5-ALFAREDUKTAASIESTÄJÄLÄÄKITYKSEN VAIKUTUS ETURAUHASEN ADENOKARSINOOMAN PAIKALLISEEN LEVINNEISYYTEEN Vesa Kartesalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tampereen yliopistollinen sairaala, urologia Marraskuu 2011
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Eturauhassyövän taustaa... 2 2.1 Eturauhassyövän hoito ja ennuste... 3 2.2 Kirjallisuuskatsaus... 6 3 Tutkimusmetodi... 8 4 Tulokset... 9 5 Pohdinta... 10 Lähteet... 12
1 1 Johdanto Eturauhassyöpä on miesten yleisimmin tavattava syöpä Suomessa. Sairastavia on lähes 30 000, ja yli 700 miestä menehtyy eturauhassyöpään vuosittain. Tämän syöpätyypin suuri merkitys toisaalta hoitokuluin, toisaalta menetetyin elinvuosin mitattuna Suomessa on kiistaton. Vain verenkiertoelimistön sairaudet aiheuttavat enemmän kuolemia Suomessa kuin syöpäsairaudet. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna eturauhassyöpää tavataan eniten teollistuneissa länsimaissa kuten Länsi-Euroopassa sekä Yhdysvalloissa. Alhaisen ilmaantuvuuden maita ovat Japani ja Kiina. Eturauhasen liikakasvu sinänsä tulee erottaa eturauhassyövästä, sillä liikakasvun ei ole todettu olevan yhteydessä eturauhassyövän riskiin. Tosin syöpä sinänsä voi aiheuttaa samoja oireita kuin eturauhasen liikakasvu. 5- alfareduktaasiestäjälääkitystä käytetään eturauhasen liikakasvun hoitoon. [1] Tutkimushypoteesina on että tämä lääke viivästyttää ainakin hyvin erilaistuneiden tautien diagnosointia ja leikkaus tehdään myöhemmin kuin lääkettä käyttämättömillä. Täten tämän tulisi heijastua potilasaineistoon siten että syöpäkudos ehtii ennen diagnoosiin pääsyä kasvaa eturauhasen kapselin läpi lääkkeen ollessa käytössä. Tilastollisen merkitsevyyden, riittävän tilastollisen voiman, saavuttaminen edellyttää riittävän suurta potilasaineistoa. Ongelmallista tässä tutkimuksessa on lähinnä 5-alfareduktaasin alhainen käyttöaste radikaalileikattujen joukossa. Tutkimushypoteesina on että dutasteridi- tai finasteridilääkitys voi viivästyttää syövän diagnoosia ja siten lisätä paikallisen invaasion todennäköisyyttä. Tämän otaksutaan heijastuvan tutkimusaineistossa positiivisiin leikkausmarginaalilöydöksiin totaaliprostatektomiapotilailla.
