ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka VI. Prof. (ma) Hannu Hirsi.

Samankaltaiset tiedostot
ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari

PUHDAS, SUORA TAIVUTUS

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka III

RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.

Ovi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1

BES 2010 Pilari palkkirungon jäykistys ja liitosratkaisut. DI Juha Valjus

PALKIN KIMMOVIIVA M EI. Kaarevuudelle saatiin aiemmin. Matematiikassa esitetään kaarevuudelle v. 1 v

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki

ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

Stabiliteetti ja jäykistäminen

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys

Betonin lujuus ja rakenteiden kantavuus. Betoniteollisuuden kesäkokous Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen

NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma

Finnwood 2.3 SR1 ( ) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood?

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki

Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Kuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät:

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

HalliPES 1.0 Puuhallin jäykistys ja voimaliitokset

Materiaalien mekaniikka

Rak BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy op.

PUUKERROSTALO. - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys. Tero Lahtela

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

Finnwood 2.3 SR1 ( ) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

MAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI

Harjoitus 6. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

8. Yhdistetyt rasitukset

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU

Aksiaalisella tai suoralla leikkauksella kuormitettujen rakenneosien lujuusopillinen analyysi ja suunnittelu

SUORAN PALKIN TAIVUTUS

Sisällys. [9, Metsä Wood] [10, RunkoPES]

Tuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

SUORAN PALKIN RASITUKSET

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti

LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu

Esimerkkilaskelma. Jäykistävä rankaseinä

KJR-C1001: Statiikka L3 Luento : Jäykän kappaleen tasapaino

Rakenteiden mekaniikka TF00BO01, 5op

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET Suoran sauvan veto tai puristus Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34

VÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1

Tietoja ohjelmasta. 1.0 Poikittaisjäykisteen jatkos

Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka V. Hannu Hirsi.

Palkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7,

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 05: FEM-analyysista saatavat tulokset ja niiden käyttö.

Puurakenteet. Tomi Toratti

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015

Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet. Vetotangolla vahvistettu palkki

Ratkaisut 2. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

T Puurakenteet 1 5 op

ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

A on sauvan akselia vastaan kohtisuoran leikkauspinnan ala.

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN

Suhteellinen puristuskapasiteetti arvioida likimääräisesti kaavalla 1 + Kyseisissä lausekkeissa esiintyvillä suureilla on seuraavat merkitykset:

A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840

EN : Teräsrakenteiden suunnittelu, Levyrakenteet

Sisällysluettelo

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka II. Dipl.Ins. Hannu Hirsi.

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

Ratkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

2 SUORA SAUVA ja PALKKI Suoran sauvan puhdas veto tai puristus Suoran palkin taivutus Harjoitustehtäviä 71

KOHDE: TN0605/ RAK: TN :25

Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla

Tasokehät. Kuva. Sauvojen alapuolet merkittyinä.

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

Transkriptio:

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka VI Prof. (ma) Hannu Hirsi.

Objectives in lecture 6 of mechanics : Palkit ja pilarit, niiden sisäiset rasitukset : Taivutusjännitykset Leikkausjännitykset. Taipumat. Betonisen seinän kuormituskoe. News : Laskuharjoitukset jatkuvat 3 luentokerran jälkeen.

Kertausta, Miten mallintaa rakenteita : Rakennelmat voidaan yksinkertaistaa sellaisiksi, että osaamme mallintaa (VKK) ne seuraavilla tavoilla : 1) Palkkirakenteilla : ulokkeita, ulokepalkkeja, nivelpakkeja sekä jatkuvia palkkeja, kolminivel ja jäykkiä kehiä. astopilari / ( levyjäykistys) 2) Sauvarakenteilla : ristikot, kaarevat ristikot sekä avaruusristikot. Ristikkojäykistys ristikot ja palkit. 3) Kaarilla ja köysillä : korkeat kaarevat palkit, kaaret sekä kuoret ja vedetyt rakenteet Ristikkojäykistys palkit ja kaari

