Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

Transkriptio

1 Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

2 Akseli Gallen-Kallela: Symposium (1894)

3 Taidekorkeakoulujen historia, lyhyt oppimäärä Sibelius-Akatemia Perustettu Helsingin musiikkiopiston nimellä Nimi muuttui ensin Helsingin Konservatorioksi ja sitten Sibelius-Akatemiaksi Valtion korkeakoulu vuodesta Opiskelijoita Teatterikorkeakoulu Edeltäjät Svenska Teaterskolan (1908) ja Suomen Teatterikoulu (1943). Teatterikorkeakoulu aloitti valtion korkeakouluna Opiskelijoita 400. Kuvataideakatemia Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu perustettu Vuodesta 1939 Suomen Taideakatemian koulu. Valtiollistettu ja nimi muutettu Kuvataideakatemiaksi Opiskelijoita 300.

4 Työllistyminen taidealoilla Musiikki Joillakin aloilla pysyviä toimia (musiikinopettajat, kanttorit, orkesterimuusikot), myös määräaikaisuuksia Joillakin aloilla freelancereita (säveltäjät, kapellimestarit, laulajat, keikkamuusikot) Teatteri Pääsääntöisesti määräaikaisia kiinnityksiä ja freelancereita Kuvataide Lähes yksinomaan freelancereita Kaikilla taiteen aloilla apurahat tärkeitä

5 Kansainvälistyminen Rajat ovat auenneet. Suomalaiset voivat hakeutua ulkomaille töihin ja ulkomailta hakeudutaan yhä useammin tänne. Suomella on hyvä maine kulttuurin alalla. Tämä ei kuitenkaan takaa suuria määriä ulkomaisia hakijoita Taideyliopiston koulutukseen. Olemme kuitenkin pieni ja syrjäinen toimija verrattuna Keski-Euroopan suurkaupunkien yliopistoihin. Aasiassa on valtava klassisen musiikin nälkä. Tämä tulisi ottaa huomioon kansainvälistymisessä.

6 OKM:n rahoitusmalli OKM:n rahoitusmalli on suunniteltu ensisijaisesti tiedeyliopistojen tarpeisiin. Eräät mittarit sopivat taidealoillekin: tutkintojen lukumäärä, läpivirtausprosentit, tutkintojen suoritusajat, kansainvälistyminen, palautejärjestelmät. Tutkimuksen laatu ja määrä sopii huonosti taidealojen arviointikriteeriksi. Taidealat edustavat vain muutamaa prosenttia koko yliopistokentästä. Harkinnanvarainen osuus yliopistojen rahoituksesta on avainasemassa.

7 Taiteen asema kaupallisessa kulttuurissa Taide on länsimaisessa perinteessä lähes aina tarvinnut jonkin tahon tukea. Yhteiskunnan tuki on tärkeää, ja apurahajärjestelmämme on kansainvälisesti hyväksi tunnustettu. Media toimii yhä enemmän kaupallisen kulttuurin ehdoilla.

8 Opettajien kokonaistyöaika 1600 tunnin kokonaistyöaika ei ole ongelmaton ainakaan taidealoilla. Miten merkitään yliopiston ulkopuolella tapahtuva opettajan taiteellinen toiminta? Musiikkialalla on joskus vaikea erottaa toisistaan opetuksen valmistelua, ammattitaidon ylläpitoa ja taiteellista toimintaa. Professoreiden työpanos peruskoulutukseen vai jatkokoulutukseen? (Konservatorio/yliopistoperinne)

9 Opiskelijoiden rekrytointi Eri aloilla erilaiset valintakriteerit. Teatteri- ja kuvataidealalle voi periaatteessa hakea kuka tahansa, musiikkialalle yleensä vain sellainen, joka on lapsuudesta saakka ollut erityiskoulutuksessa. Kansainvälinen rekrytointi yhä tärkeämpää. Onko ylärajaa? Minkälaiset kielitaitovaatimukset? Pitäisikö rekrytointia tehdä myös paikan päällä esim. Aasiassa?

10 Arvioinnista Referee-julkaisut ja kilpailtu tutkimusrahoitus eivät sovi taideyliopiston arviointikriteereiksi. Voiko taidealoille kehittää omanlaisensa referee-arvioinnin? Auditoinnit ovat olleet lähinnä hallinnollisten prosessien arviointia. Olisiko aika arvioida myös substanssiosaamista auditoinneissa?

11 Taideyliopiston tulevaisuus Valtiovalta on halunnut panostaa taidealoihin. Taideyliopiston perustamisessa on otettu huomioon seuraavat tärkeät näkökohdat: - Tuntuva lisärahoitus (suunniteltu: 18 miljoonaa euroa vuositasolla) - Uudet, poikkitaiteelliset avaukset entistä mahdollisempia - Aiempaa isompi yksikkö voisi olla entistä vahvempi toimija - Aikaisemmat brändit (esim. Sibelius-Akatemia) säilyvät Haasteita riittää, mutta tulevaisuudessa on paljon mahdollisuuksia. Katse valoisaan horisonttiin!