1 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisen kokeilu lukuvuonna 2015-2016 Mainingin koulun yhteydessä toimivissa varhaiskasvatuksen esiopetusryhmissä Väliraportti Tammikuu 2017
2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Perusopetukseen valmistavan inklusiivisen esiopetuksen järjestäminen Espoossa... 4 2.1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen koulujen esiopetuksessa.. 4 2.2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen Mainingin esiopetusryhmissä lukuvuonna 2015-2016... 5 3 Lasten kielitaidon kehittyminen Mainingin valmistavan esiopetuksen aikana lukuvuonna 2015 2016... 7 3.1 Pienten kielireppu kielitaidon kehittymisen seuranta- ja arviointimenetelmänä... 7 3.2 Mainingin valmistavaan esiopetukseen osallistuneiden lasten kielenoppimiseen liittyviä tekijöitä ja kielenoppimisen edistyminen... 8 3.2.1 Lasten taitotason kehittyminen kuullun ymmärtämisessä ja puhumisessa kielirepun avulla tehdyn arvioinnin mukaan... 8 3.2.2 Ajatuksia Pienten kielirepun käytöstä... 9 3.2.3 Havainnointi lasten kielenoppimisen seuranta- ja arviointimenetelmänä... 9 4 Huoltajien ja lasten kokemuksia Mainingin valmistavan esiopetuksen toiminnasta.. 9 5 Mainingin valmistavan esiopetuksen hyvät pedagogiset käytännöt...11 6 Kehittämispilotin toiminta lukukaudella 2016 2017...12 Liite 1: Lasten kielirepun kuullun ymmärtämisen ja puhumisen taitotasot eurooppalaisen viitekehyksen sovelletun version mukaan...13
3 1 Johdanto Espoossa on lukuvuodesta 2007-2008 alkaen ollut käytössä perusopetukseen valmistavan opetuksen malli, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista tuetaan inklusiivisen valmistavan opetuksen ryhmissä (IVAL). Kaupunginhallitus päätti 15.12.2009 ( 13), että myös esiopetuksen osalta opetusta toteutetaan vain koulujen esiopetusryhmissä. Vieraskielisten lasten määrä Espoossa on kasvanut ja kasvu jatkuu lähivuosina. Valmistavan opetuksen tarpeessa olevien esioppilaiden määrän jatkuvasti kasvaessa näiden lasten keskittäminen ja kuljettaminen koulujen esiopetusryhmiin ei enää tulevina vuosina ole mahdollista eikä oppimispolkujen näkökulmasta perusteltua. Lasten yhtenäisen päivän ja lähikouluperiaatteen toteutumiseksi myös valmistavaa opetusta tulisi olla tarjolla pääsääntöisesti niissä esiopetusyksiköissä, joissa lapset muutoin ovat esiopetuksessa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 19.11.2014, että esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämiseen liittyvä kahden vuoden mittainen kokeilu aloitetaan lukuvuonna 2015-2016 Mainingin koulun yhteyteen perustettavista varhaiskasvatuksen esiopetusryhmistä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö on laatinut kokeilun ensimmäisen vuoden osalta väliraportin. Raportissa lyhenne valmistava esiopetus tarkoittaa perusopetukseen valmistavaa inklusiivista esiopetusta, kieli- ja kulttuuriryhmien opettajasta käytetään lyhennettä kieku -opettaja ja Mainingin koulun yhteydessä toimivista varhaiskasvatuksen esiopetusryhmistä käytetään nimitystä Mainingin esiopetus.
