OJ ALAN OS AYLEIS KAAV A. Tampereen kaupunki/ Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Maankäytön suunnittelu

OJ ALAN OS AYLEIS KAAV A Tampereen kaupunki/ Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Maankäytön suunnittelu EHDOTUSVAIHEEN PALAUTERAPORTTI Muistutusten ja lausuntojen tiivistelmät sekä niihin laaditut vastineet 24.11.2014

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. MUISTUTUKSET 1.1 Keskeisimmät muistutuksissa esiin nousseet asiat 1.1.1 Rakentaminen 1.1.2 Liikenne 1.1.3 Virkistys 1.1.4 Luonto 1.1.5 Hulevedet 1.1.6 Ympäristöhäiriöt 1.1.7 Muut asiat 1.2 Muistutukset 1.2.1 Korhonen Kai ja Minna 1.2.2 Lehtonen Ari-Pekka ja Nina 1.2.3 Mikama Raija ja Lintukalliontien yksityisiä maanomistajia 1.2.4 Vainionpää Paavo ja Liisa 1.2.5 Valkeisaho Martti 1.2.6 Atalan Seudun Omakotiyhdistys ry 1.2.7 Kumpulan yhteisalueet 1.2.8 Olkahisten omakotiyhdistys 1.2.9 Koillis-Alvari 1.2.10 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry 1.2.11 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry 1.2.12 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys 1.2.13 Kangasalan luonto ry 2. LAUSUNNOT 2.1 Pirkanmaan liitto 2.2 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus 2.3 Pirkanmaan maakuntamuseo 2.4 Kangasalan kunta 2.5 Finavia Oyj 2.6 Fingrid Oyj 2.7 Pirkanmaan pelastuslaitos 2.8 Tampereen Sähköverkko Oy 2.9 Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Ympäristönsuojelu 2.10 Tilaajaryhmä, hyvinvointipalvelut JOHDANTO Ojalan osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin asetettavaksi nähtäville yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 4.3.2014 ja se oli nähtävillä 6.3.-7.4.2014 välisen ajan palvelupiste Frenckellissä ja kaupungin Internet-sivuilla. Kangasalan kunnassa oli samanaikaisesti nähtävillä Lamminrahkan osayleiskaavaehdotus, joka alueena sijoittuu Ojalan alueen eteläpuolelle. Osayleiskaavaehdotusta esiteltiin avointen ovien tilaisuudessa Atalan koululla 11.3.2014 ja Koillis- Alvarin kokouksessa 18.3.2014. Yhteensä näissä tilaisuuksissa oli noin 50 osallistujaa. Kaavaehdotuksesta jätettiin 13 muistutusta, joista 5 tuli yksityishenkilöiltä ja 8 yhdistyksiltä. Lausuntoja jätettiin 10 kpl. Tähän raporttiin on koottu tiivistetysti kaikki muistutukset ja lausunnot. Alkuperäiset muistutukset ja lausunnot on kirjattu Ojalan osayleiskaavan diaariin (dno TRE:3517/10.02.03/2013), josta ne on saatavilla julkisina asiakirjoina.

1. MUISTUTUKSET 1. 1 Keskeisimmät muistutuksissa esiin nousseet asiat Yksityisten jättämät muistutukset kohdistuivat pääosin Aitolahdentien varren kerrostalorakentamiseen ja Lintukalliontien varren teollisuusrakentamiseen sekä Aitovuoren ampumaradan melutasoon. Yhdistysten palautteessa korostettiin virkistysalueiden merkitystä ja luontoarvojen säilyttämistä. 1. 1.1 Rakentaminen Aitolahdentien varren kerrostaloalue tulee muuttaa pientalovaltaiseksi (sopeutuminen ympäröivään rakennuskantaan, maisema, luonto, palvelut) Lintukalliontien teollisuusalueet tulee muuttaa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (jolla nykyiset omakotitalot säilyvät) Kaupungin laajeneminen itäpuolelle kaupunkia hyvä asia Rakentamistehokkuutta tulisi kasvattaa, jolloin säästetään luontoalueita Kaavaehdotus on ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa, koska uusia huomattavia alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta 1. 1.2 Liikenne Lintukalliontien yhteys Nurmin suuntaan tulee säilyttää (pihatie) ja raskas liikenne ohjata suunnitellusti Tarastenjärven eritasoliittymän kautta Tieyhteys Ojalasta ampumaradan kautta Aitolahdentielle on poistettava Liikenne ruuhkautuu valtatiellä 9 jo nykyisellään Valtatietä 12 ei tule laajentaa nelikaistaiseksi 1. 1.3 Virkistys Kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon yhtenäiset kokonaisuudet ja tiivis asuinyhteisömalli, jotka mahdollistavat laajemman viherympäristön ja luontoliikuntamahdollisuudet Kumpulan itäpuolelta Vuoritieltä itään johtava ohjeellinen ulkoilureitti tulee muuttaa ulkoilureitiksi Kumpulan nykyisen asuinalueen itäpuolella tulee turvata leveämpi lähivirkistysalue 1. 1.4 Luonto Kangasalan Lamminrahkan metsänhakkuut vaikuttavat myös Ojalan puolelle, koska Ojala- Lamminrahka muodostaa selvän kokonaisuuden. Säilytettävien viheralueiden määrää tulee lisätä, viherkäytäviä leventää, myös suojelualueita tarvittaisiin enemmän Petäjässuon kaavamerkinnän tulee olla luonnonsuojeluohjelman mukaisesti SL Lamminrahkan suolle pitäisi saada suojelumerkintä Viheralueiden laajentamiseksi Halimasjärven itäpuolista AP-aluetta tulee pienentää ja kaakkoispuolinen AP-alue poistaa kokonaan, Kumpulan itäpuolista aluetta tulee pienentää, Lamminrahkan suolle ja Olkahisenlahden rotkolaaksolle on jätettävä laajempi suojavyöhyke Lepakot; rakentamisen vaikutuksia tulisi tarkastella viiksisiippalajien näkökulmasta, Haapakorven III-lk alue jää lähes kokonaan teollisuusalueelle ja Ojalan III-lk alue tiiveimmäksi suunnitellulle alueelle Liito-oravat; Rakentamisen reunavaikutus liito-oravaesiintymän vieressä huomioitava (Aitolahdentien AK-1 alue), Haapakorven alueella rakentaminen hävittäisi kulkuyhteydet Tummaverkkoperhonen; Haapakorven potentiaalisten esiintymispaikkojen vesitaloudesta tulee huolehtia Linnusto; Ojalan kaakkois- ja itäosan AP-1 alueita tulee pienentää

1. 1.5 Hulevedet Rakennettujen alueiden suuri määrä aiheuttanee jatkossa hulevesiongelman, kun vesimäärät kasvavat voimakkaasti Rakentamisen aikaiset hulevedet tulee huomioida suunnittelussa Hulevesisuunnitelmassa esitettyä maapengertä Halimajärveen laskevan ojan varressa pidetään arveluttavana (suon vesitasapaino ja luontoarvot) 1. 1.6 Ympäristöhäiriöt Ampumaradan ympäristölupaa ei tule enää uusia melu- ja ympäristöhaittojen vuoksi Meluselvityksen mittauspisteet on valittu väärin Pitkäaikaisen rakentamisen ja raskaan liikenteen haitat Aitolahdentielle tulee huomioida 1. 1.7 Muut asiat Alueella on lähihistoriallisesti arvokas Sokean Paavon asuinympäristö, joka tulee tarkoin tallentaa jälkipolvia varten Alueen koulu, päiväkoti ja neuvola ovat täynnä, joten uutta kerrostaloaluetta ei tarvita Aitolahdentien varteen. Kaupalliset palvelut eivät lähialueella menesty, uusia liiketiloja ei tarvita. Vaikutusten arviointiryhmässä ei ole ollut mukana alueen asukkaita tai yhdistyksiä Pirkanmaan ja Kangasalan väestöennusteet ovat ylimitoitettuja 1. 2 Muistutukset 1.2.1 Korhonen Kai ja Minna Ojalankylän kaavaehdotuksessa (asemakaava 7950/30.6.2006) alueen asutusta lisättiin ja meidän tontille oli osoitettu kaksi uutta ok-talon rakennuspaikkaa, eikä toisen tontin paikalla ole puistoaluetta. Pyydämme huomioimaan yleiskaavassa ja myöhäisemmässä asemakaavoituksessa em. asian. Osayleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP-1). Rakennuspaikkojen määrä ratkaistaan asemakaavavaiheessa. 1.2.2 Lehtonen Ari-Pekka ja Nina Aitolahdentien varteen Olkahittenperän vastapuolelle suunniteltu kerrostalomerkintä tulee muuttaa pientalo- tai rivitalokaava-merkinnäksi. Alue on ollut pientalovaltaista aluetta, mikä muodostaa alueen omaleimaisuuden ja viihtyisyyden. Kerrostalorakentaminen ei sovellu alueeseen, koska se jäisi pieneksi yksittäiseksi kokonaisuudeksi. Alue muutetaan asuntoalueeksi (A) ja aluetehokkuutta lasketaan. Pohjoisosan aluerajausta tarkistetaan. 1.2.3 Mikama Raija ja muita Lintukalliontien yksityisiä maanomistajia Lintukalliontien TY-5 alueella on kuusi omakotitaloa, yksi entinen maatilan talouskeskus ja kuljetusliikkeen kuorma-autovarikko. Yksityiset omakotiasujat omistavat lähes puolet TY-5 alueesta, kaupunki toisen puolen. Alue on kaunista metsämaisemaa, siellä on vahva linnusto ja liito-oravien lentoreitti. Lintukalliontien suosio ulkoreittinä on lisääntynyt. Alueen kaavoittamiseksi teollisuusalueeksi ei löydy perusteita. Esitämme, että alue määritellään M-2 alueeksi. Mikäli TY-5 merkintää tarvitaan, olisi se luontevaa kaavoittaa T-8 alueen välittömään läheisyyteen MU-1 -alueelle. Kaavaehdotuksessa on esi-

