Ydinvoima- ja suurhankeaiheis OSAAMISEN VARMISTAMINEN POHJOIS-SUOMESSA 1
ESIPUHE Vesa Martinkauppi TKI-päällikkö Ctria-ammattikorkeakoulu Oy, CENTRIA tutkimus ja kehitys Vesa Martinkauppi VUODEN 2012 ALUSSA silloin esim mie mi mieh eh h i es esititi min inul ulle ul le kys y ym y yks, olisinko kiinnostunut ryhtymään hiljattain ydinvo oim mal alan koulu ala lu utu tust s ar st arpe peid pe id id d n ympärille kootun pohjoissuomalaist oppilaitost verkkossto ton ko oor ord dina naat na atto at tor ksi. Fnovoima Oy oli tori edellis vuod puolella tehnyt päätöks k ks sä sä ä rak ak ta taa ta a yd y in invo v im mal alai lai aito toks to ks ks e Pyhäjoelle. Ctria-ammattikorkeakoullu lu val alikoi ikkoi oittu tui tule tui tu ule leva leva v a vo voiimal alai aiito a osta sta lä lähi hiimp mpän ä ä korkeakouluna koordinoimaan oppilaito ost yh y te eis istyöt ötä, ä, jon nk ka a py yrrki kim myksä ä olilisii selvittää ydinvoimaan liittyvi tekniika an ala an lan os lan o aamiisttar arp peett ja kehittää niihin pe liittyviä opetussisältöjä. Fnovoima olii al alus u ta us ta saakka aktiivisesti mukana tukemassa koulutusorganisaatioid ve erk sttoi erko er oitu tumi tumi mist s a ko st koro rost s ae st a, n, ett ttä ä Py Pyhäjo n voimalaitoks vuoksi ei ole tarpe pe erusta t a uu u tt tta koul u uttus usohje j lm maa a. OTIN TEHTÄVÄN VASTAAN ilman mittään käs äsititys y tä,, millaisestta v ve erkostostta ol olissi kyse ja mihin suuntaan se lähtisi kehittymää än. Ilo loks ksi sain huoma mata, että tu uo ollllo oiin kasassa ollut ryhmä oppilaitost edus sta ajijia a ol oli innostun nut yht h ei eistyöstä äk ke es sk ke nä ää än ja sainkin pian verkostolta tehtäväksi lä ähte äht äh teä kokoamaa teä aan hankerahoi aa oiittu us stta ve verk verk rkos osto ton n seksi. seks pitkäjänteis kehitystyön käynnistämis YHTEENSÄ 15 KOULUTUSVERKOST TON J JÄ ÄSE SENTÄ läht hti m ht hti mu uka kaan an val almi m st mi ste elle em ma aa an Ydinosaajat-hanketta, jonka tavoittea ao olli kke ehittää ver erk ko ostol ost sto st ollle lle le yht htei e se sett toim toim to miin ntta ata tava at sekä edistää oppilaitost koulutusvalm miuk mi ukksia suur urrha hank nkke keis isiiiin lil ititty ty. Ydinosaajat-hanke käynnistyi vuonna 2 20 015 5 yht e nä ku ulu luva an EU U-o oh hjje ellm ma akaud ka aud ud e n simmäisistä rahoituspäätöks saan neist sta a ha an nk kkeis keista ke issta ta.. Ha Hank an nkkk ke ee n aikan ikka an na po p hjoi hjjo oiissuomalaist oppilaitost verkostosta a on mu uot otou outu tunu tu nut Po Poh hjjo joi ois s--su Suom om me n kou oulu lu-tusverkosto, joka pyrkii tarjoamaan kou ulut utus uso orrga o an niiis saat sa atio oilille e ydi din nv vo oiima maan an ja su uu urrhankkeisiin liittyvän yhteis foorumin mahd hd do olllliist istae stae st ttiied ied don on ja os osaa osaa aami ami m se ja jaka kam miis se hkilöstölle ja opiskelijoille sekä toimint nta--al nt alu ue e e yri rity tyk ks siillle si le ja si s do dosr srryh sryh yhm miililllle. e. TÄMÄ JULKAISU KERTOO YDINVOIM MAAN JA SUUR MA SU UUR URHA HANK NKKE KEIS ISII IIN lliiititty IIN tty t vi vi i osaamistarpeid kartoittamisesta ja ope petu tuss uss sis isä ällltö töj tö j ke je kehi hitt tt ä äm mises ises is estä tä ä osa sana a Ydinosaajat-hanketta. Julkaisussa käyd dää ää än n lä äp pii Yd diino nosa osa saaj ajjat att-h a t-h ha an nkk kkee e tä tärrk kei eimmät mm mä ätt konkreettiset tulokset ja tuotokset sekä ä ke errrot ro ota taan taa an, n, m miite t hank t hank ha nkkke ke ee es ssa sa ke eh hititet etty yä toimintaa jatketaan ja kokemuksia hyöd dynn yyn nn ne etä tää än n kou oullu utu usver sve sv errko kost sto os ssa sa ha an nk kk ke ee päättymis jälke. Pohjois-Suom ko koul kou uluttus u verk ve erk r osstto o on ti tiet etääk ää ä äk ks ss e ni S Su uo om m laajin eri koulutusaloj ja -asteid vä älin äl in n yht htei e sttyö öellin n. Tä Tällllä ju julk lkai a su sulllla ha halu luam amme me jakaa Ydinosaajat-hankkeessa syntyne eittä hy hyvi viä iä käyt yttä än nte eititä ä ja ja keh ehiitttä ämi mis sk ko oh h htteit teiitta te tukeaksemme koulutuks päättymätö önt ntä ke ehi hittäm tttä äm mispr issp prros oses ses essi essi sia. sia. a. 2
SISÄLLYS Projektin hallinta ja verkostosuhteet Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasiat suurhankkeissa Kone ja metalli Raktamin Automaatio- ja tietojärjestelmät Sähkö- ja ergiatekniikka Prosessitekniikka ja kemia Koetut haasteet ja hyödylliset vinkit Alku sadan vuod yhteistyölle Ydinosaajat hanke tuotti osaavia opettajia sekä laatujärjestelmät tuntevia yrittäjiä ja nuoria 4 7 8 9 10 11 12 14 15 16 Julkaisu kertoo Ydinosaajat-hankke (S20136) tuloksista ja hankkeessa kehitetyn toiminnan hyödyntämisestä Pohjois-Suom koulutusverkostossa. Julkaisun osoite: www.pohjoinkoulutus. Päätoimittaja: Virve Antinoja, projektipäällikkö, Ctria AMK Taitto: Outi Leipälä, mediatekniikan insinööri-opiskelija, Ctria AMK Fnovoima Oy 3