4 2 Perusopetukseen valmistavan inklusiivisen esiopetuksen järjestäminen Espoossa 2.1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen koulujen esiopetuksessa Espoossa on lukuvuodesta 2007-2008 alkaen ollut käytössä perusopetukseen valmistavan opetuksen malli, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista tuetaan inklusiivisen valmistavan opetuksen ryhmissä (IVAL). Esiopetuksen osalta nykykäytäntö on seuraavanlainen: - valmistavaa opetusta tarvitsevat 6-vuotiaat oppilaat sijoitetaan ryhmänä esiluokille ennalta sovittuihin kouluihin - ryhmän koko on enintään puolet luokan kokonaisoppilasmäärästä (10 IVALoppilasta/20 lasta) - valmistavan opetuksen oppilaita tukee esiopettajan lisäksi kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja ja tarvittaessa laaja-alainen erityisopettaja - valmistavassa esiopetuksessa oppilaiden viikkotuntimäärä on 23,6 (noin 900 h, esiopetuksessa 760 h, 20 h viikossa) - valmistavan opetuksen oppilaille laaditaan oma opinto-ohjelma, joka sisältyy Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan - valmistava opetus kestää aina noin yhden lukuvuoden. Jos lapsi saa valmistavaa opetusta esiopetusvuonna, 1. luokalla tuki annetaan maahanmuuttajien määräaikaisena opetuksena (pedagogisen arvion perusteella). Lukuvuonna 2016-2017 perusopetukseen valmistavaan opetukseen koulujen esiopetuksen yhteydessä osallistuu 189 lasta 16 koulussa. Yksikään esiluokkien valmistavan opetuksen oppilaista ei ole koulukuljetuksen piirissä. Kouluissa työskentelee 16 kieli- ja kulttuuriryhmien opettajaa, joiden työpanosta kohdennetaan myös esiluokille, joissa on valmistavaa opetusta saavia lapsia. Koulujen esiluokilla olevien valmistavan opetuksen oppilaiden opetukseen on kohdistunut keskimäärin seitsemän kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan viikkotuntia esiopetusryhmää kohden. Esiluokkien yhteydessä toteutettuun valmistavaan opetukseen kohdistunut kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan viikkotuntimäärä esiopetusryhmää kohden vaihtelee 3-18 tuntia / opettaja riippuen valmistavan opetuksen oppilaiden määrästä esiopetusryhmässä. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan kelpoisuusvaatimuksena opetustoimessa on ollut luokanopettajan tutkinto, koska he työskentelevät koulun kaikilla luokka-asteilla. Valmistavan opetuksen oppilaille esiluokissa on lisäksi kohdennettu laaja-alaisen erityisopettajan resurssia. Valmistavaa inklusiivista esiopetusta antavissa yksikössä noudatetaan Espoon suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelmaa, joka määrittelee miten esiopetusta järjestetään kaikissa yksiköissä. Valmistavan esiopetuksen yksiköissä noudatetaan myös perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteita ja niihin tehtyjä espoolaisia linjauksia suomi toisena kielenä -opetuksen järjestämisestä. Esiopetuksen lisäksi tarjottavaa muuta liittyvää varhaiskasvatusta toteutetaan Espoon varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti Toiminnan kuvaus Koulun esiluokilla kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja työskentelee esiopettajan työparina. Lisäksi jokaisessa lapsiryhmässä toimii lastenhoitaja, joka toimii lasten kanssa myös esiopetukseen liittyvän muun varhaiskasvatuksen aikana. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja
5 ja esiopettaja suunnittelevat opetuksen yhdessä, tukevat suunnitelmallisesti valmistavan opetuksen oppilaiden suomen kielen kehittymistä ja luovat valmiuksia ehjälle koulupolulle yleisopetusta kohti. Opetuksen suunnittelu tapahtuu esiopetuksen ulkopuolisena aikana. Suomen kielen taidon kehittymistä seurataan järjestelmällisesti ja lapsilähtöisesti, mm. Kielirepun avulla. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja työskentelee pääsääntöisesti samanaikaisopettajana esiopetusluokalla. Tarvittaessa luokka voidaan jakaa ryhmiin kahden opettajan kesken joustavin opetusjärjestelyin. Jos herää huoli valmistavan opetuksen oppilaan oppimisesta, koulun laaja-alainen erityisopettaja havainnoi lasta, tukee ja konsultoi esiopettajaa ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajaa. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja ja esiopettaja tekevät tiiviisti yhteistyötä valmistavan opetuksen oppilaiden huoltajien kanssa. Useimmat valmistavan opetuksen oppilaiden vanhemmat eivät tunne suomalaista koulutusjärjestelmää eivätkä koulujen toimintatapoja, joten huoltajat tarvitsevat jatkuvaa ohjausta esiopetusvuoden aikana, mm. räätälöityä neuvontaa kouluun ilmoittautumisprosessin aikana. Koulujen esiopettajat ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajat saavat tarvittaessa tukea ja apua kulttuuritulkeilta. Jokaiselle valmistavan opetuksen oppilaalle laaditaan portfolio (ns. keltainen kansio), joka sisältää oppilaan osaamista kuvaavaa materiaalia. Portfolio siirretään 1. luokan opettajalle siirtopalaverin yhteydessä. Suurin osan koulun esiluokilla olevista valmistavan opetuksen oppilaista jatkaa koulupolkua samassa koulussa 1. luokalla. Näin koulun opettajilla on perusteelliset tiedot koulutulokkaan suomen kielen taidosta ja muusta osaamisesta. Samalla kieli- ja kulttuuriryhmien perheiden on helppo jatkaa yhteistyötä tuttujen opettajien kanssa. 2.2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen Mainingin esiopetusryhmissä lukuvuonna 2015-2016 Kokeilun käynnistämistä valmisteltiin pitkään yhteistyössä suomenkielisen perusopetuksen kanssa. Ensimmäiset Valmistavan vaihtoehdot -nimisen työryhmän kokoukset järjestettiin vuonna 2013. Kokeilua ei vielä tuolloin esitetty käynnistettäväksi, mutta keskustelu tulosyksiköiden välillä jatkui, koska tieto valmistavan opetuksen tarpeessa olevien lasten määrän kasvusta on ollut tiedossa. Maininki valikoitui kokeilupaikaksi toisaalta valmistavan tarpeessa olevien lasten määrän vuoksi sekä siksi, että kokeilulle oli tarjolla sopivat puitteet päiväkodin ja koulun yhteistyönä. Mainingin koulu ja päiväkoti sijaitsevat Espoonlahdessa vierekkäisillä tonteilla ja esiopetus on ennen tätä kokeilua toteutettu päiväkodin tiloissa. Vuosittain päiväkodin järjestämään esiopetukseen on osallistunut lapsia, joilla on ollut valmistavan opetuksen tarvetta. Perheitä on ohjattu hakemaan lapselleen paikkaa Espoonlahden palvelualueen kouluista, joissa järjestetään valmistavaa esiopetusta. Saunalahden koulu on ollut lähin valmistavaa esiopetusta järjestävä yksikkö alueen asukkaille. Osa huoltajista ei ole halunnut, että lapsi vaihtaa yksikköä esiopetusvuoden ajaksi tai on kokenut matkan esiopetukseen liian pitkäksi. Mainingin päiväkodissa ja esiopetuksessa on toteutettu kielitietoista kasvatusta ja opetusta jo 1990- luvulta lähtien. Kielen oppimisen asiantuntijaresurssina on toiminut vuodesta 2007 alkaen alueen suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja. Mainingin päiväkodin valmistavan esiopetuksen toimintasisältöjä lähdettiin suunnittelemaan Espoossa jo aiemmin käytössä olleen mallin mukaisesti. Henkilökunnan resursoinnin osalta päädyttiin palkkaamaan kokopäivätoiminen lastentarhanopettaja kieku-opettajaksi (KVTES). Henkilökunta sai tehtäväkseen muokata inklusiivisen valmistavan opetuksen mallia varhaiskasvatukseen sopivaksi lapsen kokonaisen päivän näkökulmasta.
6 Lukuvuonna 2015 2016 Mainingin päiväkodin esiopetuksen perustettiin kaksi ryhmää. Kumpaankin voitiin sijoittaa enintään 21 lasta. Ryhmät toimivat Mainingin koulun tiloissa. Valmistavaa esiopetusta tarvitsevia lapsia oli lukuvuoden aikana 15. Heidät sijoiteltiin esiopetusrymiin siten, että toisessa ryhmässä oli kahdeksan ja toisessa seitsemän valmistavaa opetusta saavaa lasta ja loput lapset tavanomaista esiopetusta saavia lapsia. Molemmissa esiopetusryhmissä työskentelee esiopettajana lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Lisäksi yksikköön on palkattu kokeilun ajaksi kieli- ja kulttuuriryhmien lastentarhanopettaja (kieku -opettaja), joka toimii kummassakin esiopetusryhmässä päivittäin. Hänen viikkotyöaikansa on 38 h 15 minuuttia. Kieku -opettaja on esiopetusryhmissä kokopäivätoiminen lisäresurssi, joka ei kuulu lakisääteiseen henkilöstömitoitukseen. Mainingin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksikössä työskentelee lisäksi yhteinen resurssierityislastentarhanopettaja erityispedagogisena tukena. Tarvittaessa käytössä ovat myös konsultoivan erityislastentarhanopettajan palvelut. Esiopettajat vastaavat Mainingin esiopetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Kieku -opettajan tehtävänä on toimia asiantuntijana ja resurssina suomi toisena kielenä opetuksessa. Hän osallistuu toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhdessä esiopettajien ja lastenhoitajien kanssa. Esiopettajien ja kieku-opettajan työajasta käytetään tarpeen mukaan noin 8% lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin, kuten toiminnan suunnitteluun. Tarvittaessa esioppilaat jaetaan pienryhmiin kahden opettajan ja kahden lastenhoitajan kesken