tetty Jyväskyläntien ylittävän nykyisen sillan muuttaminen kevyen liikenteen sillaksi ja liikenteen ohjaaminen toiseen suuntaan. Esitämme, että nykyinen yhteys sillan yli muutetaan pihatieksi ja raskas liikenne ohjataan kulkemaan suunniteltua reittiä. Alueen koulut ovat Kristillinen koulu, Sorilan koulu ja Kämmenniemen yläaste, joten perheillä pitää säilyttää mahdollisuus kuljettaa lapsia kouluun nykyistä reittiä pitkin. Nykyinen kuorma-autoliikenne Lintukalliontiellä häiritsee myös alkupään asukkaita sekä ulkoilijoita, omakotitonteille liikenne on vähäistä. Aitovuoren pohjoispuolinen alue on osoitettu niin Pirkanmaan maakuntakaavassa kuin kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassakin työpaikka-alueeksi, jonne on sujuva liikenneyhteys Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Lintukalliontiellä kyse on pitkän tähtäimen varauksesta, joka ei aiheuta välitöntä vaikutusta alueen asukkaille. Alueen luontoarvot on esitetty kaavassa ja ne tulee huomioida myös asemakaavavaiheessa. Ajoneuvoliikenteen kulkusuunnan muuttaminen idän suunnasta on perusteltua etenkin raskaan liikenteen osalta, koska Lintukalliontien alkupäässä on paljon suoria tonttiliittymiä ja valtatien 9 ylittävä silta on suunniteltu ekosillaksi (ekologinen yhteys ja kevyen liikenteen reitti). Nurmi-Sorilan osayleiskaavan ja Tarastenjärven hyötyvoimalaitoksen asemakaavan yhteydessä on suunniteltu vt9 pohjoispuolinen rinnakkaistie Tarastenjärven eritasoliittymästä Nurmi-Sorilan palveluihin. Kevyen liikenteen kulkuyhteys suoraan Nurmin suuntaan säilyy. 1.2.4 Vainionpää Paavo ja Liisa 1. Tontillamme (Aitovuorentie 4) on AP (pientalovaltainen), pitäisikö olla AP-1, joka sallisi vain 1-2 kerrosta korkeutta. 2. Tontin ja Aitolahdentien välissä kapealla maakaistaleella puusto tulee säilyttää (melusuoja). 3. Vastustamme Aitovuoren ampumaradan säilyttämistä suurten melu ja ympäristöhaittojen vuoksi. Vaatimuksemme on, että kun ympäristöluvan uusimista seuraavan kerran tarkastellaan, sitä ei tule enää uusia. Melumittaus tulisi tehdä yläpihaltamme, koska se on korkeudeltaan samalla tasolla kuin asutuskin. Mittauspiste 0 on valittu väärin, koska se on kaikkein matalimmalta kohdalta. Lisäksi puolustusvoimien 3-kerroksisten rakennusten heijastava vaikutus on suuri, mutta sitä heijastusta ei ole mitattu. Tuulensuunnan merkitys on huomioitava, koska kesäajan tuulet ovat meitä kohti. Luotiäänet on vain yritetty arvioida. Ei ole huomioitu saati mitattu, varsinkin kun ne tulee suurina ryöppyinä. Mittauspiste 1 on radalta katsoen kallion takana ja välissä on vankka puusto, mitkä vaimentavat sen pisteen ääniä. Vaatimuksemme on, että Aitovuorentie 4 yläpihasta tehdään uusi mittaus. Asuntoalueiden kerrosluku ja puuston käsittely määritellään asemakaavavaiheessa. Melumittaus on tehty mittauspisteessä 0 myös 7m korkeudelta, mikä antaa riittävän tuloksen alueen melutason tarkasteluun. Mittausten aikaiset tuulensuunnat on ilmoitettu melumittausliitteessä. Meluselvitys on todettu riittäväksi ampumaradan ympäristölupaa 2013 myönnettäessä. 1.2.5 Valkeisaho Martti Haluan kaavoituksessa huomioitavan Kevätrinteenkadun varteen kaavoitettavan vain nykyisin olevien rakennuksien korkuisia pienasuntoja. Alue muutetaan asuntoalueeksi (A) ja aluetehokkuutta lasketaan. Asuntoalueiden tarkka kerrosluku määritellään asemakaavavaiheessa.

YHDISTYSTEN JA YHTEISÖJEN MUISTUTUKSET 1.2.6 Atalan Seudun Omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys painottaa Ojalan osayleiskaavassa luontoarvojen ja lähivirkistysalueiden tärkeyttä. Kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon yhtenäiset kokonaisuudet ja tiivis asuinyhteisömalli mahdollistaen näin laajemman viherympäristön ja luontoliikuntamahdollisuuden. Alueella on lähihistoriallisesti arvokas Sokean Paavon asuinympäristö ja tärkeänä pidämme, että ennen rakentamisen aloittamista Paavon tontti vesivoimaloineen tarkoin tallennetaan ja myöhemmässä vaiheessa hyödynnetään esim. puiston, kadun, kujan tai tien nimistössä säilymään jälkipolville. Ojalan kaavassa tulisi ottaa huomioon myös pitkäaikaisen rakentamisen nimenomaan raskaan liikenteen tuomat haitat jo muutenkin kuormitetulle Aitolahdentielle. Ojalan alueen virkistysreittien ja alueiden arvo on huomioitu kaavoituksessa. Sokean Paavon tontti jää keskeisiltä osiltaan lähivirkistysalueeksi, joten kaavoitus ei uhkaa sen säilymistä. Kaavan vaikutusten arvioinnissa todetaan, että Aitolahdentielle aiheutuu rakentamisen aikaisia vaikutuksia mm. työmaaliikenteen muodossa. Suosituksissa todetaan, että työmaaliikenne tulee pyrkiä ajoittamaan ja ohjaamaan hallitusti siten, että haitat saadaan minimoitua. Lamminrahkan eritasoliittymän rakentaminen vähentää Aitolahdentielle kohdistuvia vaikutuksia. 1.2.7 Kumpulan yhteisalueet Kumpulan yhteisalueet pitää Ojalan kaavaehdotusta varsin onnistuneena ja alueen luontoarvot sekä maaston yleispiirteet hyvin huomioonottavana. Kumpulan itäpuolelta Vuoritieltä itään johtavan ohjeellisen ulkoilureitin esitämme muutettavaksi ulkoilureitiksi. Reitti on ainut mahdollisuus päästä kaupungin valaistulle liikuntareitille ja sen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää alueen asukkaille. Esitämme, että Kumpulan itäpuolelle suunnitellun pientalovaltaisen asuntoalueen ja Kumpulan nykyisen alueen välille turvattaisiin hieman esitettyä leveämpi luonnonmukainen lähivirkistysalue. Tällä olisi huomattava asumisviihtyvyyttä parantava vaikutus nykyisille ja tuleville asukkaille, koska se mahdollistaisi alueen asukkaiden pääsyn lähivirkistysvyöhykkeelle. Kaavaehdotuksessa nykyiset pääulkoilureitit, joista on tehty ulkoilureittisuunnitelma, on osoitettu ulkoilureiteiksi ja kaikki muut (nykyiset ja uudet) ohjeellisiksi ulkoilureiteiksi. AP-alueen tarkempi rajaus ja lähivirkistysalueen leveys ratkaistaan asemakaavavaiheessa. 1.2.8 Olkahisten omakotiyhdistys Ojalantien ja Aitolahdentien risteykseen merkattu AK-1 alue on muutettava AP-alueeksi. Alue on kaupungin vanha varastoalue, jota on osin täytetty rakennusjätteellä eli ei sovellu rakentamiseen ilman suuria massanpoistoja. Täytealue puistoksi. Alue peittää alleen kaksi vanhaa yksityistä tilaa, joilla on omakotitalot ja tierasitteet. AK-alueen pohjoisosa peittää alleen asemakaavoitettua Välipalanpuistoa ja omakotitontteja. AK-alue on vastoin MRL 39 :n kohtaa 8 rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden omistajalle kohtuutonta haittaa sekä MRL 117 Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Tieyhteys Ojalasta ampumaradan kautta Aitolahdentielle on poistettava tarpeettomana. Läpikulku asuinalueiden läpi aiheuttaa kohtuutonta haittaa ja Aitolahdentien risteys olisi ongelmallinen. Yhteys ei ole myöskään mukana yhdessäkään luonnosvaihtoehdossa. Selvityksiin ja lausuntoihin perustuvia ristiriitoja: Luonto- ja maisema-arvot: Ak-1 alue rajoittuu vanhaan metsään, johon on kartoitettu liito-oravien esiintyminen. Kerrostalojen rakentaminen tuhoaa vanhaa metsää ja oravien pesinnän, koska valo- ja melusaastetta tulee liikaa ja rakennettu alue aiheuttaa reunavaikutuksen (lainaus kaupungin Ympäris-

