VIESTINTÄ MUUTOKSEN JA JOHTAMISEN TUKENA. Hämeen liitto Reetta Sorjonen Viestintäsuunnittelija

Samankaltaiset tiedostot
Taru Kokkonen, Kuopion kaupunki

Urheiluseuran viestintä

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä Kirsi Norros Viestintäjohtaja,

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija

Avoimesti ja yhdessä. Oma Hämeen viestintäsuunnitelma päivitetty, hyväksytty / VATE

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!

Matkalla uuteen maakuntaan

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

Henkilöstöviestinnän ohje Maakuntauudistuksen esivalmistelu

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Viestintä muutostilanteessa

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Viestintä- strategia

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.

- muutos: uhka vai mahdollisuus? - muutoskysymykset: miksi, mitä ja miten?

Viestinnän rooli muutoksen onnistumiselle

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen

Ajatuksia muutosjohtamisesta. Opetushallitus Johtamisen oppiva yhteisö Reijo Karhinen, vuorineuvos

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

Kun pommi tulee... Mitä HED tekee?

Kymenlaakson maakuntauudistus Viestintäsuunnitelma. Pidentynyt esisuunnitelmavaihe

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Muutoksessa elämisen taidot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

Katse työyhteisöviestintään mikä tekee työyhteisöstä hyvinvoivan, luovan ja tuottavan ELISA JUHOLIN

Tullin verotustehtävien siirtäminen Verohallintoon (VETO-hanke) Viestintäsuunnitelma alkaen

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Kaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät

Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä!

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

TOIMINTAOHJEET ULKOISEN SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖÖN

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

TYÖHAASTATTELU- OPAS

Satakunta Viestintä. Muutosviestintätiimi

Mitä on markkinointiviestintä?

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Viestintäsuunnitelma

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme?

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA. Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy

HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä

Viestintä on mahdollisuus. Auvo Mäkinen,

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Maakuntauudistuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma Etelä- Savossa

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Oppilaitoksen turvallisuuspäivä SATAEDU Ulvila Kriisiviestintä Hellevi Lassila Koulutusjohtaja, vararehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

MUUTOS ON KUIN RAKETTI. SE VAATII VALTAISAN ENERGIAN LÄPÄISTÄKSEEN ILMAKEHÄN. LÄPÄISYN JÄLKEEN SITÄ EI PIDÄTTELE MIKÄÄN.

Miten teidän yhdistyksessänne viestitään?

Uskalla kyseenalaistaa toimintasi ja ajattelusi ennen kuin öljylautta palaa. Tuula Råman Toiminnanjohtaja Rakentamisen Laatu RALA ry

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

ASUKASVIESTINTÄ ENERGIAEKSPERTTITOIMINNAN APUANA ANU NORROS

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille

Valmisteluajan viestintä. POPmaakunta

Esimiehen opas irtisanomistilanteessa. toimimiseen

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Some, tapahtumat ja kumppanuudet. Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastot

VIESTIVÄ RANUA. Viestintäsuunnitelma Arktinen kunta innostaa uuteen

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE

Viestintä tukee muutosta

Uusi Päijät-Häme. Viestintäsuunnitelma 2018

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002)

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Making safety fun -viestintäsuunnitelma

HYVINKÄÄN PALLOSEURA PETRI HARAINEN, TOIMINNANJOHTAJA

Maarit Pedak

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus. Viestintäsuunnitelma

Viestintä häiriötilanteissa Anna-Maria Maunu

Viestinnän yleiset periaatteet

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Transkriptio:

VIESTINTÄ MUUTOKSEN JA JOHTAMISEN TUKENA Hämeen liitto Reetta Sorjonen Viestintäsuunnittelija

01 MUUTOS 02 TUNTEET PELISSÄ 03 VASTUSTUS 04 VIESTINTÄSUUNNITELMA 05 TAVOITTEET & MITÄ VIESTITÄÄN? 06 KENELLE? & MITEN? 07 EI NÄIN VAAN NÄIN 08 KENEN TEHTÄVÄ? & MILLOIN? 09 SEURANTA 10 HAASTEET 11 MUUTOSVIESTIJÄN MUISTILISTA www.omahame.fi www.alueuudistus.fi TUKEA