joustavin opetusjärjestelyin, jotta lapset voivat saada yksilöllistä tukea ja ohjausta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tuntimäärä on perusopetuslain mukaan 900 tuntia. Espoossa esiopetusta ja valmistavaa opetusta annetaan vuosittain Opetus ja varhaiskavatuslautakunnassa päätettävien työ- ja loma-aikojen mukaisesti. Lukuvuonna 2015-2016 työpäiviä oli 187. Mainingin valmistavassa esiopetuksessa lapsille annettiin jokaisena työpäivänä valmistavaa opetusta viisi tuntia, jolloin 900 h ylittyy. Esiopetusryhmien koko henkilökunta työskentelee tarpeen mukaan lasten kanssa kokopäiväisesti. Suurin osa lapsista tarvitsee esiopetuksen ja valmistavan opetuksen lisäksi muuta varhaiskasvatusta, jolloin esiopetusta ja valmistavaa opetusta tukevaa ja vahvistavaa toimintaa voidaan toteuttaa myös varsinaisen toiminta-ajan ulkopuolella. Toiminnan kuvaus Valmistavan opetuksen käynnistyessä hyödynnettiin suomenkielisen opetuksen asiantuntemusta valmistavan opetuksen järjestämisestä. Toiminnan alkaessa kokeiltiin erilaisia toimintatapoja ja lukukauden edetessä Mainingissa luotiin varhaiskasvatukseen sopiva toimintamuoto, jota edelleen kehitetään. Kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset toimivat ja oppivat esiopetusryhmässä yhdessä suomenkielisten lasten kanssa inkluusion periaatteiden mukaisesti. Kieku -opettaja on lasten toiminnassa läsnä koko päivän ajan. Lukuvuonna 2015-2016 toimittiin siten, että kahtena päivänä pienryhmätoiminnassa (4-6 lasta / ryhmä) keskityttiin suomen kieleen ja kahtena päivänä matematiikkaan lasten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti (samanaikaisopetusta mukautetulla sisällöllä). Yhtenä päivänä viikossa kieku -opettaja toimi samanaikaisopettajana etiikkaa, taito- ja taideaineita painottavassa toiminnassa. Mainingin valmistavan esiopetuksen henkilökunta tapaa esiopetuksessa olevien lasten perheet päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa. Huoltajille on tarjottu vuoden aikana mahdollisuus kolmeen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa (LEOPS) koskevaan keskusteluun yhdessä esiopettajan ja kieku -opettajan kanssa. Tarvittaessa yhteisiä tapaamisia on järjestetty enemmän. Yksikössä on järjestetty vuoden aikana useita yhteistyötä tukevia tapahtumia perheiden ja lasten osallisuuden ja kotouttamisen tukemiseksi. Kieku -opettajan ja esiopettajien tiimityö on mahdollistanut tiiviimmän
7 yhteistyön perheiden ja muun muassa terveydenhuollon ja lastensuojelun toimijoiden kanssa. Asioiden puheeksiottaminen ja perheiden ohjaaminen esimerkiksi oppilashuollon palveluihin hakeutumiseen on kieku -opettajalle luonteva osa kanssakäymistä perheiden kanssa. Valmistavan opetuksen kokeilussa oleville lapsille laaditaan esiopettajan ja kieku - opettajan yhteistyönä yhdessä huoltajien kanssa henkilökohtainen opinto-ohjelma, joka sisältyy Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan (LEOPS). Kaikki toiminta perustuu jatkuvaan lapsen kielen kehityksen seurantaan ja arviointiin, jota tehdään muun muassa Pienten kielirepun ja LEOPS:n avulla. Valmistavassa opetuksessa oleville lapsille tehdään portfoliot, joihin kerätään lapsen kehitystä ja edistymistä kuvaavia dokumentteja (esimerkiksi Pienten kielireppu, Mavalka, henkilökohtaiset tavoitteet, Kiti (kielellisen tietoisuuden tehtävistö), yksilö- ja ryhmäsadutukset). Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja portfolio siirretään huoltajien luvalla rehtorin valtuuttamalle henkilölle kevään siirtopalaverin yhteydessä. Mainingin esiopetuksen henkilökunta ja koulun opettajat ovat kehittäneet yhteistyökäytäntöjä lukuvuoden aikana. Eri luokka-asteilla ja esiopetuksessa olevat lapset ovat vierailleet toistensa toiminnassa. Koulun ja esiopetuksen lapsilla on ollut yhteisiä tapahtumia ja erilaisia pajoja liittyen esimerkiksi liikuntaan, matematiikkaan, musiikkiin ja draamaan. Laaja-alainen erityisopettaja on ollut yhteistyössä esiopetuksen henkilökunnan kanssa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö seuraa ja tukee valmistavan esiopetuksen kokeilua organisaation rakenteissa toimivissa kehittämisryhmissä (varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen koordinointiryhmä, osaamisen kehittämisen koordinointiryhmä, monikultturisuuden verkosto ja esiopetuksen verkosto). 