tönsuojelun luonnosvaiheen lausunnosta 50m suoja-/puskurivyöhykkeestä). Selostukseen s.33 on merkitty maiseman solmukohta AK-1 kohtaan, sekö viedään pois ja Maurinkylä katselee betonimöykkyjä? Hulevedet: Ojalantien suunnassa jyrkänteen vieressä on kartoitettu arvokas kosteikko ja Olkahistenlahteen laskeva puro. Ne tulevat tuhoutumaan reunavaikutuksen seurauksena. Nyt on jo Tampereen Veden rakentama pumppaamo vahingoittanut luonnontilaa. Liikenne: Kerrostalokorttelin autojen purku Aitolahdentien notkoon mutkien kohdalle on vaarallista ja vastoin liikenneselvityksiä. Onnikkavuorot ovat jo nyt ruuhkaisia eikä lisäasukkaita tarvita vuorojen ajamiseen. Palvelut: Alueen koulu, päiväkoti ja neuvola ovat jo nyt täynnä. Pelikenttä ja leikkipuistot ovat kovassa käytössä ja siksi Aitolahdentien itäpuolelle kaivataan pienimuotoista puistoa. Kaupalliset palvelut eivät ole menestyneet sen jälkeen kun Koilliskeskus rakennettiin. Liiketilat sekä Tasanteella että Olkahisissa ovat tyhjillään tai muussa käytössä eli uusia ei tarvita. Maurinkylän alueelle on 10 vuoden aikana tullut 14 uutta omakotitaloa ja asemakaava sallii vastaavan määrän lisää eli alueen asukasmäärä tulee lisääntymään ilman uusia kaavoja ison kerrostalon verran. Lausunnot ja yhteistyö: Yhdenkään lausunnonantajan vastine ei vaadi AK-1 aluetta eikä siihen löydy mitään perustetta. Tavoitteenahan on päinvastoin lisätä omakotitontteja. Kaupungin ympäristönsuojelu on ollut luonnosvaihtoehdon C kannalla samoin kuin muut paikalliset yhteisöt. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksiä turveradan osalta ei ole huomioitu AK-1 alueen kohdalla. Olkahisten omakotiyhdistyksen vastinetta ei ole mainittu kaavaselosteessa vaikka muut on (4.4.3). Selostuksessa on paljon asiavirheitä. Me alueen asukkaat toivomme yhteistyötä kaavoitusasioissa. Vaikutusten arvioporukan n. 40 henkilön joukossa ei ollut yhtään alueen asukasta tai alueen yhdistystä. Alue muutetaan asuntoalueeksi (A) ja aluetehokkuutta lasketaan. Pohjoisosan aluerajausta tarkistetaan. Itäosassa alue rajautuu nykyisten omakotikiinteistöjen rajalinjaan. Muistutuksessa esitetty reunavyöhyke edellyttäisi nykyisten omakotikiinteistöjen merkitsemistä viheralueeksi. Rakentamisen laatu sekä suhde luonto- ja maisema-arvoihin määritellään tarkemmin asemakaavavaiheessa. Kaupungin ympäristönsuojeluyksiköllä ei ole tietoa alueen haitallisista aineista. Tarvittaessa aluetta voidaan tutkia asemakaavavaiheessa. Kulku alueelle tulee todennäköisesti tapahtumaan suoraan Aitolahdentieltä, ei Ojalankyläntien kautta. Alueelle on laadittu hulevesisuunnitelma, joka huomioi alueen luontoarvot. Osayleiskaava edellyttää hulevesisuunnitelman tarkentamista asemakaavoituksen yhteydessä. Yleismääräyksen mukaan hulevesiä tulee viivyttää jo korttelialueilla. Ojalan asuinalueen toteuttaminen edellyttää muun muassa päiväkodin ja koulun alaluokkien rakentamista sekä uusien joukkoliikenneyhteyksien avaamista. Näistä hyötyvät myös lähiympäristön asukkaat. Nykyisten palveluiden tukemiseksi asuinalueita täydentävä rakentaminen ja uudet asukkaat ovat avainasemassa. Osayleiskaavan asukasluvun mitoituksessa on huomioitu Maurinkylän rakentamattomat omakotitontit. Alueiden asukasluvut lasketaan, jotta kaavan vaikutuksia voidaan arvioida. Valmiilla asuinalueella asukasluku voi vaihdella paljonkin mm. asunto- ja perhekoon vuoksi. Ampumaradan kautta osoitettu tieyhteys voi tulla tarpeelliseksi, mikäli alueen maankäyttö tulevaisuudessa muuttuu. Alkuvaiheessa yhteystarve tulee huomioida Ojalan asuinalueen pohjoisosaa kaavoitettaessa. Osayleiskaavaan voidaan ehdotusvaiheessa tehdä huomattaviakin luonnosvaiheesta poikkeavia ratkaisuja. Selostuksen kohdassa 4.4.3 on esitetty oas-vaiheen palaute. Omakotiyhdistys ei tällöin jättänyt mielipidettään. Luonnosvaiheen palaute vastineineen on esitetty erillisessä liitteessä. Kaavan vaikutusten arviointi on tehty konsulttityönä WSP Finland Oy:ssä, jossa työryhmässä on mukana ollut 13 eri alojen asiantuntijaa. Kaavaa valmisteltaessa on järjestetty yleisö- ja avoimien ovien tilaisuuksia, joissa osallisilla on ollut mahdollisuus mielipiteiden antamiseen ja kaavaa on esitelty Koillis-Alvarin kokouksessa. Suunnittelijat ovat saaneet myös suoria yhteydenottoja alueen asukkailta. Kaavaratkaisusta on saatu myös positiivista palautetta.

1.2.9 Koillis-Alvari Koillis-Alvari käsitteli asiaa kokouksessaan 18.3.2014. Yleisesti todettiin, että ehdotus on onnistunut. Erityisesti alueelle tulevat virkistysalueet saivat kiitosta sekä pidettiin hyvänä, että kaupunki laajenee myös tälle puolelle kaupunkia. Kaavaa käsitellessä nousi esille seuraavat asiat (tähän poimittu vain osa asioista): Rakentamisen osalta Lamminrahkan suot ja asutuksen läheisyys. Liikenteen osalta 9-tien liikenteen lisääntyminen, liikenne sumppuuntuu jo nyt, myös Teiskontien liittymässä on jo nyt ruuhkia, lisääntyvä liikenteen aiheuttama melu Olkahisenlahdella. Vesihuollon osalta Sorilan viemärilinja on jo nyt liian pieni. Rakentamisen rajaus esim. Lamminrahkan suon laidassa tarkennetaan asemakaavavaiheessa. Luontoarvot on huomioitu alueelle laaditussa hulevesisuunnitelmassa, jota tullaan vielä tarkentamaan asemakaavavaiheessa. Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut yleissuunnitelman valtatien 9 parantamiseksi, mutta sen toteuttamisaikataulusta ei ole tehty päätöstä. Vesihuollon tarpeet on huomioitu kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa. 1.2.10 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, 1.2.11 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry (jätetty kaksi samansisältöistä lausuntoa) Ojalan ja Kangasalan puoleisen Lamminrahkan osayleiskaavaehdotuksissa esitetty rakentaminen käytännössä pitkälti tuhoaa toistaiseksi varsin yhtenäisenä säilyneen laajan metsäalueen, jolla on merkittäviä luontoarvoja ja huomattavaa virkistyskäyttöä. Osayleiskaavoja voi pitää jopa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisena. Esitetty rakentaminen on ylimitoitettua, mikä korostuu varsinkin Lamminrahkassa, jossa hakkuut ovat pirstoneet aluetta. Lamminrahkan hakkuut vaikuttavat myös Ojalan puolelle, koska kaavoitettavat alueet muodostavat paitsi luonnoltaan myös kaavoituksen näkökulmasta selvän kokonaisuuden. Kaava tulisi valmistella siten, että säilytettävien viheralueiden määrää lisättäisiin, viherkäytäviä levennettäisiin ja niiden ekologiselle laadulle asetettaisiin korkeammat vaatimukset. Myös suojelualueita tarvittaisiin enemmän. Petäjässuon kaavamerkinnän pitää olla SL kaupungin luonnonsuojeluohjelman mukaisesti. Suojelu- tai muita merkintöjä pitää kohdentaa sellaisillekin alueille, jotka eivät tämänhetkisiltä luonnonarvoiltaan ole yhtä edustavia kuin hakatut (Lamminrahka). Alueella on luonnon moninaisuuden kannalta erityisen arvokkaita osa-alueita. Metsäluonnon näkökulmasta rakennetut viheralueet ovat jokseenkin yhdentekeviä ja luonnonmukaisten virkistysalueiden määrän pitäisi olla tuntuvasti suurempi. Rakennettujen alueiden suuri määrä aiheuttaa jatkossa oletettavasti myös hulevesiongelman, kun vesimäärät kasvavat voimakkaasti. Kaavojen muuttaminen esitetysti vähentäisi osayleiskaava-alueiden tulevaa asukasmäärää joillakin tuhansilla, toisaalta vähennystä voisi kompensoida asuntoalueiden rakentamistehokkuutta lisäämällä. Ojalan ja Lamminrahkan kaavaehdotukset ovat ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa, missä todetaan Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia ja Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pilkota. Ko. ristiriita tuodaan esille myös vaikutusten arviointi raportissa. Kaavaehdotuksessa esitetyt viheralueet ovat liian kapeita ja jäävät rakennettujen alueiden puristuksiin. Kapeita viheryhteyksiä kaventavat entisestään mm. rakennetut ulkoiluväylät. Viherkäytävien pitäisi olla vähintään 50m levyisiä, kunnollinen ekologinen yhteys vaatii enemmän tilaa. Heikoimmillaan viheryhteys on vain jotakin rakentamatta jäänyttä ja palvelee vain virkistyskäyttöä, jos sitäkään. Halimasjärven suojelualue on jo kolmelta suunnalta reunustettu asuinrakentamisella. Esitämme, että Halimasjärven itäpuolista AP-aluetta pienennetään ja kaakkoispuolinen AP-alue poistetaan kokonaan. Kumpulan pientalovaltaista AP-aluetta on pienennettävä, jotta pohjoisosan jyrkänteen säilyisivät. Rakentamisen vaikutuksia tulisi tarkastella viiksisiippalajien näkökulmasta. Viiksisiipat viihtyvät metsäisissä ympäristöissä ja karttavat valaistuja alueita. Haapakorven III-luokan lepakkoalue jää käytännössä kokonaan teollisuusrakentamiselle osoitetulle alueelle. Toinen III-luokan alue jää kokonaan

