Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.2T Lapin ELY- keskus, Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue Maantien 944 Autti Kemijärvi parantaminen Karsimusperän sillan kohdalla, Kemijärvi Tiesuunnitelma
2 SISÄLTÖ 1. HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT JA PERUSTELUT 3 1.1 Sijainti 3 1.2 Nykyinen tiestö ja liikennetiedot 3 1.3 Hankkeen perustelut 3 1.4 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset 3 1.5 Maankäyttö, ympäristö ja suojeltavat kohteet 4 1.6 Uhanalainen kasvillisuus ja eläimistö 4 2. HANKKEEN TAVOITTEET 4 3. TIESUUNNITELMAN ESITTELY 4 3.1 Maantie 944 4 3.2 Tieympäristö 5 3.3 Haittojen torjumis- ja lieventämistoimenpiteet 6 4. SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 6 4.1 Vaikutukset liikenteeseen 6 4.2 Vaikutukset ympäristöön 6 4.3 Vaikutukset talouteen 7 5. SUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT LUVAT JA SOPIMUKSET 7 6. EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEET 7 5.1 Hyväksymisehdotus 7 5.2 Jatkotoimenpiteet 8 7. SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 8
3 1. HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT JA PERUSTELUT 1.1 Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Kemijärven kaupungin alueella Autti Kemijärvi maantiellä 944 noin 30 km Kemijärveltä Auttin suuntaa Ulkuniemen (Luusuan) kylässä. Hankkeen tierekisteriosoite on 944 7 4426 944 8 615. Suunnitelman sisältämä tiejakson pituus on noin 0,7 km. 1.2 Nykyinen tiestö ja liikennetiedot Maantie 944 on suunnittelualueella poikkileikkaukseltaan 6,0 6.5 metrin levyinen kestopäällystetie, jossa päällysteen leveys on 5,5 6.0 metriä. Maantiehen 944 liittyy parantamisjakson alkupäässä maantie 19773, Reinikanperäntie. Kohteessa sijaitsee Karsimusperän vesistösilta, jonka hyödyllinen leveys on 5,4 metriä. Siltapaikan molemmin puolin myös tiepenkereet ovat muita tieosia kapeampia. Silta on tyypiltään teräsbetoninen laattasilta, jonka vapaa-aukko on 4.0 metriä ja suunnittelukuorma 9 tonnin auto. Silta on valmistunut vuonna 1935. Parantamiskohteesta pohjoiseen noin 1 km etäisyydellä maantiellä sijaitsee vastaavantyyppinen Reinikansalmen silta. Liikennemäärät maantiellä 944 ovat vuonna 2011 tehdyn liikennelaskennan mukaisesti 356 ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus on 23 ajon/vrk. Maantiellä on nopeusrajoitus 60 km/h. Liikenneonnettomuuksia ei tierekisteritietojen mukaan maantiellä ole sattunut viimeisen 5 vuoden aikana. 1.3 Hankkeen perustelut Suunnittelukohteessa olevan Karsimusperän vesistösillan kantavuus on heikko, silta on kapea ja tien suuntaus on siltapaikan molemmin puolin huono. Siltapaikan vesistöpenkereiden kohdalla tien kapeus ja pienipiirteinen vaakageometria aiheuttavat vaaratilanteita ja ovat selvä turvallisuusriski myös kevyelle liikenteelle. Maantiellä 944 Karsimusperän silta ja tiejaksolla tästä pohjoiseen noin 1 km etäisyydellä sijaitseva Reinikansalmen silta ovat tiejakson ainoat kapeat huonokuntoiset vesistösillat. Reinikansalmen sillan uusimisesta on parhaillaan rakennussuunnitelma laadittavana. Tätä taustaa vasten Karsimusperän sillan uusimiselle on vahvat perusteet. 1.4 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Kohteesta on laadittu aikaisemmin 1990 luvun alkupuolella tien parantamissuunnitelma sisältäen uuden sillan rakentamisen. Tiesuunnitelman voimassaoloaikaa on jatkettu kahteen eri otteeseen, mutta sittemmin tiesuunnitelman voimassaolo on rauennut. Keväällä 2013 Karsimusperän vesistösillalle ja tiepenkereiden rakentamiselle vesistöön on haettu vesilain mukaista ympäristölupaa Pohjois- Suomen aluehallintovirastolta. Luvan käsittelyprosessi on kesken.
