Yhtymähallitus 219 30.10.2012 Vuoden 2013 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2013-2015 509/02.02.00/2012 Yhall 19.6.2012 136 Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen (at)ylasavonsote.fi, puh 040 747 0506. Talousarvion valmistelusta säädetään hallintosäännön 21 :ssä. Yhtymävaltuusto hyväksyy talousarviossa kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvion tulee perustua palvelutarpeen arviointiin, jonka valmistelusta vastaavat yhtymähallitus ja tilaajatiimi. Tilaajatiimin muodostavat kuntayhtymän johtoryhmä ja yhteysjohtaja. Kuntayhtymän palvelutuotanto sopeutetaan palvelutarvearvioon. Talousarvion laadintaan liittyen tulee käydä vuosittaiset palvelusopimusneuvottelut, ensimmäinen 30. 6 mennessä ja toinen 30.9. mennessä. Tilaajatiimi kokoontui 25.5.2012 valmistelemaan palvelutarvearviointia ensi vuodelle. Jäsenkuntien kanssa järjestettiin 30.5.2012 ensimmäisenä kuntakokouksena talousarvioseminaari, jossa oli paikalla kuntayhtymän ja jäsenkuntien edustajien lisäksi myös yhteysjohtaja. Kevään aikana kaikilla vastuu- ja tehtäväalueilla on arvioitu keskeisiä toiminnan muutos- ja kehittämistarpeita sekä palvelu- tarpeen muutoksia. Kuntayhtymän arvio oman toiminnan kustannusten kasvusta vuoden 2012 talousarvioon on 3,0 %. Sairaanhoitopiiristä saadun ennakkotiedon mukaan jäsenkuntien ennakkomaksuosuuksiin on arvioitu ensi vuodelle huomattavia korotuksia. Maksuosuuksia nostaa myös ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Kuntataloustiedotteen 1/2012 mukaan kuntasektorin ansiotason ja peruspalvelujen hintaindeksin arvioidaan nousevan ensi vuonna noin 2,3 %. Palkkojen nousun arvioidaan olevan ensivuonna noin + 2,0 %. Kuntayhtymän henkilöstökuluja nostavat mm palkkojen harmonisointi 1.7.2012 alkaen sekä tänä vuonna liian alhainen sivukulujen budjetointi. Kuntayhtymä ei ole tähän mennessä budjetoinut varhe-maksuihin, mutta ensimmäiset erät ovat tulleet maksettaviksi vuonna 2012. Kustannusten nousu sairaanhoitopiirin maksuissa aiheuttaa kuntayhtymän talousarvioon keskimääräistä suuremmat muutokset, koska tämän vuoden talousarviossa ei ole
Yhall 219 30.10.2012 sairaanhoitopiirin ennakkomaksuosuuksia täysimääräisesti. Talousarvioseminaarin pohjalta jäsenkunnilta pyydettiin 12.6.2012 mennessä lausuntoja talousarvion valmisteluperusteiksi. Iisalmen ja Kiuruveden kaupungit sekä Sonkajärven kunta esittävät kuntayhtymän talousarvioon kustannusten kasvuksi +2,5 % sisältäen sairaanhoitopiirin maksuosuudet. Vieremän kunta hyväksyy maksuosuuden kasvuksi 2,5 3 %. Kuntayhtymälle on valmisteltu talousarvion laadintaohje, jotta vastuualueilla, tehtäväalueilla ja tulosyksiköissä voidaan aloittaa talousarvion valmistelutyöt. Ohjeita on käsitelty kuntayhtymän johtoryhmässä 6.6.2012. Talousarvion laadinnan edetessä annetaan tarvittaessa lisäohjeita. Esityslistan mukana jaetaan: - Vuoden 2013 talousarvion ja toimintasuunnitelman laadintaohje. Vs. toimitusjohtajan päätösehdotus: Yhtymähallitus hyväksyy vuoden 2013 talousarvion ja toimintasuunnitelman laadintaohjeen. Päätös: Laadintaohjetta on tarkennettu palkkatietojen tallentamisen