Ojalan tiiveimmäksi suunnitellun alueen alle. Kaavan eteläisimmän lepakkoalueen kulkuyhteydet heikkenevät, jos irrallinen pientaloalue (AP) Halimasjärven itäpuolelle toteutuu. Liito-oravista on tehty havaintoja Haapakorven alueella 2008 ja myös pesintää pidetään todennäköisenä. Kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen hävittäisi liito-oravien yhteydet kokonaan. Samoin tummaverkkoperhoselle potentiaaliset esiintymispaikat jäisivät Haapakorvessa rakentamisen alle. Kaavaa tulee muuttaa siten, että liito-oravien elinympäristöt ja yhteydet sekä lepakoiden saalistusalue säästyvät. Myös tummaverkkoperhosen potentiaalisten esiintymispaikkojen vesitaloudesta tulee huolehtia. Osa Lamminrahkan suosta on merkitty asuinalueeksi. Myös suon lähireunoille rakentaminen vaarantaa suon vesitalouden ja luonnontilaisuuden sekä lisää Halimasjärvenojan virtaaman kasvun riskiä. Suolle on jätettävä kunnollinen suojavyöhyke. Myös Lamminrahkan koillispuoliset ojittamattomat piensuolaikut tulisi säästää rakentamiselta, sillä ojittamaton piensuoverkosto on kaikkialla Etelä- Suomessa luonnonsuojelullisesti arvokas, vaikka se koostuisi tavanomaisistakin suotyypeistä. Olkahisenlahden rotkolaaksolle pitää jättää laajempi suojavyöhyke (AP-1 alue). Yleisesti ottaen maaston pienmuotoja, selänteiden lakialueita, jyrkkiä rinteitä ja pienvesiympäristöjä tulee säilyttää. Niin ikään puustoa ja muuta luontaista kasvillisuutta pitää säilyttää mahdollisimman paljon rakennettavilla alueilla. Pidämme hulevesien aiheuttamaa uhkaa kokonaisuudessaan merkittävänä. Hulevesien pidättämisen pitäisi olla pääosin tonttikohtaista ja vettä pidättämättömiä alueita pitäisi rakentaa mahdollisimman vähän. Hulevesien aiheuttama riski korostuu myös siinä, että alueen nykyiset uomat ovat pieniä ja niiden vesimäärät vähäisiä. Hulevesimäärän kasvu voi aiheuttaa tulvimista ja eroosiota. Osa vastaanottavista ojista on todettu tulvaherkiksi ja osaan liittyy arvokkaita luontokohteita, joiden takia ne tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Lisäksi rakentamisen aikaiset hulevedet tulee huomioida hallintajärjestelmien suunnittelussa ja järjestelmät sijoitella siten, että niihin johdetaan mahdollisimman vähän rakennustyömaan ulkopuolelta tulevia puhtaita vesiä. Hulevesisuunnitelmassa esitettyä Halimajärveen laskevan ojan varteen mahdollisesti rakennettavaa maapengertä pidetään arveluttavana, sillä se saattaa muuttaa suon vesitaloutta ja luontoarvoja. Koko alueen hulevesirakennelmia suunniteltaessa on varmistettava, että purot, joilla on vesilain suoja, säilyvät luonnontilaisina eikä niitä muuteta penger- ja patorakentein tai kaivamalla. Pyydämme kirjallista vastausta muistutukseemme. Ojalan ydinalue on osoitettu Pirkanmaan maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2030 uudeksi asuinalueeksi. Osayleiskaava on yksi tarkentava vaihe näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Petäjässuon alue muutetaan kaavassa luonnonsuojelualueeksi. Lamminrahkan suoalue on osoitettu lähivirkistysalueeksi, johon viheralueiden yleissuunnitelmassa on esitetty polkuja. Muutoin alue säilyy ennallaan luonnonmukaisena ulkoilu- ja virkistysmetsänä. Alueelle laaditussa ympäristö- ja maisemaselvityksessä alueen luontoarvoja ei ole pidetty niin merkittävinä, että se edellyttäisi suojelumerkintöjä kaavaan. Alueelle on laadittu hulevesisuunnitelma, jota tarkennetaan asemakaavavaiheessa. Kaavan yleismääräyksen mukaan hulevesiä tulee viivyttää myös korttelialueilla. Viheralueiden yleissuunnitelman hoitoluokituksessa Ojalan asuinalueen viheralueista 4,5 % on rakennettuja alueita, muutoin lähivirkistysalueet jäävät ulkoilu- ja virkistysmetsiksi, arvometsiksi ja luonnonsuojelualueiksi. Halimasjärven luonnonsuojelualue liittyy laajaan itä-länsisuuntaiseen seudulliseen vihervyöhykkeeseen. Luonnonsuojelualueen itä- ja kaakkoispuolisilla alueilla ei selvityksissä ole todettu luontoarvoja, jotka estäisivät alueiden rakentamista. Mikäli luontoarvot muuttuvat, tulee ne huomioida jatkosuunnittelussa. Alueen lepakkoesiintymät ovat III-luokan kohteita, joista selvityksissä on todettu, että niiden arvo ei ole niin suuri, että se estäisi yksittäisen alueen maankäyttöä ja että kaikkien alueiden maankäytön yhtäaikaiselle rajoittamiselle ei tehtyjen havaintojen vuoksi ole syytä. Pohjoisosassa Haapakorven alueella on tehty liito-oravatilanteen tarkistus keväällä 2013 (Kari Korte). Alueelta ei saatu havaintoja liito-oravan liikkumisesta tai elämisestä alueella. Voimalinjojen alta on kaadettu puustoa, millä saattaa olla merkitystä voimalinjojen ylitykseen. Metsien tila ja kulkuyhteydet eivät kuitenkaan ole muuttuneet niin paljon etteikö liito-oravien eläminen alueella olisi enää mahdollista. Kaavassa alueelle on osoitettu viheryhteystarpeita ekologisia yhteyksiä varten. Myös tummaverkkoperhosille soveltuvilla niittyalueilla on tehty tarkistus vuonna 2013 (Lasse Kosonen). Niityillä ei havaittu tummaverkkoperhosta, vaikka säätila ja ajankohta olivat otolliset. Em. luontoasioista on keskusteltu myös ELY-keskuksen kanssa käydyssä työpalaverissa.

Osayleiskaavassa esitetyt aluevaraukset ovat laajoja ja esimerkiksi asuntoalueille tulee sijoittumaan myös viheralueita, katuja ja kevyen liikenteen väyliä. Tarkemmassa asemakaavasuunnittelussa huomioidaan pienipiirteisemmät maaston muodot kuten muistutuksessa esitetty Kumpulan itäpuolinen jyrkänne ja Lamminrahkan koillispuoliset piensuolaikut. 1.2.12 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys Mielipide Ojalan ja Lamminrahkan kaavoista, lähetetään molempiin kuntiin. Ojalan ja Lamminrahkan kaava-alueiden väliset viheryhteydet ovat tuhoutuneet. Lamminrahkan (Kangasala) VLL-alueesta suurin osa on aukkohakattu. Mikäli kaava toteutetaan ehdotuksen mukaisena, ympäristö menettää kaikki luontoarvonsa sekä asukkaiden virkistysmahdollisuuden. Lamminrahkalla paras lintujen esiintymisalue jää nyt rakentamisen alle. Jos Ojala rakennetaan ehdotuksen mukaisena kaakkoisnurkan pientaloalue kaventaa Lamminrahkan pohjoisosista itään tarkoitettua viherkäytävää, joten alueen ulottumista etelään on pienennettävä. Myös alueen itäreuna tulee lähelle Porras- ja Katajajärven välistä suoaluetta, jolla esiintyy mm. kaakkuri, telkkä, tavi, metsäviklo ja käki. Lamminrahkan kaava on laadittava uudestaan. Rakentamisen osuu liito-oraville hyvin soveltuville metsäalueille. Liito-oravalle soveltuvat metsäalueet ovat myös arvokkaita linnustoalueita. Kangasalan Lamminrahkasta esitetyt asiat käsitellään Lamminrahkan osayleiskaavan vastineissa. Ojalan osalta ympäristö- ja maisemaselvityksessä esitetyt potentiaalisimmat arvolinnustokohteet jäävät rakennettavien alueiden ulkopuolelle lukuun ottamatta pieniä alueita Lamminrahkan suon laitamilla. Kuntarajalle sijoittuvan seudullisen vihervyöhykkeen leveys on Ojalan kaakkoisnurkan AP-1 alueen ja Lamminrahkan EN-alueen välissä minimissään 500m. 1.2.13 Kangasalan luonto ry Lausunto on jätetty Lamminrahkan osayleiskaavasta ja samansisältöisenä Ojalan osayleiskaavaehdotuksesta. Lamminrahkan lähiö rakennetaan luontoarvoiltaan merkittävälle alueelle ja alue on ollut suosittu ulkoilu- ja liikuntamaasto. Alueella tehdyt hakkuut ovat vähentäneet liito-oravan elinmahdollisuuksia huomattavasti, mitä pitäisi jatkossa mahdollisuuksien mukaan kompensoida. Lamminrahkan suo ja suuri osa sen lähiympäristöstä on hyvässä kunnossa ja sille pitäisi saada suojelumerkintä. Rakentamistehokkuutta tulisi kasvattaa ja asukkaiden määrää pienentää, jotta luontoa saadaan säästymään. Emme hyväksy VT12:n laajentamista nelikaistaiseksi. Pirkanmaan ja Kangasalan väestökasvuennusteet ovat ylimitoitettuja, Lamminrahkan suunnittelussa on otettava huomioon myös huomattavasti hitaampi talouden ja väkiluvun kasvu. Edellä esitetyin varauksin voimme sanoa, että Lamminrahka on 30 vuoden tauon jälkeen ensimmäinen korkean asumistehokkuuden lähiö, jonka suunnittelu perustuu joukkoliikenteen käyttöön. Kangasalan Lamminrahkasta esitetyt asiat käsitellään Lamminrahkan osayleiskaavan vastineissa. Lamminrahkan suoalue on osoitettu lähivirkistysalueeksi, johon viheralueiden yleissuunnitelmassa on esitetty polkuja. Muutoin alue säilyy ennallaan luonnonmukaisena ulkoilu- ja virkistysmetsänä. Alueelle laaditussa ympäristö- ja maisemaselvityksessä alueen luontoarvoja ei ole pidetty niin merkittävinä, että se edellyttäisi suojelumerkintöjä kaavaan. Valtatien 12 nelikaistaistaminen on osa ELY-keskuksen suunnittelemaa valtatien parantamissuunnitelmaa.