Projektin hallinta ja verkostosuhteet Virve Antinoja Projektin hallinta ja verkostosuhteet -työpaketin vastuuhkilö Ydinosaajat-hankke projektipäällikkö, Pohjois-Suom koulutusverkoston koordinaattori Ctria-ammattikorkeakoulu Oy Virve Antinoja PROJEKTIN HALLINTA JA VERKOSTOSUHTEET työpaketti vastasi siitä, että hankke toteuttamisessa noudatetaan päärahoittajan antamia vaatimuksia ja ohjeita. Lisäksi työpaketin vastuulla oli koulutusorganisaatioid verkostoitumis tukemin, pohjoinkoulutus. sivuston luomin, julkisuudesta ja tiedotuksesta huolehtimin sekä verkoston yhteistoimintamallin kuvaamin. TEKNIIKAN KOULUTUKSEN OSA-ALUEISTA, jotka liittyvät ydinvoimaan ja suurhankkeisiin mukaan pääsivät: kone ja metalliala, raktamin, automaatio- ja tietojärjestelmät, sähkö- ja ergiatekniikka sekä prosessitekniikka ja kemia. Laatu, turvallisuus ja ympäristöasiat sisällytettiin läpileikkaavasti kaikkiin työpaketteihin. Näistä koulutuks osa-alueista ja tehdyistä toimpiteistä kertovat aihealue vastuuhkilöt tämän julkaisun kirjoituksissa. HANKKEEN TEHTÄVIÄ EDISTETTIIN erilaisin toimintatavoin ja samalla testattiin koulutusorganisaatioid verkostomais yhteistyön toimintamalleja. Osa työpaketeista eti linjaorganisaatiomaisesti (hankesuunnitelmassa kuvatulla tavalla) ja osa työpaketeista edisti kaikkia työpaketin tehtäviä yhdessä toimi. Hankke jälkeis, omaehtois ja aktiivis yhteistyön jatkamis kannalta oli hyvä, että saman tekniikan alan opetustehtävissä työsktelevät ihmiset tulivat hankeaikana keskään tutuksi, tottuivat tekemään horisontaalista yhteistyötä ja näkivät mitkä mahdollisuudet yhteistyössä on. Hanketyön ohella tutuksi tulivat koulutusorganisaatioid asiantuntijoid osaamiset ja työnteon mallit, oppimisympäristöt sekä yritysyhteistyö. Jotkin hankke aikana havaitut kehittämistoimpiteet vaativat aikaa toteuttamise ja tulokset ovat nähtävissä vasta paljon myöhemmin. KOULUTUSVERKOSTON SITOUTUMISTA, NÄKYVYYTTÄ JA TUNNETTUUTTA haluttiin edistää kehittämällä verkostolle yhtein visuaalin ilme ja nimi: Pohjois-Suom koulutusverkosto Nimi otettiin heti kehittämis jälke käyttöön koulutusverkoston kokouskutsuissa, muistioissa sekä hankke markkinointipostereissa. YHTEISTEN SÄÄNTÖJEN LUOMINEN oli yhtä hankke tehtävänä. Sääntödokumtin työstämis tavoittea oli, että se soveltuisi osaajaverkoston puitesopimukseksi. Nyt hankke päätösvaiheessa puitesopimus on lanseerattu koulutusverkostolle ja tavoittea on kevään 2017 aikana solmia koulutusverkoston organisaatioid kesk sopimus ydinvoimaan ja suurhankkeisiin liittyvästä koulutus-, tutkimus-, kehittämis ja innovaatioyhteistyöstä. Yhteistoimintamallissa sovitaan, että Pohjois-Suom koulutusverkosto (suurhankkeid osaamisverkosto) kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa toimintaa koordinoivan organisaation/ koordinaattorin koolle kutsumana ja että verkosto seuraa ja arvioi puitesopimuksessa sovittuj tavoitteid toteutumista. Kokoust järjestämistä ja isännöintiä pyritään kierrättämään jokaisessa verkoston organisaatiossa vuorollaan. Koordinoiva organisaatio/koordinaattori valitaan sovituksi ajanjaksoksi (esim. 1-3 vuotiskaudeksi), joka päätetään edellis vuod viimeisessä kokouksessa. Osallistuva organisaatio voi nimetä varsinais osallistujan ja varahkilöitä verkostotyöhön. Verkostotyössä toimitaan vastavuoroisesti yhteisesti sovittuj päämääri mukaisesti: 4
Juhani Niskan Verkoston yhteyshkilöt opintomatkalla tutustumassa kansainvälise atomiergiajärjestöön (IAEA). VERKOSTOMAINEN TYÖSKENTELYTAPA edellyttää luottamuks ja sitoutumis lisäksi jäst tuntemista: mitä toiveita, tarpeita ja osaamista verkostossa on. Verkostomaista toimintatapaa edistettiin koulutusverkoston neljännesvuosittaisilla tapaamisilla sekä tiiviillä ja aktiivisella yhteydpidolla osaajaverkoston toimijoid kesk. Yhteyshkilöid opintomatka IAEA:lle (kansainvälin atomiergiajärjestö) ja Mochovc ydinvoimalaan syvsi verkoston tietoutta kansainvälise verkostotoimintaan sekä ydinvoimaan ergiantuotantomuotona ja lisäsi keskinäistä tuntemusta, sitoutumista ja luottamusta. Osaajaverkoston toimijat tekivät piemmissä ryhmissä opintomatkoja myös kotimaassa. Raktamin työpaketti järjesti koulutustilaisuud Fnovoiman koulutusraknuksessa Pyhäjoella ja vieraili Hanhikivi 1 -työmaalla. Sähköja ergiatekniikan työpaketissa vierailtiin Outokumpu Oy:lla Torniossa, automaatio- ja tietojärjestelmät -työpaketissa vierailtiin ABB:lla Vaasassa ja prosessitekniikan ja kemian työpaketti teki tutustumismatkan Olkiluodon ydinvoimalaan Eurajoelle. Hankke loppuvaiheessa toteutettiin vielä kaikille hanketyöntekijöille yhtein verkostoitumis- ja tutustumismatka Metsä Fibr Äänekosk biotuotetehdasprojektiin. Hankeaikana verkostoitumista edistettiin myös pitämällä yhteyttä sidosryhmiin, jotka ovat mukana toteuttamassa Pohjois-Suom suurhankkeita. OSAAJAVERKOSTON YHTEINEN VESTINTÄKANAVA oli hankke tavoittea. Pohjoinkoulutus. -sivusto julkistettiin 27..2016. Sivusto toimii verkoston sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä ja on suunnattu koulutusverkoston hkilöstölle, toiminta-alue yrityksille sekä koulutusta lähellä oleville sidosryhmille. Kaikki hankke aikana laaditut valmnusmateriaalit ja julkiset aineistot ovat ladattavissa sivustolta. Hankke päätösvaiheessa sivustoa kehitettiin vielä lisäämällä oikopolut opetusmateriaaleja etsivälle opetushkilölle ja lyhytkurssia tai täydnyskoulutusta etsivälle yritysedustalle. Virve Antinoja Pirjo Juntun ja Hannele Mesilaakso-Aartela (Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto), Jouni Kähkön (BusinessOulu) sekä Virve Antinoja Fnovoiman koulutusraknuks 5