osalta. Päätösehdotus hyväksyttiin. Toimenpiteet: Tiedoksi: Kuntayhtymän esimiehille. Valmistelija: Toimitusjohtaja Leila Pekkanen, leila.pekkanen(at)ylasavonsote.fi, puh 040 830 2789 ja talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at)ylasavonsote.fi, puh 040 747 0506. Yleistä: Talousarvion laadinnan perusteet sovittiin toukokuussa kuntien kanssa pidetyssä yhteisessä talousarvioseminaarissa. Tuolloin kunnat asettivat raamin, joka on käsitelty kuntayhtymän hallituksessa kesäkuussa ja tämän jälkeen laadintaohjeet on annettu kuntayhtymän johdolle ja vastuu- sekä tehtäväalueille. Kuluvan vuoden talousarvio tulee ylittymään ja riskit tiedostettiin jo talousarvion vahvistamisen yhteydessä. Erityisesti riskit kohdistuivat erikoissairaanhoidon kustannuskehitykseen sekä kuntayhtymän
oman toiminnan osalta palvelurakenteen muutosten onnistumiseen. Todetaan, että muilta osin muutokset on toteutettu aikataulussa, mutta Koljonvirran osastojen siirtoa ei tilaratkaisujen vuoksi ole pystytty toteuttamaan. Kuntien antama talousarvioraami (kustannusten kasvu 2,5 3 %) on sidottu joko kuluvan vuoden talousarvion loppusummaan tai tilinpäätökseen 2011 (Kiuruvesi). Talousarvio on valmisteltu käyttäen 3 %:n kasvua kuluvan vuoden talousarvion loppusummaan. Tämä merkitsee sitä, että kuntayhtymän tasolla kunnilta laskutettava maksuosuus voi kasvaa enintään 3,7 miljoonaa euroa. Keskeisiä kustannusten kasvuun liittyviä tekijöitä ovat palkkakustannukset, jotka nousevat sopimuskorotusten mukaisesti n. 2,0 milj.. ICT-palvelujen osalta merkittävä kustannusten kasvu johtuu citrix palvelin-, työasema- ja verkkopalvelujen käyttöönotosta (n. 0,4 milj. ). Terveydenhuollon järjestelmien yhteiskäyttö sairaanhoitopiirin kanssa edellyttää ko. palvelujen käyttöä. Lisäksi kuluvaan vuoteen verrattuna kustannusten kasvuun varaudutaan mm. yhteispäivystyksen ja päivystystoiminnan kilpailutuksen vuoksi. Sopimuskausi päättyy 31.12.2012. Sairaanhoitopiirin maksuosuuden korotus on SOTE:n talousarvioon 2012 verrattuna on yhteensä 5 milj. euroa eli 20 %. Edelleen sairaanhoitopiirin esitys ensi vuoden maksuosuudeksi muodostuu noin 3,9 milj. euroa suuremmaksi kuin maksuosuus SOTE:n talousarvioesitykseen vuodelle 2013 on kirjattu. Tämä merkitsee sitä, että ensi vuonna sairaanhoitopiiri laskuttaa kuntayhtymää esittämällään maksuosuudella ja koska kuntayhtymän maksuosuusesitys omassa budjetissamme on huomattavasti pienempi, niin kuntayhtymän kassan riittävyys on kriittinen ja tämä merkitsee maksuvalmiuden heikkenemistä. Ensihoito siirtyy vuoden 2013 alussa sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle ensihoitokeskukseen. Ensihoitokeskuksen kokonaiskustannukset ovat n. 15, 5 milj. euroa. eli 62,4 /asukas. Tuloina sairaanhoitopiiri saa kela-korvaukset, jotka ovat n. 4,7 milj. euroa. Kunnille jäävä maksuosuus on 10,8 milj. euroa eli 43,63 asukasta kohti. SOTE:n maksuosuus ensihoidosta on yhteensä n. 1,7 milj.. SOTE:lle palvelu on noin 800.000 euroa kalliimpaa kuin omana toimintana järjestettynä. Yhteenlaskien edellä esitetyt kustannusten kasvut ovat n. 3-3,5 miljoonaa korkeammat, kuin kuntien asettama raami.