2. LAUSUNNOT 2.1 Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitto katsoo, että osayleiskaavaehdotus on pääpiirteissään Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukainen. Ehdotuksen laadinnassa on liiton luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti otettu huomioon suunnitteluyhteistyön merkitys yli kuntarajojen. Kaavan etenemisen edellytyksenä esitetty Tampereen itäisen kaupunkirakenteen kokonaistarkastelu on toteutettu 2012. Kangasalta Tampereelle Halimasjärven luonnonsuojelualueen halki kulkevan seudullisesti merkittävän virkistysalueen mitoitus on melko niukka verrattuna maakuntakaavassa esitettyyn. Osayleiskaavassa tuleekin kiinnittää huomiota virkistysaluevarauksen riittävän leveyden turvaamiseen. Jotta Ojalan pääkokoojaväylästä muodostuu toimiva joukkoliikennekatu, tulee varmistaa joukkoliikenteen käyttäjävolyymi riittävällä asukasmäärällä pysäkkien lähiympäristössä. Pirkanmaan liitto puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin täydennyksin. Seudullisen virkistysvyöhykkeen leveys on minimissään 210m, mutta yleisemmin vähintään 250m levyinen. Ojalan keskusta sijoittuu virkistysalueen välittömään läheisyyteen, johon joukkoliikennekäytävän varrelle on pyritty sijoittamaan mahdollisimman laajat asuntoalueet. Virkistysvyöhykkeen laadullisiin ominaisuuksiin on kiinnitetty huomioita ja ne tulee ottaa huomioon myös jatkosuunnittelussa. AK-1 -alueiden aluetehokkuutta osayleiskaavan mitoituksessa on nostettu hieman e(a)=0.40. Ojalan keskustan yleissuunnitelmassa korttelitehokkuus on keskimäärin e=0.70. Lopullinen rakentamistehokkuus ratkaistaan asemakaavavaiheessa. Laskennallisesti Ojalan keskustaan alle 500m etäisyydelle joukkoliikenneväylästä sijoittuu noin 4800 asukasta. 2.2 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskus pitää tehtyä kuntien välistä suunnitteluyhteistyötä merkittävänä ja tuloksellisena. Molempien yleiskaavojen ratkaisuissa on perustellusti yhteen sovitettu palveluiden ja joukkoliikenteen tarjontaa, kuntatekniikan hankkeita ja rakentamisen vaiheistusta sekä laadittu kaavavaikutusten arviointi. Yhdyskuntarakenne ja liikenne Ojalan kaavaehdotuksessa tehokkaimman asumisen alueet on sijoitettu Lamminrahkan tiiviin asuinalueen läheisyyteen ottaen kuitenkin huomioon merkittävän itä-länsisuuntaisen vihervyöhykkeen vaatimat aluevaraukset. Suunnittelualueen pohjoisilla osilla teollisuusaluevaraukset luovat pohjaa Tarastenjärven alueen kehittämiselle työpaikka-alueena. Liikennejärjestelyjen kannalta on otettu huomioon oleelliset liikennesuunnitelmat kuten Lamminrahkan eritasoliittymä ja valtatien 12 lisäkaistat, joukkoliikenneselvitykset ja valtatien 9 parantaminen välillä Tampere-Orivesi sekä kytkentä samaan aikaan vireillä olevaan Lamminrahkan osayleiskaavaan. Kaavan mukaiset liikennejärjestelyt mahdollistavat sellaisen asuinalueen muodostumisen, jossa ihmisten liikkuminen ei ole riippuvainen henkilöautoista. Kuitenkin, laadukkaan joukkoliikennekäytävän varrella tulisi maankäytön olla mahdollisimman tiivistä. Kaavaehdotuksessa pientalovaltaisten asuinalueiden osuus koko asuinpinta-alasta on erittäin suuri, eikä näin ollen palvele parhaalla mahdollisella tavalla kannattavan joukkoliikenteen järjestämistä alueelle. Ojalan keskeisimmän asuinalueen halki kulkevan joukkoliikennekadun varrella aluetehokkuudet jäävät kaavaselostuksen mitoitustaulukon mukaan 0,3:een tai sen alle. Lamminrahkan joukkoliikennevyöhykkeellä aluetehokkuus sen sijaan on pääsääntöisesti 0,6-0,7. Kevyen liikenteen verkosto on huomioitu suhteellisen kattavasti ja kaava mahdollistaa houkuttelevan ja viihtyisän jalankulku- ja pyöräily-ympäristön. Jatkosuunnittelussa on kuitenkin perusteltua esittää AP ja AP-1 alueita sekä Ojalan lähipalveluita yhdistävät kävely- ja pyöräilyreitit sekä osoittaa sujuva ja turvallinen yhteys myös Kumpulan suuntaan. Tarastenjärven eritasoliittymään esitetyn kevyen liikenteen reitin osalta tulee huomioida, että Kangasalan puolella Ruutanan osayleiskaavaehdotuksessa ei ole kevyen liikenteen reittiä esitetty Ojalan kaava-alueeseen saakka. Kevyen liikenteen väylän toteuttamistarpeesta tulee kunnilla olla yhteinen näkemys.

Kaavaehdotus noudattaa pohjoisosan osalta valtatien 9 yleissuunnitelman mukaisia ratkaisuja, joissa valtatien suuntainen rinnakkaistie kulkee valtatien pohjoispuolella Aitovuoren eritasoliittymästä itään päin ja uusi eritasoliittymä on uudentyyppinen eritasokiertoliittymä. ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue toteaa, ettei sillä ole mahdollisuuksia toteuttaa eikä suunnitella maankäytön kehittymisestä aiheutuvia liikenneverkon investointeja kuten maankäyttöä palvelevia liittymiä, liittymien ja maanteiden parantamista eikä kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja. Maankäytön laajenemisesta ja kehittämisestä aiheutuvien liikenneverkon huomattavienkin investointien toteuttaminen jää pääasiassa muiden tahojen vastuulle. Ympäristöhaitat Aitovuoren ampumaradalle on hyväksytty ympäristölupa 2.4.2014.(po 2013) Sen mukaan laajimman meluvaikutuksen aiheuttaneen 300m kivääriradan käyttäminen loppuu ympäristöluvan saatua lainvoiman. Ympäristölupa on myönnetty toistaiseksi voimassa olevana. Ojalan kaavaehdotus on laadittu ottaen huomioon ampumaratojen meluselvityksessä esitetyt melutasot ja melualueen laajuus. Ohjearvot ylittävälle melulle altistuvat osat on merkitty selvitysalueeksi. Ampumarataa ei ole merkitty kaavaan. Koska ampumaratatoiminta meluvaikutuksineen jatkuu toistaiseksi ja alue jää vireillä olevien maankäyttösuunnitelmien toteutuessa taajama-alueen sisään, tulisi alueen kehittämistavoitteet määritellä yleiskaavassa tarkemmin. Ulkoilureitin osoittaminen selvitysalueelle, jolla melun ohjearvot ylittyvät, ei ole perusteltua. Alueelle osoitettujen viheryhteystarpeiden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden merkityksen vuoksi selvitysalueelle tulisi määritellä maisematyöluvan tarve. Viherverkko ja siihen liittyvät toiminnot Voimassa olevassa maakuntakaavassa on viheryhteystarpeet merkitty sekä Olkahistenlahdelta itään että Ruutanan alueelta puolustusvoimien ja työpaikka-alueen välistä valtatien 9 ylitse pohjoiseen. Maakuntakaavassa merkinnällä on osoitettu viheryhteyksiä, joilla on merkitystä alueellisen virkistysalueverkoston ja ekologisten yhteyksien kannalta. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määritellä viheryhteyden tarkempi sijainti ja varmistaa maastokäytävän riittävä leveys. ELY-keskus katsoo, että suunnittelualueen pohjoisosiin jäävän MU-1 alueen laajuus on riittämätön kun otetaan huomioon samalle käytävälle sijoittuvat hulevesialueet ja ulkoilureitit sekä ekologinen vyöhyke. Lisäksi alueen rajautuminen ympäristöhaittoja aiheuttavaan teollisuusalueeseen T-8 vähentää sen virkistysarvoja. Rakentamattomaksi jätettävän maastokäytävän leveyttä on edellä mainituista syistä tarpeen lisätä. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan 2030 sisältyy kehitettävä viheryhteys, joka kulkee yhtenäisenä reittinä etelästä Ojalan asuinalueen, selvitysalueen ja puolustusvoimien alueen läpi valtatien 9 ylittäen pohjoisen suuntaan. ELY-keskus pitää tärkeänä, että tämän viheryhteyden toteuttamisedellytykset selvitetään ja yhteys merkitään osayleiskaavaan. Kaavaehdotukseen sisältyy myös rakentamisalueiden läpi kulkevia viheryhteystarpeita ja ulkoilureittejä sekä näille alueille sijoitettuja hulevesien viivytysaltaita. ELY-keskus esittää että aluevarauksissa kiinnitetään huomiota mainittujen toimintojen yhteensovittamiseen ja tilantarpeen riittävyyteen sekä laadukkuuteen. Yleiskaavassa kyseiset alueet tulee esittää riittävän laajoina viherverkostoon liittyvinä vapaa-alueina ja antaa tarvittaessa puuston säilyttämistä koskevat määräykset. Johtopäätökset Jatkosuunnittelussa yhdyskuntarakennetta on tarpeen keskittää enemmän joukkoliikenneyhteyden varrelle ja varmistaa kävely- ja pyöräilyreittien alueellinen sujuvuus ja kattavuus. Rakentamiseen varattujen korttelialueiden läpi kulkevia viheryhteystarpeita tulee kehittää ja vahvistaa eri toimintojen tilantarpeet huomioivina vapaa-alueina. ELY-keskus katsoo, että rakentamistehokkuuden nostaminen suunnittelualueen keskeisillä osilla edistää sekä joukkoliikenteen hyvän palvelutason saavuttamista että riittävän laajojen viheryhteyksien ja laadukkaan virkistysverkoston toteutumista alueella. Kaavoituksessa tulisi pyrkiä yhtenäiseen laatutasoon Lamminrahkan maankäyttöratkaisun kanssa. ELY-keskus esittää, että osayleiskaavasta järjestetään viranomaisneuvottelu yhdessä Lamminrahkan osayleiskaavan kanssa ennen niiden viemistä hyväksymiskäsittelyihin. Ojalan AK-1 -alueiden aluetehokkuutta osayleiskaavan mitoituksessa on nostettu hieman e(a)=0.40. Ojalan keskustan yleissuunnitelmassa korttelitehokkuus on keskimäärin e=0.70. Lopullinen rakentamistehokkuus ratkaistaan asemakaavavaiheessa. Laskennallisesti Ojalan keskustaan alle 500m etäisyydelle joukkoliikenneväylästä sijoittuu noin 4800 asukasta.

