yhteensä 151. Osastot ovat potilaiden palvelutarpeen mukaan profiloituja. Lisäksi kaikilla kuntoutusosastoilla hoidetaan yleisgeriatrisia potilaita. Kuntoutus -tuotantoyksikköä johtaa tuotantoyksikön päällikkö, joka toimii myös tuotantoyksikön ylilääkärinä sekä lääkäreiden lähi- ja hallinnollisena esimiehenä. Tuotantoyksikössä on lisäksi kaksi apulaisylilääkäriä, neljä erikoislääkäriä ja neljä terveyskeskuslääkäriä. Haavanhoito- ja psykogeriatrinen kuntoutusosasto, osasto 1 Haavanhoito- ja psykogeriatrinen osasto sijaitsee Espoon sairaalan toisessa kerroksessa. Osastolla on yhteensä 45 hoitopaikkaa. Osastolla työskentelee osastonhoitaja, palveluvastaava, 19 sairaanhoitajaa, 15 perus- ja lähihoitajaa, 3 fysioterapeuttia, kuntohoitaja ja toimintaterapeutti. Osaston 15 hoitopaikkaa (pienryhmä D) on tarkoitettu psykogeriatristen potilaiden hoitoon ja kuntoutukseen. Suunnitelmana on, että HUSin psykiatriset sairaanhoitajat (3) työskentelevät tässä 30
pienryhmässä yhdessä Espoon sairaalan henkilöstön kanssa aamu- ja iltavuorossa seitsemänä päivänä viikossa. Pienryhmän mitoitus on noin 0,93. Kaksi pienryhmää, joissa on yhteensä 30 hoitopaikkaa, on tarkoitettu haavapotilaiden hoitoon ja kuntoutukseen. Espoon kaupungin hoitohenkilökunnan mitoitus on 0,76. Espoon kaupungin hoitoja terapiahenkilöstöä haavanhoito- ja psykogeriatrisella osastolla on yhteensä 39. Ylilääkäri on osastolla toimivien lääkäreiden lähiesimies, palveluvastaava hoito- ja terapiahenkilöstön. Henkilöstö työskentelee tarvittaessa kaikissa pienryhmissä. Ortopedinen kuntoutusosasto, osasto 2 Ortopedinen kuntoutusosasto sijaitsee sairaalan toisessa kerroksessa lähellä Jorvin sairaalaan yhteydessä olevaa henkilöliikennekäytävää. Osastolla on yhteensä 60 hoitopaikkaa. Osastolla työskentelee toiminnan käynnistyessä osastonhoitaja, palveluvastaava, 27 sairaanhoitajaa, 19 perus- ja lähihoitajaa, 5 fysioterapeuttia, kaksi kuntohoitajaa ja toimintaterapeutti. Osaston hoitohenkilökunnan mitoitus on 0,77. Yhteensä hoito- ja terapiahenkilöstöä on 54. Ylilääkäri on osastolla toimivien lääkäreiden lähiesimies, osastonhoitaja hoito- ja terapiahenkilöstön. Neurologinen kuntoutusosasto, osasto 3 Neurologinen kuntoutusosasto sijaitsee sairaalan kolmannessa kerroksessa. Osastolla on yhteensä 45 hoitopaikkaa. Osastolla työskentelee osastonhoitaja, palveluvastaava, 19 sairaanhoitajaa, 15 perus- ja lähihoitajaa, 5 fysioterapeuttia ja kaksi toimintaterapeuttia. Osaston hoitohenkilökunnan mitoitus on 0,76. Yhteensä hoito- ja terapiahenkilöstöä neurologisella kuntoutusosastolla on 41. Ylilääkäri on osastolla toimivien lääkäreiden lähiesimies, palveluvastaava hoito- ja terapiahenkilöstön. 4.2.3 Polikliiniset ja kotiin vietävät palvelut -tuotantoyksikkö Polikliinisten ja kotiin vietävien palveluiden tuotantoyksikköön kuuluvat kotisairaala, kotiutustiimi, palliatiivisen hoidon ja saattohoidon yksikkö Villa Glims sekä poliklinikat. Henkilöstöä on yhteensä 81. Palveluyksiköt sijaitsevat sairaalan ensimmäisessä kerroksessa. Tuotantoyksikköä johtaa tuotantoyksikön päällikkö. Polikliinisissä ja kotiin vietävissä palveluissa toimii osastonhoitaja, kaksi palveluvastaavaa, ylilääkäri, apulaisylilääkäri, neljä erikoislääkäriä, kahdeksan terveyskeskuslääkäriä, 46 sairaanhoitajaa, 11 fysioterapeuttia, kuntohoitaja, lähihoitaja, kaksi muistineuvojaa ja kaksi toimintaterapeuttia. Henkilöstö liikkuu joustavasti eri palvelujen välillä. Yhden fysioterapeutin ja yhden toimintaterapeutin tehtävät kohdentuvat Espoon seniorineuvonta ja palveluohjaus -yksikkö Nestoriin. Tuotantoyksikön ylilääkäri on lääkäreiden lähiesimies, palveluvastaavat hoito- ja terapiahenkilöstön. 31