Tieto helpottaa. MUUTOS Muutos on aina koettelemus. Se voi aiheuttaa henkilöstössä hämmennystä ja epäilyä. Se voi myös luoda innostusta ja olla tervetullut. Muutoksen välttämättömyys ja hyödyt tulee kyetä perustelemaan henkilöstölle rehellisesti. Muutostilanne vaatii johdolta ja esimiehiltä erityisiä viestinnän taitoja: ennakointia, suunnitelmallisuutta, kykyä aitoon keskusteluun ja kuuntelemisen taitoa. Johdon pitää pystyä käsittelemään muutoksen herättämät tunteet ja epävarmuus. Rehellisesti ja inhimillisesti.

Muutoksessa on kyse tunteista. Päätöksiä ja päätelmiä tehdään tunteella. On huoli tulevasta ja oman elämän hallinnasta. Pelko hallinnan menettämisestä. Shokkireaktio, kieltäminen, hyväksyminen, merkityksen etsiminen, yritys ymmärtää, eteenpäin suuntaaminen Jos yksilöä tai hänen tarpeitaan ei huomioida, tunteet ottavat vallan. Pettymys, turhautuminen, vihaisuus, passiivisuus, puolustautuminen, vastustaminen. Huhut lähtevät helposti liikkeelle. Ne luovat epävarmuutta, epäluuloa, epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, kiukkua. On tärkeää, että omaan työhön liittyvät ensikäden tiedot tulevat omalta esimieheltä. Olen oppinut, että ihmiset unohtavat mitä olet sanonut, ihmiset unohtavat mitä olet tehnyt, mutta ihmiset eivät koskaan unohda mitä olet saanut heidät tuntemaan. TUNTEET PELISSÄ -Maya Angelou-

Epävarmuus, tuntematon tulevaisuus, sosiaaliset suhteet vaakalaudalla, työkavereista eroon joutuminen, mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen pelottaa. Ei ymmärretä tai haluta ymmärtää syitä muutokseen. Tiedot puutteellisia tai vääriä. Huhuja liikkuu. Muutoksia koettu ennenkin huonot kokemukset tai ei enää jakseta. Johdon kannattaa kuunnella myös muutoksen vastustajia. Lukea rivien välistä ja tulkita piiloviestejä. Erilaiset näkemykset auttavat suunnittelussa. Tätä hiljaista tietoa ei ehkä muuten saada selville. VASTUSTUS Mikä muutosvastarinta? Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon ja pystyä ottamaan vastaan arvostelut ja huolet asioina, ei henkilökohtaisena kritiikkinä.

Miten? Mitä viestinnän kanavia käytetään? Mitkä ovat perusviestit? Mihin asetetaan rima? Viestinnän pitää olla suunnitelmallista, selkeää ja ehjää. Tässä auttaa viestintäsuunnitelma. Seuraavassa muutosviestinnän suunnittelua tukevia kysymyksiä: Kuka? Kuka viestii? Kuka johtaa? Kuka vastaa kysymyksiin? Milloin? Milloin pitää viestiä? Mikä aikataulu? Seuranta Miten onnistumista seurataan? Mitkä mittarit valitaan? Kuka seuraa? Miten hyödynnetään? Tavoitteet Miksi viestitään? Mitä viestinnällä halutaan saada aikaiseksi? Millainen mielikuva halutaan luoda? Mitä viestitään? Mikä on viestin sisältö? Mistä viestitään? Kenelle? Mitkä ovat kohderyhmät? Ketä viestintä palvelee? Johtaminen on viestintää ja viestintä on johtamista. VIESTINTÄSUUNNITELMA