3 Lasten kielitaidon kehittyminen Mainingin valmistavan esiopetuksen aikana lukuvuonna 2015 2016 Lasten kielitaidon kehittymistä seurattiin koko lukuvuoden ajan järjestelmällisesti muun muassa havainnoimalla ja dokumentoimalla lasten toimintaa, kielen käyttöä ja heidän tekemiään tehtäviä ja tuotoksia. Opetukselle asetettiin tavoitteita tehtyjen havaintojen pohjalta. Kielitaitotason kehittymisen seuraamisessa työkaluna on toiminut myös Pienten kielireppu ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman (LEOPS) havainnointilomake. Lasten kielentaitotasoa seurattiin Pienten kielirepun avulla kolme kertaa lukuvuoden aikana. Pienten kielirepun avulla tehtyjen arvioiden tekemisestä vastasi kieku -opettaja. 3.1 Pienten kielireppu kielitaidon kehittymisen seuranta- ja arviointimenetelmänä Pienten kielireppu on Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishankkeena tuotettu materiaali lapsen kielitaidon kehittymisen seurantaa varten. Kielirepun avulla voidaan varmistaa, että kielitaidon arviointi toteutetaan yhtenäisin menetelmin kaikille lapsille. Tämän vuoksi materiaalia päätettiin käyttää yhtenä Mainingin valmistavan esiopetuksen kielenoppimisen arviointimenetelmänä. Yhtenäisten arviointikriteerien käyttö auttaa päiväkoteja ja kouluja suunnittelemaan lasten suomi toisena kielenä -opetusta sekä ohjaamaan lapset heille parhaiten sopivan tuen piiriin. Pienten kielireppu toimii myös yhteistyövälineenä lapsen siirtymävaiheissa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun. Sitä käytetään myös
8 arvioinnin välineenä selvitettäessä lapsen tarvetta perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Kielireppu -materiaalissa sovelletaan kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin eurooppalaista viitekehystä. Arviointimateriaali sisältää huoltajan arvion lapsen kielitaustasta (eväspussi), opettajan arvion lapsen kielitaidosta (kielikompassi), seurantalomakkeen, joka sisältää puhumisen ja kuuntelemisen taitotason profiilin ja kuvajutun, joka toimii arviointimateriaalina vuorovaikutuksen kehittymisen seurannassa. Arviointimateriaali sisällytetään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan liitteeksi. 3.2 Mainingin valmistavaan esiopetukseen osallistuneiden lasten kielenoppimiseen liittyviä tekijöitä ja kielenoppimisen edistyminen Lukuvuonna 2015 2016 Mainingin valmistavaan esiopetukseen osallistuneet lapset puhuivat äidinkielenään yhdeksää eri kieltä (somali, albania, puola, persia, arabia, hausa, venäjä, viro, armenia). Yleisin kieli oli albania, joka oli neljän lapsen äidinkieli. Lapsista 80 % on syntynyt Suomessa. Varhaiskasvatuksessa jo aiemmin olleita lapsia oli 93 %. Valmistavassa esiopetuksessa olevilla lapsilla oli keskimääräistä enemmän poissaoloja (KA 31 päivää) muihin espoolaisiin esiopetuksessa oleviin lapsiin verrattuna (KA 19 päivää). Esiopetusvuoden aikana 27 %:lla lapsista havaittiin puheen- ja kielenkehitykseen liittyvää vaikeutta. 3.2.1 Lasten taitotason kehittyminen kuullun ymmärtämisessä ja puhumisessa kielirepun avulla tehdyn arvioinnin mukaan Pienten kielirepun taitotasojen asteikko on esitetty taulukossa 1 ja liitteessä 1 on tarkempi kuvaus kielirepun sisällöstä. Valmistavan opetuksen tavoitetaso kielen kehittymisessä on A1.3 - A2.2. Syksyllä 2015 esiopetusvuoden alussa 80 % lapsista oli kuullun ymmärtämisessä tasolla A1 eli ymmärtäminen on suppeaa kaikkein tutuimmissa tilanteissa. Tällöin lapsi tarvitsee ymmärtääkseen runsaasti tukea, näyttämistä, ilmeitä ja eleitä. Lapsista 20 % oli A2:n taitotasolla 2.1 jolloin he ovat peruskielitaidon alkuvaiheessa ja ymmärtävät jo esimerkiksi pidempiä toimintaohjeita ja ryhmässä käytyjä keskusteluja. Keväällä 2016 lapsista 73 % oli saavuttanut kuullun ymmärtämisessä taitotason A2, jolloin lapsella on valmiudet selvitä välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeista ja lyhyestä kerronnasta. Lapsista 27 % oli A1:n toimivan alkeiskielitaidon tasolla 1.3. Syksyllä 2015 kaikki lapset olivat puhumisen taidoissa tasolla A1, jolloin puheen tuottaminen on suppeaa kaikkein tutuimmissa tilanteissa. Lapsista 73 % oli A1:n taitotasolla 1.3, jolloin lapsi pystyy esimerkiksi lyhyesti kertomaan itsestään ja perheestään ja selviytymään usein samankaltaisina toistuvista arjen tilanteista. Esiopetusvuoden lopussa 60 % lapsista oli saavuttanut taitotason A2, jolloin sanavarasto on laajentunut ja lapsi pystyy hallitsemaan välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyesti kertomaan itselleen tärkeistä asioista. Lapsista 40 % saavutti puhumisen taidoissa esiopetusvuoden aikana A1:n toimivan alkeiskielitaidon tason 1.3.