Esimerkki 1, mallin luonnista : Harustettu ristikkorunkoinen masto : 1. tuenta korvataan kitkattomalla ideaalinivelellä. 2. ristikkosauvat korvataan palkeilla. 3. harukset korvataan jousilla, huomaa pystykomponentti N i 4. tuulikuormitus korvataan vakiokuormalla q 5. jääkuormat mukaan omaan painoon. 1. Suunnitelma : 2. Malli : Edellisten luentojen perusteella osaat arvoida rakenteen sisäiset voimat

Esimerkki 2, mallin luonnista kerrostalolle : Prof. Jari Puttonen

Rakenteiden mekaniikan analyysit osana suunnitteluprosessia : Kevään asiaa! Tässä luennossa Roper

Leikkausvoimat ja momentit tavanomaisilla rakenteilla : Yleensä alustavissa laskelmissa kannattaa käyttää pistekuormia. Maximirasitusten tarkistaminen murtorajatilassa riittää. Käyttörajatilat, taipumat ja värähtelyt ovat monasti mitoittavia

Momentin, leikkausvoiman ja kuorman yhteys : Palkista on leikattu elementti, tasapainoehdoista seuraa : dq + q(x) * dx = 0 (1) Palkin differentiaalielementti q(x) dm + Q * dx = 0 ; (piste O ) (2) (1) (2) Tästä saadaan : dq / dx = - q(x) dm / dx = Q(x) d 2 M / dx 2 = - q(x) Nämä voidaan siis johtaa suoraan statiikan säännöillä palkin osan VKK:sta! M, Q dx O M + dm, Q + dq

Rakenteiden sisäiset rasitukset ja jännitykset : Rakennelaskelmat perustuvat aina rakenetta ja rakennusaineita kuvaaviin malleihin : Rakenne voitiin mallintaa sauvana, palkkina, levynä, laattana tai kuorena. Tärkein materiaalimalleista on otaksuma aineen muodonmuutosten ja jännitysten välisestä lineaarisesta riippuvuudesta : Hooken laki Suurin materiaalin kestämää jännitystä sanotaan lujuudeksi f.

Vedetyt ja puristetut sauvat : Ulkoisen voiman aiheuttamat sisäiset voimat : katkaistun sauvan poikkileikkauksessa vaikuttaa sisäinen resultanttivoima joka on yhtä suuri kuin ulkoinen voima. sisäinen resultantti voidaan jakaa äärettömän tiheässä oleviksi pieniksi voimiksi, eli normaalijännitykseksi -. pinta-alana käytetään N/mm 2. 3 2 1 F = * = F / A 4

Vedetyt ja puristetut sauvat jatkuu...

Vedetyt ja puristetut sauvat jatkuu... Rakenteen poikkileikkaus pysyy puristettuna jos voima on poikkileikkauksen sydänkuvion sisäpuolella. Jos epäkeskeisyys e tulee suuremmaksi rakenteen reunalla on vetojännityksiä. Sydänkuvio

Palkin taivutusjännitykset : Maximijännitysten seuraa suoraan momenttikuviosta : Jos momentti muuttuu jatkuvasti palkin matkalla, niin samoin jännitykset. maximijännitykset aina momentin maksimin kohdalla symmetrisen palkin ylä- ja alareunassa. Voit korvata tasaisen jännityksen voimaresultantilla. Tässä tapauksessa taivutusjännitys on suurimmillaan pistekuorman kohdalla. Tuella taivutusjännitys = 0

Taivutetut palkit : Tarkastellaan ainoastaan taivutettua poikkileikkausta. Hooken laki on voimassa : M = F * 2/3 * h * b = ( * h/2 ) / 2 * 2/3 * h * b = * b * h / 6 = * W M M = M / W W = taivutusvastus Mitoitusehto : Taivutusrasituksen seurauksena jännitykset b rakenteen ylä-tai alareunassa eivät saa ylittää materiaalin taivutuslujuutta f b = b </= f b

Materiaalien lujuus, jäykkyys ja sitkeys : Teräksen jännitys- muodonmuutoskuvaaja. Teräksen ja betonin jännitys- muodon- Muutoskuvaajat puristusrasituksen alaisena

Jännitysten vaihtelu ulokepalkissa : Jännitysten vaihtelu seuraa suoraan momenttikuviosta : Ulokkeilla ja tuilla yläpinta vedetty ja alapinta puristettu. Palkkien kentissä merkit toisinpäin. Kuvassa on yleisin tapa määritellä positiivinen monentin kiertosuunta.