Kotisairaala Kotisairaala tuottaa potilaalle kotiin sairaalatasoisia palveluita. Keskeisiä potilasryhmiä ovat infektio- ja saattohoitopotilaat. Kotisairaalan toiminta laajenee tulevaisuudessa tuottamaan uusia palveluita uusille potilasryhmille. Kotisairaalassa työskentelee kolmessa vuorossa yhteensä 19 sairaanhoitajaa. Kotikuntoutuksessa toimivien 13 terapeutin ja yhden kuntohoitajan suoritteet kirjataan kotisairaalan suorituspaikalle. Kotikuntoutuksen toimintamallista on oma erillinen kuvaus. Kotisairaalan lääkäri toimii vastuulääkärinä sairaalasta kotiutuville, mikäli potilaalla ei ole kotihoitoa ja hän tarvitsee hoitoa. Potilaspaikkoja kotisairaalassa on 30. Villa Glims Villa Glims on 15-hoitopaikkainen palliatiivisen ja saattohoidon yksikkö. Osastolla työskentelee 16 sairaanhoitajaa. Villa Glimsin hoitohenkilökunnan mitoitus on 1,07. Päiväsairaalan toiminnan korvaavat palvelut Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt lakkauttaa Muuralan kiinteistössä toimineen päiväsairaalan toiminnan. Sen tilalla tarjotaan monimuotoisia, yksilöllisesti räätälöityjä palveluita Espoon sairaalan poliklinikan tiloissa sairaalan ensimmäisessä kerroksessa. Päiväsairaalan henkilöstöresurssit yhdistetään osaksi uusien polikliinisten palveluiden kokonaisuutta. Palliatiivinen poliklinikka Kotisairaalan nykyisin nk. soittolistalla olevat potilaat ohjataan jatkossa palliatiivisen poliklinikan palveluiden piiriin. Palliatiivinen poliklinikka on matalan kynnyksen poliklinikka, joka tarjoaa erilaisia palveluita saattohoidossa ja palliatiivisessa hoidossa oleville potilaille sekä konsultaatioita ammattilaisille. Poliklinikan toiminta järjestetään yhteistyössä HUSin palliatiivisen poliklinikan kanssa. Poliklinikan toimintamuotoja ovat sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotot, arviokäynnit potilaan kotiin tai poliklinikalle, konsultaatiot osastoille ja hoivakoteihin sekä hoitopuhelut. Palliatiivisella poliklinikalla toimii sairaanhoitaja ja erikoislääkäri tiettyinä viikonpäivinä. 32
Muistipoliklinikka Puolarmetsän sairaalan tiloissa toiminut muistipoliklinikka siirtyy Espoon uuteen sairaalaan. Muistipoliklinikalla työskentelee geriatrian erikoislääkäreitä sekä kaksi sairaanhoitajan kelpoisuuden omaavaa muistineuvojaa. Geriatrinen arviointi- ja konsultaatiopoliklinikka Poliklinikalla tehdään kokonaisvaltaisia geriatrisia arviointeja. Poliklinikalla työskentelee sairaanhoitajia, lääkäreitä, fysio- ja toimintaterapeutteja sekä kuntohoitaja. Infuusiopoliklinikka Infuusiopoliklinikalla työskentelee 1-2 sairaanhoitajaa kysynnän mukaan. Potilaat tulevat poliklinikalle sovitusti kotoa hoitotoimenpiteeseen, esim. lääkeinfuusioon. Poliklinikalla voidaan tehdä myös muita kliinisiä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi haavanhoitoja. Näyttöpoliklinikka Näyttöpoliklinikka on osa osastolta kotiutuneiden potilaiden jatkohoidon kokonaisuutta. Potilaan kotiuttanut lääkäri / hoitava lääkäri vastaa palvelusta. Tarvittaessa vastaanotolla on