2 2 Eturauhassyövän taustaa Tämän opinnäytetyön aiheena on tutkia eturauhasen liikakasvua ehkäisevän lääkkeen, 5-alfareduktaasientsyymin estäjän (5-ARI), vaikutusta eturauhassyövän paikalliseen invaasioon. Paikallisella invaasiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä syöpäkudoksen leviämistä eturauhasen kapselin ulkopuolelle. 5-ARI-lääkkeellä estetään 5-alfareduktaasientsyymin toimintaa. Tämä johtaa testosteronin muuntumisen biologisesti aktiivisimmaksi androgeeniksi, dihydrotestosteroniksi, vähenemiseen sekä veren dihydrotestosteronipitoisuuden laskuun. Dihydrotestosteroni aiheuttaa eturauhassolujen hyperplasiaa sitoutumalla eturauhassolun androgeenireseptoriin. Eturauhasen liikakasvun aiheuttamaa virtsaamisvaikeutta hoidetaan myös alfasalpaajilla, joiden vaikutus perustuu sileän lihaksen relaksointiin virtsarakon kaulan sulkijalihaksessa. Myös niin kutsuttu höyläysleikkaus, jossa kirurgisesti laajennetaan virtsarakon kaulaa, on laajassa käytössä. [1] Eturauhassyöpä on miesten yleisimmin tavattava syöpä Suomessa. Vuonna 2009 todettiin 4 591 uutta eturauhassyöpätapausta, kun kaiken kaikkiaan syöpiä tuona vuonna todettiin miehillä 14 883 [2]. 776 henkeä kuoli eturauhassyöpään vuonna 2005. Vuonna 2009 vastaava lukema oli 783, ja vuosina 2005 2009 eturauhassyöpä aiheutti keskimäärin 796 kuolemaa. [1, 2] Keski-ikä diagnoosihetkellä on noin 71 vuotta. Vuoden 2010 alussa eturauhassyöpää sairastavia oli hieman yli 37 000. [2] Sairastumisen riskiä lisääviksi tekijöiksi on todettu runsas rasvan käyttö, lihavuus, sekä tupakointi. Perinnöllisinä pidetään 2 3:a prosenttia syöpätapauksista ja perheittäin esiintyvinä viidennestä. Syövästä tunnetaan myös latentti muoto, jonka riski edetä kliiniseksi syöväksi on noin 10 prosenttia. Tutkimuksissa latenttia muotoa on todettu 30 prosentilla 50-vuotiaista ja 70 80 prosentilla 80-vuotiaista. [1]
3 2.1 Eturauhassyövän hoito ja ennuste Syövän hoidon linja vaihtelee seurannasta radikaaliin kirurgiaan jossa pyritään karsinoomakudoksen täydelliseen poistoon riittävin leikkausmarginaalein. Hoitolinjan valintaan sekä ennusteen arviointiin vaikuttavat kuvantamistutkimusten avulla määritettävä kliininen levinneisyys, kasvaimen histopatologinen luokka, PSA-arvo, potilaan ikä, potilaan muut sairaudet sekä potilaan yleiskunto. Taudin kliinistä levinneisyyttä kuvataan TNM-luokituksella. Histopatologinen luokka määritellään Gleason-pisteillä. Paikallista tautia sairastavat luokitellaan riskiryhmiin pieni, kohtalainen ja korkea riski. Tällä luokituksella sinänsä on merkitystä lähinnä ennusteen arvioinnissa sekä hoitolinjan valinnassa. [1] Paikallisesti edennyttä eli eturauhasen kapselin läpäissyttä sekä paikallisiin tai anatomisesti kauempana sijaitseviin imusolmukkeisiin levinnyttä tautia ei luokitella riskiryhmiin. Paikallisen taudin hoidossa on suhteellisesti useammin mielekästä pyrkiä niin kutsuttuun kuratiiviseen hoitoon eli poistamaan syöpäkudos kokonaisuudessaan. Kaikissa tapauksissa tämä ei tarkoita radikaalia kirurgista hoitoa. Hoitomenetelmiä on lukuisia. Paikallisen taudin hoito vaihtelee seurannasta syöpäkudoksen kokonaan poistavaan leikkaukseen, johon toisinaan myös yhdistetään sädehoitoa. Seurantalinjalle jäämisen ehtona on, että potilaan odotettavissa oleva elinikä on alle kymmenen vuotta diagnoosista, syöpä ei aiheuta oireita ja on pienen tai kohtalaisen riskin tauti. Aktiivisella seurannalla, joka on seuraava askel tavallisesta seurannasta, pyritään seuraamaan syövän etenemistä tiiviisti ja tunnistamaan varhaisessa vaiheessa tapaukset joissa syöpä lähtee etenemään. Tällä pyritään välttämään turhia hoitoja, koska osa eturauhassyövästä on latenttia muotoa, jonka hoitaminen aktiivisesti on turhaa;