9 A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta 1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta 1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito 1.3 Toimiva alkeiskielitaito 2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe 2.2 Kehittyvä peruskielitaito Taulukko 1. Kielirepun taitotasot: kuullun ymmärtäminen ja puhuminen 3.2.2 Ajatuksia Pienten kielirepun käytöstä Mainingin päiväkodin esiopettajat ja Kieku -opettaja ovat arvioineet Pienten kielirepun toimivuutta kielenkehityksen seurannan menetelmänä. Kielireppuun liittyvässä aineistossa todettiin päivittämisen tarvetta. Tästä johtuen lukuvuoden aikana on tutustuttu muihin kielenkehityksen seurannan menetelmiin. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö ja lasten kuntoutuspalvelut ovat keväällä 2016 arvioineet yhdessä kielirepun toimivuutta. Asiantuntijatyöryhmä uudisti aineistosta eväspussin, jonka avulla saadaan tarkempi huoltajan arvio lapsen kielitaustasta. 3.2.3 Havainnointi lasten kielenoppimisen seuranta- ja arviointimenetelmänä Havainnointia käytettiin lukuvuonna 2015-2016 Pienten kielirepun lisäksi kielenoppimisen seurannan ja arvioinnin menetelmänä. Mainingin valmistavassa esiopetuksessa lasten kehittymisen ja oppimisen seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin ja dokumentointiin. Lasten työskentelyä, käyttäytymistä ja oppimisen edistymistä eri tiedon- ja taidonaloilla seurataan säännöllisesti. Lasten havainnointiin osallistuu koko esiopetuksen henkilökunta. Tehdyt havainnot käsitellään säännöllisesti henkilökunnan palavereissa. Päivittäinen pienryhmätoiminta antaa mahdollisuuden tarkempaan yksittäisen lapsen havainnointiin. Lapsia havainnoidaan erityisesti esiopetuksen mutta myös muun esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen aikana. Esiopetuksen toiminta suunnitellaan ja toteutetaan tehtyjen havaintojen perusteella ja toimintaa eriytetään jokaisen lapsen taitotason mukaisesti. Havainnoinnin tukena käytettiin mm. lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan liittyvää havainnointilomaketta, sadutusta ja lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen liittyvää POM (Pieni oppiva mieli) -hankkeen kartoitusta. Lasten tekemät työt olivat yksi havainnoinnin kohde. Huoltajien havainnot lapsen oppimisesta ja hyvinvoinnista otettiin huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mainingin esiopetuksen henkilökunta on kehittänyt kielen havainnoin tueksi materiaalia hyödyntäen Lasten Kielireppua. 4 Huoltajien ja lasten kokemuksia Mainingin valmistavan esiopetuksen toiminnasta Huoltajille kerrottiin ja heidän kanssaan keskusteltiin valmistavan esiopetuksen sisällöstä muun muassa kesäkuussa 2015 järjestetyssä infotilaisuudessa, vanhempainilloissa ja LEOPS -keskusteluissa. Huoltajia kutsuttiin seuraamaan esiopetuksessa järjestettävää toimintaa ennen ensimmäistä LEOPS -keskustelua. Yhteisiin tapaamisiin järjestettiin tulkki
10 tarpeen mukaan. Huoltajilla oli päivittäin mahdollisuus keskustella valmistavan esiopetuksen toiminnasta lasta tuotaessa tai haettaessa. Yhteisissä kohtaamisissa selvitettiin vanhempien ajatuksia järjestetystä valmistavasta esiopetuksesta. Mainingin päiväkodin valmistavan esiopetuksen henkilökunta koki, että monikulttuuriset perheet keskustelevat ja antavat mielellään palautetta vapaamuotoisissa tilanteissa, suullisesti. Perheet antoivat myönteistä palautetta monipuolisesta toiminnasta ja ilmaisivat tyytyväisyyttään lasten kielenoppimisesta. Mainingin valmistavassa esiopetuksessa lähtökohtana on, että lasten ajatuksista ja mielipiteistä keskustellaan ja heidän antamansa palaute käsitellään. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten kanssa. Mainingin päiväkodin esiopetuksessa on vuosia tehty asiakastyytyväisyyskysely esiopetusvuoden loppuessa. Lukuvuoden 2015 2016 kyselyyn lisättiin osiot, joissa tiedusteltiin huoltajien ja lasten kokemuksia valmistavasta esiopetuksesta. Huoltajille jaettiin kyselylomakkeet henkilökohtaisesti. Huoltajille tarjottiin mahdollisuus täyttää kyselyä yhdessä henkilökunnan kanssa tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan liittyvien keskustelujen yhteydessä tulkin avustuksella. Niille perheille, jotka eivät vastanneet kyselyyn ensimmäisellä kerralla, annettiin kysely uudelleen. Valitettavasti vain kahdeksan perheen vanhemmat ja lapset vastasivat kyselyyn. Taulukossa 2. ovat näkyvillä kyselyn väittämät ja vastausten keskiarvot. Huoltajat arvioivat väittämiä asteikolla 0-3 (1= täysin eri mieltä, 2= osittain samaa mieltä, 3= täysin samaa mieltä, 0= en osaa sanoa). Kukaan vastaajista ei yhdenkään väittämän kohdalla valinnut vaihtoehtoa täysin eri mieltä. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 2,8. Kaikki kyselyyn vastanneet vanhemmat kokivat, että esiopetusvuosi on innostanut lasta oppimaan ja opettanut tulemaan toimeen muiden lasten kanssa. Muiden väittämien arvioissa oli hajontaa. Väittämä Olemme tyytyväisiä tarjottuun suomenkielen opetukseen 2,9 Olemme tyytyväisiä lapsemme suomenkielen kehitykseen 2,6 Lapseni saa tarpeeksi suomenkielen tukea 2,6 Lapseni on innostunut oppimisesta esiopetuksessa 3 Lapseni tulee toimeen muiden lasten kanssa 3 Lapseni on rohkaistunut käyttämään suomenkieltä muiden kanssa 2,9 Uskon, että valmistavan opetuksen jälkeen lapseni on helppo aloittaa suomenkielisessä koulussa Olen kokenut valmistavan opetuksen tärkeäksi 2,9 Huoltajien arvioiden keskiarvo 2,5 Taulukko 2: Kevään 2016 huoltajakyselyn väittämät ja vastausten keskiarvot (1= täysin eri mieltä, 2= osittain samaa mieltä, 3= täysin samaa mieltä, 0= en osaa sanoa, keskiarvosta poistettu vaihtoehto en osaa sanoa )
11 Mainingin valmistavassa esiopetuksessa olleet lapset vastasivat omaan kyselyynsä yhdessä huoltajien kanssa. Vastaamisen apuna toimivat tyytyväisyyden tasoa kuvaavat kasvojen ilmeiden symbolit. Lapset saivat arvioida, miten hyvin he ovat viihtyneet, miten hyvin he ovat oppineet suomen kieltä ja onko suomen kielen oppiminen ollut heistä mukavaa. Symbolien avulla ilmaistu arviointiasteikko oli sama kuin huoltajien. Suurin osa lapsista ilmaisi, että he ovat viihtyneet hyvin ja että oppiminen on ollut mukavaa. Numeeriseen muotoon muutettuna lasten vastausten keskiarvo oli 2,8. 5 Mainingin valmistavan esiopetuksen hyvät pedagogiset käytännöt Henkilökunta on kehittänyt varhaiskasvatukseen sopivaa valmistavan esiopetukseen toimintamallia muun muassa kokoamalla hyviä käytäntöjä ja tekemällä opetusmateriaaleja. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä kokeilun käytännön toimintatavoista, joita tullaan jatkamaan ja kehittämään edelleen. Isossa ryhmässä toimimisen lisäksi lapset jaetaan pienryhmiin oman taitotason mukaan. Pienryhmissä tarjotaan jokaiselle lapselle yksilöllistä tukea suomen kielen oppimisessa. Kielen oppimisen tukemisessa käytetään kuvatukea, tukiviittomia, selkokieltä ja muun muassa varhaiskasvatukselle suunniteltua Roihu- kuvakommunikaatiokansiota, jonka ovat laatineet kokeneet puheterapeutit. Alun perin