mukana sairaanhoitaja tai terapeutti. Näyttöpoliklinikka on osa geriatrista arviointi- ja konsultaatiopoliklinikkaa. Psykogeriatrinen poliklinikka Espoon sairaalaan siirretään Helsingissä toimiva geropsykiatrian poliklinikka espoolaisten osalta. Poliklinikalla toimii kaksi erikoislääkäriä ja kaksi psykogeriatriseen hoitoon erikoistunutta sairaanhoitajaa. Henkilöstöresursoinnista vastaavat HUS ja Espoo yhdessä. Espoo tuottaa erityistyöntekijöiden palvelut. HUS tuottaa psykogeriatrian alan lääkäri- ja hoitajapalvelut Espoon sairaalan tiloissa sekä konsultaatioina että hoitokäynteinä koko Jorvin sairaala-alueen tarpeisiin. Psykogeriatrian toiminnan kuvaus on liitteenä 1. 33
Kotihoidon lääkärit Kotihoidon lääkäreiden pääasiallisena tehtävä on hoitaa kotihoidon piirissä olevia potilaita, jotka eivät itse pysty menemään terveysasemalle. He antavat myös konsultaatioita kotihoidolle kiireellisissä potilaiden hoitoon liittyvissä asioissa. Hoitovastuu kotihoidon piiriin kuuluvat potilaista, jotka kotiutuvat sairaalasta, on kotihoidon lääkäreillä. Espoon sairaalassa työskentelee 6 kotihoidon lääkäriä. Lomissa ja muissa poissaoloissa lääkäripalvelut turvataan tuotantoyksiköstä. Tähän kohdentuu arviolta yhden lääkärin työpanos. Lääkäreiden työtilat sijaitsevat sekä Espoon sairaalan 1. kerroksessa että kotihoidon alueilla. Pitkäaikaishoidon lääkärit Espoon sairaalalla on pitkäaikaishoidon lääkäripalveluiden järjestämis- tai tuottamisvastuu. Lääkärit eivät työskentele fyysisesti sairaalakiinteistössä. Kotiutustiimi Kotiutustiimissä työskentelee 8 sairaanhoitajaa ja yksi lähihoitaja. Kotiutustiimin tehtävä on varmistaa potilaan turvallinen ja sujuva kotiutuminen sekä alkuvaiheen kotona selviytyminen. Potilaat tulevat HUS Jorvin päivystyksestä, Espoon päivystysosastolta, HUS Jorvin erikoissairaanhoidon osastoilta ja Espoon terveysasemilta. Kotiutustiimin työpisteet sijaitsevat Espoon sairaalan päivystysosastolla sekä Konttorissa. Kotiutustiimi tekee työtä sairaalan lisäksi potilaiden kotona, jonne käynnit tehdään pääsääntöisesti yksin. Hoitokoordinaattori ja kotiutustiimin sairaanhoitajat vastaavat potilasohjauksesta yhdessä johtavan ylilääkärin/sairaalan päällikön kanssa klo 8.00-21.00 välisenä aikana. Johtava ylilääkäri toimii potilasohjausyksikössä klo 8.00-16.00. 4.2.4 Keskitetty potilasohjausyksikkö (KePa) Keskitetty potilasohjausyksikkö vastaa sairaalan potilaslogistiikasta, laadunhallinnasta ja keskitetystä osaamisen kehittämisestä Espoon sairaalassa. Keskitetyssä potilasohjausyksikössä työskentelevät laatupäällikkö ja kuntoutuspäällikkö. Sairaalan potilasohjauksesta vastaa johtava ylilääkäri/sairaalan päällikkö. 34
4.2.5 Resurssikeskus (ReKe) Resurssikeskus vastaa tukipalvelujen koordinoinnista, varahenkilöstöstä, osaston- ja toimistosihteeriresurssista ja keskitetystä yhteiskäyttöisestä terapiaresurssista. Resurssikeskusta johtaa palvelupäällikkö. Yksikössä toimii osastonhoitaja. Resurssikeskuksessa työskentelee Espoon sairaalan varahenkilöstö kokonaisuudessaan. Varahenkilöstössä on 15 sairaanhoitajaa, 20 perus- ja lähihoitajaa, kaksi fysioterapeuttia, kaksi terveyskeskuslääkäriä ja toimintaterapeutti. Varahenkilöstön käyttö kohdennetaan siten, että päivystysosaston toiminta turvataan ensisijaisesti. Muu varahenkilöstö kohdennetaan tuotantoyksiköihin henkilöstöpuutostilanteissa