Viestinnän tavoitteena on antaa perusvastaukset ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin ja välittää tietoa. Viestintä tukee organisaation johtoa ja esimiesten työtä muutoksen eteenpäin viemisessä. Kerro virallista tietoa. Oikaise väärät tiedot heti. Kirjoita muutoksen ydinviestit MITÄ VIESTITÄÄN? Viestintä tukee työntekijöitä ja luo yhteenkuuluvuutta ja valmiutta elää muutoksessa. Viestintä kasvattaa uteliaisuutta ja halukkuutta muutokseen. Aktiivisella viestinnällä torjutaan huolia ja huhuja. TAVOITTEET Viestintä selventää, toteuttaa ja edistää muutosta. Viestintä motivoi, innostaa, sitouttaa ja helpottaa arkea. Tavoitteena on hyödyntää henkilöstön asiantuntemusta. Muutos tehdään yhdessä. Mitä on päätetty? Miksi? Kuka on päättänyt? Kuka johtaa? Keneltä voin kysyä kysymyksiä? Miksi muutosta tarvitaan? Miksi tähän on päädytty? Mitä vaihtoehtoja on? Onko? Miten muutos vaikuttaa meidän organisaatioon? meidän yksikköön tai vastuualueeseen? minun työhöni? Mitä tapahtuu minulle? Minne sijoitun? Mitä teen? Missä olen? työpaikalleni? tittelilleni? työpisteelleni? puhelimelleni? työyhteisölleni? Joudunko kouluttautumaan? Miksi? Miten? Saanko valita? Mitä tapahtuu jos muutos ei toteudu? Tai jos se viivästyy? Miten on varauduttu? Mihin asioihin muutos ei vaikuta? Mitä säilyy ennallaan?

KENELLE? Kohderyhmät Se minkä näemme, sen muistamme MITEN? Ketä viestintä palvelee? Kenelle kerrotaan? Esim.: Organisaation johto, esimiehet Työntekijät Asukkaat Asiakkaat Muut sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Media Muut verkostot Ripaus muotoilua mukaan suunnitteluun osallistamalla ja yhdessä tekemällä parhaisiin tuloksiin. Suunniteltu viestintä on selkeää, ehjää, yhtenäistä, johdettua. Ketterästi, kevyesti, nopeasti, luovasti ja vaikuttaen. Riittävin resurssein. Seuraten, analysoiden ja nopeasti reagoiden. Monipuolisia kanavia hyödyntäen: infotilaisuudet, tiedotteet, julisteet, esitteet, intra, nettisivut, sosiaalinen media, lehdet, suora sähköposti,.. Esimerkein ja tarinoin, kuvien ja videoiden avulla, infografiikalla. Riittävän modernisti. Kansankielellä. Puhemiehet ja naiset, viestilähettiläät, muutosjohtajat ja agentit. Kasvotusten tehokkainta, keskustellen ja kuunnellen. Aikataulutetusti haasteet huomioiden (esim. pitkittyminen) julkaise aikataulu!

EI NÄIN?! VAAN NÄIN Johtajat perillä muutosprosessista ja hyväksyvät sen. Oletus, että kaikille selvä asia ei, vaan työntekijöillä prosessi on vasta aluillaan. Pahimmassa tapauksessa tiedotetaan ja kerrotaan erilaisia tarinoita. Eri aikaan ja eri tavalla. Kerrotaan vasta kun tiedetään riittävästi yksityiskohtia. Kerrotaan vain niille joita muutos koskee. Ei toisteta riittävästi. Ei varmisteta viestien perille menoa. Oletetaan että ihmiset lukevat annetun materiaalin. Yhteisiin tilaisuuksiin ei löydy aikaa. Asian käsittelyn sivuuttaminen kostautuu moninkertaisena. Muutosvastarinnan riski. Heikolla viestinnällä saadaan koko paletti sekaisin ja koko organisaation maine kärsii. Sisäiset ongelmat näkyvät ja kuuluvat ulospäin. Käydään innostavia keskusteluja. Aitoja dialogeja. Kuunnellen ja tukea antaen. Valitaan avainhenkilöt, lähettiläät, jotka puhuvat muutoksesta samalla tavalla. Samoilla viesteillä. Tiedotetaan asioista yhteisesti sopien suunnitellusti. Kerrotaan heti vaikkei tiedettäisi. Kerrotaan koska tiedetään. Kerrotaan kaikille. Toistetaan ja varmistetaan, että viesti menee perille. Varmistetaan että asia on ymmärretty. Keskustellen. Yhteiset keskustelutilaisuudet on tärkeitä. Annetaan henkilöstölle mahdollisuus puhua. Ajatella ääneen ja kertoa omat mielikuvat muutoksesta. Purkaa tuntoja. Väheksymättä. Osallistetaan henkilöstö alusta alkaen. Muutoksen onnistuminen on varmempaa kun henkilöstö on sitoutunut. Vastarinta vähenee ja johto saa tärkeää tietoa ja työkaluja.