Fnovoima Oy Hankeaikana valmnettiin noin 300 opettajaa ydinvoimaan ja suurhankkeisiin liitty OPETTAJILLE JA ASIANTUNTIJOILLE SUUNNAT- TUIHIN VALMENNUKSIIN osallistui hankeaikana noin 300 hkilöä. Kaksipäiväin suurhankeosaajavalmnus pidettiin Oulussa 17.-18.3.2016. Lisäksi erillisiä ydinvoimaan ja suurhankkeisiin keskittyviä valmnuksia järjestettiin osaajaverkoston toimipisteissä Oulussa, Raahessa, Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Haapavedellä, Ylivieskassa, Kokkolassa ja Kajaanissa. Raktamis työpaketissa järjestettiin Suurhankkeid raktamin koulutus Pyhäjoella, sähkö- ja ergiatekniikan työpaketissa järjestettiin kouluttaji täydnyskoulutus Kemissä 30.11.2016 sekä ydinvoimalaitoks simulaatio-ohjelman käyttökoulutus Ylivieskassa 24.3.2017. HANKETIEDOTUSTA HOIDETTIIN HANKEAIKA- NA USEITA ERI KANAVIA KÄYTTÄEN. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin hankeaikana kolme. Myönteis rahoituspäätöks jälke pidettiin simmäin tiedotustilaisuus Oulussa Oulun seudun ammattiopistolla 24.2.2015, välisaavutuksista tiedotettiin Pyhäjoella Energy Towerissa 27..2016 ja hankke päättyessä järjestettiin seminaari, joka suunnattiin koulutusverkoston hkilöstölle, yrityksille ja koulutuks sidosryhmille. Ydinvoimaa ja suurhankkeita koulutuks näkökulmasta tarkastelevia artikkeleita julkaistiin hankeaikana toiminta-alue lehdissä. Jokaiselle toteuttajaorganisaatiolle toimitettiin A3-kokoisia postereita ja lisäksi hankittiin 5 kpl kannettavia kuvatelineitä eli roll-up:ja. Hankke sivustolle linkitettiin Twitter-hashtag #Ydinosaajat, jonka kautta tiedotettiin hankke puitteissa järjestetystä opettajavalmnuskiertueesta, koulutustilaisuuksista, vierailuista ja seminaareista. Hankke toteuttajaorganisaatioid kotisivuilla kerrottiin hankkeesta ja Pohjois-Suom koulutusverkostosta. YDINOSAAJAT-HANKKEEN TÄRKEIMPÄNÄ TULOKSENA voidaan nähdä aktiivin koulutusverkostotoiminta sekä myönteis kehitystoiminnan ylläpitämin toimijoid kesk hankke päättymis jälke. 6
Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasiat suurhankkeissa Jukka Matero Laatu-, turvallisuus- ja ympäristö -tehtävän vastuuhkilö PSK-Aikuisopisto LAATU-, TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖASI- AT TEHTÄVÄ liittyi hankke jokaise viite toimialakohtaise työpakettiin läpileikkaavana teemana. Tehtävän tavoittea oli suunnitella laatu-, turvallisuus ja ympäristöalan koulutuspaketit ko. viid toimialan tutkintoon johtaviin koulutuksiin sekä täydnyskoulutuksiin. Paketteihin tuli sisällyttää myös tietoa toimialakohtaisista pätevyysvaatimuksista, säädöksistä ja standardeista. Tavoitteid määrittely vaihteli toimialoittain jonkin verran. Lisäksi tavoittea oli tuottaa vastaavaa sisältöä yrityksille suunnattuun koulutuspakettiin ja valmnusohjelmaan, joid kautta valmnetaan yrittäjiä laatimaan yritykselle laatujärjestelmä sekä toimimaan alihankkijana suurhankkeissa. Tutustumismatkat sekä valmnuksiin osallistumin sisältyivät myös tehtävän tavoitteisiin. Suunnitelmassa koulutuspaketti kestot rajattiin 1-3 pv:n mittaisiksi. TEHTÄVÄN TOTEUTTAMISEEN KÄYTET- TIIN OPPILAITOSVERKOSTOSTA SAATAVAA ASIANTUNTEMUSTA. Keskeisessä roolissa koulutuspaketti laadinnassa toimivat kaksi työryhmää. Työryhmi ajatuksia ja suunnitelmia esiteltiin ja sparrattiin tehtäväpaketti kokouksissa. Näistä kokouksista saatiin kommtteja ja näkemyksiä koulutuspaketti laadintaan. Työpaketti kokouksissa käytyj keskusteluj pohjalta päädyttiin mm. siih ratkaisuun, että tutkintoon johtaviin koulutuksiin ja täydnyskoulutuksiin laadittiin kaksi pakettia. Ensimmäin paketti on ammatilliselle toiselle asteelle ja kattaa perus-, ammatti- ja erikois-ammattitutkinnot. Toteuttava opettaja täsmtää teemoj käsittelyn näkökulmaa ryhmän tutkinto- ja lähtötason mukaisesti. Toin paketti laadittiin ammatillis korkeakoulutuks tutkintoihin. Lisäksi laadittiin kolmas yrityksille suunnattu koulutuspaketti, jossa keskitytään antamaan perustietoa laatujärjestelmän laatimisesta. KOULUTUSPAKETIT OVAT YHTEISET kaikille hankkeessa mukana olevalle viidelle koulutustoimialalle. Tähän ratkaisuun päädyttiin yhteistyössä tehtäväpaketti työryhmi kanssa. Paketti sisältä ja niihin liittyvistä lisämateriaaleista löytyy myös toimialakohtaista tietoa. 7 PSK-Aikuisopisto TUOTOKSENA SYNTYIVÄT T kolme koulutuspakettia. Kukin paketti koostuu opetussuunnitelmasta, kouluttajalle suunnatusta toteuttamisohjeesta ja opettajalle suunnatuista teemakohtaisista diasarjoista. Lisäksi kuhunkin pakettiin kuuluu vielä muuta lisämateriaalia. Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöosaamin suurhankkeissa, ammatillin toin aste, 3 pv Ammatillis tois aste paketin työsti kolmihkin työryhmä, johon kuuluivat vastuuhkilön lisäksi lehtorit Ilari Alatalo ja Veli-Pekka Raatikka Oulunseudun Ammattiopistosta Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioid suunnittelu ja johtamin suurhankkeissa, ammatillin korkeakoulutus, 5 opintopistettä. Paketin työsti kolmihkin työryhmä, johon kuuluivat vastuuhkilön ohella lehtori Pekka Juntun Kajaanin ammattikorkeakoulusta ja yliopettaja Antero Stius Oulun ammattikorkeakoulusta. Tehtävää sparrasivat Jari Kurtelius Kajaanin AMK:sta ja Pekka Uutela Lapin AMK:sta. Toiminnan laadun kehittämin ja johtamin piyrityksessä, yrityskoulutus, 1 pv (2x4h) Yrityksille suunnatun koulutuspaketin laadinnasta on vastannut erityisasiantuntija Jukka Matero, PSK-Aikuisopistosta. TEHTÄVÄN TOTEUTTAMISTA VARTEN työryhmät koottiin sisältöteemoj asiantuntija-opettajista eri oppilaitoksista. Näin saatiin mukaan hyvä ja laaja asiantuntemus. Tätä asiantuntemusta pystyttiin hyödyntämään tekemällä selkeä työnjako, jossa kukin vastasi omasta sisältökokonaisuudestaan. Työn edistymistä seurattiin ja jäntevöitettiin noin kerran kuukaudessa toteutetuilla ryhmäkohtaisilla kokouksilla. Välillä tehtävän vastuuhkilö toimitti ryhmän ajatuksia ja suunnitelmia tehtäväpaketti kokoust käsittelyyn, joista saatuja kommtteja hyödynnettiin tehtävän työstämisessä. Tämä osoittautui hyväksi ja tuloksia tuottavaksi työtavaksi.