Kuntayhtymän talousarvioon sisältyy palvelurakenteen ja toimintamallien muutoksia, joilla pyritään saavuttamaan toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden avulla taloudellista hyötyä. Ilman merkittäviä rakenteen muutoksia ei kuntien asettamiin tavoitteisiin tulla pääsemään. Palvelutarpeeseen ja palvelujen kysyntään vaikuttavat keskeisesti alueen väestön ikärakenne ja sairastavuus. Sepelvaltimotaudit, diabetes ja pykoosien esiintyminen on korkeaa alueellamme. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on myös korkea. Kustannuskehitykseen ja palvelujen kysyntään vaikuttaa myös alueen työllisyystilanne ja työttömyys. Työmarkkinatuen kuntaosuus on kuntayhtymän alueella korkea ja vuoden 2013 talousarvioon määrärahaa on varattu n.1,3 milj. euroa. Tuen alentaminen on kuntien ja SOTE:n yhteinen tavoite ja edellyttää työllistämistoimien tehostamista. SOTE:n tavoitteet sekä ensi vuodelle että lähivuosille ovat yhtenevät valtakunnallisten linjausten kanssa. Avohoitopainotteista toimintamallia jatketaan kaikkien toimintojen osalta. Terveyskeskusten asemaa tullaan vahvistamaan. Toimiva perusterveydenhuolto ja vastaanottotoiminta ovat kehittämisen painopistealueet. Peruserikoissairaanhoito on osa terveydenhuollon koko prosessia ja myös valtakunnallisesti on linjattu, että sitä ei kehitetä erillisenä terveydenhuollon alueena. Myös linjauksena painotetaan, että SOTE:n alueella Iisalmen sairaalan roolia paikallisena yksikkönä vahvistetaan. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa. Erityisenä tavoitteena on vahvistaa terveyskeskuslääkäreiden vastaanottotoimintaa ja tämän avulla vähentää päivystyksen käyttöä koko kuntayhtymän alueella. Päivystyksen käyttö SOTE kuntayhtymän alueella on merkittävästi korkeampaa kuin yleisesti maassa keksimäärin. Vastaanottotoiminnan vahvistaminen edellyttää siirtymistä ostopalveluista virkalääkäritoimintaan. Toimintamallin uudistamiseen liittyy myös lääkäreiden paikallinen palkkausjärjestelmän kehittäminen. Iisalmen sairaalan toiminnan tulevaisuuden linjaukset selvitetään ensi vuoden aikana. Tähän liittyy oleellisesti sairaanhoitopiirin toiminnan muutokset, tuottavuusohjelma ja perusterveydenhuollon sekä paikallisten sairaaloiden toiminnan vahvistaminen. Työterveyshuolto siirtyisi esityksen mukaan omaksi taseyksiköksi ensi vuoden alusta lukien. Taseyksikkö vahvistaisi työterveyshuollon itsenäisyyttä, kilpailukykyä ja kehittämismahdollisuuksia. Toimiva
työterveyshuolto on osa toimivaa perusterveydenhuollon kokonaisuutta. Ennaltaehkäisevää terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa tulee vahvistaa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinointi siirtyy yhteislautakunnalta kuntayhtymälle. Liikkuvia palveluja laajennetaan, kuten esim. kotisairaala toimintaa. Lisäksi palvelusetelin käyttöönottoa laajennetaan mm. hammashoitoon. Kuntoutuksen kokonaistarkastelu on valmistumassa marraskuun aikana. Selvityksen jälkeen talousarvion käsittelyn yhteydessä päätetään kuntoutuksen toimintamallista. Kuntoutus nousee myös valtakunnallisissa tavoitteissa keskeiseksi terveyden, hyvinvoinnin sekä toimintakykyä edistävän toiminnan kohteeksi. Kotihoito 2020 hankkeeseen sisältyy myös kuntoutuksen kehittäminen kotona asumisen tueksi. Hoito- ja hoivapalveluissa keskeinen uudistus on akuuttiosaston toiminnan vahvistaminen sekä Iisalmessa että Kiuruvedellä. Akuuttihoitopaikkoja on myös kotihoidon tukena. Vuoden 2013 talousarvioon liittyy selkeitä taloudellisia riskejä. Sairaanhoitopiirin maksuosuudet on budjetoitu