Kuka johtaa muutosta? Kuka viestintää? Kenellä on vastuu? Viestintä on kaikkien tehtävä: johtajien, esimiesten, muutosjohtajien ja agenttien, henkilöstöhallinnon, viestinnän vastuuhenkilöiden ja koko henkilöstön. HETI MILLOIN? Muutosjohtajat ja agentit ovat avainasemassa. He ovat huolella valittuja puhemiehiä ja naisia. Viestin ja muutoksen lähettiläitä. He suhtautuvat muutokseen innostuneesti ja positiivisesti. He ovat avoimia, rehellisiä ja saavat muutkin innostumaan. Keitä he ovat? Usein arvostettuja henkilöitä organisaatiossa. Epävirallisia johtajia tai muuten uskottavia henkilöstön keskuudessa. Muutosjohtajilla on taito saada muutoksen vastustajatkin kuuntelemaan. Viestitään heti kun tiedetään. Ja viestitään vaikkei tiedettäisi. Kerrotaan milloin tiedetään ja kerrotaan ettei vielä tiedetä milloin tiedetään. Viestitään ajantasaisesti, nopeasti. Reagoidaan henkilöstön ja muuhun palautteeseen mahdollisimman nopeasti. Reagoidaan mediassa käytyyn keskusteluun heti. Viestinnän aikataululla varmistetaan oikea-aikainen tiedonkulku joka suuntaan ja jokaiselle vastaanottajalle. KENEN TEHTÄVÄ? KUKA JOHTAA?

Seurannan mittarit on hyvä valita ja miten seurataan. Kuka seuraa? Aihetta pitää pitää esillä ja varmistaa ydinviestien perille meno. Tukea muutoksen toteutumista. Omia viestejä ja mediaa on syytä seurata. Muutokset tulevat todeksi vasta käytännön työssä ja työpisteillä myöhemmin. Huonosti hoidettu ja seurattu muutos voi johtaa kriisiin uhka maineelle. Seuraa ja reagoi! Mittarit. SEURANTA

Mitä suurempi muutos, sen selkeämpää viestintää. HAASTEET Haasteita on monia. Tässä muutamia.. Viesti välittyy vastaanottajalle harvoin juuri sellaisena kuin lähettäjä on ajatellut. Muutoksessa on monta toimijaa. Ohjeistus hukassa ja homma leviää Resurssit ovat pienet, aikaa ja rahaa vähän. Jos muutos pitkittyy viestintäkanavat on pidettävä kuumana. Jos uutta kerrottavaa ei ole, kerrataan kerrataan kerrataan.. Aikataulu venyy, paukkuu ja pettää Tietoa on saatavilla vähän. Jokainen on erilainen ja jokainen suhtautuu muutokseen eri tavalla. Kaikki suhtautumiset pitää hyväksyä. Viestinnän ja viestien tavat pitää miettiä tarkkaan saman sisältöisesti ja tasapuolisesti.

MUISTILISTA Kerro ajantasaista tietoa mahdollisimman nopeasti. Älä panttaa. Ole avoin, rehellinen ja kerro kaikki mitä voit. Kerro jos et voi kertoa, tai jos et tiedä. Älä lupaa tyhjää. Ole lähellä, kuuntele ja keskustele aidosti. Piirrä, kuvaa, visio. No news is bad news. Älä suurentele, älä liioittele. Älä torju, älä vähättele. Hyväksy kaikki kysymykset, vaikeatkin. Valmistaudu. Hyväksy erilaiset näkemykset, ota ne vastaan avoimesti ja ota opiksi. Nosta esiin onnistumisia, tarinoita, innosta! Ole monipuolinen. Anna tilaa tunteille, omille ja muiden. Älä kuitenkaan jää niiden valtaan. Kerro faktat, oikaise virheelliset tiedot heti. Suunnittele etukäteen miten.