Osayleiskaavakartalla on osoitettu kevyen liikenteen pääreitit ja liitekartalla alustavaa alempitasoista reitistöä. Kumpulan nykyiselle katuverkolle ei mahdu varsinaisia kevyen liikenteen väyliä, mistä syystä kaavassa alueiden välille on esitetty ulkoilureittejä. Pohjoisosassa kevyen liikenteen pääreitti Ruutanasta Nurmi-Sorilaan on linjattu Tarastenjärven eritasoliittymän kautta, missä reitti palvelee valtatien 9 rinnakkaistiellä myös tulevia työpaikka-alueita. Lintukalliontien yhteys säilyy, mutta on enemmän ulkoilureitin luonteinen. Selvitysalueen maankäyttöä ei voida nykyolosuhteissa ampumaradan toimiessa tarkemmin ratkaista. Alueelle on kuitenkin haluttu osoittaa tiedossa olevat luontoarvot ja tavoitteet, jotka tulee huomioida mahdollisessa jatkosuunnittelussa. Alueelle osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti on osa tätä tavoitteenasettelua. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisen ulkoilureitin linjausta Aitovuoren kaakkoispuolitse ei pidetä mahdollisena, koska se sijoittuisi ampumaradan taustamaastoon ja puolustusvoimien alueelle. Ojalan merkittävien luontoarvojen vuoksi MRL 128 mukainen maisematyölupa lisätään EV-4 ja SE-2 -alueiden kaavamääräyksiin. Aitovuoren pohjoispuolinen MU-2 alue on noin 140m leveä, poikkeuksena Lintukalliontausta -tien ylittävä kohta, jossa leveys on noin 100m. Tällä kohdalla yksityiset rakennetut kiinteistöt ovat kaavarajausten perustana. Hulevesisuunnitelmassa esitetyt altaat on laskettu yleispiirteisesti 0.5 m maksimivesisyvyydellä. T-8 -alueilla on rakentamista rajoittavia tekijöitä (ekologiset yhteydet, sähkölinjat ja hulevesialtaat), jotka vaikuttavat alueen rakentamistehokkuuteen ja siten myös hulevesialtaiden mitoitukseen MU-2 -alueilla. Asemakaavavaiheessa tarkennettavan hulevesisuunnitelman yhteydessä tilavaraukset mitoitetaan ja muotoillaan ekologiset ja virkistystarpeet huomioon ottaen. Kaava-alueen viheralueiksi jäävillä alueilla (VLL-3, EV-4, M-2, MU-1 ja SE-2) edellytetään maisematyölupaa. Lisäksi viheryhteystarve merkinnän mukaan aluetta ja sen lähiympäristöä suunniteltaessa on katsottava, ettei ekologisia yhteyksiä katkaista. Osayleiskaavatasolla näiden katsotaan riittävän. 2.3 Pirkanmaan maakuntamuseo Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa maakuntamuseo kehotti kaavoittajaa harkitsemaan Maurinkylän arvojen huomioimista kaavamerkinnöissä. Merkintöjä ei ole lisätty, mutta koska Maurinkylän alue on kokonaisuutena muuttunut melko voimakkaasti, kaavaratkaisu on hyväksyttävissä. Myös arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyen vain osa museoviranomaisen esille ottamista asioista on huomioitu kaavaehdotuksessa. Finlaysonin turvetehtaan ja radan jäännökset ovat laadultaan harvinaisia muinaisjäännöskohteita, jotka liittävät Ojalan alueen Tampereen teollisuushistoriaan. Suurin osa alueesta on osoitettu kerros- tai pientalovaltaisiksi alueiksi ja turveradan poikki on osoitettu liikenneväylien ja ulkoilureitin rakentamista. Aluevaraukset eivät turvaa kaikkien turvetehtaaseen liittyvien muinaisjäännösten, niiden muodostaman kokonaisuuden ja ympäristön säilymistä. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen ilman museoviranomaisen lupaa on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu lisäksi suoja-alue. Kiinteiden muinaisjäännösten kohdalle ei tule kaavassa osoittaa rakentamista ja myös niiden ympärille on jätettävä riittävä rakentamaton alue. Koko muinaisjäännösalueen ja sen lähiympäristön osoittaminen viheralueeksi tukisi näiden teollisuushistoriallisten muistomerkkien säilymistä ja asemaa ympäristössä. Maakuntamuseon ja kaupungin välisessä työneuvottelussa 24.5.2012 sovittiin, että kaavoittaja esittelee muutaman vaihtoehdon mahdollisista turveradan ja liikenneväylien risteyspaikoista ja vaihtoehdot tutkitaan yhteistyössä maastossa. Näin ei ole tehty, joten kaavaehdotuksen valmistelussa ei ole toimittu muinaismuistolain edellyttämällä tavalla (MML 13 ). Kaavahankkeen vaikutuksista arkeologisiin kohteisiin ei ole arvioitu kaavaselostuksessa riittävästi. Kohtaan 7.4 kirjattu suositus turveradan pohjan hyödyntämiseksi osana alueen kevyen liikenteen kulkureittejä on lähtökohtaisesti ristiriidassa muinaismuistolain 1 :n kanssa. Kiinteän muinaisjäännöksen mahdollisesta käytöstä ja kaikista siihen kohdistuvista muutoksista tulee neuvotella lain edellyttämällä tavalla museoviranomaisen kanssa. Lisäksi huomautetaan, että maakuntamuseon lausunto on kaavan vastineliitteessä käsitelty luvussa 3, kun oikea yhteys olisi luku 4 (Viranomaisten ennakkolausunnot). Korjattu kaavaehdotus selostuksineen on toimitettava maakuntamuseolle lausuntoa varten. Myös kaavan hyväksymispäätös valitusosoituksineen tulee lähettää maakuntamuseoon viipymättä. Ojalan turveradalla on tehty maastokatselmus, jossa maakuntamuseon edustaja totesi kaavaehdotuksessa esitettyjen kokoojakatujen risteämispaikat hyväksyttäviksi. Asiasta käytiin myös työpalaveri, jossa käsiteltiin kaavamerkintöjä ja määräyksiä.