4 1.5 Maankäyttö, ympäristö ja suojeltavat kohteet Suunnittelualueella ei ole asemakaava eikä yleiskaavaa. Alueen kattaa Itä-Lapin maakuntakaava, joka on vahvistettu 26.10.2004. Suunnittelukohde sijoittuu järvimaisemaan, jossa ranta-alueilla ja kohteessa sijaitsevassa saaressa on vakituista asutusta. Nykyinen maantie pirstoo pienen asutun saaren kahteen osaan. Kohteen vesistö, Kemijärvi on säännöstelty vesivoimatalouden käyttöön. Säännöstellyn veden sallittu yläpinnan korkeus on +149,47 (HW N2000). Alapinnan sallittua tasoa ei ole määritelty ja talvikuukausina osa vesialuetta on kuivillaan. Vesistö jäätyy osittain pohjaan saakka. Itä-Lapin maakuntakaavassa ei suunnittelualueelle ole esitetty suojelukohteita. Suunnittelualueella ei sijaitse tiedossa olevia muinaismuistolain suojaamia kohteita. Suunnittelualue ei sijoitu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY, Museoviraston inventointi). 1.6 Uhanalainen kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelukohteessa ei ole uhanalaista kasvillisuutta tai eläimistöä. 2. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on uusia nykyinen kantavuudeltaan heikko ja kapea silta sekä parantaa tien suuntausta vesistöpenkereiden kohdalla. Tavoitteena on myös leventää nykyinen tie parantamiskohteessa ja luoda siten turvallisemmat liikenneolosuhteet Karsimusperän siltapaikalle. 3. TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 Maantie 944 Maantie 944 (M1) parannetaan rakentamalla uusi vesistösilta Karsimusperän kohdalle. Samassa yhteydessä siltapaikan molemmin puolin parannetaan tien vaakageometriaa. Nykyinen vesistöpenger suunnitteluosan pohjoispäässä levitetään tien länsipuolelta vastaamaan sillan hyödyllisen leveyden mittoja (hl=7,5 m). Tien parantaminen alkaa maantien 19773 liittymäalueelta siten, että myös liittymään kohdistuu toimenpiteitä päätien linjausmuutoksen vuoksi. Vesistöalueen eteläpäässä tie linjataan uuteen paikkaan nykyistä vaakageometriaa parantaen. Tien suuntaus on suunniteltu siten, että nykyinen tie ja silta voivat olla käytössä rakentamisen aikana. Linjaukseen on vaikuttanut toisaalta saaren länsipuolella vesistön pohjalla oleva pehmeikkö, joka syvenee lännen suuntaan. Tielinja kokonaisuudessaan sijoittuu kohteessa olevan pienen asutun saaren länsipuolelle. Silta Uusi silta rakennetaan kolmiaukkoisena teräsbetonisena ulokelaattasiltana. Silta rakennetaan nykyisen sillan länsipuolelle noin 20 m etäisyydelle
5 siten, että liikenne voi rakentamistöiden aikana käyttää nykyistä siltaa. Sillan jännevälit ovat 2,5+12,0+2,5 m ja hyödyllinen leveys on 7,5 m. Sillan alitse rakennetaan talvisin muodostuvan jäänpintatason yläpuolelle moottorikelkkailun mahdollistava tasanne, mikä turvaa moottorikelkkailun risteämisen eritasoisena maantien kanssa myös alkutalven heikon jääpeitteen aikana. Silta perustetaan lyömällä asennettaville teräsputkipaaluille. Paalut varustetaan rakenneteräksisillä kalliokärjillä. Taustapenkereet perustetaan massanvaihdon täytön varaan. Sillan paalutustyöt voidaan suorittaa vasta sillan täyttöjen ja taustapenkereiden painuma-ajan jälkeen. Arvioitu painumisaika on noin 3 kk. Sillan suunnittelukuorma on Lm 1, Lm 3 /1.6.2010. Vesistöpenger Kohteeseen rakennettava vesistöpenger vaatii pehmeiden lieju- ja savi / silttikerrosten poistamista penkereiden / siltapaikan alta. Pehmeikön syvyys vesistön pohjasta on suurimmillaan noin 5 m paalun 440 kohdalla. Täyttömateriaalina käytetään karkearakeisia täyttöaineksia, kuten soraa, louhetta tai riittävän karkeata soramoreenia. Liittymät Suunnitelmassa on esitetty yksityiset liittymät. Joukkoliikenteen järjestelyt Maantielle M1 maantien 19773 liittymäalueella rakennetaan uusi linjaautopysäkki liittymän eteläpuolelle. Pysäkki korvaa ajosuunnassa liittymää ennen sijaitsevan poistettavan pysäkin liittymän pohjoispuolelta. Kuivatus Tiealue kuivatetaan avo-ojin ja rummuin. Tien rakenne kuivatetaan tien sivuojiin. Läjitysalueet Tiealueelta poistettavat tierakentamiseen kelpaamattomat maamassat läjitetään läjitysalueille, jotka hankitaan rakentamisen aikana. Tässä tiesuunnitelmassa ei ole esitetty läjitysalueita. Vesistöpenkereen kohdalla oleva löyhä liejuinen maa-aines läjitetään siten, että maa-aines ei pääse purkautumaan läjitysalueeksi tarkoitetun alueen ulkopuolelle. Tarvittaessa käytetään patorakennelmaa läjitysalueen rajaamisessa. Yksityiskohtaiset läjitysaluesuunnitelmat laatii urakoitsija. Tienpitoaineet Suunnitelmassa ei ole esitetty maa-ainesten ottoalueita. 3.2 Tieympäristö Kohde sijaitsee järvimaisemassa. Suunnitelmassa ei ole esitetty istutuksia tarkoituksella, jotta nykyiset vesistönäkymät säilyisivät avoimina. Tieluiskat nurmetetaan ja vesistöpenkereen kohdalla eroosiosuojataan. Suunnittelukohteen saaressa maa-alueella metsän keskellä oleva purettava tieosa metsitetään.