Kone ja metalli Leo Aho Kone ja metalli työpaketin vastuuhkilö Raah koulutuskuntayhtymä Leo Aho KONE JA METALLI TYÖPAKETIN TAVOITTEEKSI hanke aikana muodostui suurhankkeid kannalta kattavan hkilöpätevöintitarjoaman muodostamin Pohjois-Suome. Tarjoaman teknisä taustana on Painelaitedirektiivi 2014/68/EU (PED), Teräsraknustuoteasetus CPR 305/2011, SFS-EN 10 0-1 A1, SFS-EN 10 0-2 A1 sekä Hitsauks laadunvarmistus ja hitsausstandardit, EN-SFS ISO 3834. Koulutusorganisaatioid yhteis tarjoaman taustalla on kolme hyväksyttyä tarkastuslaitosta, joid yhtein palvelu- ja neuvonta toiminta kattaa laajasti hitsaukse liittyvät pätevöinnit. TUOTOKSENA SYNTYI arvio suurhankkeissa tarvittavi laatu- ja ympäristöstandardi vaikutuksesta tutkintoon johtaviin koulutuksiin. Lisäksi työpaketissa tehtiin laatu-, turvallisuus ja ympäristö koulutuspaketti kone- ja metallialan tutkintoon johtaviin koulutuksiin sekä täydnyskoulutuksiin. HANKKEEN AIKANA KOKEILTIIN TOIMINTATA- POJA JA TYÖKALUJA VERKOSTON YHTEISTOIMINTAAN. Koulutusverkoston tarjoamassa on nyt hkilöitä ja koulutuks mettelytapoja, jotka myös täyttävät kolmannelle osapuolelle asetetut vaatimukset EU:n painelaitedirektiivin (PED 2014/68/EU) osalta. HANKEAIKANA KUVATTIIN OSANA PÄTEVÖINTI-TARJOAMAA Pohjois-Suom koneja metallialan jatko-, täydnys ja muutoskoulutust sisällöt, kouluttaji osaamisalat sekä olemassa olevi oppimisympäristöj tarjoamat mahdollisuudet. Lisäksi muodostettiin kuvaus Pohjois-Suom kone- ja metallialan jatko-, täydnys ja muutoskoulutust sisällöistä kouluttaji osaamisaloita sekä olemassa olevi oppimisympäristöj tarjoamat mahdollisuudet hitsaaji ja operaattoreid pätevyyskokeid sekä hitsausmetelmäkokeid valvonnasta. Brahe 8
Raktamin Janne Mäpää Raktamin -työpaketin vastuuhkilö Raknusteollisuud koulutuskeskus RATEKO Janne Mäpää Virve Antinoja Jaakko Sorvoja (Raknusliike Sorvoja) valmtaa opettajia Suurhankkeid raktamin koulutustilaisuudessa. RAKENNUSALAN TYÖPAKETIN TYÖSKEN- TELYYN osallistui yhtesä kuud koulutusorganisaation edustajia. Työsktelytapana olivat tiheät kokoustapaamiset koko työryhmän kesk ja kokoust välissä tehtäväkohtaist töid edistämin piemmissä ryhmissä. Alusta lähti esiin nousi malli, jossa kaikki työpaketin osallistujat tekivät yhdessä kaikkia tehtäviä, vaikka hankesuunnitelmassa olikin vastuutahot nimettyinä. Tämä malli auttoi sisäistämään työpakettia ja tehtäviä kokonaisuuta. TUOTOKSENA SYNTYI ympäristö-, laatu- ja työturvallisuus -koulutusohjelmat toiselle asteelle ja AMK-tasolle, opettaji työssäoppimis malli, opettaji ja oppimisympäristöj nykytilannekartoitus suurhankkeita vart, raktamisalan opettajille kohdnettu koulutustilaisuus Pyhäjoella sekä yrityksiä palvelevi koulutust tilannekatsaus koulutusorganisaatioittain. AKTIIVISET KOKOONTUMISET auttoivat yhteis päämäärän hakemisessa. Samalla koulutusorganisaatioid raknusalan hkilöstö oppi tuntemaan toisiaan ja yhteistyön tekemin on jatkossa helpompaa. HANKKEEN ALUSSA KOULUTUSORGANISAATIOIDEN HENKILÖITÄ VAIHTUI ja työn alkuunlähtö oli haastavaa. Hankesuunnitelman laatijat olivat eri hkilöitä, kuin hankkeelle työtä tekevät hkilöt ja sit punais langan löytymin olisi voinut olla nopeampaa. Lopullin kokoonpano hitsautui hyvin yhteis asian edistämiseksi ja hyvällä yhteishgellä huolaiheisiin löytyi aina ratkaisu. Myös laajaalain ammatillin osaamin ja aikaisemmissa hankkeissa työsktely auttoi tulost saavuttamisessa. SUURIN OPPI oli, että hankesuunnitelmavaiheessa tulee olla jo hankehkilöiksi suunniteltuja tekijöitä mukana. Näin varmistetaan nopeampi liikkeellelähtö ja tavoitteid sekä tuotost aikaansaamin on aikataulullisesti varmempaa. Koulutusorganisaatiot sitoutuvat hankehakemusvaiheessa työajan varaamise, jot siih pitäisi löytyä resurssia hankeaikana. Koulutusorganisaatioissa opetustyön, hanketyön ja muid töid mitoitusongelmat tuovat haasteita hankke työstämise tavoiteaikataulussa. YDINOSAAJAT-HANKKEEN TYÖPAKETTIEN VETÄJIEN VÄLILLÄ suunta oli työn edistyessä koko ajan parempaa. Työpaketti välist tuotost ja hkilöstön välillä tiedonjako oli suppeampaa. Tosin hankkeese osallistuvat osapuolet ovat maantieteellisesti laajalla alueella ja kontaktitapaamiset eri työpaketti tekijöid kesk olisi ollut haastavaa. 9
Automaatio- ja tietojärjestelmät Kati Mehtomaa Automaatio- ja tietojärjestelmät -työpaketin edustaja Oulun seudun ammattiopisto Kati Mehtomaa AUTOMAATIO- JA TIETOJÄRJESTELMÄT -TYÖPAKETIN toiminnan lähtökohtana oli luoda kokonaiskuva yhteistyöverkoston automaatio- ja tietojärjestelmi nykyisistä koulutusohjelmista, hkilöstö- ja laiteresursseista, ohjata oppilaitoksia ja alan opettajia kohti verkostomaista yhteistoimintaa, kasvattaa opettaji suurhankeosaamista sekä kehittää suurhankkeisiin liittyvää työelämäyhteistyötä luomalla toimintamalleja. TYÖPAKETIN KONKREETTISENA TUOTOKSE- NA syntyi muun muassa opetusmateriaalia laatu, turvallisuus ja ympäristö teemaan, toimintaympäristökartoitus, suunnitelmat automaatio- ja tietojärjestelmi koulutusohjelmi kehittämisestä, työpaikkaohjaaji koulutuks kehittämisestä, työharjoittelun kehittämisestä sekä opiskelijoid