Ulokkepalkin optimipoikkileikkaus : Ulokepalkin kuormituksena pistekuorma : jos rakenteen korkeutta pidetään vakiona :, leveys muuttuu lineaarisesti jos rakenteen leveys pidetään vakiona :, korkeus muuttuu parabeelisesti.

Palkin optimipoikkileikkaus jatkuu... Ulokepalkin kuormituksena tasainen kuorma : jos rakenteen korkeutta pidetään vakiona :, ulokkeen leveys muuttuu parabeelisesti. jos rakenteen leveys pidetään vakiona :, ulokkeen korkeus muuttuu lineaariasesti.

Rakenteiden taivutusrasitus : Tekninen taivutusteoria lähtee liikkeelle Bernoullin otaksumasta : Palkin poikkileikkaus säilyy taivutuksessa tasona joka on kohtisuorassa palkin pituussäikeitä vastaan. Voidaan johtaa : 1 / R = M / ( E * I ) Tästä voidaan edelleen johtaa jännityksille kaava : = M * y / I Edelleen voidaan johtaa : v (x) = - M / ( E * I ) Rakennetta taivutettaessa se kaareutuu ja vakiomomentin alueella kaarevuussäde R on vakio. näissä: v = taipuma, E = kimmokerroin ja I = jäyhyysmomentti

Palkin leikkausjännitykset : Leikkausjännitys saadaan laskettua suoraan leikkausvoimasta : Pistevoiman ja tuen välillä leikkausjännitys on vakio. Tasaisella kuormalla suurin leikkausjännitys on yleensä tuen vieressä. Leikkausjännityksen maximiarvo on keskellä uumaa suorakaidepoikkileikkauksella. Tässä tapauksessa leikkausjännitys on suurimmillaan pistekuorman oikealla puolella. Leikkausjännitys on aina > 0

Leikkausrasitetut palkit : Tarkastellaan taivutettua uloketta, jossa on päässä pistekuorma. Tarkastellaan halkaistua palkkia : S = F = ( * h/2 ) / 2 * b = * b * h/4 Edellä todettiin : M = P * L= * (b * h 2 /6) = 6 * P * L/(b * h 2 ), saadaan S = [6 * P * L/(b * h 2 )]*[b * h/4] S = 3/2 * P * L / h Jaetaan leikkausvoima koko pinnalle : = S / b * L = 3/2 * P / A P Mitoitusehto : Leikkausrasituksen seurauksena rakenteen leikkausjännitykset rakenteen keskellä eivät saa ylittää materiaalin taivutuslujuutta f v.

Rakenteiden leikkausrasitus : Statiikan teorian perusteella voidaan kirjoittaa : dm / dx = Q Keskimääräinen leikkausjännitys : = Q / A Voidaan edelleen johtaa leikkausjännityksille kaava : = Q * S / ( I * b ) Suorakaidepoikkileikkaukselle : = 1.5 * Q / ( A ) näissä: A = pinta-ala S = staattinen momentti ja I = jäyhyysmomentti Leikkausjännitykset jakautuvat parabeelisesti Leikkausrasituksen seurauksena rakenteen jännitykset rakenteen ylä- tai elaraunassa voivat ylittää materiaalin leikkauslujuuden f v.

Leikkausrasitus jatkuu... Leikkausrasituksen seurauksena rakenne pyrkii leikkaantumaan: puurakenne pituussuuntaan. betonipalkki vinohalkeaa.