Turverataa ei osayleiskaavatasolla osoiteta kokonaisuutena viheralueeksi, koska se ei tällä tasolla palvele laajempaa virkistysalueverkostoa. Myös maakuntamuseo toteaa lausunnossaan, että alue ei sovellu osaksi kevyen liikenteen verkostoa. Radan eteläpäässä VLL-3 aluetta laajennetaan turveradan alueelle ja AK-1 sekä AP-alueiden rajausta tarkistetaan. Museoviraston ohjeistuksen mukaan osayleiskaavatasolla muinaisjäännökset merkitään ensisijaisesti kohdemerkinnällä. Ojalan kaavassa esitetty osa-aluemerkintä antaa huomattavasti tarkemman kuvan turveradan laajuudesta kuin yksittäinen kohdemerkintä. Sm-2 osa-alueen määräykseen lisätään Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Turveradan ja kokoojakadun risteämiskohtia ei saa muuttaa ilman museoviranomaisen lupaa. Risteämiskohdissa tulee asemakaavan yhteydessä tehdä riittävä arkeologinen dokumentointi ja kadun rakennusvaiheessa tulee varautua radanpohjan arkeologiseen dokumentointiin. Kokoojakadun leveys risteämiskohdassa saa olla rakenteineen enintään 15 metriä. Asemakaavavaiheessa korttelit on suunniteltava siten, että muinaisjäännösalue säilyy yhtenäisenä. Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevat maankäyttösuunnitelmat tulee lähettää museoviranomaiselle lausuntoa varten. Kaavaselostuksen vaikutusten arviointi -taulukkoa on kohteen osalta täydennetty. 2.4 Kangasalan kunta Kangasalan kunnalla ei ole huomautettavaa Ojalan yleiskaavaratkaisusta Lamminrahkaan liittymisen osalta. Suunnittelua tulee jatkaa kuntien tiiviissä yhteistyössä. Mm. kuntarajalla Rissossa sijaitsevat korttelialueet, ulkoilu- ja pyöräreitit, viheralueet sekä hulevesien käsittely vaativat suunnitteluyhteistyötä. Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa joukkoliikenteen kilpailukyky verrattuna oman auton käyttöön. Kangasalan kunta on suunnitellut Kaarinan polun linjauksen siirtämistä pois voimalinjan alta. Uudet linjaukset on esitetty Ruutanan osayleiskaavaehdotuksessa. Ojalan kaavaan tulisi lisätä yhteystarvemerkintöjen alkuosat merkiksi siirtoaikeista. Tarastenjärven alueen poikki osoitettu ulkoilureitin yhteystarve tulisi merkitä kevyen liikenteen yhteystarpeeksi, koska reitti jatkuu Ruutanan puolella kevyen liikenteen reittinä ja reitti yhdistäisi Ruutanan Aitolahdentielle ja edelleen Nurmi-Sorilaan. Kangasalla on tullut vireille Tarastenjärven alueen asemakaavan suunnittelu Jyväskyläntien molemmin puolin. Tarastenjärven työpaikka-alueen maankäyttömerkinnät ovat linjassa Kangasalan alustavien suunnitelmien kanssa. Tarastenjärven suunnittelua tulee jatkaa kuntien yhteistyönä. Ruutanan osayleiskaavassa ei ole huomioitu maakuntakaavassa esitettyä pohjois-eteläsuuntaista ulkoilureittiä (nykyinen Kaarinan polku). Kaarinan polun siirtäminen pois voimalinjan alta on virkistyskäytön kannalta tavoiteltavaa. Kangasalan puolelle merkittyjä viitteellisiä ulkoilureittien linjauksia tarkistetaan. Kevyen liikenteen pääreitti Ruutanasta Nurmi-Sorilaan on linjattu Tarastenjärven eritasoliittymän kautta, missä reitti palvelee jatkossa valtatien 9 rinnakkaistiellä myös tulevia työpaikka-alueita. Lintukalliontien yhteys säilyy, mutta on enemmän ulkoilureitin luonteinen. 2.5 Finavia Oyj Finavian omistamien palstojen 837-505-8-6/2 ja 8-4 kaavamerkinnän EP-tarve tulee tarkistaa Puolustusvoimien kanssa toimintojen lähiaikoina muuttuessa alueella. Finavia järjestää asiasta mahdollisimman pian neuvottelun Puolustusvoimien kanssa ja ehdottaa, että kaavamerkintöjä voitaisiin näiltä osin tarkistaa. Finavia tiedottaa Tampereen kaupungille asian edistymisestä. Finavialla ei ole muuta lausuttavaa kaavaehdotuksesta. Puolustusvoimien edustaja on joulukuussa 2013 käydyssä keskustelussa ilmoittanut, että toiveena on alueen säilyminen EP-alueena. Finavia ei ole ollut yhteydessä Tampereen kaupunkiin.

2.6 Fingrid Oyj Voimajohdoista esitetyissä aiemmissa lausunnoissa on ollut virhe voimajohtojen jännitetasoissa ja nimissä. Kaavaselostusta tulee tarkistaa niiltä osin. Fingridillä ei ole muuta huomauttamista kaavaehdotuksesta. Edellisissä lausunnoissa mainitut periaatteet voimajohtojen rajoituksista maankäytön suunnittelulle ja tiedot voimajohdoista on otettava huomioon jatkosuunnittelussa. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Kaavaselostusta tarkennetaan esitetysti. 2.7 Pirkanmaan pelastuslaitos Kaava-alue on luokiteltu Pirkanmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksen riskikartoituksessa nykyisellä maankäytöllä pääosin III riskiluokkaan. Osayleiskaavan mukaisella maankäytöllä alue tullee olemaan II riskiluokkaa. Pelastustoimen toimintavalmius alueelle täyttää II riskiluokalta edellytettävän toimintavalmiuden ja alueen eteläosissa myös I riskiluokalta edellytettävän toimintavalmiuden. Edellä olevan perusteella pelastuslaitos toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa yleiskaavaehdotuksen suhteen. Ei aiheita muutosta kaavaan. 2.8 Tampereen Sähköverkko Oy Alueelle on suunniteltu 110 kv voimajohto Kangasalan sähköasemalta Tarasteen kaupunginosaan rakennettavalle Nurmin sähköasemalle ja todennäköisesti johto rakennetaan vuoden 2015 alkupuolella nykyisen Fingrid Oyj:n voimajohtoaukean länsipuolelle. Nykyistä johtoaluetta levennetään 18 m. Kaava-alue sijoittuu Tampereen Sähköverkko Oy:n ja Elenia Oy:n jakelualueille, joiden välinen raja kulkee alueen halki etelä-pohjoissuunnassa. 2.9 Kaupunkiympäristön kehittäminen /Ympäristönsuojelu Lausunnossa keskitytään erityisesti luontoarvoihin ja niiden säilyttämismahdollisuuksia parantaviin muutostarpeisiin kaava-aineistossa. Liito-orava Merkittävimmät elinympäristöt on merkitty s-1 merkinnöin, mutta monilta osin ne rajoittuvat suoraan korttelialueisiin, joka aiheuttaa uhkan elinympäristön muutoksesta. Aitolahdentien varren pohjoisimpien korttelien muuttaminen AP-alueiksi on hyvä, koska puustoa säilyy mahdollisesti myös tonteilla. Kangasalan Lamminrahkan laajat avohakkuut vaikuttavat myös Ojalaan, koska liito-oravat ovat todennäköisesti siirtyneet muille alueille. On tärkeää, että molempien kuntien kaavatyötä tarkastellaan uudelleen, jotta elinympäristöt ja kulkuyhteydet voidaan taata muuttuneessa tilanteessa. Liitooravakartoituksia on tarpeen tehdä uudelleen kuluvana vuonna molemmissa kunnissa ja tarvittaessa kaavaratkaisut tulee avata uudelleen valmisteluun. Etenkin Ojalan tulevan keskustan lähialueella uudet kartoitukset ovat tarpeen. Ekologiset yhteydet Kuntien rajalle osoitettu pääekologinen yhteys ei ole liito-oravan kannalta optimaalinen ja vaikuttaa siltä että alueelle ei synny myöskään jatkossa liito-oravalle suotuisaa metsärakennetta. Liito-oravalle sopiva yhteys on hieman pohjoisempana Halimasjärvenojan lähiympäristössä. Ojanotkelmaan on esitetty myös kaupunginosan keskuspuisto ja aluevarauksia hulevesien käsittelylle, joten kaavassa tulisi osoittaa alueelle riittävän leveä viheralue viheryhteystarpeen sijaan. Ojalan keskuskorttelin pohjoispuolelle osoitettu itä-länsisuuntainen viheryhteystarve olisi syytä esittää kaavassa viheralueena Ojalan keskustan ideasuunnitelman mukaisesti. Em. ekologisten yhteyksien laajentamiset ovat tarpeen, koska yhteydet Halimasjärven luonnonsuojelualueelta etelän suuntaan ovat heikentyneet Risson ra-