työssäoppimis toteutusmalli. TYÖPAKETIN AKTIIVISINA PÄÄTOIMIJOINA TYÖSKENTELIVÄT ALAN OPETTAJAT. Toimintatapa vahvisti aidon alakohtais verkostoitumis syntymistä ja syvemistä. Työpaketin sisällä tehtäviä ja teemoja työstettiin piryhmissä, pareittain sekä yhteisesti koko työpaketin kesk. Tehtävi toteutuks kannalta tuottavimpia olivat yhteistyötapaamiset sekä tutustumiskierrokset oppilaitost oppimisympäristöihin. Työpaketin toiminnassa hyödynnettiin myös videoneuvottelutyökaluja, jotka toimivat hyvänä ratkaisuna silloin, kun aikatauluj yhtesovittamin muutoin oli haastavaa. VERKOSTOMAINEN TOIMINTATAPA avasi toimijoid välis vuoropuhelun, jonka mahdollisti vaihtoehtoist suurhankkeid erityispiirteitä huomioivi toimintamalli ja sisältöj kehittämis. Luotuja toimintamalleja ja sisältöjä on mahdollista ottaa käyttöön oppilaitost vakiintuneid käytänteid ja toimintamalli rinnalle. Toimijoid välistä yhteistyötä syvnettiin järjestämällä työpaketin toteuttaji yhteistyöseminaari Kalajoella sekä toteuttamalla yhtein yritysvierailu Vaasan ABB Oy:n Power Gerationille sekä osallistumalla suurhankkeisiin liittyviin seminaareihin ja valmnuksiin. SUURHANKKEISIIN KOHDENNETTUA KOULU- TUSMATERIAALIA tai koulutustoimintaa palvelevaa jäsneltyä tietoa on saatavilla niukalti. Automaatio- ja tietojärjestelmät työpaketin keskeiseksi tiedonhankintamuodoksi valittiin suurhankkeisiin osallistuneid toimijoid hkilökohtaist haastatteluj toteuttamin. Yrityshaastatteluj avulla saatiin tietoa muun muassa, millaisia teemoja ja asioita opetuksessa tulisi painottaa. Haastattelumetelmää hyödynnettiin myös työssäoppimis toimintamallin kehittämisessä, jossa yrityst lisäksi haastateltiin opiskelijoita. Hkilökohtaisia haastatteluja toteutettiin puhelinhaastatteluin sekä tapaamist yhteydessä nalta mietittyj kysymyst pohjalta. HANKKEEN AIKANA TOIMIJOIDEN KESKINÄI- NEN LUOTTAMUS KASVOI ja muodosti perustan oppilaitost väliselle jatkoyhteistyölle. Hankke jälkeisiä yhteisinä kehittämisteemoina nähdään muun muassa yhteis peruskoulutuks opetusmateriaalipankin luomin. Yhteistyö toimijoid välillä jatkuu tiedon jakamis ja toisilta oppimis muodossa. 10
Sähkö- ja ergiatekniikka Jari Halme Sähkö- ja ergiatekniikan -työpaketin vastuuhkilö Ctria-ammattikorkeakoulu Oy Jari Halme Virve Antinoja Sähkö- ja ergiatekniikan opettajia vierailemassa Outokumpu Oy:lla Torniossa. SÄHKÖ- JA ENERGIATEKNIIKAN TYÖPAKETTI toimi linjaorganisaatiomaisesti. Työpaketti jakautui projektisuunnitelman mukaisiin tehtäviin, joilla oli nimetty vetäjä. Tuloksa syntyi toimintaympäristökartoituksia, koulutusaineistoa, kumppanuussopimusmalli sekä koulutustilaisuus ja vierailu suurteollisuute. HANKEHENKILÖIDEN YHTEYDENPITOON käytettiin Adobe Connect Pro:ta, puhelinkeskusteluja työpaketin vetäjän ja tehtävän vetäji kesk, sekä sähköpostikirjevaihtoa. HANKKEEN AIKANA LUOTIIN TOIMINTA- MALLEJA ammattikorkeakouluj ja ammattiopistoj yhteistyön tiivistämiseksi, esim. insinööriopiskelijoid toimimisesta suunnittelijoina ja työnjohtajina ammattiopistoj projekteissa sekä ammattikorkeakouluj harjoittelukäytäntöj kehittämiseksi ammattiopistoj tapaiseksi kiinteäksi yhteistyöksi yrityst kanssa. Hankeaikana on luotu myös koulutusaineistoa, jota eri koulutusorganisaatiot voivat hyödyntää tutkintoon johtavassa koulutuksessaan, jatkokoulutuksessaan ja palvelutoiminnassaan. HAASTEITA HANKETYÖHÖN AIHEUTTI mm. tiedonjakoalusta, joka valmistui suhteellis myöhään eikä ollut hankke käytettävissä viestintäkanavana. Myös työpaketin vetäjän työaikavaraus projektille osoittautui riittämättömäksi. YHTEISTYÖ JATKUU HANKKEEN JÄLKEEN. Hankeaikana järjestetyissä koulutustilaisuuksissa ja niihin liittyvissä ryhmätöissä ammattikorkeakoulut, ammattiopistot ja täydnyskoulutusta tarjoavi organisaatioid edustajat tutustuivat toisiinsa ja loivat hkilösuhteet tulevaa yhteistyötä vart. YHTEISTYÖVERKOSTON SÄHKÖ- JA ENER- GIATEKNIIKAN ALAN KOULUTTAJIEN kerran vuodessa tapahtuvaa kokoontumista tullaan suosittelemaan yhteistyöverkoston jäsille. 11
Prosessitekniikka ja kemia Antti Pöyry Prosessitekniikka ja kemia -työpaketin vastuuhkilö Oulun seudun ammattiopisto Antti Pöyry PROSESSITEKNIIKKA JA KEMIA -HANKERYHMÄ toimi ja saavutti tavoittesa tehtäviin osallistuneid hkilöid työseminaari suunnitteluna ja pohdintana. Hankesuunnitelmaan kirjatut tehtäväpaketin tavoitteet purettiin miellekartaksi yhdelle A4-arkille, jotka työstettiin raportiksi. Miellekartta on havaittu monipolvisissa tavoitteissa hyväksi visualisoinnin tavaksi. Koulutuks järjestäjillä ei ollut antaa hankke yhteiskäyttöön muita hanketyökaluja kuin MsO c tekstinkäsittely- ja esitysgra ikka ohjelmat. LAATU-, TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖ tehtävä on tuottanut työpaketeille yhteiset koulutuskokonaisuudet, jotka on tarkoitettu yleisemminkin otettavaksi käyttöön oppilaitos- ja yrityskoulutettaville. Omi alojsa vahvuuksi mukaisesti Aikuiskoulutuskeskus, PSK-Aikuisopisto, Keski-Pohjanmaan Aikuiskoulutus, Oulun seudun ammattiopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu voivat järjestää myös