4 eturauhassyöpä, joka ei etene, ei myöskään tapa. Sädehoidon toteuttaminen on mahdollista paikallisesti, esimerkiksi sijoittamalla radioaktiivisia jyväsiä rauhaseen. Myös laajemmalle alueelle voidaan antaa sädehoitoa, jolloin se toteutetaan kehon ulkopuolelta. [1] Hoitolinja valitaan aina yhteistyössä potilaan kanssa. Potilaalle selitetään eri vaihtoehdot ja niihin liittyvät riskit. Radikaaliin kirurgiaan voidaan päätyä tiettyjen ehtojen täyttyessä. Paikallisessa taudissa edellytyksenä on että etäispesäkkeitä ei ole todettu (N0, M0) ja että potilaan odotettavissa oleva elinikä leikkauksen jälkeen on yli kymmenen vuotta. Käypä hoito -suosituksen mukaan ohjeellisena pidetään myös 70 vuoden ikää. Levinneessä taudissa ehtona ovat pitkälti samat muuttujat. Levinneen taudin hoitovaihtoehdot eroavat kohtalaisen paljon paikallisesta taudista. Seurannan ja eturauhasen poistoleikkauksen lisäksi voidaan suorittaa kastraatio, joka on mahdollista kirurgisesti sekä lääkkeellisesti. Sädehoitona käytetään lähinnä radikaalia ulkoista muotoa. Bikalutamidi-lääkkeen käyttäminen on myös mahdollista. [1] Radikaali kirurginen hoito eturauhassyövässä tarkoittaa eturauhasen poistoa kokonaisuudessaan, ja pyrkimyksenä on poistaa kaikki karsinoomakudos. Tämä voidaan suorittaa avoleikkauksena vatsan alaosasta, jolloin poisto tapahtuu häpyluun takaa, tai tähystysleikkauksena, jolloin myös robottiavusteinen operaatio on mahdollinen. Tavallisimmin samalla poistetaan myös imusolmukkeita lantion alueelta, niin sanottuja iliakaalisia sekä obturatorisia imusolmukkeita, ellei Gleason-pisteiden sekä alhaisen PSA-pitoisuuden perusteella todeta metastasoinnin todennäköisyyden olevan pieni. Anatomisten seikkojen vuoksi tälle leikkaukselle ominaisia haittavaikutuksia ovat virtsanpidätyskyvyn ongelmat, joita esiintyy 8 14 %:lla, sekä erektiohäiriöt, joita esiintyy 9 75 %:lla leikatuista. Nämä haitat aiheutuvat hermojen vaurioista. Luonnollisesti jälkimmäisen haittavaikutuksen merkitykseen vaikuttavat potilaan ikä sekä toisaalta leikkausta edeltävät potenssiongelmat. Patologi tutkii sekä eturauhasen että poistetut
5 imusolmukkeet. Poistetun eturauhasen tutkimuksen perusteella määritetään, onko kyseessä eturauhasen kapselin sisäinen tauti, toisin sanoen onko syöpäkudos tunkeutunut rauhasen pinnalla olevan sidekudosrakenteen läpi. Tämä heijastuu TNM-luokituksessa T-lukuun, joka on eturauhasen sisäisen kasvaimen tapauksessa 1 tai 2. Mikäli kapselin läpäisy on tapahtunut, on luku 3. Tämän tutkimuksen kannalta olennaiseksi määritettiin jako kapselin sisäisiin sekä kapselinulkoisiin tauteihin, ja hypoteesina oli, että 5-alfareduktaasilääkitys lisää T3-luokan eturauhassyövän todennäköisyyttä. N-luku tarkoittaa syövän esiintymistä paikallisissa imusolmukkeissa, M-luku puolestaan kauempana eturauhasen anatomisesta sijainnista, esimerkiksi maksassa tai keuhkoissa. Kirurgi pyrkii aina poistamaan syöpäkudoksen kokonaisuudessaan. Ellei tämä ole onnistunut, patologi ilmoittaa lausunnossaan leikkausmarginaalista löytyneestä syöpäkudoksesta. Tämä merkitsee potilaalle huonompaa ennustetta. Toisaalta sinänsä T3-luokkaan sijoittuva syöpä on huonomman ennusteen merkki, kuten myös syöpäkudoksen esiintyminen rakkularauhasissa. Vaikka ennuste sinänsä todettaisiin huonoksi, voidaan mahdollista jäännöskasvainta hoitaa sädehoidolla. [1] Eturauhassyöpäpotilaan ennuste on parantunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Tämä johtuu osaksi tehokkaammista hoidoista, toisaalta myös diagnostiikan paranemisesta. 