yhdenvertaisesti. Tarvittaessa kaikki varahenkilöt työskentelevät yli tuotantoyksikkörajojen. Osastonsihteerit palvelevat kaikkia tuotantoyksiköitä. Suunnitelmana on, että työpisteen vaihtuvuutta rajoitetaan mahdollisuuksien mukaan. Toimistosihteerit tukevat sairaalan johtoryhmän jäsenten hallinnollista työntekoa. Resurssikeskuksen henkilöön kuuluu edellä mainitun lisäksi sairaalan muu yhteiskäyttöinen henkilöstö: 3 toimistosihteeriä (yksi vakanssi on sosiaali- ja terveystoimen seniorivakanssi), 2 hygieniahoitajaa, 13 osastonsihteeriä, 2 puheterapeuttia, 2 viriketoiminnan ohjaajaa, 2 sosiaaliohjaajaa, 2 sosiaalityöntekijää, ravitsemusterapeutti, jalkaterapeutti, neuropsykologi, musiikkiterapeutti, sovellusasiantuntija, opetushoitaja ja hoitokoordinaattori (jonohoitaja). Resurssikeskuksen kokonaishenkilöstömäärä on 75. Sairaalan käynnistyessä varahenkilöstö laajenee neljällä lähihoitajalla, mikä vähentää ulkopuolisen vuokratyövoiman tarvetta. Varahenkilöstön lähi- ja sairaanhoitajavahvuus on yhteensä 35 henkilöä. Lisäystä vuoden 2016 tilanteeseen (15 sh, 12 lh) on neljä vakanssia. Lisäys perustuu kasvaneeseen potilaspaikkamäärään. Lisäksi varahenkilöstö kasvoi neljän vakanssin verran Kirkkonummen ja Kauniaisten yhteistyösopimuksen henkilöstösiirroissa. Nämä vakanssit luovutetaan pois niiden vapauduttua. Vahvuudeksi jää 31 sairaanhoitaja- ja lähihoitajavakanssia. Varahenkilöstöön on perustettu kaksi terveyskeskuslääkärin vakanssia. Tavoitteena on lisätä varahenkilöstöä entisestään ja luopua vuokratyövoiman käytöstä kokonaan. Osastonhoitaja toimii hallinnollisena esimiehenä ja lähiesimiehenä seuraaville: varahenkilöstö, osastonsihteeri, viriketoiminnan ohjaaja ja jalkaterapeutti. Palvelupäällikkö toimii hallinnollisena ja lähiesimiehenä seuraaville: osastonhoitaja, hygieniahoitaja, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, puheterapeutti, neuropsykologi, ravitsemusterapeutti, musiikkiterapeutti, toimistosihteeri, sovellusasiantuntija, opetushoitaja ja hoitokoordinaattori. Johtava ylilääkäri / sairaalan päällikkö on varahenkilöstön lääkäreiden esimies. Resurssikeskuksen henkilöstö työskentelee tuotantoyksiköissä. Esimiesten työtilat sijaitsevat 1. kerroksen Konttorissa. 4.3 Kirkkonummen ja Kauniaisten henkilöstön siirtyminen Espoon sairaalaan Kirkkonummen ja Kauniaisten henkilöstö siirtyy Espoon kaupungille liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti uuden sairaalan käynnistäessä toimintansa 6.3.2017 alkaen. Kirkkonummelta ja 35
Kauniaisista siirtyy Espoon sairaalaan yhteensä kaksi osastonhoitajaa, kaksi osastonsihteeriä, 21 sairaanhoitajaa ja 12 lähi- ja perushoitajaa, yhteensä 37 henkilöä. Lääkäri- ja terapiahenkilöstöä ei siirry. Kirkkonummelta ja Kauniaisista siirtyvä henkilöstö siirtyy joko avoimiin tehtäviin tai heitä varten perustetuille vakansseille. Sairaanhoitajat sekä lähi- ja perushoitajat sijoittuivat ilmoittautumismenettelyn mukaisesti Espoon uuden sairaalan yksiköihin tai varahenkilöstöön. Muutoksessa varahenkilöstö kasvaa neljän lähihoitajan verran. Nämä neljä vakanssia tulee luovuttaa pois niiden vapautuessa vuoden 2017 aikana. 