6 3.3 Haittojen torjumis- ja lieventämistoimenpiteet Suojautuminen eroosiolta vesistöpenkereen kohdalla Maantien luiskat eroosiosuojataan kiviheitokkeella vesistöpenkereiden kohdalla. Eroosiosuojaus ulotetaan 0,5 metrin verran yläpuolelle sallitun ylimmän säännöstelyrajan +149,47 (N2000). 4. SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 4.1 Vaikutukset liikenteeseen Liikenneturvallisuus paranee Karsimusperän siltapaikalla ja parannettavalla tieosuudella tien suuntauksen ja tien leventämisen seurauksena. Maantielle laskettu HEVA-vähenemä vuositasolla huomioiden tiegeometrian parantaminen ja tien leventäminen on 0.004. Maantiellä säilyy nykyinen nopeusrajoitus 60 km/h. 4.2 Vaikutukset ympäristöön Maankäyttö Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta maankäyttöön. Tien rakentaminen kokonaisuudessaan pienen asutun saaren länsipuolelle poistaa nykyisen maantien saarta pirstovan vaikutuksen ja siten eheyttää maankäyttöä saaressa. Tiealueiden rajat on esitetty suunnitelmakartoilla. Uutta tiealuetta tarvitaan noin 1,03 ha. Suurin osa uudesta tiealueesta sijoittuu nykyiselle vesialueelle (0,77 ha). Vanha tiepohja saaren kohdalla metsitetään. Sivuun jäävä maa/vesialue palautuu viereisille maanomistajille. Rakennukset, rakenteet ja suojelukohteet Sivuun jäävä nykyinen maantie ja silta puretaan uuden sillan ja tierakenteen valmistuttua. Rakentamistoimenpiteet eivät aiheuta muita kiinteiden rakennusten tai rakenteiden purkua. Suunnittelualueella ei ole suojelualueita. Johdot ja laitteet Suunnittelualueella sijaitsee Rovakairan ilmajohtoja. Rovakairan ilmajohtoja tulee varoa nykyisiä vesistöpenkereitä purettaessa. TeliaSoneran johtolinjat on purettu suunnittelutyön aikana. Uusille johtolinjoille TeliaSoneralla ei ole tarvetta kohteessa. Kohteessa sijaitsevaan Kemijärven kaupungin vesijohtoon ei ole siirtotarpeita. Vesijohdon laitteita tulee suojata tarvittaessa rakentamisen aikana maantien 19773 liittymäalueella.
7 Maisemakuva Hankkeen toteutus muuttaa hieman nykyistä maisemakuvaa tielinjan siirtyessä vesistöpenkereen kohdalla uuteen paikkaan. Kohteessa säilyy kuitenkin edelleen hallitsevana järvimaisema. 4.3 Vaikutukset talouteen Hankkeen arvioidut rakentamiskustannukset lunastuskustannuksineen ovat noin 0,97 M (maku-indeksi 8/2013 136.7, 2005=100). Hankkeen toteutuksen kustannuksista vastaa Lapin ELY-keskus. 5. SUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT LUVAT JA SOPIMUKSET Sillan ja vesistöpenkereiden rakentamiseen sekä nykyisten vesistöpenkereiden purkamiselle on haettu Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta vesilain mukaista ympäristölupaa. Hankkeen toteuttamista varten ei ole haettu erillistä maa-aineksen ottolupaa. Tiesuunnitelmassa ei ole myöskään esitetty läjitysalueita. Suunnitelmaan ei sisälly muita erityisiä lupia tai sopimuksia. 6. EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEET 5.1 Hyväksymisehdotus Hyväksymisehdotus hankkeesta maantien 944 parantaminen Karsimusperän sillan kohdalla, Kemijärvi: Tie paaluväli poikkileikkaus pituus (m) piir. nro M1 115-835 7/6,5 720 3T-1 M2 0-40 6.5/5.5 40 3T-1 Tiealue Suunnitelmakartalle esitetty tiealue otetaan haltuun tietoimituksen yhteydessä. Näkemä- ja suoja-alueet Tiesuunnitelmassa on esitetty näkemä- ja suoja-alueet. Suoja-alueen laajuus ulottuu tien keskilinjasta maanteillä M1 ja M2 20 m teiden molemmin puolin. Liittymät Yksityiset liittymät on esitetty suunnitelmakartoilla ja liittymäluettelossa. Laskuojat: Parannuskohteeseen ei sisälly laskuojia.