Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita -
Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen? 2) Muita ajatuksia rahoitusjärjestelmästä. Millainen rahoitusjärjestelmän muutoin tulisi olla?
Vastaukset 41 vastaajaa 1. kysymykseen 41 vastausta 2. kysymykseen 36 vastausta 28 opiskelijaa 10 opiskelijajärjestön edustajaa 2 muuta (vastavalmistunut; jatko-opiskelija) 1 jätti vastaamatta
Kolme teemaa: huoli, toive ja tavoite Julkisen ja yksityisen rahoituksen välinen tasapaino Määrien mittaamisesta laadunarviointiin Opetus- ja opiskelijalähtöinen laadunarviointi
Huoli yksityisen ja julkisen rahoituksen tasapainosta nousi keskeiseksi teemaksi opiskelijoiden vastauksissa
Julkisen ja yksityisen rahoituksen välinen tasapaino
Rahojen korvamerkitseminen pyrittävä estämään, tieteen vapaus ja tutkimuksen eettisyys eivät saa vaarantua. Tutkimuksen laatua ja merkityksellisyyttä ei voi arvioida vain sen kaupallisen käyttöarvon mukaan. Laadullinen kehittäminen ja sivistystyö ovat arvoja sinänsä. Lukukausimaksuja ei voi hyväksyä. Yhteiskunnan eriarvoistuminen alkaa koulutuksen eriarvoistumisesta. Yliopistojen on oltava jatkossakin sivistyksen ja edistyksen hyveellinen esikuva ja Suomen tulisi olla laadukkaan ja tasa-arvoisen koulutuksen esimerkkimaa.
Miten tasapainottaa julkinen ja yksityinen rahoitus? Julkista ja yksityistä rahaa eri tarpeisiin? Rahoitusjärjestelmän tulisi olla monipuolinen julkisen rahoituksen ja yksityisen rahoituksen hybridi... Yksityisen rahoituksen tulisi kohdentua yksityisen sektorin toiveiden mukaisesti yliopiston sisällä niille tahoille, jotka tuottavat yksityisille resursseja. Julkista rahoitusta voitaisiin sen sijaan ohjata koulutuksen ja tieteiden monimuotoisuuden ylläpitämisen näkökulmasta käsin.
Määrien mittaamisesta laadunarviointiin
Tällä hetkellä koen, että liian iso osa rahoituksesta tulee läpivirtauksen perusteella. Tämä kannustaa yksiköitä ottamaan aivan liikaa opiskelijoita, luonnollisestikin laadun kustannuksella. Ennemmin pitäisi kyetä luomaan laatumittareita käyttäen esimerkiksi auditointeja hyväksi. On kestämätöntä, miten yliopistolaitoksen tehtävänä on tuottaa maistereita ennemmin nopeasti kuin päteviksi. Tätäkö se huippuus oikeasti on?
Määrien arvioinnista laadunarviointiin Mieluummin laatua kuin määrää sekä tutkimuksessa että opetuksessa opiskelija/opettajasuhde, opiskelijoiden tyytyväisyys, kv-julkaisut, oppimistulosten laatu, vertaisarviot, ulkopuoliset palkinnot, työllistyminen
Laadulliset mittarit: kehitysrahaa vaikeuksissa oleville yksiköille Kehitysrahaa vaikeuksissa oleville yksiköille Heikosti arvioinneissa pärjänneille vastuuyksiköille täytyisi olla haettavana erityisesti kehityskohtiin kohdistuvaa korvamerkittyä rahoitusta, jonka avulla tulosta voitaisiin parantaa. Ei tulisi olla niin että rangaistaan huonoista tuloksista perusrahoituksessa, pikemminkin korjataan ensin perusresurssit kuntoon ja sitten voi antaa bonareita hyvistä tuloksista, eli mikäli jossakin yliopistossa on selvästi ongelmia, selvitetään ensin mistä nämä ongelmat johtuvat (yleensä liian vähäisistä resursseista) ja korjataan ongelma
Perus-, kilpailu- ja kehitysrahoitus Perusrahoitus Kilpailtu rahoitus Kehitysrahoitus
Kohti opetuksen laadun ja opiskelukokemuksen huomioivaa rahoitusjärjestelmää?