1950-luvulla vain neljännes potilaista eli viisi vuotta diagnoosin teon jälkeen. Nykyään diagnoosihetkellä metastasoinutta syöpää sairastavan ennuste on keskimäärin parempi, ja paikallista hyvin erilaistunutta syöpää sairastavista yhdeksän kymmenestä on elossa kymmenen vuoden kuluttua. Tässä yhteydessä kannattaa myös huomioida että vain muutama prosentti syövistä on diagnoosihetkellä metastasoineita. Tärkeimpiä yksittäisiä ennusteen arviointiin käytettäviä tekijöitä ovat levinneisyys, syövän erilaistumisaste sekä kokonais- PSA:n pitoisuus diagnoosihetkellä. [1]
2.2 Kirjallisuuskatsaus 6 Tutkimushypoteesin mukaan dutasteridi- tai finasteridilääkitys voi viivästyttää syövän diagnoosia. Tämä lisää syövän paikallisen leviämisen todennäköisyyttä. Tuoreissa alan julkaisuissa on esitetty tutkimushypoteesia tukevia kannanottoja sekä pohdittu dutasteridi- tai finasteridilääkityksen todellista vaikutusta syövän ilmaantumiseen. [4] Tosin tuoreeltaan on julkaistu myös päinvastainen kannanotto. [5] Thompson, Goodman ja Tangen ovat tutkimuksessaan todenneet finasteridin vähentävän kokonaisriskiä sairastua eturauhassyöpään, mutta myös kohonneen riskin sairastua huonosti erilaistuneeseen eturauhassyöpään [6]. Prostate Cancer Prevention Trial -tutkimuksen populaatiosta sekä tutkimusdatasta tehdyt lisäanalyysit taas viittaavat viimeksi mainitun liittyvän eturauhasen pienenemiseen ja täten lisääntyneeseen diagnoosiherkkyyteen, ei niinkään lisääntyneisiin korkean Gleason-luokan omaaviin muutoksiin. [7] Pinsky, Parnes ja Ford vertasivat edellisen aineiston prostatektomian jälkeisiä histologisia luokituksia biopsiaan perustuviin ja totesivat finasteridiryhmään liittyvän enemmän virheellisesti liian korkeaan Gleason-luokkaan sijoitettuja löydöksiä [8]. Edelleen samaa aineistoa analysoimalla on pyritty osoittamaan ettei finasteridi sinänsä lisäisi huonosti erilaistuneita muutoksia [9, 10]. Kuitenkin loppuvuodesta 2010 on julkaistu kirjallisuutta, jossa todetaan eturauhassyövän kokonaisriskin nousevan finasteridin käytön myötä [11]. Kwon ym. totesivat viime vuoden syyskuussa julkaistussa artikkelissa matalan plasman testosteronitason korreloivan Gleason-luokan kahdeksan tai yli muutoksiin aineistossaan [12]. Tilastollinen merkitsevyys edellä mainitussa tuloksessa oli täpärä (p = 0,042). The Journal of Urology -lehdessä julkaistu 2 880 potilaan aineistoon perustuva tutkimus toteaa pienikokoisen eturauhasen olevan yhteydessä korkean Gleason-
7 luokan syöpiin. Sama tutkimus totesi eturauhasen pienen koon jossain määrin ennustavan syövän pahanlaatuisuutta. Newton tutkimusryhmineen kokoaa hypoteeseja, joita on esitetty selittämään pienen eturauhasen koon, finasteridilääkityksen sekä huonosti erilaistuneen syövän yhteyttä. [13] Rittmaster, Fleshner ja Thompson toteavat 2009 julkaistussa artikkelissaan ettei 5-ARIlääkkeen käyttö pienennä kuolemaan johtavan taudin todennäköisyyttä, mutta toisaalta finasteridilla voidaan parantaa PSA-mittauksen käytettävyyttä huonosti erilaistuneen syövän havaitsemisessa [14].