Esimerkkejä, Jännitysten jakautuminen : Suorakaide ja ohutuumaiset rakenteet : Liittorakenteet : Teräsbetonirakenteet : N A = Neutral Axis

Poikileikkaussuureet : Esim. Rakentajan kalenteri Jos rakenteen korkeus muuttuu : - Pinta-ala potenssiin 1 - Taivutusvastus potenssiin 2 - Jäyhyysmomentti potenssiin 3 Mutta Jos leveys muuttuu : -Kaikki potenssiin 1 eli lineaarinen muutos.

Palkin sisäiset rasitukset : Palkin sisällä jännitykset seuraavat vedettyjä ja puristettuja kaaria :

Rakenteiden nurjahdus : Hoikat puristetut sauvat pyrkivät nurjahtamaan : hoikat rakenteet on tuettava : tuen vapausasteita pitää rajoittaa tai sauva pitää tukea jänteen matkalta. Avaruussauva voi nurjahtaa moneen suuntaan, kaikki on tutkittava.

Nurjahdus jatkuu... Rakenteella on yleensä selvästi hoikempi suunta, mihin rakenne pyrkii nurjahtamaan : rakenne tuetaan yleensä ainoastaan heikompaan suuntaansa.

Nurjahdustuennat : Rakenteen nurjahdustuenta lisää sen kantavuuden moninkertaiseksi. Tuentavoimat muutama prosenttia pystykuormasta. Yleensä helppo toteuttaa.

Levyrakenteiden lommahdus : Ohuet levyt pyrkivät lommahtamaan : ohuet levyt on jäykistettävä : levyihin asennetaan lisäjäykisteet.

Palkkien kiepahdus : kapeat palkit pyrkivät kiepahtamaan, sivulle vääntyvät palkit on sivutuettava : palkit tuetaan tuilta haarukkalaakereilla jänteeltä palkit tuetaan pintarakenteilla tai sekundäärirakenteilla. Kiepahdusta on erityisesti tutkittava rakennusaikaisia kuormituksia ajatellen.

Vääntönurjahdus : Avoimilla poikkileikkauksilla, joilla vääntöjäykkyys on pieni stabiiliuden menetys voi seurata rakenteen vääntymisestä : rakenne on tuettava myös vääntymisen estämiseksi.

Muotovirheiden vaikutus kantavuuteen : Erityisesti kuorirakenteet ovat herkkiä muotovirheille :

Rakenteiden stabiilius : Stabiili rakenne menettää kantavuutensa murtumalla. Hoikka rakenne menettää kantavuutensa rakenteen muututtua labiiliksi. Nurjahdus, kiepahdus ja lommahdus muistuttavat hyvin paljon toisiaan : tässä esimerkki pilarin nurjahduksesta.

Pilarin stabiiliuden tarkistaminen : Puristetun sauvan nurjahdus tarkistetaan Eulerin kaavalla. Rakenteen hoikkuusluku ei saa olla liian suuri < 170. Rakenteen tuenta otetaan huomioon nurjahduspituuden L avulla. Nurjahduspituudet : L ef =

Ylikriittisen alueen hyödyntäminen : Vaaka Pysty Vino

Rakenteiden suunnittelu ja mitoitus : Rakenteiden yleissuunnittelu : Rakennejärjestelmän ja jäykistysjärjestelmän valinta sekä kuormat. Rakenteiden analyysi : Valitun rakennejärjestelmän analysointi mekaniikan avulla. Rakenteiden mitoitus : Valitun rakennejärjestelmän rakenteiden mittojen tarkistus. Rakenteiden detaljisuunnittelu : Liitosten ja liittymien suunnittelua. Mallipohjainen suunnittelu : Arkkitehdin tilamalli Rakennemalli Analyysimalli Toteuma malli

Mitoituksessa tarkasteltavia suureita : Jännitys : normaalijännitys taivutusjännitys leikkausvoima Muodonmuutos : absoluuttinen muodonmuutos - L suhteellinen muodonmuutos L / L Siirtymä : painuma taipuma sivusiirtymä Stabiilius : nurjahdus lommahdus Taivutusjännitys kiepahdus vääntönurjahdus Normaalijännitys Leikkausjännitys