Mitä voisi mitata Esimerkiksi: Konkreettinen Opiskelija/opettajasuhdetta Valmistuneiden työllistymistä Opiskelijoiden tyytyväisyyttä opetukseen Opiskelijoiden hyvinvointia, opiskelukykyä ja tukipalveluiden järjestämistä Opetuksen laatua Abstrakti
Opiskelija-/opettajasuhde Opiskelija-/opettajasuhdetta pidettiin useassa vastauksessa hyvänä ja selkeänä opetuksen laadun mittarina Opettaja-opiskelijasuhdelukua mitattaessa opettajat tulisi laskea FTE-luvuiksi opetusvelvollisuuden prosenttiosuuden kokonaistyöajasta mukaisesti.
Opiskelija-/opettajasuhde Puolesta Selkeä opetuksen laadun mittari Kertoo siitä, miten paljon yksittäiseen opiskelijaan voidaan panostaa: huippuyliopistossa pitäisi tarjota ohjausta ja kontaktia henkilökuntaan Vastaan Lisää opettajia rekrytoimalla saisi lisää rahaa, jolla kannattaisi taas rekrytoida lisää opettajia...
Valmistuneiden työllistyminen Valmistuneiden työllistyminen oli hyvin suosittu mittariehdotus kyselyvastauksissa Muutamassa vastauksessa tarkennettiin, että Muutamassa vastauksessa tarkennettiin, että pitäisi mitata nimenomaan laadullista työllistymistä koulutusta vastaavalle alalle
Valmistuneiden työllistyminen Puolesta Suosittu vastaus kyselyssä -> opiskelijat haluavat mitattavan? Valmistuneiden työllistymisen pitäisi olla yliopistojen keskeinen tavoite tutkintotuotannon sijaan Työllistymisluvut ovat tapa mitata laatua Vastaan Yliopistojen tehtävä ei ole vastata työelämän tarpeisiin Markkinoiden tilanteeseen ei voida reagoida tarpeeksi nopeasti sisäänottoja muuttamalla Tutkintojen akateeminen sisältö kärsisi Joillakin aloilla on tärkeämpää tukea muun tiedeyhteisön toimintaa kuin tuottaa omia valmistuneita (esim. klassiset kielet) Laadullinen työllistyminen on liian vaikea määriteltävä
Opiskelijoiden hyvinvointi, opiskelukyky ja tukipalvelut Tukipalveluiden taso, opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointi Opinto-ohjauspalvelut Konkreettisten toimenpiteiden (kuten Kykyhankkeen suositusten) toteutuminen Kytkös YO-PALA -hankkeeseen tai olemassa olevaan terveystutkimukseen Huonosti pärjänneille yksiköille mahdollisuus kehittämisrahaan?
Opiskelijoiden tyytyväisyys opetukseen Puolesta Tyytymättömyyden syitä voitaisiin kysyä ja korjata Vastaan Opiskelijoilla on motiivi kaunistella tilannetta saadakseen yksikölleen rahaa Opiskelijoiden tyytyväisyys saamansa koulutuksen laatuun korreloi hyvien oppimistulosten kanssa Tapa mitata opetuksen laatua
Opetuksen laatu Opetuksen laadun mittaamista kannatettiin monessa vastauksessa, vaikka mittaaminen tunnustettiin ongelmalliseksi Mitä ja miten mitata? Oppimistulosten laatu Kontaktiopetuksen määrä Opiskelijapalaute Ulkoiset vertailuarvioinnit
Tiivistäen On huoli siitä, että yksityinen ja kilpailuperusteinen rahoitus vaarantaa yliopistosektorin riippumattomuuden Malli: perusrahoitus + kilpailtu rahoitus + kehitysraha Toivotaan laadullisen arvioinnin lisäämistä määrien mittaamisen sijaan Toivotaan opetustehtävän ja opiskelijakokemuksen (vrt. engl. the student experience ) parempaa huomioimista rahoituksessa Kyselyyn osallistuneista 27 ilmoitti halukkuutensa olla mukana rahoitusjärjestelmän kehittämisessä jatkossakin mahdollisuus esim. kuulostella mahdollisia mittareita
Kiitos! www.otus.fi