puheterapian tarpeisiin suunniteltua aineistoa sovelletaan perusopetukseen valmistavan opetuksen tarpeessa olevien lasten opetukseen. Uuden kielen oppiminen tapahtuu pääsääntöisesti vuorovaikutustilanteissa vertaisryhmän kanssa. Toiminnassa tuetaan monikielisten lasten ja suomenkielisten lasten vuorovaikutusta siten, että päivittäin on valittavana useita toiminnallisia ja liikunnallisia vaihtoehtoja yhdessä tekemiseen ja kielen oppimiseen. Henkilökunnan selkokielelle kirjoittamat esiopetuskirjan tarinat luetaan kuvin tuettuina. Lisäksi lapsille lainataan kirjallisuutta heidän omalla äidinkielellään kirjoitettuna kielellisen tietoisuuden lisäämiseksi ja monikielisten lasten identiteetin tukemiseksi. Matematiikan käsitteisiin tutustutaan Varga-Nemѐnyi -menetelmää käyttäen ja abstraktion tie -periaatteella: kehollisuuden, toiminnallisuuden ja konkreettisten välineiden kautta edetään kaksiulotteiseen työskentelyyn. Lapset eivät siis aloita abstraktista kynä-paperi työskentelystä vaan oppivat sisäistämään keskeisiä käsitteitä toiminannan avulla. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään osana pedagogista toimintaa päivittäin. Esiopetusryhmissä on käytössä muun muassa tabletit, monikosketusnäyttö ja Ekapeli - ohjelma. Liikuntaa järjestetään päivittäin. Liikunnallinen ja toiminnallinen arki mahdollistaa lapsen aktiivisen osallisuuden riippumatta kielitaidosta. Ohjattua liikuntaa järjestetään varsinaisten liikuntatuokioiden lisäksi esimerkiksi päivittäin aamupiirien yhteydessä tapahtuvina toiminnallisina leikkeinä. Myös liikuntatilanteissa toimitaan sekä isoissa että pienemmissä ryhmissä. Musiikki- ja draamakasvatusta eheytetään monipuolisesti osaksi muuta kielen oppimista tukevaa toimintaa. Lauluissa ja loruissa käytetään monipuolisesti rytmiä, liikettä ja kuvatukea. Kehittämistä jatketaan lukuvuoden 2016 2017 ajan ja samalla tehdään yhteenveto hyvistä kielenoppimisen tukemiseen liittyvistä pedagogisista käytännöistä esiopetuksessa. Yhteenveto tulee sisältämään sekä teoreettista tietoa että käytännön toimintavinkkejä, joita
12 myös muut esiopetusyksiköt voivat hyödyntää toiminnassaan. Koonnin tekemisessä tehdään yhteistyötä suomenkielisen perusopetuksen kanssa. 6 Kehittämispilotin toiminta lukukaudella 2016 2017 Mainingin esiopetuksen henkilökunta on arvioinut lukukaudella 2015 2016 toteutettua toimintaa ja asettanut kehittämistavoitteiksi lukukaudelle 2016 2017 seuraavat asiat 1) Lasten säännöllinen läsnäolo valmistavassa esiopetuksessa 2) Kieku-opettajan tehtävänkuvan tarkentaminen 3) Pedagogisten käytäntöjen kehittäminen (toiminnallisuus, kielitietoisuus, osallisuus) Edellä mainittujen tavoitteiden toteutumisesta ja muuta arviointia toiminnasta raportoidaan kokeilun päätyttyä.
13 Liite 1: Lasten kielirepun kuullun ymmärtämisen ja puhumisen taitotasot eurooppalaisen viitekehyksen sovelletun version mukaan A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa A 1.1. Kielitaidon alkeiden hallinta Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. A 1.2. Kehittyvä alkeiskielitaito Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä A 1.3. Toimiva alkeiskielitaito Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä.
14 A 2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta A 2.1. Peruskielitaidon alkuvaihe Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tvuutisissa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin A 2.2. Kehittyvä peruskielitaito Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.
15