Sisäasiainministeriö E-KIRJE SM2012-00046 MMO Koskenniemi Eero(SM) 02.02.2012 JULKINEN Suuri valiokunta Viite Asia Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä annetun direktiivin 2004/114/EY soveltamisesta U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä annetun direktiivin 2004/114/EY soveltamisesta. Eero Koskenniemi hallitusneuvos
2(3) ] LIITTEET 1) Perusmuistio SM2012-00003 2) KOM(2011) 587 lopullinen
3(3) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi maahanmuutto, opiskelijat OKM, SM, UM EUE, OM, STM, TEM, VNEUS
Sisäasiainministeriö PERUSMUISTIO SM2012-00003 MMO Koskenniemi Eero(SM) 09.01.2012 Asia Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä annetun direktiivin 2004/114/EY soveltamisesta Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Komissio julkaisi 28.9.2011 kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä annetun direktiivin 2004/114/EY soveltamisesta. Komission arvion mukaan EU:n tuomia mahdollisuuksia politiikan harmonisoimiseksi ei hyödynnetä kaikissa jäsenvaltioissa täysimääräisesti. Siten direktiivillä saavutettu yhdenmukaistamisen taso on heikko. Kuitenkin vain muutamat direktiivin säännökset ovat oikeudellisesti sitovia ja moneen säännökseen ei sisälly erityisiä velvoitteita jäsenvaltioille. Komissio ilmoittaa käynnistävänsä jatkossa ja tarvittaessa rikkomismenettelyjä ja tulevansa jatkamaan teknistä työtä jäsenvaltioiden kanssa. Olennainen muutostarve on seuraavien kysymysten osalta: menettelytakeiden parantaminen, liikkuvuuslausekkeiden vahvistaminen, synergian lisääminen liikkuvuusohjelmien välillä ja vapaaehtoistyöntekijöitä, palkattomia harjoittelijoita ja oppilaita koskevan politiikan harmonisointi. Mahdollisia keskusteluun nostettavia ja lisäselvityksen tarpeessa olevia kysymyksiä ovat suotuisammat säännökset, opiskelijoita koskevien tietojen julkistaminen ja opiskelijoiden liikkuvuus. Suomi ei ole erityisen kritiikin kohteena kertomuksessa. Asiakirjat: KOM(2011) 587 lopullinen (28.9.2011)
2(6) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Sisäasiainministeriö, hallitusneuvos Eero Koskenniemi, 017 878 8615 Sosiaali- ja terveysministeriö, hallitusneuvos Marja-Terttu Mäkiranta, 160 73877 Opetus- ja kulttuuriministeriö, ylitarkastaja Maria Biskop, 160 77216 Ulkoasiainministeriö, lainsäädäntösihteeri Veli-Pekka Rautava, 160 56040 Suomen kanta/ohje: Direktiivi on pantu Suomessa täytäntöön pääosin kiitettävällä tavalla. Direktiivin käytännön merkitys on Suomessa vähäinen, sillä opiskelijan oleskelulupia on tähän astikin myönnetty nopeutetussa menettelyssä. Komissio nostaa raportissa kuitenkin Suomen osalta esille muutamia yksittäisiä kohtia. Pääasiallinen sisältö: Direktiivi annettiin 13.12.2004 ja se sitoo Tanskaa, Irlantia ja Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta kaikkia jäsenvaltioita. Se oli kolmas laillista maahanmuuttoa koskeva säädös, joka hyväksyttiin Amsterdamin sopimuksen ja Tampereella kokoontuneen Eurooppaneuvoston päätelmien jälkeen. Suomi on valinnut ottaa vain opiskelijoita koskevat säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään ja samoin on tehnyt kahdeksan muuta jäsenvaltiota. Direktiivin yleistavoitteena on lisätä opiskelijoiden maahanmuuttoa, jonka nähdään olevan hyödyllistä kaikille toimijoille ja parantavan kulttuurien välistä yhteisymmärrystä. Eurooppaa halutaan markkinoida maailmanlaajuisesti merkittävänä koulutuksen alan osaamiskeskuksena. Opiskelun, palkattoman harjoittelun ja vapaaehtoistyön takia tapahtuva maahanmuutto on tilapäistä eikä ole riippuvaista vastaanottavan maan työmarkkinatilanteesta. Komissio toteaa jäsenvaltioiden panostavan yhä enemmän opetus- ja koulutusjärjestelmiensä kansainvälistämiseen. Tämä kuvastuu niiden strategioissa ja investoinneissa uusiin välineisiin, kuten uusiin liikkuvuusohjelmiin, poliittiseen vuoropuheluun kolmansien maiden kanssa ja uusiin akateemisiin yhteistyön muotoihin. Lisäksi jäsenvaltiot keskittyvät aiempaa vahvemmin edistämis- ja markkinointitoimintaan, mikä on osoitus siitä, että kilpailukykyisistä kansainvälisistä koulutusmarkkinoista ollaan yhä tietoisempia. Tämän lisäksi EU toteuttaa ulkoisia toimia, jotka on keskitetty kolmansien maiden kansalaisten, erityisesti opiskelijoiden, liikkuvuuden edistämiseen, taloudelliseen tukemiseen tai asiaa koskevaan poliittiseen vuoropuheluun. Rikkomismenettelyt