huomattavasti alhaisemmalle tasolle. Lisäksi kuluvan vuoden aikana on laitossijoitusten määrä kasvanut ja esim. lastensuojelun kustannukset kasvaneet. Merkittäviin lisäyksiin ei ole talousarviossa varauduttu. Taloudellinen liikkumavara on hyvin pieni ja nykyisen budjetin toteutuminen edellyttää rakennemuutosten onnistumista täysipainoisesti. Palvelutarpeen muutokset Mielenterveys- ja päihdepalveluissa jatketaan siirtymistä avopalveluihin ja tämä rakennemuutos näkyy laitoshoidon ja asumispalvelujen asteittaisina muutoksina avopalveluihin. Muutos edellyttää kotona tai asumispalveluissa itsenäisen selviämisen tukemista. Hoito- ja hoivaketjun kokonaistarkastelua on tehty oman erikoissairaanhoidon osastohoidossa, perusterveydenhuollon akuuttihoidossa ja kotihoidossa hoidon porrastuksen mukaan. Tavoitteena on lisätä akuutti- ja kuntouttavaa toimintaa sekä kotihoitoa. Tehostetun palveluasumisen paikkoja on kokonaisuutena tarkasteltuna SOTE:n toiminta-alueella riittävästi myös lähitulevaisuuden tarpeeseen. Tavoitteena on tukea kotihoitoa ja
muita asumisen muotoja kuntouttavalla ja toimintakykyä ylläpitävällä ja edistävällä toiminnalla siten, että kotona tai kevyemmissä palveluasumisen muodoissa selvitään mahdollisimman pitkään. Mm. esillä on ollut valtakunnallisesti perhehoidon vaihtoehdot myös vanhusten palveluissa. Vastaanottotoimintaa on resursoitu budjetissa siten, että lääkärien vastaanottotoimintaan on lisätty omaa virkatoimintaa ja ostopalveluja pyritään vähentämään. Päivävastaanottotoimintaa tehsotetaan siten, että päivystyksen käyttöä voidaan vähentää. Oman erikoisairaanhoidon (Iisalmen sairaala) osalta jatketaan yhteisvirkalääkäritoimintaa KYS:in kanssa ja ensi vuoden aikana pyritään neuvottelemaan lisää yhteisvirkatoimintaa. Kuntayhtymän edustajat osallistuvat sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelmaan sisältyvän rakennemuutoksen valmisteluun siltä osin, kuin se koskee perusterveydenhuollon ja peruserikoissairaanhoidon vahvistamista alueellisesti. Ostettu erikoissairaanhoito on budjetoitu selkeästi alle sairaanhoitopiirin valmisteleman esityksen. Vieremän kunta on halunnut lisätä eriskoissairaanhoidon ostoja, koska kunnan käyttö kahtena viime vuonna on ollut huomattavan korkeaa. Pidemmällä aikavälillä palvelutarpeen kasvu erityisesti vanhuspaveluissa on merkittävän korkeaa ja kasvun ennustetaan kiihtyvän vuodesta 2015 alkaen nousten merkittävästi 2020 alkaen. Palvelujen rakennemuutoksella pyritään varautumaan jo lähivuosien kasvuun ottaen huomioon kuntien väestörakenteen muutos, alueen korkea sairastavuus ja taloudelliset resurssit. Talouden kehitys ja tavoitteet Jäsenkuntien toinen kuntakokous pidettiin 2.10.2012, jossa esiteltiin talousarvion laadintatilanne sekä talousarvioesityksen keskeiset rakenteelliset muutokset (vastaanottotoiminnan malli, työterveyshuollon muutos taseyksiköksi sekä kuntoutuksen toimintamalli. Tässä vaiheessa jäsenkuntien maksuosuuden kasvu oli vielä + 6 % ja tavoitteeksi asetettiin edelleen 2,5-3 %:n kasvu. Kuntayhtymä järjesti yhdessä yhteysjohtajan kanssa jäsenkuntien palvelusopimusneuvottelut vuoden 2012 osalta 22.10.2012. Palvelusopimusneuvotteluissa käsiteltiin myös ensi vuoden talousarvion laadintatilanne. Kuntayhtymän talousarvioesityksessä jäsenkuntien tilausten