kentumisen myötä. Yhteyksiä itään ja pohjoiseen tulee tästä syystä vahvistaa. Hirvieläinten eteläpohjoissuuntaisen liikkumisen turvaamiseksi VT 9 ylitys ekologisena siltana on oleellista, mutta sillan toteutus on riippuvainen VT 9 parantamistoimien aikataulusta. Onkin mahdollista, että Ojalan alueen rakentamisen edetessä hirvieläinten luontaiset kulkureitit heikkenevät tai katkeavat. Hulevesiasiat On hyvä, että hulevesisuunnitelma korostaa vesien luonnonmukaista käsittelyä ja hallinnan hajauttamista syntypaikoilleen sekä kiinnitetään huomiota rakentamisen aikaiseen kuormitukseen ja hallintajärjestelmien rakentamisaikatauluun. Tämän lisäksi viheralueilla on suunnitelman mukaan tarve merkittäville tilavarauksille hulevesien hallintaan, mikä lisää tarvetta viheralueiden laajemmalle mitoitukselle (etenkin Ollinojan ja Halimasjärvenojan läheisyydessä). Hulevesialtaat ja ekologiset yhteydet on sijoitettu monessa kohtaa samoille reiteille. Kosteaa elinympäristöä suosivalle lajistolle tämä on hyvä ratkaisu, mutta näissä tapauksissa tulee varmistua, että hulevesialtaiden ja rakennettavien virkistysreittien lisäksi viheryhteyden leveys riittää myös elinvoimaiselle puustoiselle kulkuyhteydelle. Hulevesisuunnitelmassa on tunnistettu tulvimisherkkiä alueita, mutta oletettavaa on, että rakentamisen kaikkia vaikutuksia ei pystytä ennakoimaan. Jatkossa tulee erityisesti huomioida, että Lamminrahkan suoalueella tai muilla kosteikkoalueilla vesitasapaino ei muutu rakentamisen seurauksena kuten Petäjässuon alueella on tapahtunut Risson rakentamisen myötä. Hulevesisuunnitelman mittakaavasta johtuen hulevesirakenteiden täsmällisiä sijainteja ei ole osoitettu. Vesilain mukaiset kohteet, kuten luonnontilaiset purot, tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomioon siten, ettei niiden luonnontila muutu. Näiltä osin hulevesirakenteille tulee osoittaa tilavaraukset erilleen luonnontilaisista purouomista. Viheralueisiin liittyvät kaavamerkinnät ja määräykset Alueella on merkittäviä luontoarvoja ja tärkeitä ekologisia yhteyksiä, joiden turvaaminen tulee ottaa huomioon riippumatta kaavamerkinnästä. Täten VLL-3, EV, M-2 ja MU-1 alueiden kaavamääräyksiin tulee yhteneväisesti kirjata luvanvaraisuus MRL 128 mukaisesti sekä lause alueilla, jotka ovat merkittäviä niillä sijaitsevien luontoarvojen tai merkittävien ekologisten yhteyksien kannalta ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että alueen luontoarvot heikkenevät. Tämä on perusteltua, koska mm. EV alueilla sijaitsevat luontoarvot tulee tällöin varmemmin otetuksi huomioon esim. infrarakentamisen yhteydessä. Kaava-alueella on muutamia Tampereen luonnonsuojeluohjelman mukaisia kohteita, jotka tulee merkitä soveltuvin s-merkinnöin, kohteet tulee myös ottaa huomioon liiteaineistossa (viheralueiden tyypitys ja luokitus). Näitä ovat kohteet 14 Petäjässuo, 15 Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus, 16 Kumpula/ Aitovuoren louhikkorotko ja 60 Kumpula /Ojala (Olkahisenlahden murroslaakso). Näistä luonnonsuojelulailla rauhoitettavia kohteita ovat 14,15 ja 16. Viherpalvelut Koirapuiston sijaintia kokoojakadun varressa Aitolahdentien läheisyydessä tulee harkita uudelleen, koska kohta on liito-oravalle tärkeää elinaluetta. Varttunut kuusikko ei kestä vaurioitumatta koirapuistoaitauksen rakentamista ja maapohjan kulutusta. Korttelialueiden rajaukset Petäjässuon itäpuolelle osoitettu AK-1 alue tulee poistaa, koska alueella on maastollisesti hieman korkeammalla vanhan kuusimetsän alue, joka tulee säästää Petäjässuon reunavyöhykkeenä ja ekologisena yhteytenä. Risson AP-alueen ja suon välinen yhteys on jo nyt merkittävästi heikentynyt ja tulee katkeamaan, joten suon itäpuolitse on varattava uusi elinvoimainen puustoyhteys. Samalla muodostuu leveämpi ekologinen yhteys Rissonkadun jatkeen yli. Ojalan AP-1 alueen pohjoisreunaa tulee siirtää etelämmäksi, koska murroslaakso on merkittävä liito-oravan elinympäristöä, jonka heikentämistä ei voida sallia. Pientaloalueen reunavaikutus on käytännön havaintojen mukaan noin 30-40 metriä. AP-1 alueen pohjoisreunaksi soveltuu näin ollen rotkolaakson reunaharjanteen päällä polveilevan pienkukkulalaakson lakialue. Samalla erittäin arseenipitoisen kallioalueen käsittelytarve pienenee merkittävästi. Aitolahdentien varren AK-1 alueen itäreunan raja tulee tarkistaa siten, että rakennettavan alueen puustoa heikentävä reunavaikutus ei ulotu erittäin merkittävään liito-oravan elinympäristöön (luonnonsuojeluohjelman kohde 60). Ojalan keskustakorttelin AP- ja AK-1 alueet sekä niiden itäpuolinen AP-1 alue sijoittuvat osin nykyisellään liito-oraville soveltuviin metsiin. Koska Kangasalan puolella liito-oravametsien tilanne on hakkuiden vuoksi heikentynyt, tulee varmistaa, että Tampereen puolella säilytetään jäljellä olevia soveltuvia metsiä aiemmin suunniteltua enemmän. Lamminrahkan suoalueen pohjoispuolen vihervyöhykettä tulee leventää niin, että liito-oravalle soveltuvaa metsää säilyy elinvoimaisena korttelialueiden reunavaikutuksesta huolimatta. Tieyhteydet SE-2 -alueen poikki merkitty tieliikenteen yhteystarve halkaisee toteutuessaan tärkeimmän liitooravan elinympäristön. Merkintä tulee poistaa. Mikäli selvitysalue tulee myöhemmin maankäytön

suunnittelun piiriin, tulee liikennetilannetta ja luontoarvoja tarkastella sen hetkisen tilanteen mukaisesti uudelleen. Voimajohto Lamminrahkan kaava-alueelle esitetty voimajohdon maakaapelin sijaintivaraus VT12 varteen lännen suuntaan on kyseenalainen, koska kaapelointi edellyttää puuston kaatamista ja yhdessä VT12 tiealueen kanssa puuttomasta alueesta tulee niin leveä, ettei liito-orava pysty sitä ylittämään. Mikäli myös nykyinen Risson lävitse kulkeva ilmajohto siirretään maakaapeliksi VT12 laidan EV kaistalle, on todennäköistä, että etelä-pohjoissuuntainen puustoinen ekologinen yhteys katkeaa. Osayleiskaavan maankäyttöalueiden rajat perustuvat monesti kiinteistörajoihin, jolloin esimerkiksi nykyiset asuinkiinteistöt on otettu mukaan asuntoalueen rajaukseen. Liito-oravien osalta tiedostetaan, että tilanne saattaa muuttua ennen kuin asemakaavoitus ja rakentaminen on ajankohtaista. Koska lajilla on voimakas suojelustatus, tulee sen elinympäristöt turvattua jatkosuunnittelussa. Näin ollen esitettyä laajempiin puskurivyöhykkeisiin ei osayleiskaavavaiheessa varauduta. Tarkka rajaus rakennettavien ja viheralueiden välillä ratkaistaan asemakaavavaiheessa. Ojalan AP-1 alueen pohjoisosan terveyshaitan poistamistarve merkintä osoittaa kiviainestutkimukseen perustuvan rikki-/ arseeniriskialueen. Alue ei ole erittäin arseenipitoinen vaan alueella on kohonnut pitoisuus eikä edes alempi ohjearvo ylity. Selvityksen mukaan alueella tulee tehdä lisätutkimuksia arseenin osalta viimeistään louhintatöiden aikana ja rikin osalta, mikäli alueella tehdään laajoja louhintoja. Ojalan keskustan alueella tavoitteena on tiivis asuinalue joukkoliikenneyhteyden varrella. Osayleiskaavassa esitetyt aluevaraukset ovat laajoja ja esimerkiksi asuntoalueille tulee sijoittumaan myös viheralueita, katuja ja kevyen liikenteen väyliä. Osayleiskaavalla halutaan jättää suunnitteluvaraa asemakaavavaiheeseen, jossa muodostetaan tarkemmat lähiympäristön suunnittelutavoitteet. Asemakaavavaiheessa on huomioitava aluevarausten lisäksi alueelle osoitetut muut merkinnät, kuten Halimasjärvenojan ekologinen yhteys. Aitolahdentien varressa ja Petäjässuon itäpuolella olevat AK-alueet muutetaan A-alueeksi ja aluetehokkuutta lasketaan. Hirvieläinten ylitys vt:llä 9 on riista-aitojen vuoksi rajoitettua jo nykyisellään, joten kaavalla ei katsota olevan vaikutusta asiaan. Osayleiskaava edellyttää laaditun hulevesisuunnitelman tarkentamista asemakaavavaiheessa ja kaavan yleismääräyksen mukaan hulevesiä tulee viivyttää korttelialueilla. Suunnitelmissa pyritään mahdollisimman hyvään kaupungin hulevesiohjelman ja luontoarvot huomioivaan laatutasoon ja toteutukseen. Ojalan merkittävien luontoarvojen vuoksi MRL 128 mukainen maisematyölupa lisätään EV-4 ja SE-2 -alueiden kaavamääräyksiin. Petäjässuo muutetaan SL-1 alueeksi. Aitovuoren louhikkorotkon alueella s-1 osa-aluemerkintää laajennetaan. Koska hajuheinäesiintymän seuranta on kesken, ei aluetta merkitä vielä luonnonsuojelualueeksi vaan se tehdään muun selvitysalueen maankäyttöä ratkaistaessa esimerkiksi kantakaupungin yleiskaavan päivityksen yhteydessä. Koirapuiston sijaintia ei vahvisteta osayleiskaavassa. Viherpalveluohjelma, Koirapalvelut 2011-2025 - suunnitelman tavoitteena on ollut löytää asutuksesta riittävän etäällä oleva alue, joka on hyvin saavutettavissa niin Ojalan, Olkahisen kuin Tasanteen suunnaltakin. SE-2 -alueen kautta osoitettu tieyhteys voi tulla tarpeelliseksi esimerkiksi joukkoliikenteen yhteystarpeena, mikäli alueen maankäyttö tulevaisuudessa muuttuu. Alueen luontoarvot tulee huomioida yhteyttä tarkemmin suunniteltaessa. Alkuvaiheessa yhteystarve tulee huomioida Ojalan asuinalueen pohjoisosaa kaavoitettaessa. Risson läpi kulkevaa ilmajohtoa ei ole esitetty siirrettäväksi VT12 laitaan. 2.10 Tilaajaryhmä, hyvinvointipalvelut, epävirallinen palaute Alueen palveluita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon ikäihmisten palvelut. Palvelukeskittymässä tulisi olla monitoimitila, jossa kotihoito saisi tarvittaessa tilan käyttöönsä tai jossa voisi järjestää päiväkeskustoimintaa. Palveluliikenteen tarpeet on otettava huomioon katusuunnittelussa (toimivat kääntöpaikat, pysäkit ym). Tampereella on käynnistynyt Tampereen tulevaisuuden palvelumallin kehittämistyö, jonka myötä voi tulla muutoksia koillisen alueen palveluverkkoon.