yritysvalmnusta. TAUSTA-AINEISTOSELVITYS JA YHTEIS- TOIMINTAMALLI tehtävä on tuottanut opiskelijamääräkartoituks ja siih liitty työllistyneet ja innokkuud muuttaa maakuntaa valmistumis jälke. Koulutusohjelmat, sisällöt ja painotukset on selvitetty oppilaitoksittain. Tiloj ja laitteistoj kartoituksessa on selvitetty nykyin tilanne. Kahdessa uudessa yliopiston, ammattikorkean ja ammattiopiston hankkeessa tultane hankkimaan uutta, yhteiskäyttöistä välineistöä. PROSESSITEKNIIKAN JA KEMIAN ALAN YRI- TYKSET ovat hankealueella kansainvälisesti toimivia eikä sellaisia kapeikkoja ole havaittu, etteivätkö he voisi harjoittaa liiketoimintaa tulevikin suuryrityst kanssa. TEHTÄVÄN TAVOITTEENA OLI MYÖS ALAN PÄTEVYYKSIEN KARTOITTAMINEN. Alalla on s luonteesta johtu lainsäädännöstä tulevia vaatimuksia ja alalle vakiintuneita lupa ja pätevyysvaatimuksia. Hankke toiminta-alueella on saatavissa tarvittavaa hkilöstö- ja asiantuntijakoulutusta ja -opetusta. yhteistyössä oltiin Kemi-Tornio-Rovaniemellä. 12 KOULUTUSOHJELMIEN SISÄLTÖJEN JA TOTEU- TUSTEN KEHITTÄMINEN tehtävässä on suunnitelman mukaisesti vastattu kysymyksiin lähinnä ammatillis tois aste näkökulmaan: mitä opitaan työssäoppimalla tai työpaikalla ja mitä opitaan oppilaitoksessa. Opetus- ja tutkintosuunnitelmi perusteet on laadittu Opetushallituks määräyks muotoon ja ne ovat sitovia. Niid laatimise ovat osallistuneet työelämän edustajat kahdkolmasosan emmistöllä sukupuolis tasa-arvon periaattein. Ne ovat siis työelämäläheisiä ja -lähtöisiä. Ammatillisella toisella asteella nähdään tärkeiksi Juha Sipilän hallituks esittämän Reforminkin jälke kasvattaa ja valmistaa nuoria ja aikuisia työelämään, opettaa alan perusteid pakolliset tutkinnon osat ja elinikäis oppimis taidot oppilaitoksessa. Koulutusohjelmi sisältöj ja painotust kehittämisessä ammatillise aikuiskoulutukse Prosessitekniikka ja kemia-hankeryhmän edustajat ovat tässä ja rinnakkaisissa hankkeissa tuottaneet prosessiteollisuud opetussuunnitelman ja tutkintoj päivitykset sekä uudet ammatti- ja erikoisammattitutkintoj perusteet. Ne tulevat noudatettaviksi 1.8.2017. Näillä tutkinnon perusteilla prosessiteollisuud kemianteollisuud, paperi- ja selluteollisuud, metalli jalostusteollisuud ja valimoteollisuud osaamisalat kouluttavat tulevaisuud osaajia. LAITERESURSSIEN HYÖDYNTÄMISESTÄ on Oulussa sovittu Allianssisopimuksella. Muilla paikkakunnilla koulutuks järjestäji yhteliittymät toimivat jo nyt yhteistyössä, esim. kuntayhtymän eri koulutusasteet. Hankke tuotoksa on selvinnyt, että yhteistoiminnalle ei ole esteitä. TYÖPAIKKAOPPIMISEN TEHOSTAMISEEN tois aste ammatillis koulutuks Juha Sipilän hallituks ja ministeriön valmistelema reformi on antanut uud lääkke, koulutussopimuks. Koulutuks järjestäjällä työnantajana on mahdollisuus jo nyt tehostaa työpaikalla tapahtuvaa oppimista ilman uusia kehittämishankkeita tai projekteja resursoimalla ja priorisoimalla opetustehtäviä.
Kati Mehtomaa Prosessitekniikan ja kemian työpaketin hankehkilöitä vierailulla Olkiluodossa KOULUTTAJIEN JA OPISKELIJOIDEN TYÖELÄMÄVALMENNUKSEN KEHITTÄMINEN tehtävässä suunniteltiin toimintamalleja ja -kokeiluja, selvitettiin yrityst ja oppilaitost nykyis yhteistyön toteutusmalleja, hahmoteltiin tulevaa yhteistyömallia ja selvitettiin työpaikkoj kouluttaji/-ohjaaji koulutusmalleja. Kouluttaji/ opettaji työelämäjaksoille on jo aikaisemmin kehitetty malleja, joita on käytetty mestyksellisesti. Työelämäjaksot odottavat resursseja ja tekijöitä. PROSESSITEOLLISUUDEN TYÖPAKETISSA on lempeästi patistell juostu kokoon toimijat, kokeiltu ja kehitelty hankke toimintatapoja Adobe Connect-, Skype for Business- yhteyksin ja työseminaaritapaamisin. Toimivimmaksi on vielä digipolun alkuvaiheessa havaittu perintein tapaamin. Digiloikka on kaatunut huonoihin tietoliikneyhteyksiin ja tietojärjestelmiä koskeviin yritys-/koulurajoituksiin. Tässä pätee suomalain sananlasku: Luulo ei ole tiedon väärtti. OSAAJAVERKOSTOSSA HAVAITTIIN OLEMASSAOLEVA ASIANTUNTIJAVAIHTOMAH- DOLLISUUS, jos työnantaja haluaa sitä käyttää. Sopimusjuridiikan sivutoimilupi ja -ilmoituksi reunaehdot voivat rajoittaa toimintaa tehokkaasti. 13
SISÄINEN VIESTINTÄ koettiin suurimmaksi ongelmaksi Ydinosaajat-hankke aikana. Hankeviestintää hankaloitti mm. se, että hanketta oli toteuttamassa suuri joukko ihmisiä laajalla maantieteellisellä alueella. Hankke toteuttamise osallistui yli 70 hanketyöntekijää 15 koulutusorganisaatiosta. Hanketyöntekijöid vaihtumin kesk hankke oli harmillista ja aiheutti viestintäkatkoksia. Vei aikaa n kuin toimivat yhteydpidon mallit työpaketti sisällä ja työpaketti kesk löytyivät. Työpaketti vastuuhkilöt kokoontuivat säännöllisin väliajoin ja jakoivat keskään huolaiheita, neuvoja, ohjeita ja hyödyllisiä vinkkejä. Ohjausryhmä pidettiin koko hankke ajan tietoisa esiintyvistä haasteista ja huolaiheista, jolloin ohjausryhmällä oli sekä päivitetty tieto hankke tilanteesta että mahdollisuus auttaa. Kokouksia pyrittiin pitämään mahdollisimman paljon kasvokkain, jolloin tieto välittyi parhait. Adobe Connectia ja Skypeä hyödynnettiin pohjois