S Laskennallinen systeemibiologia

Samankaltaiset tiedostot
Säännöllisestä lausekkeesta deterministiseksi tilakoneeksi: esimerkki

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 6, ratkaisuista. 1. Onko jokin demojen 5 tehtävän 3 relaatioista

Koestusnormit: VDE 0660 osa 500/IEC Suoritettu koestus: Nimellinen virtapiikkien kestävyys I pk. Ip hetkellinen oikosulkuvirta [ka]

= e on Schrödingerin yhtälön ratkaisu. ) on redusoitu massa. Aaltofunktio ψ

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että

Knauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus.

CS-A1140 Tietorakenteet ja algoritmit

Kierros 8: Verkkoalgoritmeja (osa II)

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Automaatin tunnistama kieli on sen hyväksymien merkkijonojen joukko. Täsmällinen muotoilu: δ,q 0,{q 2,q 3,q 6 }), missä

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 22. syyskuuta 2016

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F)

Olkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään

TASORITILÄN ASENNUS SEKÄ ALUSVALUN SIISTIMINEN ANKKURIREIKIEN PORAUS POIKKILEIKKAUS REUNAPALKISTA KANNATTIMEN KOHDALLA ALUSVALU KANNATTIMEN ASENNUS

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 6 / vko 13

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

ELEC-E8419 tentti joulukuu 2016

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

Q = {q 1, q 2, q 3, q 4 } Σ = {a, b} F = {q 4 },

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla

/-zîe. r/2 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

Laskennan mallit Erilliskoe , ratkaisuja (Jyrki Kivinen)

Kertaustehtävien ratkaisut

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla

12. Liikenteenhallinta verkkotasolla

Riemannin integraalista

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 12, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

Mutta esimerkiksi 0-kertaisesti pumpattaessa: Siten L ei voi olla säännöllinen.

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:


SALAINEN KIRJASTO. Harjoitusvihkon. Eija Lehtiniemi OPETTAJAN OHJEET. Erityisopetus

Kattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä


Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

3 Integraali ja derivaatta

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

Sähkömagneettinen induktio

Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2011 HY, Kognitiotiede. Vastaukset 2.

2.2 Automaattien minimointi

Moraalinen uhkapeli: laajennuksia

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

Sinilause ja kosinilause

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

S , Fysiikka IV (Sf), 2 VK

Säännöt 2 7. Regler Regler. Regler. Rules 26 31

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Polynomien laskutoimitukset

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

Rekursioyhtälön ratkaisutapa #1: iteratiivinen korvaus

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto

Mitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta

EDE Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy Matematiikan ja matriisilaskennan kertausta

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (kevät 2015) Toinen välikoe, malliratkaisut

y 1 = f 1 (t,y 1,,y n ) y 2 = f 2 (t,y 1,,y n ) (1) y n = f n (t,y 1,,y n ) DY-ryhmään liittyvä alkuarvotehtävä muodostuu ryhmästä (1) ja alkuehdoista

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

4.7.2 Testerit. Test ok. virhe vast.ota. lähetä τ. virhe. virhe. vast.ota. τ τ. vast.ota. lähetä. lähetä. lähetä ok

Pitkäaikaistyöttömien työkykyisyys ja miten sitä tulisi arvioida?

Markkinoinnin laitos Rehtorinpellonkatu Turku KYSELYLOMAKE

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (Predikaattilogiikka )

Laskennan perusmallit (LAP)

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä

Lue tämä Pika-asennusopas ennen koneen käyttöä varmistuaksesi asetusten ja asennuksen oikeasta suorituksesta.

6.2 Algoritmin määritelmä

AUTOMAATTIEN SYNKRONISAATIOSTA

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

Luento 5 Fotogrammetrian perusteet

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Muita määrätyn integraalin sovelluksia

Sopimuksenteon dynamiikka: moraalinen uhkapeli

16-300mm 50 EURON CASHBACK! Ehdot PARAS KOLMESTA MAAILMASTA. F/ Di II VC PZD Macro

Laskennan mallit (syksy 2007) Harjoitus 5, ratkaisuja

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Asentajan viiteopas. Jaetut ilmastointilaitteet RZQG71L9V1B RZQG100L9V1B RZQG125L9V1B RZQG140L9V1B RZQG71L8Y1B RZQG100L8Y1B RZQG125L8Y1B RZQG140L7Y1B

TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.

Transkriptio:

S-4.50 Lsknnllinn systmiiologi 4. Hrjoitus. Viill tutkittvll ljill (,, c, j ) on määrätty täisyyt c 0 8 8 8 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 Määritä puurknn käyttän UPGMA-mntlmää. Näytä kunkin vihn osrkntt vstvin täisyyksinn. Rtkisu: Algoritmin nsimmäinn kirros loittn tsimällä täisyystulukost lyhin khn yksikön välinn täisyys. Jos löytyy usmpi vihtohtoj, vlitn niistä stunnissti jokin. Tulukost c 0 8 8 8 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 nähään, ttä lyhin täisyys on yksiköin j välillä, min = ist(, ) =. Yhisttään nämä yhtisksi solmuksi ; täisyys :st kumpnkin solmuun, on puoliks solmujn täisyystä. Sn siis survnlinn rknn:

Survksi lsktn yhisttyn solmun täisyyt muihin yksiköihin. Etäisyyt lsktn yksinkrtissti kskirvoin: ist(, c) = ist(, ) = ist(, ) = ist(, c) + ist(, c) ist(, ) + ist(, ) ist(, ) + ist(, ) Muoosttn täisyyksistä uusi täisyystulukko: c 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 j loittn lgoritmin kirros lust. Vlitn jälln pinin täisyys, tällä krt min = ist(, ) =. Yhisttään j : Lsktn jälln uut täisyyt ist(, ) = ist(, ) + ist(, )

ist(, c) = ist(, c) + ist(, c) = 4 + 4 = 4, j sijoittn n täisyystulukkoon: c 0 8 8 c 0 4 0 Nyt pinin täisyys on min = ist(, c) = 4. Yhisttään j c, sn surv tilnn: c c c c Lsktn khn jäljllä olvn solmun välinn täisyys ist(c, ) = jolloin khn solmun välinn täisyys tunntn: ist(, ) + ist(c, ) c 0 8 c 0, Nyt voin määrittää lopullisn puun muoto täisyyksinn: 3

4 c 4 c 3 4 c c 4

. HMM λ on määritlty survin prmtrin: mlliss on kolm til S, S, S 3, hvintokkosto A = {,, 3}, siirtymätonnäköisyysmtriisi 0 / / P = 0 0, 0 0 lkutilvktori π = [ 0 0] T skä hvintojn tonnäköisyyt () = / () = / (3) = 0 () = / () = 0 (3) = / 3 () = 0 3 () = / 3 (3) = / Määritä hvitull skvnssill O kikki mhollist tilskvnssit skä hvitun skvnssin tonnäköisyys p(o λ). ) O =,, 3 ) O =, 3,. Rtkisu: Mlli voin kuvt grfissti hlposti survll tvll: / / S p() = ½ p() = ½ p(3) = 0 S p() = ½ p() = 0 p(3) = ½ S 3 p() = 0 p() = ½ p(3) = ½ ) Alkutilvktorist nähään, ttä loitus tphtuu in tilst S. Siirtymätonnäköisyysmtriisist puolstn huomtn, ttä tilst S voin siirtyä tonnäköisyyllä / joko tiln S ti S 3. Tässä vihss mhollist ritit ovt siis S, S j S, S 3. Tilss S on kuitnkin tonnäköisyys 0 mittoi hvittu, jotn ino mhollinn tilskvnssi, jok tuottisi hvinnot, on S, S 3. Tilst S 3 siirrytään tonnäköisyyllä tiln S, joss on mhollist mittoi viiminn hvinto 3. Tällä prustll ino mhollinn tilskvnssi on S, S 3, S. 5

Nyt voin lsk siis hvintojn tonnäköisyys: p(o λ) = (π(s ) ()) ( P S S 3 3 () ) ( P S3 S (3) ) = ( /)(/ /)( /) = /6 ) Jälln loitustil on S. Tkisin smn tiln i voi siirtyä, jotn mhollist siirtymäkohtt ovt S j S 3. Huomtn, ttä molmmt tilt voivt mittoi hvinnon 3. Tässä vihss on siis kksi mhollist rittiä, S, S j S, S 3. Tilst S siirrytään tonnäköisyyllä tkisin tiln S, joss voin kuin voinkin mittoi viiminn hvinto,. Ritti S, S, S voi siis tuott hvinnot. Tilst S 3 siirrytään tonnäköisyyllä tiln S, joss voin myös mittoi viiminn hvinto. Ritti S, S 3, S voi siis myös tuott hvintosrjn. Tonnäköisyys hvintosrjll sn lskmll yhtn tonnäköisyyt kikill mhollisill tvoill tuott hvinnot. Tällöin tuloksksi sn p(o λ) = (π(s ) ()) ( P S S (3) ) ( P S S () ) + (π(s ) ()) ( P S S 3 3 (3) ) ( P S3 S () ) = ( /)(/ /)( /) + ( /)(/ /)( /) = /6 + /6 = /8. Tällisn hvintosrjn tkminn on siis kksi krt tonnäköismpää kuin )-kohn hvintojn. Tämä on titnkin ootttviss, sillä smnlist hvinnot voivt tull khst ritistä, jotk tonnäköisyyltään vstvt )-kohn polku. 3. Tutkitn viittä minohpposkvnssiä WRCCTGC, WCCGGCC, WCGCC, WCCCGCC, WCCGC. Käyttään HMM-protiinimlli (pituus 8), jolloin Vitri-lgoritmi tuott survt tonnäköisimmät polut: m 0 m i m m 3 m 4 m 5 6 m 7 m 8 m 0 m m m 3 m 4 m 5 m 6 m 7 m 8 m 0 m m 3 4 m 5 m 6 m 7 m 8 m 0 m m m 3 m 4 m 5 m 6 m 7 m 8 m 0 m m m 3 4 m 5 6 m 7 m 8 Määritä Vitri-lgoritmin tulostn prustll linjus nntuill skvnssill. 6

Rtkisu: Vitri-lgoritmin tuloksist muoosttn linjus survsti. Polun nsimmäinn til m 0 on loitustil j m 8 loptustil, jotn n ivät vst minohppoj. Jokinn polun mtch- j insrt-til vst yhtä minohppo, jotn nnttu skvnssi sijoittn optimlisn polun mukissti ri tiloill: m j i -tilt svt linjuksn minohpon j -tilt ukon knss. Esimrkiksi nsimmäinn skvnssi: m 0 m i m m 3 m 4 m 5 6 m 7 m 8 W R C C T G C Sm totuttn myös muill skvnssill. Linjus sn linjmll jokisst skvnssistä vstvt mtch-tilt (ti mtch-tiln puuttuss vstv lt-til) ksknään. Lopult linjuksn sn WRCCTG-C W-CCGGCC W-C--GCC W-CCCGCC W-CC-G-C 7