tavoitemäärät ovat yhteensä 128,053 milj. (kasvua vuoden 2012 talousarvioon 3,6 %). Kunnittain tavoitetilauksen määrät ovat seuraavat: Iisalmi: 68,211 milj. (TA 2012 + 3,0 %) Kiuruvesi: 31,077 milj. ( TP 2011 + 2,5 % sekä Kiuruveden päivystyksen kustannustason nousu 316 000 ) Sonkajärvi: 16,109 milj. (TA 2012 + 3,0 %) ja Vieremä: 12,657 milj. (KYS 2,7 milj. ja muu toiminta TA 2012 + 3,0 %). Talousarvion sopeuttamisen jälkeen kuntayhtymän ulkoiset tuotot ovat ilman jäsenkuntien maksuosuuksia yhteensä 25,7 milj. ( -3,7 %), ulkoiset kulut yhtensä 152,0 (+2,2 %) ja jäsenkuntien maksuosuudet 128,0 milj. (+3,5 %). Ulkoiset tulot pienenevät, koska ensihoito ja työtoiminta siirtyvät pois kuntayhtymästä. Jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat +2,9 % ilmanvieremän KYSin ostojen ja Kiuruveden päivystyksen tasokorotuksia. Investointiohjelmassa on suurimpana kustannuseränä ovat Microsoft lisenssien hankinta, joka jatkuu vielä seuraavana vuonna. Tietojärjestelmien kansallisten projektien eteneminen ja sairaalan laitehankinnat oat myös keskeisiä ensi vuoden investoinneissa. Esityslistan lisäaineistona jaetaan (lähetetään sähköpostilla 26.10.2012): ulkoinen tuloslaskelma talousarvioesityksen palvelutilaukset jäsenkunnittain investointiohjelmaluonnos Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus hyväksyy tämänhetkisen talousarvioesityksen ja esittää jäsenkunnille, että jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2013 ovat seuraavat: Iisalmi 68,211 milj. (+3,0 %), Kiuruvesi 31,051 milj. (+4,1 %), Sonkajärvi 16,060 milj. (+2,7 %) ja Vieremä 12,656 milj. (+6,1 %). Yhtymähallitus pyytää jäsenkunnilta ja yhteislautakunnalta lausunnot talousarvioesityksestä 30.11.2012 mennessä. Toimitusjohtajan päätösehdotus: Yhtymähallitus hyväksyy talousarvioluonnoksen ja lähettää sen
jäsenkuntiin sekä yhteislautakunnalle lausunnolle. Lausunnot pyydetään 30.11.2012 mennessä. Samalla käynnistetään jäsenkuntien kanssa palvelusopimusneuvottelut vuoden 2013 kuntien tilauksiin liittyen. Palvelusopimusten loppusummaksi esitetään kunnittain: Iisalmen kaupunki 68,211 milj. (+3,0 %) Kiuruveden kaupunki 31,051 milj. (+4,1 %) Sonkajärven kunta 16,060 milj. (+2,7 %) Vieremän kunta 12,656 milj. (+6,1 %) Kuntien tilausten loppusumma on yhteensä 127,978 milj. (+3,5 %) Esitys poikkeaa jäsenkuntien raamitavoitteesta Kiuruveden kaupungin osalta, koska esitykseen sisältyy päivystyksen merkittävä kustannusten kasvu ja päivystystoiminnan säilyminen nykyisenä. Lisäksi Vieremän kunta on esittänyt, että kunnan maksuosuutta nostetaan ostetun erikoissairaanhoidon osalta, mikä nostaa kunnan tilauksen määrää esitetyn mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin siten täydennettynä, että jäsenkuntien tilausten loppusummien päälle yhtymähallitus esittää valmisteltavaksi tuottavuusohjelmaa, jolla pyritään lisäämään terveyskeskusten virkalääkärirekrytointia ja sitä osin vähentämään lääkäripalvelujen ostoa sekä parantamaan terveyskeskuslääkärityön tuottavuutta. Lisäksi talousarvioesitykseen sisältyvien Iisalmen sairaalan sairaansijojen, Iisalmen terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon sairaansijojen ja tehostetun palveluasumisen paikkojen vähentäminen päätetään lopullisesti erillisen selvityksen jälkeen. Merkitään pöytäkirjaan seuraavat: kokous keskeytettiin 45 minuutiksi lounastauon vuoksi kello 11.28; Helena Koivunurmi poistui kokouksesta kello 11.28; Ulla Miettinen oli poissa kokouksesta kello 12.15-13.09 välisen ajan; Mikko Mustonen poistui kokouksesta kello 13.10; Leo Hentilä poistui kokouksesta kello 13.43, mistä alkaen toisena pöytäkirjan tarkastajana toimi Matti Kauppinen, Rauno Pikkarainen poistui kokouksesta kello 13.52, Pekka Taipale poistui kokouksesta kello 15.15 ja Janne Niemeläinen poistui kokouksesta kello 15.24.