5 Vanhusten palveluiden yhteinen kehittäminen 5.1 Nestori Seniorineuvonta ja palveluohjaus -yksikkö Nestorin perustaminen muuttaa sairaalan toimintaa. Palvelutarpeen arviointi ja siihen liittyvä päätöksenteko ovat siirtyneet Nestorin vastuulle. Tämä merkitsee myös joidenkin työntekijöiden, kuten muistineuvojien ja sosiaalityöntekijöiden siirtymistä sairaalasta Nestoriin. Palvelutarpeen arvioinnissa sairaala antaa lääkärin ja terapiahenkilöstön työpanosta Nestorille aina tarpeen mukaan. Vastaavasti Nestorin henkilöstöä jalkautuu sairaalan osastoille arvioimaan potilaiden turvalliseen kotiutukseen tarvittavia palvelutarpeita. Nestorin henkilöstön sijoittuminen sairaalan Konttorin tiloihin edesauttaa hyvää yhteistyötä. 5.2 Nestorin, kotihoidon ja sairaalan yhteistoiminta Espoon Vanhustenpalvelut on käynnistänyt uuden toimintamallin kehittämisen, jossa uudistetaan erityisesti Espoon omien yksiköiden palvelumallia sekä yhteistyötä. Uuden toimintamallin kehitystyö on suunnitelman kirjoitushetkellä kesken, mutta mallin keskeisiksi uusiksi elementeiksi on kaavailtu neljää toimintoa, joiden on tarkoitus mahdollistaa potilaiden turvallinen kotiutuminen ja kotona asuminen. Toiminnot ovat (kuva 15): - Akuutit interventiot (jalkautuva toiminta) - Kotiin saatto sairaalasta kotiutuville - Tehostettu kotihoito (TehKo) - Kuntoutuksen arvioiva tehojakso Palvelutarpeen arvioinnin perusteella Nestori tekee päätökset muun muassa säännöllisen kotihoidon tarpeesta. 36
Kuva 15 Vanhusten palveluiden uuden toimintamallin mukaiset toiminnot 6 Espoon uuden sairaalan ICT-järjestelmät Espoon sairaalan ydintoimintaa tukevien ICT-järjestelmien suunnittelu on kiteytetty alla esitettyihin keskeisiin periaatteisiin. Keskeinen reunaehto on ollut linjaus, jonka mukaan potilastietojärjestelmä ei kuulu uuden sairaalan yhteydessä kehitettävään kokonaisuuteen. - ICT-ratkaisuille riittävä huomioarvo (ei osana rakennusurakkaa) - Käyttäjä- ja tarvelähtöinen kehittäminen (eli yhteistyössä toiminnan kanssa) - Koetellut kriittiset järjestelmät, mutta tilaa myös innovaatiolle - Muuntojoustavuus, myös ICT:n osalta - Ensisijaisena tavoitteena ICT-palveluhankinta HUS:ilta - Perusjärjestelmien kehittäminen erillisten projektien kautta Espoon sairaalan ICT-kokonaisuus, kiinteistön talotekniset järjestelmät mukaan luettuna, on kuvattu kuvassa alla (Kuva 16). 37
Kuva 16 Espoon sairaalan ICT-kokonaisuudet Sairaalan toiminnan kannalta kriittiset järjestelmät on priorisoitu siten, että ne ovat käytössä sairaalan toiminnan käynnistyessä. Käyttöönotettava laajuus kattaa suurimman osan kuvassa 16 yllä esitetystä järjestelmäkokonaisuudesta. Espoon sairaalan toiminnallisen suunnittelun aikana on innovoitu useita teknisiä ratkaisuja, jotka tulevat käyttöön sairaalan avauduttua. Keskeisimpiä ovat yhden hengen potilashuoneisiin kehitetty potilaan videoanalysointiin perustuva kaatumisen tunnistuksen kokonaisuus, toimintakykyä edistävän ajan seurantakokonaisuus sekä potilaiden ja ammattilaisten ajanhallintakokonaisuus. Sairaalan toiminnan käynnistyttyä on suunnitteilla ottaa käyttöön myös hoitohenkilökunnan mobiilia vitaalitietojen kirjaamista tukevat ratkaisut, potilaan käyttöön tuleva monitoimipääte ohjelmistoineen sekä etäkuntoutuksen tukena käytettävä VaPa-tasoisesti kehitettävä videohoitoratkaisu. Kuvissa alla (Kuva 17 sekä Kuva 18) on kuvattu ratkaisuja sairaalan erilaisten tilojen näkökulmasta. 38
Kuva 17 Järjestelmäesimerkkejä osasto- ja poliklinikkatilojen näkökulmasta Kuva 18 Potilashuoneiden ICT-ratkaisut 39