8 3 Tutkimusmetodi Tutkimus toteutettiin potilasasiakirjamerkintöjen perusteella. Aineistona käytettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa totaaliprostatektomialeikattujen miesten sähköisiä potilastietojärjestelmämerkintöjä, anestesiakaavakkeiden lääkitys- ja tupakointimerkintöjä sekä patologian lehden lausuntoa poistetun eturauhasen histopatologisesta tutkimuksesta. Tutkimusta varten haettiin tiedekeskuksen johtajan lupa. Eettisen toimikunnan kannanotto ei ollut tarpeen, koska kyseessä oli asiakirjatutkimus. Tutkimuspopulaatio koostui vuosina 2007 2010 totaaliprostatektomialeikatuista miehistä. Sisäänottokriteerinä oli eturauhasen adenokarsinooman poisto radikaalileikkauksella. Leikkaus suoritettiin joko manuaalisesti tai robottiavusteisesti, avoleikkauksena tai laparoskooppisesti. Kaikkiaan 418 leikattua miestä valikoitui tutkimuspopulaatioksi. Tampereen yliopistollisen sairaalan sairauskertomuskeskus suoritti poimimnnan. Lista muodostettiin totaaliprostatektomian toimenpidekoodin sekä eturauhasen adenokarsinoomadiagnoosin pohjalta. Kaikkiaan poimittuja oli 427. Seitsemän potilasta jouduttiin sulkemaan tutkimuksen ulkopuolelle joko sairauskertomusmerkintöjen puutteellisuuden tai epäselvyyden vuoksi. Kahden potilaan sairauskertomuskansiota ei kohtuullisessa ajassa löytynyt, joten myöskään tietojen keruu anestesiakaavakkeelta ei onnistunut.
9 4 Tulokset Kaikkiaan aineiston 418 potilaasta 149 (36 %) oli marginaalipositiivisia. 5-ARIlääkitys oli käytössä 14:llä potilaalla (3,3 %). Tupakkaa poltti 75 potilasta (18 %). Ristiintaulukoinnissa havaittiin, että vain kolme 14:stä 5-ARI:a käyttäneestä miehestä oli sairastanut marginaalipositiivista tautia leikkausajankohtana (21 %, p = 0,259). Tämän tuloksen p-arvo on melko kaukana yleisesti ohjeellisena pidetystä 0,05:n raja-arvosta. Tupakoivista miehistä 29:llä todettiin marginaalipositiivisuus (39 %, p = 0,547). Saadut tulokset viittaavat siihen suuntaan että 5-alfareduktaasiestäjän käyttö itse asiassa pienentää paikallisen invaasion todennäköisyyttä. Aineistossa absoluuttinen marginaalipositiivisuuden todennäköisyyden vähenemä on 15 prosenttia ja suhteellinen 42 prosenttia. Tupakoinnin voidaan arvioida, saatujen tulosten perusteella, lisänneen paikallisen invaasion riskiä lievästi. Absoluuttinen arvo on kasvanut kolme prosenttiyksikköä. Relatiivisesti todennäköisyyden nousu on hieman alle kahdeksan prosenttia. Sekä tupakoinnin että lääkkeen vaikutuksesta on tosin todettava, että tilastollisesti merkitsevinä tuloksia ei missään nimessä voida pitää.