pitki välimatkoj vuoksi ja yhteisiä dokumtteja edistettiin mm. Google Driveä ja OneDriveä hyödyntä. SISÄISEN VIESTINNÄN KEHITTÄMISEKSI olisi syytä koota koko hanketta toteuttava hkilöstö koolle heti hankke aluksi ja käydä selkeästi läpi sekä hankke tavoitteet että toimintaohjeet tavoitteid saavuttamiseksi. Tämä edellyttää tietkin sitä, että hankke aikana tapahtuvia hkilöstövaihdoksia pyritään välttämään. HANKEVALMISTELUSSA OLI MUKANA PÄÄOSIN ERI IHMISET kuin rahoituspäätöks jälke aloitetussa hanketyössä. Tämä aiheutti epävarmuutta erityisesti hankke alussa siitä, onko työpaketti sisältö ymmärretty varmasti samalla tavalla kuin se on valmisteluvaiheessa tarkoitettu. Toisaalta hankke tavoittea oli käytäntöj ja toimintamalli testaamin eli haasteid kautta saatiin hyvää kokemusta hankke jälkeise yhteistoimintaan. Adobe Stock Koetut haasteet ja hyödylliset vinkit KOULUTUSORGANISAATIOIDEN SISÄISET RESURSOINTIONGELMAT vaikeuttivat hanketyötä. Rahoitushakemuksessa organisaatiolle budjetoitua rahoitusta (resursoitua työtä) ei voitu jollakin seurantajaksolla hyödyntää, koska hankkeese suunniteltu hkilö oli täystyöllistetty toisiin (omasta organisaatiosta osoitettuihin) töihin. Hanketta toteuttavi organisaatioid tulisi myös käydä oman hankehkilöstön kanssa selkeästi läpi käytettävissä oleva resurssi sekä resurssin käyttöaika suhteutettuna hankeaikaan (tarkka suunnitelma siitä mille seurantajaksolle työpanos sijoitetaan). HANKKEESSA KEHITETTIIN TIEDONJAKOALUS- TA, jonka oletettiin olevan hankke viestinnän käytössä jo heti alkuvaiheessa. Koska näin ei ollut, työpaketti piti keskään sopia mitä viestintäkanavia käytetään ja mit viestitään. Tiedonjakoalustan kehittämin oli aikaa vievä prosessi. Hankke rahoituspäätös tuli helmikuussa 2015 ja toukokuussa osaajaverkosto kokoontui päättämään mitä teknisiä ominaisuuksia tiedonjakoalustalta vaaditaan ja millaisia markkinoilla olevia tarjoajia kilpailutukse halutaan mukaan. Kilpailutus tehtiin kesän 2015 aikana, hankintapäätös syksyn alussa ja syvtävät keskustelut tiedonjakoalustan toimittajan kanssa loppusyksystä. Alustaa työstettiin alkuvuosi 2016, käyttöönotto tapahtui kesällä ja pohjoinkoulutus. sivusto julkaistiin syksyllä 2016. Julkaisun jälke sivustoa kehitettiin lisää käyttökokemuksesta saatuj tarpeid mukaan ja sivusto oli hankesuunnitelman mukaisessa käytössä vasta hankke päättymisvaiheessa. 14
Alku sadan vuod yhteistyölle Minttu Hietamäki ydintekniikka-asiantuntija Fnovoima Oy Fnovoima Oy Fnovoima Oy HANHIKIVI 1 -HANKE TYÖLLISTÄÄ HURJAN MÄÄRÄN OSAAJIA jo vuonna 2017. Uud ydinvoimalaitoks suunnitteluun osallistuu kansainvälisesti jo tuhansia asiantuntijoita, ja työmaalla raknetaan infraa ja tukiraknuksia satoj miljooni euroj arvosta. Hanhikiv työmaa muuttuu yhdeksi Euroopan suurimmista 2020-luvun alussa, kun voimalan raktami on kiihkeimmillään. Tuolloin yli 4000 hkilön arvioidaan työsktelevän yhtäaikaisesti raknustyömaalla. Voimalan käyttövaiheessa, alka vuonna 2024, noin 500 hkilöä työllistyy voimalaitokselle pysyvästi. Valtaosa työntekijöistä on tekniikan alan osaajia, ja verrattuna muihin teollisuuslaitoksiin mon koulutusaste on korkea. KAIKKEA YDINVOIMALAITOKSEEN LIITTYVÄÄ TEKEMISTÄ YHDISTÄÄ tinkimätön laatu, ja osaamin on yksi tärkeä ehto koko hankke onnistumiselle. Uudelle laitospaikalle raktavan voimayhtiön miele nousee suuria kysymyksiä: Mit varmistetaan, että osaavia ja Pyhäjoella työsktelyyn sitoutuneita työntekijöitä löytyy voimalan pitkän käyttöiän ajalle? Onko läheltä löytyvi yrityst osaamin riittävällä tasolla kansainvälisiin urakoihin ja myöhemmin palvelemaan voimalaa s käyttövaiheessa? Koulutuks tarjoajat puolestaan pohtivat, mitä uusia koulutustarpeita voimalaitoks raktamin ja käyttövaihe alueelle tuovat. POHJOISSUOMALAISET KOULUTUSORGA- NISAATIOT tekivät vuonna 2012 viisaan päätöks ryhtyä selvittämään vastauksia molempi osapuolt kysymyksiin yhteisvoimin. Ydinosaajat-hanke on koonnut 15 oppilaitosta tekemään tätä työtä, ja tuloksa on aktiivin verkosto, jossa pohjois koulutustarjonta nähdään kokonaisuuta ja sitä kehitetään yhteisin voimin. Hankkeessa on nähty yhteistyön sopivan sekä uud koulutussisällön että esimerkiksi opettaji osaamis kehittämise. Ydinvoima-aiheiset koulutustilaisuudet ovat tavoittaneet satoja alue opettajia, ja erilaiset koulutuspaketit ovat jatkossa käytettävissä monissa tutkinnoissa ja lyhytkursseilla. Fnovoimalle hankke kokoama verkosto on tarjonnut tehokkaan reitin keskustella laajalla maantieteellisellä alueella ketään unohtamatta. FENNOVOIMA HALUAA OSOITTAA KIITOKSEN omistautuneille, aktiivisille ja yhteistyöhkisille hanketyöntekijöille. Ydinosaajat-hanke loi pohjan tärkeälle yhteistyölle: Hanhikiv voimalaitos tarvitsee Pohjois-Suom koulutusverkoston palveluita koko seuraavan vuosisadan ajan, ja osaavi tekijöid tarve monistuu varmasti alue muissa suurhankkeissa. Pohjoisessa opiskellut valitsee todnäköisimmin asua ja työsknellä täällä. 15