3(6) Vuonna 2007 komissio käynnisti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan (entinen perustamissopimuksen 226 artikla) mukaisen rikkomismenettelyn 14 jäsenvaltiota vastaan, koska nämä eivät olleet ajoissa saattaneet direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään tai eivät olleet ilmoittaneet siitä komissiolle asianmukaisesti. Suomi oli yksi näistä 14 jäsenvaltiosta. Nyttemmin rikkomismenettelyt on lopetettu, sillä kaikki jäsenvaltiot ovat aloittaneet direktiivin täytäntöönpanon. Suomi saattoi voimaan opiskelijadirektiivin 1.9.2007 lukien. Opiskelijoiden taloudellinen toiminta (17 artikla) Direktiivin mukaan opiskelijoille on annettava opiskeluun käyttämänsä ajan ulkopuolella oikeus toimia palkattuina työntekijöinä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vaatia, että opiskelijat ilmoittavat taloudellisen toiminnan harjoittamisesta viranomaiselle. Myös opiskelijoiden työnantajille voidaan asettaa ilmoitusvelvollisuus. Komissio mainitsee Suomen yhtenä kolmestatoista jäsenvaltiosta, jotka ovat säätäneet ilmoittamista koskevasta velvollisuudesta tämän 17 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Menettelyyn liittyvät takeet ja avoimuus (18 artikla) Artikla käsittelee hakemusta koskevaan päätökseen sovellettavia menettelytakeita ja avoimuuden periaatetta. Suomi mainitaan komission kertomuksessa yhtenä viidestä jäsenvaltiosta, joissa ei ole säädetty erityistä määräaikaa käsittelyn enimmäispituudelle. Direktiivi kuitenkin edellyttää vain, että jäsenvaltiot tekevät päätöksen ja antavat sen tiedoksi hakijalle määräajassa, joka ei häiritse opintojen suorittamista mutta joka kuitenkin on riittävä asian käsittelemiseksi. Opiskelijan oleskelulupahakemus tulee Maahanmuuttovirastolle käsiteltäväksi Suomen ulkomaan edustustosta UMA-järjestelmän kautta. Tähän liittyen on myös otettu opiskelijoiden osalta käyttöön mahdollisuus sähköiseen asiointiin. Paperiasiakirjat siirtyvät maahanmuuttovirastoon 3 6 viikon kuluessa siitä, kun asia on laitettu vireille UMA:ssa. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee opiskelijan oleskelulupahakemukset kiireellisinä ilman erillistä kiirehtimispyyntöä. Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen virastoon saapuneisiin vaihto-opiskelijoiden hakemuksiin 1 3 viikossa. Muut hakemukset saadaan käsiteltyä 1 3 kuukaudessa. Lisäksi komissio on raportissaan huomannut, että useimmissa jäsenvaltioissa taataan tarvittavat menettelytakeet jo maahanmuuttoa ja hallinnollisia menettelyjä koskevassa yleisessä lainsäädännössä. Muut mahdollisesti jatkossa keskusteluun nousevat asiat Komissio mainitsee lisäksi Suomen direktiivin edellyttämien tietojen luovutuksen yhteydessä (Suomi on saattanut kohdan asianmukaisesti osaksi lainsäädäntöään). On kuitenkin muitakin asiakokonaisuuksia, jotka saattavat tulla ajankohtaisiksi Suomenkin kannalta. Komissio toteaa, että: korkeat maksut, joita esimerkiksi Alankomaissa sovelletaan, tuovat esiin täytäntöönpanoa koskevia kysymyksiä. Komissio mainitsee ääripäinä maksujen suuruudesta Maltan (23 euroa) ja Alankomaat (433 euroa). Suomessa opiskelijalle myönnettävä ensimmäinen oleskelulupa maksaa 250 euroa. Tosin Suomessa opiskelijan jatkolupahakemuksen maksua on jo kevennetty ja se on suuruudeltaan 80 euroa. Tällä hetkellä ei ole nähtävissä, että tätä maksua voitaisiin enää laskea.