10 5 Pohdinta Tuloksista hypoteesin kannalta olennaisin, 5-ARI-lääkkeen käytön vaikutus marginaalipositiivisuuteen, puhuu ennakko-oletusta vastaan. Tilastollista merkitsevyyttä ei tuloksessa saavutettu, joten varsinaisia tieteellisiä johtopäätöksiä itse hypoteesin suhteen ei voida tehdä. Etukäteen arvioitiin, että noin 500:n potilaan aineisto todennäköisesti riittäisi tilastollisesti merkitsevien tulosten saamiseen. Kokonaispopulaatio jäi noin kuudenneksen pienemmäksi, mutta todennäköisesti 80:n potilaan lisääminen aineistoon ei olisi merkittävästi vaikuttanut tähän seikkaan. Arvioni onkin, että suurin ongelma aineistossa oli melko alhainen 5-alfareduktaasi-inhibiittorin käyttöaste. Vain kolmella prosentilla potilaista mainittu lääke oli käytössä ennen leikkausta. Tupakoinnin vaikutusta kuvaavan tuloksen hyvin korkea p-arvo selittyy pienellä vaikutuksella joka tupakoinnilla vaikuttaisi olevan paikalliseen invaasioon. Sekoittavien tekijöiden hallinta ja huomioon ottaminen tutkimuksessa oli puutteellista. Potilaan ikä diagnoosihetkellä sekä prostatasesifisen antigeenin arvo olisivat tehneet tulosten analysoinnista luotettavampaa sekä kattavampaa. Poistetun eturauhasen koko on myös parametri, jonka huomioiminen analyysissä saattaisi olla asianmukaista. Kuitenkin jälkikäteen voidaan todeta, ettei tämä olisi ollut tarkoituksenmukaista, koska tilastollista merkitsevyyttä ei saavutettu. Keskustelussa ohjaaja Martti Ahon kanssa heräsi myös kysymys siitä, voisiko anestesiakaavakkeiden tietoihin liittyä virhelähteitä. Tämä ajatus heräsi, koska tutkimuksessa tarkastellun lääkkeen käyttöaste tuntui liian matalalta vastatakseen todellisuutta. Tätä on kuitenkin hyvin vaikeaa tutkia. Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan kenties suunnata uuden tutkimuksen hypoteesia. Tutkimuspopulaation tulisi olla ehkä jopa moninkertainen
11 tarkasteltavana olevan lääkkeen käyttöasteen ollessa näinkin matala. Jatkossa tulisi myös harkita muiden päätetapahtuman ilmenemiseen vaikuttavien tekijöiden aggressiivisempaa hallintaa. Loppuyhteenvetona totean, että lisää tutkimusta tämän aihepiirin tiimoilta tarvitaan.
12 Lähteet 1. Eturauhassyöpä. Käypä hoito-suositus. www.kaypahoito.fi/suositukset/eturauhassyopa 2. Ajantasaiset perustaulukot. Syöpärekisteri. www.cancer.fi/syoparekisteri 3. Farmakologia ja toksikologia. www.medicina.fi/fato 4. Walsh Patrick C. Chemoprevention of Prostate Cancer. N Engl J Med 2010; 362:1237-1238 5. Andriole GL, Bostwick DG, Brawley OW, et al. Effect of Dutasteride on the risk on Prostate Cancer. N Engl J Med 2010;362;1192-202 6. Thompson IM, Goodman PJ, Tangen CM, et al. The influence of finasteride on the development of prostate cancer. N Engl J Med 2003; 349:215-224 7. Cohen YC, Liu KS, Heyden NL, et al. J Natl Cancer Inst. 2007 Sep 19;99(18):1355-6 8. Pinsky P, Parnes H, Ford L. Estimating rates of true high-grade disease in the prostate cancer prevention trial. Division of Cancer Prevention, National Cancer Institute, 6130 Executive Boulevard, EPN 3064, Bethesda, MD 20892, USA. pp4f@nih.gov 9. Redman MW, Tangen CM, Goodman PJ, et al. Finasteride does not increase