Ydinosaajat hanke tuotti osaavia opettajia sekä laatujärjestelmät tuntevia yrittäjiä ja nuoria Mervi Järkkälä Ydinosaajat hankke ohjausryhmän puhejohtaja toimitusjohtaja, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä YDINOSAAJAT ON OLLUT HYVÄ YHTEISTYÖHANKE. Hankke aikana luotiin koko Pohjois-Suome toimintamalleja korkeakouluj ja ammattiopistoj yhteistyön tiivistämiseksi. Valitettavan usein hyvätkään hankkeet eivät jää elämään ja hankeideat pölyttyvät mappeihin. Tämän hankke positiivin tulos on koko Pohjois-Suom uudlain koulutusorganisaatioid verkostomais yhteistyön syntymin. Koulutusorganisaatioid resursseja on pinetty, jot verkostoitumin ja yhteistyö on jatkossa elinehto. Tämän hankke merkittävimpinä tuotoksina on myös se, että oppilaitost edustajat ovat kokoontuneet yhdessä miettimään omi koulutust päällekkäisyyttä ja keinoja niid poistamise. YDINOSAAJAT-HANKKEEN TAVOITE oli mm. suunnitella laatu- turvallisuus ja ympäristöalan koulutuspaketit. Hankke aikana siinä on onnistuttu. Suurhankkeid kriteerit ovat kasvaneet s vuoksi tämän hankke avulla sekä opettaji että oppilaid kuin myös yrittäji osaamista on nostettu. Ydinosaajat hanke on tiivistänyt myös yrityst, suurhankkeid ja oppilaitost keskinäistä yhteistyötä, näin laatu-, turvallisuus ja ympäristöasiat on saatu mukaan räätälöityihin koulutuksiin. YRITYSTEN JA KOULULAITOSTEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN ON TÄRKEÄÄ. Opettajat saavat suorat kontaktit sekä toiveet yrittäjäktältä koska erityisesti suurhankkeid osalta laatuasiat koskevat myös piyrityksiä. Näin luodaan parempia mahdollisuuksia myös työllistymise. YRITTÄJÄT KIINNITTIVÄT JO AIEMMIN HUOMIOTA NUORTEN SEKÄ OPETTAJIEN YRIT- TÄJÄOSAAMISEEN. Lääkintöneuvos Sakari Alhopuro teki Suom Yrittäjille merkittävän lahjoituks opettaji yrittäjyysosaamis lisäämiseksi. Lahjoituks taustalla on ollut tarve lisätä nuort yrittäjyyshalukkuutta ja -osaamista sekä edistää uusi kasvuhakuist yrityst syntymistä. Edelliskaltain hanke tai oppilaitoks oma halu lisätä opettaji valmnuksia myös yrittäjälähtöise opettamise on yhteiskunnassamme tärkeää. Opetuks sisältöön tulee liittyä liiketoimintaosaamin sekä yrittäjyyttä edistävä pedagogiikka. Kyse on myös asteesta. Työpaikalla oppimista on lisätty viime vuosi aikana kaikilla koulutuks asteilla. Oppimistulokset ovat olleet hyviä. Oppilaid motivaatio opiskeluun on kasvanut, kun oppimin on voinut tapahtua aidossa työympäristössä työpaikoilla. YDINOSAAJAT HANKE ON TUOTTANUT UUTTA TIETOA toimialakohtaisista pätevyysvaatimuksista, säädöksistä ja standardeista. Yrityksille on voitu tuottaa valmnusohjelmat. Valmnusohjelmi kautta valmnettu yrittäjä on laatinut oman standardoidun laatujärjestelmän mikä on myös mahdollistanut toimimis suurhankkeissa alihankkijana. Hankke tuotoksa syntyi myös tiedonjakoalusta, jota mukanaolevat oppilaitokset voivat myös jatkossa hyödyntää. 16
Ydinosaajat-hanke Korkea-aste Koordinointi Ctria-ammattikorkeakoulu Oy Ctria AMK Virve Antinoja, Vesa Martinkauppi, Jari Halme Kajaanin AMK Jari Kurtelius, Esa Niiran Lapin AMK Matti Uusimäki, Aila Petäjäjärvi, Raimo Pyyny Oulun AMK Heikki Kurki, Markku Korhon Oulun yliopisto Juhani Niskan Koulutuks kehittämin Oppimisympäristöj kehittämin Verkostosuhteet, yhteistoimintamallin kehittämin Kone ja metalli Opettaji valmnus, yritystyösktely, työharjoittelun ohjaus Yrityksiä palvelevan toiminnan kehittämin 20 hlöä 9hlöä Toin aste ja täydnyskouluttajat JEDU Teppo Pirnes OSEKK Tiina Kuokka, Pekka Kerän, Antti Pöyry, Kati Mehtomaa BRAHE Jaana Ritola, Jukka Pekka Ansamaa, Leo Aho, Teppo Tuomela LAPPIA Pertti Kvist, Ptti Koskela, Anni Miettun KPEDU Teemu Mäkin OAKK Eija Kuha, Pekka Leinon PSK-Aikuisopisto Jukka Matero, Sirpa Piiniemi POHTO Kari Palokangas RATEKO Janne Mäpää Raktamin Automaatio- ja tietojärjestelmät Sähkö- ja ergia Prosessitekniikka ja kemia 9hlöä 12 hlöä 14 hlöä Verkostoitumista 71 hanketyöntekijää 7hlöä FinNuclear Jekaterina Saikkon Rastor Satu Puhakka AEL Kari Kaihon, Pekka Väisän Eivät mukana Ydinosaajat-hankkeessa toimintaympäristön tuntemus valmnus osaavat työntekijät Yritykset / koulutuks sidosryhmät 17
#ydinosaajat Materiaalit opettajille Koulutuskalteri yrityksille Ydinosaajat-hanke Hankke kokonaisbudjetti 930 000 15 Koulutusorganisaatiota Pohjois-Suomesta toteuttamassa Rahoitus 5 16,8 % 3,2% 80% Koulutusorganisaatioid omarahoitus Fnovoima Oy Pohjois- Pohjanmaan Ely-keskus Tekniikan koulutusalaa hankke toimpiteid kohtea Kone ja metalli Raktamin Automaatio- ja tietojärjestelmät Sähkö- ja ergiatekniikka Prosessitekniikka ja kemia Hanketyötuntia 17 000 Hanketyökuukautta 121 Hanketyöntekijää 71 Ctria-ammattikorkeakoulu Oy Ammattiopisto Lappia / Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Jokilaaksoj koulutuskuntayhtymä JEDU Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Lapin ammattikorkeakoulu Oy Oulun aikuiskoulutuskeskus Oy Oulun ammattikorkeakoulu Oy Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Oulun yliopisto Pohto Oy PSK-Aikuisopisto / Pohjois-Suom Koulutuskeskussäätiö Raah aikuiskoulutuskeskus Oy Raah koulutuskuntayhtymä /Raah ammattiopisto Raknusteollisuud koulutuskeskus RATEKO Koulutuspäivää 320 Opettajaa/asiantuntijaa koulutettu 300