4(6) Maahanpääsyn yleisten edellytysten yhteydessä komissio ottaa esille direktiivissä mainitun hakijan sairausvakuutusedellytyksen. Suomea ei mainita tässä yhteydessä komission kertomuksessa mutta Suomi edellyttää, että alle kahden vuoden opinnoissa opiskelijalla on oltava vakuutus, joka kattaa sairaanhoidon kustannukset pääsääntöisesti 100 000 euroon saakka (vuoden 2007 kustannustaso). Jos opintojen arvioitu kesto on vähintään kaksi vuotta, opiskelija saa yleensä kotikunnan Suomesta ja pääsee kunnallisten terveyspalvelujen piiriin. Tällöin riittää, että vakuutus kattaa ensisijaisesti lääkekustannukset (käytännössä myös lääkärinpalkkioita sekä hoidon ja tutkimuksen kustannuksia) pääsääntöisesti 30 000 euroon saakka (vuoden 2007 kustannustaso). Käsitellessään opiskelijoille myönnettäviä oleskelulupia tai viisumia koskevaa nopeutettua menettelyä komissio ei mainitse Suomea. Komissio toteaa Ranskan, Kreikan, Alankomaiden ja Puolan saattaneen asiaa koskevan 19 artiklan osaksi lainsäädäntöään. Suomi puuttuu listasta mahdollisesti sen takia, että Maahanmuuttoviraston erillisen opiskelijatiimin olemassaolosta ja heidän työohjeistuksestaan ei säädetä nimenomaisesti lailla. Suomen nopeutettu käytäntö ei myöskään ole sisällöllisesti identtinen direktiivissä esitetyn kanssa, vaikka on vaikutuksiltaan samansuuntainen. Komissio on kiinnittänyt huomiota myös 12 artiklan 1 kohdassa määriteltyyn oleskelulupien voimassaoloaikaan. Suomessa ensimmäinen oleskelulupa myönnetään vuodeksi ja tämän jälkeen oleskelulupaa voidaan jatkaa neljäksi vuodeksi kerrallaan, mikäli maahantulon edellytykset edelleen täyttyvät. Oleskelulupien uusimiskertoja ei ole rajattu. Lopuksi on todettava, että direktiivin päätarkoituksenahan on edistää opiskelijoiden liikkuvuutta ja tuoda Eurooppaa esille houkuttelevana koulutusalueena. Tässä yhteydessä on siten syytä nostaa esille korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian ehdotuksen "Opetusministeriö selvittää yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa mahdollisuutta pidentää Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle työnhakua varten myönnettävän oleskeluluvan pituutta nykyisestä kuudesta kuukaudesta" Opiskelija voi nykyisin hakea tilapäistä oleskelulupaa työnhakua varten jättämällä jatkolupahakemuksen poliisille ennen opiskelijan oleskelulupasi päättymistä. Poliisi voi myöntää työnhakuluvan kuudeksi (6) kuukaudeksi. - Rauenneeseen työntekijän oleskelulupajärjestelmää koskeneeseen esitykseen (HE 269/2009) sisältyi ehdotus opiskelijoiden maahan jäämisen helpottamisesta työnhakutarkoituksessa (lupa 6 kk:n sijaan 10 kk). Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: Jaosto 6 24.1.2012 Käsittely Euroopan parlamentissa: Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema:
Taloudelliset vaikutukset: 5(6) Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät:
6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi maahanmuutto SM, UM EUE, OKM, OM, STM, TEM, VNEUS