the risk of high-grade prostate cancer: a bias-adjusted modeling approach. Fred Hutchinson Cancer Research Center, Seattle, Washington 98109, USA. mredman@fhcrc.org 10. Kaplan SA, Roehrborn CG, Meehan AG, et al. PCPT: Evidence that finasteride reduces risk of most frequently detected intermediate- and high-grade (Gleason score 6 and 7) cancer. Weill Cornell Medical College, New York, New York 10021, USA. kaplans@med.cornell.edu 11. Chaudhary UB, Turner JS. Finasteride. Review. Expert Opin Drug Metab Toxicol. 6(7):873-81, 2010 Jul. 12. Kwon T, Jeong IG, Park MC, Hong JH, Ahn H, Kim CS. Effect of prostate size on pathological outcome and biochemical recurrence after radical prostatectomy for prostate cancer: is it correlated with serum testosterone level? BJU Int. 106(5):633-8, 2010 Sep. 13. Newton MR, Phillips S, Chang SS, Clark PE, Cookson MS, Davis R,
13 Fowke JH, Herrell SD, Baumgartner R, Chan R, Mishra V, Blume JD, Smith JA, Barocas DA Jr., Barocas DA. Smaller Prostate Size Predicts High Grade Prostate Cancer at Final Pathology. J Urol 2010 Sep Vol. 184, 930-937 14. Rittmaster RS, Fleshner NE, Thompson IM. Pharmacological approaches to reducing the risk of prostate cancer. Review. Eur Urol 2009 May 55(5):1064-73
Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tampereen yliopistollinen sairaala, urologia KARTESALO VESA-VALTTERI: 5- ALFAREDUKTAASIESTÄJÄLÄÄKITYKSEN VAIKUTUS ETURAUHASEN ADENOKARSINOOMAN PAIKALLISEEN LEVINNEISYYTEEN Kirjallinen työ, 13 s. Ohjaajat: professori Teuvo Tammela, LT Martti Aho Marraskuu 2011 Avainsanat: urologia, eturauhassyöpä, Tampere, opinnäytetyö, tupakointi, 5-ARI Tiivistelmä Tämä on syventävä opinnäytetyö lääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Aiheena on 5-alfareduktaasilääkkeen vaikutus eturauhassyövän paikalliseen invaasioon. 5- alfareduktaasiestäjiä finasteridi ja dutasteridi käytetään yleisesti eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoitoon. Vaikutusmekanismi on hormonaalinen. Vaikutus perustuu testosteronin, mieshormonin, aktiivisen muodon veripitoisuuden pienentämiseen. Alan kirjallisuudessa on jo muutaman vuoden ajan esitetty mielipiteitä sekä tutkimustuloksia kyseisen lääkkeen suhteesta erilaisiin eturauhassyöpää sairastavan ennustetta määrittäviin tekijöihin. Tavoitteena oli radikaalileikkauksella hoidettujen eturauhassyöpäpotilaiden paikallista populaatiota tarkastelemalla tutkia onko 5- alfareduktaasiestäjälääkityksellä eturauhassyövän paikallista levinneisyyttä lisäävä vaikutus. Tutkimusmetodina on retrospektiivinen asiakirjatutkimus. Tulokset viittaavat siihen suuntaan että 5-alfaredukaasiestäjälääkitys vähentää paikallisen invaasion todennäköisyyttä radikaalin leikkauksen hetkellä. Tulokset ovat viitteellisiä koska tilastollista merkitsevyyttä ei saavutettu. Tärkeimmän tuloksen p-arvoksi muodostui 0,26. Tämän tuloksen perusteella voidaan todeta, että aihe vaatii lisätutkimuksia. Tämä tulos tulisi ottaa huomioon tutkimushypoteesia asetettaessa. Jatkotutkimuksen aineiston tulisi olla huomattavasti suurempi, mielellään moninkertainen, jotta riittävä tilastollinen voima olisi mahdollista saavuttaa.