Muut sisäiset rasitukset : Pääosa talojen rakenteista saa mittansa rakennusfysiikan, palotekniikan, lämpötekniikan tai rakenteiden äänitekniikan perusteella. Kuormitusten takia rakenteet saavat mittansa yleensä taivutusrasitusten, leikkausrasitusten, tukipaineiden perusteella tai sitten taipumien rajoittamisen takia. Vain taivutuksen aiheuttamat muodonmuutokset tarvitsee ottaa huomioon. Stabiliuden varmistaminen ei yleensä vaikuta rakenteen mittoihin koska se on helpommin hoidettavista tuentajärjestelyillä. Joskus poikkeuksellisesti vääntörasitus on merkittävä rasitustekijä. Kevyillä joustavilla rakenteilla saattavat rakenteiden värähtelyt muodostua mitoittaviksi. Kaarevilla rakenteilla on omat erityiset sisäiset rasituksensa, jotka on aina tutkittava erikseen ja jotka vaikuttavat voimakkaasti rakenteen mittoihin.

Estetyt muodonmuutokset : Rakenteeseen voi aiheutua jännityksiä myös estetyistä muodonmuutoksista : muodonmuutos on estetty jos tuet eivät salli liikkeitä. Muodonmuutokset ovat seurausta : rakenteiden tukien liikkumisesta. rakenteen lämpötilan muuttumisesta. puulla ja betoni rakenteen kosteuspitoisuuden muuttumisesta. Estetyt muodonmuutokset voivat aiheuttaa rakenteen murtumisen. T RH S L L L = * L * T L = * L * RH = E * = L / L = E * L / L L = * L * T L = L * / E = E * * T

Kesämökin lattiapalkin mitoitus : Selvitetään rakenteen toimintaperiaate, piirretään malli ja sille valitaan alustavat mitat. Lasketaan ulkoiset pysty- ja vaakakuormat ja kuormayhdistelmät. Lasketaan sisäiset voimasuureet, momentit ja leikkausvoimat. Tarkistetaan valitun rakenteen mitat mitoittavan voimasuureen perusteella murtumisen suhteen. Tarkistetaan muut voimasuureet murtumisen suhteen. Tarkistetaan taipuma. Otetaan huomioon muut rakenteelliset seikat; liitokset ja talotekniikka.

jatkuu... Kuormat : hyötykuorma : 1,5 kn/m 2 omapaino : lattialaudat 0,025 m x 600 kg/m 3 = 15 kg/m 2 rossilaudat 0,020 m x 600 kg/m 3 = 12 kg/m 2 mineraalivilla 0,05 m x 50 kg/m 3 = 3 kg/m 2 palkkia kohden: hyötykuorma 0,6 m x 1,5 kn/m 2 = 0,9 kn/m laudat + villa 0,6 m x 30 kg/m 2 = 18 kg/m palkin paino 0,25 m x 0,05 m x 600 kg/m 3 = 8 kg/m eli rakenteen paino yhteensä 26 kg/m = 0,26 kn/m Kokonaiskuormitus p = 1,16 kn/m

jatkuu... Onko palkki korkea, miten korkea se voi olla?

jatkuu... Kotitehtävä, laske miten suuri palkki riittää! Tämän lisäksi on tarkistettava aina tuen liitoksen rasitukset ja rakennusfysiikka, U-arvo.

Poikkileikauksen jäyhyysmomentti ja taivutusvastus :

Nomogrammit : Lyhyet palkit mitoittaa leikkaus, pidemmät taivutusrasitus ja pitkät palkit taipumamitoitus.

Esimerkki mallin luonnista : kuorma yläreunassa Malli on kuvattu sinisellä viivalla. Puristusviiva on kuvattu punaisella. Viivat kuvaavat jännitystä ja sen suuntaa levyn sisällä. Edellä esitetty palkkiteoria ei sovellu. kuorma alareunassa