Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen 12.9.2016
Uudistuksen aikataulu Lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2017 ELY-keskuksia koskeva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta muuttuvat vuoden 2019 alusta. Hallinto- ja oikeuskäytäntö eivät ehdi vakiintua näin lyhyessä ajassa. Lakimuutos ei kevennä hallinnollista taakkaa 2
ELY-keskuksen rooli ja tehtävät alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa, 18 Valvonta ELY-keskusten valvontatehtävä rajataan vaikutuksiltaan valtakunnallisiin asioihin ja vaikutuksiltaan merkittäviin maakunnallisiin asioihin. Lakiehdotuksen teksti rajaa valtakunnalliset asiat vaikutusalueen laajuuden mukaan ja maakunnalliset asiat merkittävyyden mukaan. Lain sanamuoto tulee muuttaa siten, että valvonta kohdistuu myös merkitykseltään valtakunnallisiin asioihin. Tällöin valvonnan piirissä olisivat alueiden erityisominaisuuksiin kuuluvat valtakunnallisesti merkittävät asiat. 3
Lapin matkailukeskusten, suurteollisuuden tai kaivosten alueidenkäyttö on vaikutusalueen laajuuden perusteella pääosin yhden kunnan alueelle kohdistuvaa, mutta merkitykseltään valtakunnallista. Vaikutus voi ulottua esimerkiksi valtakunnan rajan yli ilman että se ulottuu toisen kunnan alueelle. Sanamuoto poistaa myös valtioiden rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavien kaavojen valvonnan. 4
ELY-keskus osallisena 18 :n muutoksen myötä ELY-keskuksen ohjaustehtävä poistuisi. Säilyykö ELY-keskuksen 62 :n mukainen asema osallisena eli mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta? 5
Muutoksenhakuoikeus heikompi kuin muilla viranomaisilla ELY-keskuksen valitusoikeutta rajattaisiin päätöksiin, joissa käsitellään vaikutuksiltaan valtakunnallisia ja maakunnallisesti merkittäviä asioita. Muille viranomaisille jäisi toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa mm. liikenteeseen, luonnonsuojeluun, kulttuuriympäristöön, vesivarojen käyttöön ja hoitoon, elinkeinoihin, ympäristönsuojeluun ja muun muassa yhdyskuntarakenteeseen liittyvistä asioista ei jäisi valtion viranomaisen valitusoikeutta kuin rajatuista valtakunnallisista tai maakunnallisista asioista. Millekään viranomaiselle ei jäisi oikeutta valittaa lain vastaisesta menettelystä. Arveluttavaa, jos laillisuusvalvonta koetaan ongelmaksi tilanteissa, joissa ristiriitaa lainmukaisen menettelyn ja käytännön päätöksenteon välillä on selkeästi havaittu. 6
Oikaisukehotus Muutosesityksen perusteella ELY-keskuksen oikeus oikaisukehotukseen (MRL 195 ) kaava-asiassa jäisi Onko 18 :n muutoksella vaikutusta oikaisukehotuksen sisällön laajuuteen? 7
Viranomaisneuvottelu, 66 Neuvotteluvelvoite rajattaisiin kaavoihin - joista ELY-keskuksella olisi myös valitusoikeus, - jotka ovat valtion viranomaisten toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeitä. Kysymys kaavojen vaikutusalueesta ja merkittävyydestä tulisi ratkaista ennen kuin voidaan todeta mahdollisuus järjestää viranomaisneuvottelu. Tekeekö kunta tulkinnan? Seuranta on tarpeen etenkin tapauksissa, joissa ELY-keskukselle voi muodostua toteuttamisvelvollisuus, mutta asia ei ole maakunnallinen tai valtakunnallinen. 8
Tarkoittaako lain sanamuoto, että aloitteen viranomaisneuvottelusta tekee vain kunta? myös ELY-keskuksella tulee olla mahdollisuus edellyttää neuvottelua. Viranomaisneuvottelu järjestetään tavoitteiden toteamiseksi. Tavoitteiden selvittäminen on muuttunut tavoitteiden toteamiseksi. Tavoitteiden selvittäminen on ymmärretty tavoitteiden toteamiseksi ja suunnitelmaksi siitä, millaisilla selvityksillä ja vaikutusten arvioinneilla MRL:n 9 :n mukaisesti kaavan ja viranomaisten tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Pelkkä tavoitteiden toteaminen ei edellytä viranomaisten kokoontumista. Lain sanamuoto tulee muuttaa enemmän neuvottelujen tarkoitusta ja laadukasta kaavoitusta eteenpäin vieväksi. 9 Leena Ruokanen, LAPELY/Y/Alu, 6.9.2016
Yleiskaavan oikeusvaikutukset Ehdotetun 42 :n mukaan yleiskaavan vanhentuneisuudesta seuraisi, ettei yleiskaavaa tarvitse noudattaa. Poikkeaminen normaalista suunnittelujärjestelmästä. Hallituksen esityksen mukaan eri viranomaisten kannanotoilla olisi merkitystä yleiskaavan vanhentuneisuuden arvoimisessa. Viranomaisten kuulemisesta ei kuitenkaan säädetä. velvoite viranomaisten kuulemisesta esimerkiksi viranomaisneuvottelussa, mikäli asemakaava laaditaan tai muutetaan ilman, että yleiskaava on ohjeena. 10 Leena Ruokanen, LAPELY/Y/Alu, 6.9.2016
Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena, 44 Ns. kyläyleiskaavojen osalta ei koskisi aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista sanamuoto 44.1 :ssä ei selkeytä suunnittelujärjestelmän ymmärtämistä. 11
Rakentamiselta vapaan rannan turvaaminen MRL:n 73 säätää rantasuunnittelun erityisistä sisältövaatimuksista. Lakimuutoksella kyläalueella ranta-alueelle jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta ei sovelleta Eikö uuden 73.2 :n kyläalueella tule olla kylän rantavyöhykkeellä? Lakimuutos tarkoittaa, että rakentamismahdollisuus etsitään rannalta. Hallituksen esityksessä tulee avata 73 :n suhdetta rannan suunnittelutarvetta sääteleviin 72 1 ja 2 momentteihin. Ongelma tuskin tulee kaavoitettavien alueiden laajuudesta. Kyläalueilla ei liene käytetty samoja mitoituslukuja tähänkään asti. Kylien rantavyöhykkeillä on jo käytetty muuta ranta-aluetta korkeampaa mitoituslukua. 12 Leena Ruokanen, LAPELY/Y/Alu, 6.9.2016
Maisematyölupa Yleiskaava-alueella maisematyölupaa ei voisi määrätä koskemaan puiden kaatamista maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella. Yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltainen alue kaventaa kuntien mahdollisuuksia suojata kuntien elinkeinotoimintaa maa- ja metsätaloudelta. Maisematyölupavaatimus voimassa ranta-asemakaava-alueella ainoastaan, jos kaavassa niin määrätään. Muutos tulee muuttamaan ranta-asemakaavojen luonnetta. 13 Leena Ruokanen, LAPELY/Y/Alu, 6.9.2016